rotaatiotablettipuristuksen instrumentointi - hyödyntäminen formulaatiokehityksessä
DESCRIPTION
Rotaatiotablettipuristuksen instrumentointi - hyödyntäminen formulaatiokehityksessä. M.Eilbracht ja K.-J.Steffans Instrumentation of a rotary tablet press: practical use in formulation development Proc. 3 rd World Meeting APV/APGI, Berlin, 3/6 April 2000 Krista Taipale, 10.12.2001. Johdanto. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Rotaatiotablettipuristuksen instrumentointi
- hyödyntäminen formulaatiokehityksessä
M.Eilbracht ja K.-J.Steffans
Instrumentation of a rotary tablet press: practical use in formulation development
Proc. 3 rd World Meeting APV/APGI, Berlin, 3/6 April 2000
Krista Taipale, 10.12.2001
Johdanto
• Yleensä instrumentoituja rotaatiotabletointikoneita käytetään tuotannon kontrolloinnissa.
• Yksittäisen painimen ja rotaatiotablettipuristuksen välillä
huomattavia eroja puristumiskäyttäytymisessä.
• Formulaatiokehitys aloitetaan yleensä instrumentoidusta yhden painimen tabletointikoneesta
Työn tarkoitus
• Kuvata instrumentoidun rotaatiopuristuksen ja poistovoiman merkitystä formulaatiokehityksen alkuvaiheessa.
Käytetyt aineet
• Laktoosi (MicroceLac 100, Cellatose 80, FlowLac 100, Tablettose 80, CapsuLac 60)
• Sorbitoli ja Mannitoli (Neosorb P100T, Neosorb P60W, Pearlitol SD200)
• Kalsiumvetyfosfaatti (Emcompress)
• Tärkkelys ( Starch 1500, C-PharmDC9300)
• Magnesiumstearaatti (Kosher)
Tutkimusmenetelmät
• Tabletointi:- Rotaatiotabletointikone (Kilian S100)
- Puristus- ja poistovoiman mittaaminen
• Voima-aikakuvaajat- voima-aikakuvaajan pinta-ala
Voima-aika-kuvaajan analysointi
Kuva 1. Voima-aikakuvaaja
Muodostumiskäyttäytymisen kuvaaminen
Kuva 2. Puristusvoiman riippuvuus A3/A2-suhteesta
Kuva 3. Käytettyjen aineiden murtolujuudet
Tabletointi nopeuden vaikutus
Kuva 4. Tabletointinopeuden riippuvuus murtolujuuteen ja A3/A2-suhteeseen.
Poistovoimasignaali ja liukuaineraja
Kuva 5. Poistovoiman signaali versus liukuaineen määrä
Johtopäätökset
• Puristuspaininten ja poistovoiman instrumentointi rotaatiotabletointikoneessa on hyödyllinen apuväline formulaatiokehityksessä.
• Tietoa saadaan puristuskäyttäytymisestä, nopeusherkkyydestä ja liukuaineen määrästä.
Kirjallisuus
• H. Koch, Thesis, Marburg/Germany, (1990)
• P.J.Vogel, P.C.Schmidt, Drug.Dev.Ind.Pharm.19 (15),1917-1930 (1993)
• G.H.Bolhuis,Z.T.Chowkan, Materials for D.C.,Pharm.Pow.Techn., M.Decker, N.Y.,419-500 (1995)
• A.M.Salpeakar,L.L Augsburger,J.Pharm.Sci., 63, 289-293 (1974)