tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä - ei edes korkeakouluissa

Tulevaisuuskaan ei ole enää entisensä– ei edes korkeakouluissa

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa

”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.” Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.

“I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”

Editor of Prentice Hall business books, 1957

”There is no reason for any individual to have a computer in their home.” Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977

"You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet." Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989

“Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”

Sir Alan Sugar, 2005

”Internet romahtaa vuonna 2006”

prof. Hannu H. Kari, 2004

“By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”

US Department of Defense, 2006

Talouskriisit tulevat ja menevät.

Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä

6.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Digitalisaatio räjäyttäätuottavuuden- Mooren laki alkaa purra- Useita disruptiivisia

teknologioita yhtä aikaa- Robotit automatisoivat käsityön

ja maatalouden- Tekoälyt automatisoivat

henkisen työn- Esineiden Internet yhdistää

kaiken kokonaisuudeksi- Maailmantalouden kortit jaetaan

uudelleen- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi

Ikärakenne kääntää maailman- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat

nuoria aikuisia

Globalisaatio verkostoi maailman- Nousevat taloudet suurvalloiksi- Kiina palaa maailman keskukseksi- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Ympäristö alkaa käydä kalliiksi- Luonnonvarojen hinta nousee- Päästöjen vähentäminen maksaa- Ilmastonmuutokseen sopeutumien

Haasteet Mahdollisuus

Muutostrendit haastavat tutkimuksen ja koulutuksen


Teknologia- ja tuotanto-talousosaaminen- Tekoäly- ja robottiosaaminen- Algoritminen ajattelu- Tietojohtaminen- Tietomassojen hallinta ja

analyysi - Eri osaamisalueiden yhdistely ja

kokonaisuuksien hallinta(esim. arkkitehtuuri, rakennus-tekniikka ja älykäs talotekniikka)

- Toiminnansuunnittelu ja muutosjohtaminen

- Luovuus ja ennakkoluulottomuus

Gerontologia, hoivaosaaminen- Hoivarobotiikka ja -tekniikka- Käytettävyys ja esteettömyys- Geriatria, vanhuspsykiatria

Verkostoituminen, kansainvälisyys- Kielitaito, kulttuurilukutaito- Kuluttajalähtöinen palvelumuotoilu- Logistiikka

Ympäristöosaaminen- Raaka-aine- ja energiatehokkuus- Bio- ja geenitekniikka- Yhdyskuntasuunnittelu, liikennetekniikka

Haasteet Mahdollisuus


Image: Cyberdyne

Esimerkiksi tukiranka korvaa rollaattorin ja lisää liikkuvuutta

Digitalisaatio muuttaa kaiken

Media-ala kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...

…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa


Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely

Mihin tarvitaan ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun rahat nostetaan automaatista ja laskut maksetaan verkossa?

Kuka maksaa pankki-virkailijan verot?


CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnankäytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.

Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu, kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

7.4.2008www.kasvi.org12

Muutoksen vauhti ei ole60 vuodessa ainakaanhidastunut…US Army Photo

Horst Zuse

Digitalisaatio on vasta alkamassa

1600-luvun lopulla keksitty höyrykonemullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa

Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …

Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → opiskelu → työelämä → eläke

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidänyhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet

Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …

Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?

Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle

Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!



Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Image: Cimcorp


Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.

Image: Kuehne + Nagel International AG


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM

Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!

22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.

Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…


Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa


Survey of Schools: ICT in Education

Aalto-yliopistosta puuttuu humanistinen tiedekunta!

Esimerkiksi MIT:ssä sellainen on.

Mitä se tarkoittaa, että …

Image: Zenrobotics


Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.


Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Suomen luova tuho

Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin minkä mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.

Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista

Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Korkeakoulut ratkaisevia osaamisen luojia

Kunhan se osaaminen vastaa oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin


Vastareaktioita odotettavissa

1800-luvun alun kehruukoneet olivat1. sukupolven teollisuusautomaatiota Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin

nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida

Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio

Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussakenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit

Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvustasaadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia? … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?


Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat



Kolmannes nykyammateista katoaa,vanhat muuttuvat ja uusia syntyy

Rekkamanageri Lennokkiohjaaja Bioinformaatikko

Geenikorjaaja Energiasuunnittelija

Putkimies

Koulutus vanhenee nopeasti

Jatkuva oppiminen Kyky toimia tehtävissä, joita ei osaa

Työn, yrittämisen, opiskelun, vapaan, eläkkeen ym. yhdisteleminen

Mahdoton ammatinvalinta

Osaamisen pitkiä kaaria

Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä. Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.

Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)

Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!

Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla? Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä

Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun

Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?


CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram

Ovatko korkeakoulut reaktiivisia vai proaktiivisia?

Tutkimmeko ja koulutammeko Suomen menneisyyttä vai tulevaisuutta?

Missä tiedekunnassa tehtiin Suomen ensimmäinen tietokonepelien kulttuuriakäsitellyt opinnäyte?

Kysymys:

2030-luvun osaamisen paradigma

Muurit oppimisen ja elämän väliltä murtuvat Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä

opiskelijana

Muurit oppilaitosten ja ympäristön väliltä murtuvat Seinät eivät enää rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan

Oppilaitos on ennemmin mielentila kuin fyysinen tila

Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat Oppiminen on yhteisöllistä ilman hierarkiaa

IC-tekniikan merkitys oppimisessa arkipäiväistyy Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita

Keskitytään tekniikan asemesta sen mahdollistamaan pedagogiikkaan


Edes opiskelijat eivät pysy entisellään

Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini,

ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs

Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme

täydennetyssä todellisuudessa

Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua

Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota

Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä ja/tai eläkkeellä Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa

Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja


Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive-

Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.

Yhtä aikaa työssä, opiskelemassa, yrittäjä ja eläkkeellä


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Opiskelu

Työelämä

Yrittäjä

Perhe(et)

Vapaa

Aja

nk

äytt

ö

Lisäksi tietysti esim. sapattivapaat, kuntoutuslomat, luottamustehtävät, vapaaehtoistyö,

työttömyys, …

Syöpä

0 10 20 30 40 50 >>

Koulu Teekkari DI

Tutkija

Lapsi

(KH)(tekn) Valtuutettu (pj)

ked

Scifi, fantasia, sarjakuva, burleski, sienestys, melonta, valokuvaus

Kirjat

TkT

Soft

TIEKE

Kolumnisti, blogisti

EU

Luennoija, kouluttaja, opettaja

Maria

Ilmari

MB C= Pelit

?

Kaislaranta

Kirjat

Digitaalinen korkeakoulu

Oppikirjat ovat jo suurelta osin siirtyneet verkkoon Opiskelu on nyt halvempaa kuin koskaan ennen

Luennot korvautuvat verkostotyöskentelyllä Riskinä taantuminen sähköpostikirjekursseiksi

Jatkuva vertailu maailman huippuopettajiin Verkossa voi seurata tieteenalan huippujen luentoja

Tutkinnot kertovat vain osaamisen vanhentumisesta Tutkinto antaa luvan tulla täydennys- ja ajantasauskoulutukseen

Yrittäjyysosaaminen osaksi perusopintoja Suomessa heikosti koulutetut yrittäjät

Akateemisen osaamisen kaupallista hyödyntämistä arastellaan edelleen


Haasteita korkeakouluille

Korkeakoulujen ja professuurien on ansaittava autonomiansa Sisältöjen ja toimintatapojen on annettava

edellytykset menestyä tulevaisuuden työ- ja yritysmarkkinoilla

– Esimerkiksi opettajankoulutuksen putoaminen yhteiskunnan digitalisoitumisesta

Mittareiden ja rahoituksen sitominen akateemisten suoritteiden lisäksi esim. opiskelijoiden tyytyväisyyteen, työllistymiseen ja perustettujen yritysten määrään

Onko korkeakoulu lähipalvelu? Korkeakoulujen maakuntasarjaa ei ole, on vain maailmancup

Onko korkeakoulupolitiikka sivistyspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa vai aluepolitiikkaa?

Korkeakoulu ei ole enää elämänura vaan elämänvaihe Lisää liikkuvuutta korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välille!

Miten akateemisia virkoja täytettäessä huomioidaan muut kuin akateemiset ansiot?


Kolme tehtävää

Tieteellinen tutkimus Avoin tiede haastaa perinteiset

toimintatavat ja kulttuurin

Tutkimusrahoitus ohjaa yritysyhteistyöhön, jossa usein liikesalaisuuksia

Mistä tutkijoille ja professoreille aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön?

Korkein opetus Tutkijakoulutuksen ja ammattiin koulutuksen jännite

Substanssiosaaminen ei takaa pedagogista osaamista saati pedagogista innovatiivisuutta

Tutkintojen sisältöjen ja työelämän vaatimusten vastaavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Korkeakoulujen on vastattava yhteiskunnassa kasvavaan tieteenvastaisuuteen

Mittarit ja rahoitus eivät huomioi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun

Korkeakoulujen on määrätietoisesti puolustettava tutkijoiden sananvapautta


30.9.2010 www.kasvi.org 39

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen

2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen

3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40