ops - seminaarijulkaisu 2013

39

STEINERKASVATUS 3/2013

Lukemista kasvatuksesta!

Rudolf Steiner

?OPSOPSOPSEnemmän kuin osiensa summa

Curriculum - the whole is greater

than the sum of its parts

20.-21.9.2013

Seminaarijulkaisu

Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Muotialantie 79Perjantaina: Lauantaina:

40

3/2013 STEINERKASVATUS

OPSOPSOPSTervetuloa Tampereen yliopiston ja Snellman-korkeakoulun ensimmäiseen yhteiseen opetussuunni-telmaseminaariin.

Seminaarin perustana on Snellman-korkeakoulun ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslai-toksen Hämeenlinnan yksikön yhteistyösopimus, joka ensimmäisenä Suomessa avasi Snellman-kor-keakoulun suorittaneille mahdollisuuden päästä täydentämään opintojaan ylemmäksi korkeakoulu-tutkinnoksi. Saamme kiittää erityisesti molempien oppilaitosten ennakkoluulottomia pedagogeja ja avarakatseista hallintoa, että saimme yhteistyömme virallistettua. Aloitimme sopimusneuvottelut Mark-ku Niinivirran aloitteesta, ja olin laitoksen johtaja, kun yhteisyösopimus allekirjoitettiin vuonna 2008. Nyt ensimmäiset maisterit ovat valmistuneet yhteistyömme tuloksena.

Snellman-korkeakoulussa sen kaikki toiminta ja jopa arkkitehtoniset ratkaisut lähtevät kasvatus-ajattelusta. Kasvatus ei ole väline, vaan arvokasta itsessään. Juuri tästä syystä pidin ja pidän yhä yh-teistyötämme mahdollisuutena molemminpuoliseen henkiseen rikastumiseen. Kasvatuksen itseisar-voisuudesta lähtevä yhteistyö on tietynlaista vastastrategiaa ja kasvatuksessa olevien mahdollisuuksien herättämistä maailmassa, jossa välineellinen järki ja hyötyajattelu ovat läpäisseet koko ”kentän”. Maa-ilmanlaajuisen markkinaliberalismin ylivallan aikana suorituskykyisyyttä ja muita kilpailukykyomi-naisuuksia korostetaan hyveitä ja henkistä kasvua tärkeämpinä. Seurauksena on putoamisen pelkoa, aggressiota ja eksistentiaalista epävarmuutta. Samaan aikaan meillä on suunnattomia ongelmia, ekolo-gisen kriisin uhka niistä kaikkein tylyimpänä, jotka eivät ratkea käyttämällä samaa välineellistä järkeä, joka on ongelmat aiheuttanutkin. Tarvitaan ihmisen ja ei-inhimillisen luonnon uudelleentulkintaa ja ekologiseen sivistykseen tähtäävää kasvatustietoisuutta, joka ei hylkää demokratian ideaaleja. Tällaisen kasvatustietoisuuden rakentuminen on mahdollista kriittisen kasvatusajattelun ja elävien traditioiden vuoropuhelussa, kiistoissa ja kohtaamisissa. Peruskysymys on, millä tavalla ymmärrämme kasvatuksen ja koulun merkityksen hyvälle elämälle ja demokraattisen yhteiskunnan ylläpitämiselle ja kehittämisel-le? Vastaaminen edellyttää opettajankouluttajilta ja muilta kasvattajilta aloitteellisuutta ja näkemystä siitä, mikä kasvatuksessa on perustavaa ja puolustamisen arvoista. Opettajankouluttajien olisi syytä liit-toutua ennen kaikkea niiden kanssa, jotka etsivät tässä ajassa ekologisesti kestäviä demokratian ja hy-vän elämän perusteita. Mielestäni Snellman-korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön yhteistyössä on iduillaan juuri tällainen liitto.

Tänään meillä on erityinen ja etuoikeutettu tilaisuus keskustella yhdessä kasvatuksen maailman pe-ruskysymyksistä ja valmisteilla olevan OPS 2016 esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteis-ta. Olemme saaneet puhujiksi kokeneita kasvatuksen, opetussuunnitelmatutkimuksen, koulutuspolitii-kan ja opettajankoulutuksen asiantuntijoita sekä heidän veroisiaan kommenttipuheenvuorojen pitäjiä. Paikalla on opettajia, opettajaksi opiskelevia, opettajankouluttajia ja sivistys- ja opetushallinnon viran-haltijoita. Meitä on täällä komea ja vaikutusvaltainen joukko. Aloittakaamme ekologinen sivistyspro-jekti ja hyveiden arvonpalautus jo tänään.

Olette sydämellisesti tervetulleita.

Hyvät ihmiset!

AVAJAISSANAT Veli-Matti Värri

41


OPSOPSOPSAVAJAISSANATHyvät ihmiset! Veli-Matti Värri

PERJANTAI KLO 9.25Suomalaisen koulujärjestelmän näkymät kansainvälisten opetussuunnitelmareformien kehyksessäTero Autio PERJANTAI KLO 11.05Miten ja miksi suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat?Irmeli Halinen

PERJANTAI KLO 12.50Opetussyynnitelma, piilo-opetussuunnitelma ja kouluhyvinvointiEija Syr jäläinen

PERJANTAI KLO 14.35Narratiivinen näkökulma opetussuunnitelmiinEero Ropo

KANSAINVÄLISET VIERAAT ILTAKÄVELY

4048

50

52

53

54

56

58

42

44

45

46

47

Seminaarijulkaisu

SISÄLLYSLUETTELO

KOMMENTTIPUHEENVUOROT

LEARNING-CAFEAjatellaan yhdessä!

LAUANTAI KLO 9.00Suomalaisen koulujärjestelmänmenestyksen salaisuus ja suhdesteinerpedagogiikkaanJan-Erik Mansikka ja Jarno Paalasmaa

LAUANTAI KLO 15.15Steinerkasvatuksen jälkeen. Mitä steinerkoululaisista tulee isona? Raportti Virossa tehdystä steinerkoulujen alumnitutkimuksesta.Mati Valgepea

LAUANTAIN TYÖRYHMÄT

PÄIVILLÄ MUKANATERVETULOA SEMINAARIVIERAAKSI

AIKATAULU

Osallistu seminaariin etänä!

Seminaarin luennot ja puheenvuorot ovat seurattavissa Adobe Connectionin välityksellä suorana lähetyksenä.

Klikkaa itsesi seminaariin steinerkasvatus.fi -sivujen kautta!

42


OPSOPSOPSSuomalaisen koulujärjestelmän näkymät kansainvälisten opetussuunnitelmareformien kehyksessä

klo 9.25

Pyrin asemoimaan koulutus-Suomea sen oman historian ja erityisesti curriculum-teori-oiden ja niitä heijastelevien koulutuspolitiikkojen ylikansallisesta näkökulmasta. Lähden siitä ajatuksesta, että curriculum (suomeksi hieman kapea-alainen “opetussuunnitelma”) ymmärretään nykytutkimuksessa koulutuksen sekä organisatorisena että älyllisenä kes-kuksena sen jälkeen kun Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulta lähtien on vahvasti kritisoitu ja haastettu kasvatus- tai oppimisen psykologian asema curriculumin keskuksena. Kasva-tuspsykologian radikaalisti typistetty ihmis- ja subjektikäsitys niin psyykkisen elämän mo-nimuotoisuuden ja kompleksisuuden kuin yksilön ja kulttuurin/yhteiskunnan suhteista tiivistyy termiin “oppija” (learner). Tällä (psyykkisen) elämän monimuotoisuuden yksin-kertaistamisella on ollut tietysti 1800-luvulta lähtien metodologiset syynsä, jossa tieteel-liseen parsimoniaan ja luonnontieteiden esikuvaan vedoten pyrittiin selittämään myös psyyken ja ihmiskulttuurin kompleksiset kysymykset mahdollisimman vähin käsittein, ny-kykäsityksen mukaan “autistisesti”.

Olen kuitenkin omissa tutkimuksissani havainnut, että oppimisen psykologia oli Yhdys-valloissa ensisijaisesti (psykologia)tieteen avulla propagoitu poliittinen konstruktio, jolla pyrittiin korvaamaan europpalainen kansallisvaltion ja sivistysdiskurssin asema koulutuk-sen viitekehyksenä ja sisältönä. Perusongelma on, että yhteiskunnasta, kulttuurista, poli-tiikasta ja subjektin psyykkisen sisäisen todellisuuden rikkaudesta, ristiriidoista, seksuaali-suudesta, mielikuvituksesta, kielestä, ainutlaatuisuudesta jne. kasvatuspsykologia vaikenee ja on enemmän kiinnostunut oppimisen ja subjektin (koulun, opettajan, oppilaan) kont-rollista ja rajaamisesta kuin kasvatuksen ja oppimisen älyllisesti rehellisestä ja kattavasta hahmottamisesta. Psykologiatieteen aikansa elänyt positivistinen yleistettävyysvaatimus on kuitenkin transformoitunut aikamme koulutuspolitiikan standardointi- ja tilivelvolli-suuspuheeksi.

Kasvatuspsykologian vanhentunut, standardoiva, yliyksinkertaistava subjektikäsitys on hiljainen taustaoletus nykyisen amerikkalaisen koulutusinstituution peruslogiikan poliitti-sissa muotoiluissa, jossa perusarvo ja opettajan perustehtävä on testipistemäärien kohot-

PERJANTAI

Esittely:

Peruskoulutukseltaan Autio on luokanopettaja, joka on opiskellut myös erityispedagogiikkaa, filosofiaa, psykolo-giaa, tilastotiedettä, matematiikkaa, sekä matemaattista logiikkaa laudaturtasolle filosofian puolella. Hän on toiminut myös erityis- ja aineenopettajana, ammatillises-sa opettajankoulutuksessa sekä yliopistossa assistentista professoriin. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että hän oli joskus maailmassa ammattitaitoinen automekaan-ikko ja rekkakuski. Tällä hetkellä hän tutkii ja opettaa eri kansallisuuksia edustaville tohtoriopiskelijoille opetus-suunnitelmateoriaa englanniksi (Curriculum Theory) ja toimii useissa kansainvälisissä sekä omissa tutkimuspro-jekteissa. Ihan viimeksi hän on ollut mukana Kiinaa tutki-vassa curriculum-projektissa: Curriculum Studies in China: Intellectual Histories, Present Circumstances, NY: Palgrave Macmillan (painossa); edeltävä projekti Curriculum Stud-ies in Brazil ilmestyi 2011 sekä kirjaprojekti International Handbook of Curriculum Research, 2nd ed. NY: Routledge (ilmestyy 20.8.2013), jossa on mukana yli 40 maakatsausta ja johon Autio on kirjoittanut johdantoluvun The Inter-nationalization of Curriculum Research. Hän toimii New Yorkin Routledge-kustannustalolle myös oman alueensa kirjaehdotusten ja käsikirjoitusten arvioijana, joka tarjoaa verrattoman näköalapaikan alani kansainvälisen kehit-yksen ja teoreettisten muotien seuraamiseen.

Tero AutioPhD

Professor of Curriculum TheorySchool of Doctoral StudiesInstitute of Education Tallinn UniversityEstonia

Research FellowSocial Policy, Education & Cur-riculum Research UnitUniversity of Massaschusetts, Dartmouth, USA

Vice President of the Europe-an Association of Curriculum Studies

Kasvatuksen päämäärä on...

taminen (Bush Jr:n ja Obaman koulutuspolitiikat). Erityisen kiinnostava vastakkainen vaihtoehto – osin suurvaltapoliitii-sista syistä – joka muistuttaa päivitettyjä eurooppalaisia si-vistystraditioita on nousemassa Kiinan radikaaleissa teo-reettisissa ja käytännöllisissä koulutuksen reformeissa, joissa kiinalaiset viisaustraditiot buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus (osin myös islam) asettuvat kommunismin ja ka-pitalismin vaihtoehdoiksi, täydentäjiksi tai haastajiksi. Suo-men perinteiselle, usein tiedostamattomalle eurooppalaisista, amerikkalaisista ja omistakin aineista sekoitetulle curricu-lum-cocktailille tarjoutuu koulutuksen globalisaatiossa kiin-nostavia vaihtoehtoja kansallisen koulutuksen linjaamiseksi sikäli kuin ne riittävän kattavasti ja monipuolisesti ymmär-retään.

Tero Autio

transformaatio ja sen hyväksyminen.

44


OPSOPSOPSIrmeli HalinenOpetusneuvos, OPH

Opetushallitus

Esittely:

Halisen vastuulla Opetushal-lituksessa on yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitel-man perusteiden laadinnan koordinointi. Takana on kohta 10 työvuotta OPH:ssa, sitä ennen 10 vuotta Helsingin opetuspäällikkönä. Rehtorina ja opettajana hän työskenteli Helsingissä yhteensä 16 vuot-ta. Työuransa Halinen aloitti aikanaan Kouluhallituksessa, jossa hän työskenteli tutki-mussihteerinä ja suunnitteli-jana vuodet 1972 -77 eli juuri sen ajan, kun peruskoulu-uudistus Suomessa toimeen-pantiin. Kesän 2013 iloisin tapahtuma oli tyttären häät.


luoda yhteistä sivistystä sekä auttaa jokaista löytämään vahvuutensa ja oivaltamaan oma ainutlaatuisuutensa ihmisenä ja merkityksensä omien yhteisöjensä ja yht-eiskunnan jäsenenä.

Luennossa tarkastellaan esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen lähtökohtia ja tavoitteita sekä itse uudistamisprosessia. Yhdessä kuulijoi-den kanssa pohditaan uudistamistarpeita – mistä pois ja mitä kohti – sekä avataan paikallisen opetussuunnitelmatyön mer-kitystä ja organisointia.

-Irmeli Halinen

PERJANTAI klo 11.05

Miten ja miksi suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat?

Lue haastattelu sivulta 17!

45


OPSOPSOPSEija SyrjäläinenKasvatustieteen (erit. opetta-jankoulutuksen) professori

Tampereen yliopisto


lasten ja nuorten hyvinvoin-nin, onnellisuuden ja tasapai-noisuuden kehittymisen tuke-minen. Aikuisen tehtävänä on kulkea lastensa rinnalla, näyttää rajat ja rakkaus. Opet-tajan tehtävänä on yhdessä vanhempien kanssa kuunnella lasta ja nuorta ja siten tukea sitä kasvatuspäämäärää, jonka koti on asettanut sikäli kun tuo päämäärä on eettisesti ja moraalisesti arvokas.

PERJANTAI

”Mikä koulussa aiheuttaa turvattomuutta?” Kysymys esitet-tiin osana Tampereen koulutoimen turvallisuuskyselyä pe-ruskoulun vuosiluokille 3, 5, 7 ja 9. Käytössämme oli lisäksi 280 oppilaskirjoitelmaa samasta aiheesta. Vuonna 2012 ke-räsimme kahdesta erityyppisestä lukiosta oppilasnarratiiveja. Olen ottanut nämä aineistot esitykseni perustaksi siksi, että ne ovat suhteellisen kattavat ja tuoreet. Opetussuunnitelma koulun arkea raamittavana asiakirjana nousi aineistoista hy-vin esille. Samoin piilo-opetussuunnitelma, joka myös raa-mittaa koettua koulun arkea ja voi sekä lisätä että heikentää oppilaan ja opettajan kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia.

Lue lisää sivulta 23!

Esittely:

Eija Syrjäläinen on vuonna 1975 valmistunut luokanopet-taksi ja aineenopettajaksi Helsingin yliopistosta. Hän on väitellyt kasvatustieteistä vuonna 1990 ja sen jälkeen toiminut opettajankouluttajana ja täydennyskoulutta-jana. Hän siirtyi Tampereen yliopiston opettajankoulutuk-seen vuonna 1995 ja sai professuurin 2002, josta lähtien hän on toiminut opettajankouluttajana pääasiallisena opetusalueenaan laadulliset tutkimusmenetelmät ja opinnäytetöiden ohjaus. Hänen tutkimusteemojaan ovat olleet opetussuunnitelmatutkimus, arviointitutkimus, aktiivisen kansalaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-ar-von tutkimus. Nykyinen tutkimusintressi on koulun arjen turvallisuuden ja kouluhyvinvoinnin tutkimus. Syrjäläin-en on julkaissut lukuisia monografioita, metodikirjoja ja artikkeleita.

-Eija Syrjäläinen

klo 12.50

Opetussuunnitelma, piilo-opetus-suunnitelma ja kouluhyvinvointi

46


OPSOPSOPSEero RopoFT, Kasvatustieteen professori,

Tampereen yliopisto

Esittely:

Eero Ropo, FT on kasvatusti-eteen, erityisesti opettajank-oulutuksen ja oppimisen tutkimuksen professori Tam-pereen yliopiston Kasvatusti-eteiden yksikössä.Ropo on toiminut Tampereen yliopistossa vuodesta 1978 eri opetustehtävissä ja professo-rina vuodesta 1996. Ropon tutkimus on kohdistu-nut viime vuosina oppimisen ja identiteetin kehityksen välisiin yhteyksiin, opetuste-knologian soveltamiseen koulutuksessa sekä opetussu-unnitelmateoriaan.


auttaa ja ohjata kasvamaan vastuulliseksi ja maailmaa, toisia ja itseä ymmärtäväksi aikuiseksi. Tähän päästää ohjaamalla lapsi kasvattajan kanssa yhteiselle löytöretkellä itseensä, yhteisöi-hin, joissa hän elää ja yhteiseen maailmaamme.

Narratiivisuudella tarkoitetaan kertomuksellisuutta. Opetus on aina luonteeltaan narratiivista toimintaa. Opetuksessa välitetään paitsi faktoja ja uskomuksia aina myös niihin liit-tyviä merkityksiä. Narratiivit kokoavat samaan asiaan liit-tyviä merkityksiä toisiinsa, mielekkäiksi ja ymmärrettäviksi koosteiksi.

Oppimisen ymmärtäminen narratiivisena tarkoittaa aisteil-la vastaanotetun informaation merkitykselliseksi tekemistä. Toisin sanoen luomme persoonallisia, yhteisöllisiä ja kulttuu-risia merkityksiä informaatiolle, jonka vastaanotamme. Näin syntyneistä merkityksistä muodostamme kertomuksia, narra-tiiveja.

Opetussuunnitelma-ajattelussa opetuksen tavoitteet ja pää-määrät voidaan hahmottaa eri tasoisiksi riippuen siitä, liittyy-kö oppiminen ja opetus persoonallisiin tai elämäkerrallisiin, yhteisöllisiin tai kulttuurisiin merkityksiin ja narratiiveihin. Esitän luennolla mallin, jonka avulla voidaan opetussuunni-telman kuvaamia tavoitteita ja päämääriä ryhmitellä edellä mainituille kolmelle tasolle.

-Eero Ropo

PERJANTAI klo 14.35

Narratiivinen näkökulma opetussuunnitelmiin

47


OPSOPSOPS

Kävely alkaa Eteläpuiston ja Papin- kadun kulmauksessa olevasta puistos-ta klo 20.

Tule kokemaan syksyinen luonto, sen valot ja äänet. Anna aistien levätä ja herkistyä kokemaan pieniä satumaisia yllätyksiä.

Iltakävelyn järjestävät Snellman-kor-keakoulun luokanopettajaopiskelijat.

Kesto: n. 1 tunti.

Tervetuloa iltakävelylle!

Odottaakohan eteerinen Kultakutri kävelijöitä luokseen?

Pitkän ja painokkaan seminaaripäivän jälkeen kaikki seminaarivieraat ovat tervetulleita yhteiselle iltakävelylle Pyynikille.

KANSAINVÄLISET VIERAAT

European Council for Steiner Waldorf Education

(ECSWE) edustaa 25 kansallista steinerkoulujen

liittoa 26 maasta ja yhteensä 711 steinerkoulua Eu-

roopassa.

ECSWE:n päämääränä on vahvistaa ja kehit-

tää steinerkasvatuksen toteutumista jäsenmaissaan.

ECSWE:n kautta Suomen steinerkoulut ovat muka-

na kansainvälisissä hankkeissa, kuten EPC (Europe-

an Portfolio Certificate) ja EWD (European Waldorf

Diploma) sekä yhteisissä projekteissa, kuten WOW-

PÄIVÄ (WOW-DAY, Waldorf One World). Hyvien

käytäntöjen jakaminen ja eurooppalaisen koulutus-

politiikan seuraaminen kuuluvat neuvoston työhön.

Euroopan neuvosto kokoontuu kolme kertaa

ECSWE, 700 steinerkoulun puolesta

vuodessa – tällä kertaa, syksyllä 2013 Tampereella,

Suomessa. Neuvostossa maita edustavat useimmiten

maiden steinerkoulujen liitossa työskentelevät henki-

löt, joilla on kattava kuva oman maansa steinerkasva-

tuksen ja koululiikkeen tilanteesta.

Toivotamme lämpimästi vieraamme tervetul-

leiksi. Useimmat heistä osallistuvat perjantaina jär-

jestettävään seminaariin Tampereen Yliopistolla

– ECSWE jatkaa kokoustaan myös lauantaina Tam-

pereen Rudolf Steiner -koululla.

Steinerkoulujen tilanteet ja asema ovat hyvin eri-

laisia Euroopan eri puolilla. Kannattaa olla aktiivi-

nen ja ryhtyä juttusille – omaan työhön ja toimintaan

saa varmasti perspektiiviä lyhyelläkin juttutuokiolla.

Pia Pale

48


OPSOPSOPS

Sauli SalmelaFT, filosofian ja elämän-katsomustiedon opettaja, latinan kielen opettaja,

Tampereen yliopisto

Eeva RaunelaFM, MA, Äidinkielen ja kirjal-lisuuden aineenopettaja, aikuiskouluttaja, jatko-opiske-lija, Itä-Suomen yliopisto

Lappeenrannan steinerkoulu, Snellman-korkeakoulu

KOMMENTTIPUHEENVUOROT

Jarno PaalasmaaKM, historian ja yhteiskunta-opin opettaja, aikuiskouluttaja

Vantaan seudun steinerkoulu, Snellman-korkeakoulu




sama kuin ihmisen päämäärä eli eetti-nen vapaus. Kyse on ihmisyyteen kas-vusta eli kasvamisesta kohti totuutta, kauneutta ja hyvyyttä.

auttaa kasvatettavaa kehittymään järjeltään vapaaksi, autonomiseksi ajattelijaksi sekä eettisesti arvosteluky-kyiseksi toimijaksi tarjoamalla hänelle älyllisiä ja esteettisiä virikkeitä.

opettajan näkökulmasta oppia puhu-misen sijaan kuuntelemaan opiskelijaa (kuuntelun laajimmassa) merkityksessä. Tärkeimpiä asioita en ole oppinut niiltä, jotka ovat puhuneet minulle, vaan niil-tä, jotka ovat kuunnelleet minua.

49


OPSOPSOPS

Jouko PullinenTaT, Taidegraafikko,Kuvataiteen yliopiston- lehtori, Tampereen yliopisto

Veli-Matti VärriFT, kasvatustieteen, eri-tyisesti kasvatusfilosofian ja opettajankoulutuksen professori Tampereen yli-opiston kasvatustieteiden yksikössä, eettisen kasva-tuksen dosentti Maanpuo-lustuskorkeakoulussa

Markku NiinivirtaMA, jatko-opiskelija Tampereen yliopisto,Steinerkoulun luokanopettajankoulutus, Snellman-korkeakoulu

KOMMENTTIPUHEENVUOROT KOMMENTTIPUHEENVUOROT




herättää aito, avoin kiinnostus maail-maan ja vastuuntunto omasta ajatte-lusta ja toiminnasta sosiaalisessa vuo-rovaikutuksessa? kohti hyvää elämää.

hyvä elämä

toisen persoonan arvon kunnioittami-nen ja ihmisen mitan ymmärtäminen riippuvuuksien ja vapauden ainaisessa jännitteessä.

50


OPSOPSOPS LEARNING CAFE

Ajatellaan yhdessä!Opetussuunnitelmauudistuksen ideana on muokata ja uudistaa vahvastikin koulun toimintakulttuuria. Mihin suuntaan pitäisi lähteä? Learning cafessa nautitaan kahvia ja keskustelua. Osallistu rohkeasti!

Opetushallitus julkaisi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisen osan perusteluonnoksen marraskuussa 2012. Otavan Opiston ops-hautomoissa perusteluonnoksesta muotoiltiin 40 tulevaisuusväitettä, jotka osaltaan konk-retisoivat tai kuvaavat opetussuunnitel-mauudistuksen jälkeistä peruskoulua. Väitteet on ryhmitelty neljään teemaan:

1. Arvot, asenteet ja tavoitteet2. Tieto, taito ja oppiminen3. Opetus, toiminta ja yhteisö4. Toimintaympäristö ja yhteiskunta.

Väitteet eivät kuvaa Opetushallituksen tai ops-hautomoiden projektihenki-löstön käsityksiä koulun ja oppimisen tulevaisuudesta vaan väitteissä esitetään kärjekkäitäkin näkymiä herättelemään keskustelua. Väitteet toimivat 2013-2014 aikana järjestettävien ops-hauto-moiden virikkeinä.

Ops-hautomot on Opetushallituksen rahoittamaa, opetussuunnitelmatyötä tukevaa pedagogista täydennyskoulutus-ta. Lue lisää: http://www.ebarometri.fi/ops-hautomot/ "

OPS-seminaarin oppimiskahvilassa (Lear-ning cafe) keskustellaan oppimisen ja kou-lun tulevaisuudesta. Seminaariväki jakautuu 5-6 hengen kahvipöytiin. Kussakin kahvipöy-dässä keskustelun virittäjänä on yksi oppimi-sen tulevaisuutta koskeva väite. Keskustelun lomassa kaikki voivat tehdä muistiinpanoja (esim. sanat, lauseet, kuvat, kaaviot) paperi-siin pöytäliinoihin. Pöydässä on myös emän-tä/isäntä, joka kokoaa yhteen kahvipöydäs-sä esille tulleet ideat, ajatukset ja näkökulmat. Emäntä kertoo lyhyen tiivistelmän pöytään tulevalle uudelle seurueelle. Kahvipöytien koonteja hyödynnetään myös seminaarin toi-sen päivän työryhmätyöskentelyn pohjina.

• jaa kokemuksia ja ajatuksiasi• kuuntele muita• yhdistele esiinnousevia ideoita• luonnostele pöytäliinaan• etsikää yhdessä uusia näkökulmia• hakekaa syvempää ymmärrystä

Perjantaina klo 10.25 ja 14.00

51


MONET OPPIMISPOLUT

Vuonna 2017 puolet oppilaista osallistuu

vaihtoehtoisiin opintoihin.

KOKONAISTYÖAIKAVuonna 2017 opettajat ovat kokonaistyöajassa.

ERIARVOISTUMINENKoulujen väliset erot

ovat lisääntyneet vuosien

2016-2020 aikana.

LEIKKI JA LUOVUUSVuonna 2017 jokaiseen

alakoulun päivään kuuluu taide-, draama-

tai leikkihetkiä.

VIRTUAALIMATKATVuonna 2017

oppilaiden kokemusperäinen

tieto kertyy yhteisillä virtuaalimatkoilla.

YHTEISOPETTAJUUSVuonna 2017 opettaja

ei suunnittele ja toteuta yksittäisiä

oppitunteja laajempia kokonaisuuksia yksin

vaan yhteistyössä koulun muun

henkilöstön kanssa.

RISTIRIITOJEN RATKAISU

Ristiriidat ovat vuonna 2017 olennaisia

oppisisältöjä ja niiden ratkaisu(malli)t tärkeitä

oppimismenetelmiä.

TIETOVÄLINEETOppilaiden omia

mobiililaitteita käytetään

yhteisöllisessä työskentelyssä vuonna

2017.

KIRJA KATOAAOppikirjat ja muut

kustantajien tuottamat printtimateriaalit ovat

hävinneet kouluista vuoteen 2017

mennessä.

KIIREETTÖMYYSMonissa peruskouluissa koulupäivää rytmittävät

siesta-ajat, jotka mahdollistavat

pysähtymisen ja lepohetket sekä

kiireettömän oppimisympäristön

hyödyntämisen.

PERHE-OPSMonissa kouluissa on vuonna 2017 otettu käyttöön oppilaan

vanhempien kanssa tehtävä opetus-

suunnitelma-sopimus, joka täydentää ja henkilökohtaistaa

koulukohtaista opetus- ja

lukuvuosisuunnitelmaa.

JOHTAMINENVuoteen 2020

mennessä peruskouluun on

valittu ensimmäiset johtajat, joiden

johtamiskokemus on muulta kuin

opetusalalta.

Keskustelussa olevat väitteet

52


Jan-Erik MansikkaKT, Yliopiston lehtori

Helsingin yliopisto

Jarno PaalasmaaKM, Historian opettaja

Vantaan seudun steinerkoulu


Mansikan mukaan lähes yhtä vaikea määritellä kuin kysy-mys elämän tarkoituksesta. Paalasmaan mukaan voi myös sanoa, että kasvatuksen päämäärä on auttaa jokaista löytämään oma luontoa ja ihmistä kunnioittava elämän tarkoituksensa.

OPSOPSOPS

Meillä on maailmanlaajuisesti ihailtu koulujärjestelmä ja erinomaiset oppimistulokset. Toistuvan PISA-menestyksen perusteella voi sanoa, että peruskoulumme lukeutuu maa-ilman parhaisiin. Miksi? Suomalaisen koulun menestyksen takana on joukko kiinnostavia selittäviä tekijöitä. Jan-Erik Mansikka ja Jarno Paalasmaa pitävät luovan ja keskustele-van yhteisluennon, jossa suomalaista koulujärjestelmää suh-teutetaan steinerpedagogiikkaan.

Esittelyt

Kasvatustieteen tohtori Jan-Erik Mansikka on yliopiston-lehtori Helsingin yliopiston käyttäytymistieteen laitoksel-la. Hänen väitöskirjansa käsitteli Rudolf Steinerin varhais-ta ajattelua. Mansikka kertoo viimeksi luetun romaanin olevan: Franz Kafkan Amerikka, suosikkipianistin Keith Jarrett ja lempiruoka on uusi peruna, silli, katkarapusa-laatti ja ruisleipä.

Kasvatustieteen maisteri Jarno Paalasmaa on tietokir-jailija ja steinerpedagogi. Historian ja yhteiskuntaopin opettajan työn lisäksi hän toimii aikuiskouluttajana Snellman-korkeakoulussa. Lisäksi hän työskentelee Ope-tushallituksen opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Paalasmaan toimittama Lapsesta käsin -teos (2011, PS-kustannus) keskittyi vaihtoehtopedagogiikkoi-hin osana suomalaista koulujärjestelmää sekä lapsilähtöi-seen kasvatuksen traditioon. Seuraava kirja hahmottelee elämälähtöisen ja aktivoivan koulun.

-Jan-Erik Mansikka & Jarno Paalasmaa

LAUANTAI

Suomalaisen koulujärjestelmän menestyksen salai-suus ja suhde steiner-pedagogiikkaan

klo 9.00

53


OPSOPSOPSMati ValgepeaViron steinerkoulujen edustaja ECSWE:ssä

Esittely

Born in 1971 in Tartu Estonia. Spent childhood and teenager years in the South Estonian town Valga where graduated the secondary school. Studied forestry in the Estonian Uni-versity of Agriculture in Tartu, graduated as engineer of forest management in 1993. Worked for Estonian Ministry of the Environment in the field of forestry statistics and data man-agement, at present in Estonian Environment Agency. Married with 2 children (son 21 years old and daughter 17 years old). Waldorf School parent since 1999 at Tartu Waldorfgümnaasi-um. Actively involved in School Council work in 2003-2010. Member of the school colle-gium of Tartu Waldorfgümnaa-sium. Helped in recent years the activities of the Association of Estonian Free Waldorf Schools and Kindergartens. Co-author of 2 research papers about Esto-nian Waldorf Schools: “Status and outlook of the Estonian Waldorf Schools” (2010 Tartu, commissioned by the Esto-nian Ministry of Education and Science) and “Assessment of waldorf education by Estonian waldorf graduates” (Tartu 2012, commissioned by the Associa-tion of Estonian Free Waldorf Schools and Kindergartens).

Research of Estonian waldorf graduates ”Assessment of waldorf education by Estonian waldorf graduates” was car-ried out in 2011-2012. Graduates were asked to fill the on-line questionnaire. About 28% of waldorf basic school and 43% of waldorf secondary school graduates responded (152 answered questionnaires). Study covered wide scope of top-ics with main aim to find out the assessment of graduates for waldorf education including: studies and work after the wal-dorf school, values of graduates, assessment of time spent in waldorf school and of waldorf education experienced, im-age of waldorf schools, influence of waldorf education to life competencies. .

-Mati Valgepea

LAUANTAI

Steinerkasvatuksen jälkeen. Mitä steinerkoululaisista tulee isona? Raportti Virossa tehdystä steinerkoulujen alumni-tutkimuksesta.

klo 15.15

54


OPSOPSOPS

Marja SuurlaKM, päätoiminen luokan-opettaja ja aineenopettaja Tampereen Rudolf Steiner-koulussa vuodesta 1979 lähtien. Nykyiset opetus-aineet ovat kuvataide, taidehistoria, filosofia ja ET.

Mikko LaulainenLuokanopettaja Helsingin Rudolf Steiner -koulussa vuodesta 2006 lähtien.

Steinerkasvatuksen liiton johtokunnan jäsen, Steinerforum ry:n perustajajäsen

Outi RousuEPC-ohjeiston kääntäjä,MA, eurytmianopettaja,Vantaan seudun steiner-koulu

Olemmeko huomaamattamme siirtämässä si-säänrakennettua kiirettä seuraaville sukupolvil-le? Työryhmässä pohdimme aidon läsnäolon taitoa suorituspainotteisen tehokkuuden ja yk-silökeskeisen kilpailun sävyttämässä koulutodel-lisuudessa.

Työryhmässä on tarkoitus pohtia uuden tunti-jaon laatimista steinerkoululle. Työryhmän ta-voitteena on tutkia tuntijakoasetuksen mah-dollisuuksia sekä laatia niiden pohjalta yksi tai useampi steinerkoululle soveltuva tuntijakoeh-dotus.

Olemmeko me steinerlukiossa kurssiviidakon vankeja? Toteutuuko steinerpedagogiikka stei-nerlukiossa? Voiko valinnaisuutta ajatella aineen ja kurssin sisällä toteutuvaksi? Portfolio voi tuo-da uuden positiivisen valinnaisuuden jokaisen ai-neen ja aiheen sisään. Portfolio on radikaali lu-kion uudistamisen mahdollisuus, jos se otetaan korvaamaan steinerkoulun päättötyö ja päättö-todistus.

Työryhmä: Empatian kyky

Työryhmä: Perusopetuksen uusi tuntiajako

Työryhmä: Luovuutta lukioon

LAUANTAIN TYÖRYHMÄTklo 10.30 ja 14.30

55


OPSOPSOPS

Hilkka MäkinenNuorisoasuntoliitto ry, aluetyöntekijä

Heidi SaloKuopion Steinerkoulu, apu-laisrehtori, lukion toimin-nasta vastaava rehtori,ruotsin opettaja

Esa MäkinenLuokanopettaja Fredrika-koulussa

Asumistietous, taloudenhallinta ja yhteiskun-nan tukiverkostot ovat tärkeitä asioita nuoril-le. Työryhmässä kehitellään ideoita ja rakenne-taan tehtäväpankkia opetusmateriaalin tueksi. Esitteiden lisäksi nuorille voi kehittää toimin-nallisia tehtäviä, jotka auttavat mm. tutustu-maan paikkakunnan auttamisverkoistoihin ja tekemään tosielämän budjettia.

Työryhmässä kerron kokemukseni steinerkou-lun 9. luokan luokanohjaajan näkökulmasta viime keväänä Kuopiossa toteutetusta 9. luok-kalaisten ”pärjäämisprojektista”, jossa yhteis-työssä Nuorisoasuntoliiton projektityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa pohdittiin ja harjoiteltiin tiettyjä elämänhallintataitoja.

Jopa neljä astetta jo niinkin pian kuin vuoteen 2060 mennessä? Nykyiset ekaluokkalaiset ovat silloin viisikymppisiä. Ilmastonmuutos on valta-va sukupolvikysymys. Opetussuunnitelmia uusi-taan, mutta pääseekö tämä konkreettinen ja kii-rellinen asia niissä esiin? Lue lisää sivulta 22

Työryhmä: Elämäntaidot

Työryhmä: Elämäntaidot

Työryhmä: Ympäristötietoisuus ja vaikuttaminen

LAUANTAIN TYÖRYHMÄTklo 10.30 ja 14.30

56


OPSOPSOPSKirsi Perttola- YlinampaSteinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja, luokanopettaja, Oulun steinerkoulu

Pia PaleSteinerkasvatuksen liiton tiedottaja

Iida-Maria Peltomaa Opetussuunnitelma-työskentelyn kehittäjä, Otavan opisto

Tiina AiraksinenVerkkopedagogi, Otavan opisto

Filip HäyrynenSteinerkasvatuksen liiton varapuheenjohtaja, rehtori, Espoon steinerkoulu

PÄIVILLÄ MUKANA

Seminaarin nettisivut löytyvät osoitteesta steinerkasvatus.fi OPS -SEMINAARI 2013.

Sieltä löytyy ohjelman lisäksi vinkkejä majoitukseen, park-keeraukseen ja ruokailuihin. Sivuilla on myös linkki kart-taan, johon on merkitty kaikki seminaarin kannalta oleel-liset paikat.

OPS -seminaarin info palvelee perjantaina Tampereen Yliopistolla klo 8-16.30 ja lauantaina Tampereen Rudolf Steiner -koululla klo 8-16.30. Infon puhelinnumero on 044 765 0044.

Toivotamme teille antoisaa seminaaria!

Tervetuloa seminaarivieraaksi

Lapsiperheiden erikoisliike Pajumaja

• kestävää ja pestävää • reipasta ja raikasta • turvallista ja tarpeellista • luonnonmukaista ja laadukasta• kaunista ja käytännöllistä

Valtavirrasta poikkeavia vaihtoehtotuotteita raskausajasta alakoulun aloitukseen asti.

Kauppakatu 4, Tamperewww.pajumaja.fi

facebook.com/pajumaja

Varusteita mukuloille ja kasvattajille

Pajumaja toimii samoissa tiloissa luonnontuotteiden ja herkkujen

erikoisliikkeen, Runsaudensarven kanssa!

Uutta Tampereella!

HENGENTIETEELLISEN KORKEAKOULUN

PEDAGOGISEN OSASTON KOKOUS

Tampereen Rudolf Steinerkoululla perjantaina 20.9. alkaen klo.17.00.

Ohjelma:

Klo. 17.00 – 18.30 työskennellään ”Meditatiivisesti työstetyn ihmisopin”

toista esitelmää. Tehdään myös taiteellisia harjoituksia liittyen esitelmän sisältöön.

Klo. 18.30 -19.00 Käytännön asioita

Tämän ohjelman jälkeen osallistumme koululla pidettävään ensimmäisen Goetheanumin peruskiven laskun

muistotilaisuuteen. Tilaisuuden järjestäjä on

Tampereen antroposofinen yhdistys.

Lisätietoja: Sinikka Lukkarila

[email protected]. 040 8676 054

www.valkoinenpuoti.net puh. 040-9376769

Rukit Karstat Värttinät Filopur-vedensuodatin

Clysmatic-vatsantoimintalaite

PÄIVILLÄ MUKANA

Paikka: Tampereen Yliopisto, päärakennus, Juhlasali, Kalevantie 4

8.30 Ilmoittautuminen9.15 Avaussanat, Veli-Matti Värri, professori, Tampereen yliopisto Oppilasesitys, Tampereen Rudolf Steiner -koulu9.25 Suomalaisen koulujärjestelmän näkymät kansainvälisten opetussuunnitelmareformien kehyksessä, Tero Autio, PhD, Professor of Curriculum Theory, School of Doctoral Studies. Institute of Education, Tallinn University, Estonia10.05 Kommenttipuheenvuoro, Jarno Paalasmaa, KM, steinerkoulun opettaja, tietokirjailija 10.15 opettaja.10.25 Learning Café, menetelmän ja väitteiden esittely, Iida-Maria Peltomaa, Tiina

10.35 Learning Café, kahvia ja keskustelua

Airaksinen, Otavan opisto

11.05 Miten ja miksi suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat? Irmeli Halinen,

Opetusneuvos, opetussuunnitelmatyön päällikkö, OPH11.50 Lounas 12.50 Opetussuunnitelma, piilo-opetussuunnitelma ja kouluhyvinvointi,

Eija Syrjäläinen, Kasvatustieteen (erit. opettajankoulutuksen) professori,

Tampereen Yliopisto13.35 Kommenttipuheenvuoro, Ecswe representative, European Council for

Steiner Waldorf Education13.45 Kommenttipuheenvuoro, Eeva Raunela, jatko-opiskelija13.55 OPS-hautomoiden esittely, Tiina Airaksinen, Otavan opisto14.00 Learning Café - kahvia ja keskustelua14.30 Narratiivinen näkökulma opetussuunnitelmiin, Eero Ropo, FT, Kasvatustieteen

professori, Tampereen Yliopisto15.15 Kommenttipuheenvuoro, Markku Niinivirta, jatko-opiskelija15.25 Kommenttipuheenvuoro kuvallisen kielen ja kuvallisen narratiivisuuden

näkökulmasta, Jouko Pullinen, yliopiston lehtori15.35 Kysymyksiä ja keskustelua15.50 Yhteenveto ja loppusanat Veli-Matti Värri16.15 Päätös

Iltaohjelma 20-21 Ohjelmallinen iltakävely, Pyynikki, järj. Snellman-korkeakoulun luokanopettajaopiskelijat

OPS - OSA 1 Perjantai 20.9.2013

Paikka: Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Muotialatie 79-81

8.15 Aamukahvi, ilmoittautuminen8.45 Eurytmiaesitys, Aikain käänteessä, Tampereen eurytmiaryhmä9.00 Suomalaisen koulujärjestelmän menestyksen salaisuus ja suhde steinerpedagogikkaan.

Jan-Erik Mansikka KT ja Jarno Paalasmaa KM

10.00 Kahvi10.30 Työryhmät12.00 Lounas13.00 Näin syntyy Steinerkoulun opetussuunnitelman runko, projektisuunitelman esittely, Filip Häyrynen ja Pia Pale14.00 Kahvi14.30 Työryhmät jatkavat15.15 Steinerkasvatuksen jälkeen Mitä steinerkoululaisista tulee isona? Raportti Virossa tehdystä steinerkoulujen alumni-tutkimuksesta. Mati Valgepea, Viron steinerkoulujen edustaja ECSWE:ssä15.45 Yhteenvetokeskustelu, Filip Häyrynen ja Kirsi Perttola-Ylinampa16.15 Päätös

OPS - OSA 2 Lauantai 21.9.2013

Luovuutta lukioon - miten portfoliometodi tuo luovuutta, vapautta ja intoa opiskeluun sekä opettamiseen. Outi Rousu, - EPC-ohjeiston kääntäjä, Vantaan seudun steinerkoulu

Empatian kyky - kasvatuksen mahdollisuudet teknisesti virittyneessä kulttuurissa Marja Suurla, Tampereen Rudolf Steiner -koulu

Perusopetuksen uusi tuntijako ja sen erilaiset mahdollisuudetMikko Laulainen, Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Ympäristötietoisuus ja vaikuttaminen – Esa Mäkinen, Fredrika-koulu

Elämäntaidot - oppiiko koulussa arjessa selviytymistä?Hilkka Mäkinen, Nuorisoasuntoliitto ry.Heidi Salo, Kuopion Steinerkoulu

Lauantain työryhmät

Tiina Airaksinen, Otavan opisto

luokanopettajaopiskelijat

Paikka: Tampereen Yliopisto, päärakennus, Juhlasali, Kalevantie 4

8.30 Ilmoittautuminen9.15 Avaussanat, Veli-Matti Värri, professori, Tampereen yliopisto Oppilasesitys, Tampereen Rudolf Steiner -koulu9.25 Suomalaisen koulujärjestelmän näkymät kansainvälisten opetussuunnitelmareformien kehyksessä, Tero Autio, PhD, Professor of Curriculum Theory, School of Doctoral Studies. Institute of Education, Tallinn University, Estonia10.05 Kommenttipuheenvuoro, Jarno Paalasmaa, KM, steinerkoulun opettaja, tietokirjailija 10.15 opettaja.10.25 Learning Café, menetelmän ja väitteiden esittely, Iida-Maria Peltomaa, Tiina

10.35 Learning Café, kahvia ja keskustelua

Airaksinen, Otavan opisto

11.05 Miten ja miksi suomalaiset opetussuunnitelmat muuttuvat? Irmeli Halinen,

Opetusneuvos, opetussuunnitelmatyön päällikkö, OPH11.50 Lounas 12.50 Opetussuunnitelma, piilo-opetussuunnitelma ja kouluhyvinvointi,

Eija Syrjäläinen, Kasvatustieteen (erit. opettajankoulutuksen) professori,

Tampereen Yliopisto13.35 Kommenttipuheenvuoro, Ecswe representative, European Council for

Steiner Waldorf Education13.45 Kommenttipuheenvuoro, Eeva Raunela, jatko-opiskelija13.55 OPS-hautomoiden esittely, Tiina Airaksinen, Otavan opisto14.00 Learning Café - kahvia ja keskustelua14.30 Narratiivinen näkökulma opetussuunnitelmiin, Eero Ropo, FT, Kasvatustieteen

professori, Tampereen Yliopisto15.15 Kommenttipuheenvuoro, Markku Niinivirta, jatko-opiskelija15.25 Kommenttipuheenvuoro kuvallisen kielen ja kuvallisen narratiivisuuden

näkökulmasta, Jouko Pullinen, yliopiston lehtori15.35 Kysymyksiä ja keskustelua15.50 Yhteenveto ja loppusanat Veli-Matti Värri16.15 Päätös

Iltaohjelma 20-21 Ohjelmallinen iltakävely, Pyynikki, järj. Snellman-korkeakoulun luokanopettajaopiskelijat

OPS - OSA 1 Perjantai 20.9.2013

Paikka: Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Muotialatie 79-81

8.15 Aamukahvi, ilmoittautuminen8.45 Eurytmiaesitys, Aikain käänteessä, Tampereen eurytmiaryhmä9.00 Suomalaisen koulujärjestelmän menestyksen salaisuus ja suhde steinerpedagogikkaan.

Jan-Erik Mansikka KT ja Jarno Paalasmaa KM

10.00 Kahvi10.30 Työryhmät12.00 Lounas13.00 Näin syntyy Steinerkoulun opetussuunnitelman runko, projektisuunitelman esittely, Filip Häyrynen ja Pia Pale14.00 Kahvi14.30 Työryhmät jatkavat15.15 Steinerkasvatuksen jälkeen Mitä steinerkoululaisista tulee isona? Raportti Virossa tehdystä steinerkoulujen alumni-tutkimuksesta. Mati Valgepea, Viron steinerkoulujen edustaja ECSWE:ssä15.45 Yhteenvetokeskustelu, Filip Häyrynen ja Kirsi Perttola-Ylinampa16.15 Päätös

OPS - OSA 2 Lauantai 21.9.2013

Luovuutta lukioon - miten portfoliometodi tuo luovuutta, vapautta ja intoa opiskeluun sekä opettamiseen. Outi Rousu, - EPC-ohjeiston kääntäjä, Vantaan seudun steinerkoulu

Empatian kyky - kasvatuksen mahdollisuudet teknisesti virittyneessä kulttuurissa Marja Suurla, Tampereen Rudolf Steiner -koulu

Perusopetuksen uusi tuntijako ja sen erilaiset mahdollisuudetMikko Laulainen, Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Ympäristötietoisuus ja vaikuttaminen – Esa Mäkinen, Fredrika-koulu

Elämäntaidot - oppiiko koulussa arjessa selviytymistä?Hilkka Mäkinen, Nuorisoasuntoliitto ry.Heidi Salo, Kuopion Steinerkoulu

Lauantain työryhmät

OPSOPSOPSEnemmän kuin osiensa summa

Curriculum - the whole is greater

than the sum of its parts

20.-21.9.2013

Seminaarijulkaisu

Tampereen yliopisto, Kalevantie 4 Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Muotialantie 79Perjantaina: Lauantaina:

ops - seminaarijulkaisu 2013

Documents

yhdess kasvatuksen maailman

mik kasvatuksessa

tnn meill

yhteistymme tuloksena

hylk demokratian ideaaleja

greater than the sum

ensimmisen suomessa

ekologisen kriisin uhka