economic globalization in europe according to the kof-index · 2017-01-29 · globalisaatio ja...
TRANSCRIPT
G L O B A L I S A A T I O
Sixten Korkman, 1.2.2017
1. Mitä on globalisaatio?
2. Mielipiteitä globalisaatiosta: hyvät, pahat ja rumat
3. Globalisaation tausta ja lyhyt historia
4. Globalisaatio ja talous
5. Globalisaatio ja hyvinvointivaltio
6. Globalisaatio ja demokratia
7. Globalisaatio vastatuulessa: euro, Brexit ja Trumpismi
8. Globalisaation tulevaisuus
9. Globalisaatio ja Suomi
1
1. Mitä on globalisaatio?
• Kuljetus- ja liikkumiskustannusten vähenemistä, etäisyyksien ”kutistumista”
• Kaupan sekä kaikenlaisten keskinäisten riippuvuuksien ja vuorovaikutusten voimistumista
• Kyse on taloudesta, informaatiosta, kulttuurista, politiikasta, sosiaalisista suhteista, ympäristöstä…
• Kyse on etenkin markkinatalouden laajenemisesta kattamaan koko maapalloa
• Globalisaatio on integraatiota globaalilla tasolla , prosessi, jota kautta paikallinen ja kansallinen kaikkialla linkittyy globaaliin kontekstiin
• Poliittinen ja taloudellinen integraatio vahvistavat toistensa edellytyksiä
2
Globalisaation ansiot
Globalisaation Hyvät, Pahat ja
Rumat 1
3
GLOBALI-SAATIO
Kasvattaa talouden tehokkuutta, kasvua
Rikastuttaa kulttuuria kaikkialla
Vähentää köyhyyttä, resursoi
ympäristöpolitiikkaa
Edistää kansainvälistä rauhaa
Globalisaation syntilista
Hyvät, Pahat ja Rumat 2
4
GLOBALI-SAATIO
Lisää kriisejä ja epävakaisuutta
Lisäää työttömyyttä ja eriarvoisuutta
Romuttaa hyvinvointivaltion ja
demokratian
Tuhoaa ympäristön & ilmaston
Globalisaation lyhyt historia
• Ihmiskunnan leviäminen yli koko maapallon (noin 12 000 vuotta sitten)
• Silkkitie (noin 0 eKr – 1453)
• Kiinalainen episodi (1400-luvulla)
• Löytöretket 1400-luvulta alkaen ja kolonialismi
• Teollinen vallankumous ja globalisaatio ennen maailmansotia (+ kultakanta, isot pääomaliikkeet ja ihmisten muuttovirrat uuteen maailmaan)
• Maailmansotien välinen protektionismin aalto
• Bretton Woods-instituutiot (GATT, WB, IMF) ja kapitalismin kultakausi
• Teknologian & globalisaation (+ liberalisoinnin) uusi aalto 1980/1990-luvulta alkaen
• Neuvostoliiton romahdus ja liberaalin demokratian lopullinen voitto (Fukuyama)?
• Brexit ja Trump: globalisaatio koetuksella
5
Globalisaation uusi aalto 1990-luvulta alkaen
• Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) vallankumous on mullistanut tuotannon ja globalisaation edellytyksiä
• Käynnistyi ”suuri lähentyminen” (Great Convergence); vrt. aiempi ”suuri erkaantuminen”.
• Digitalisaatio/internet sallii tiedon siirtämisen ja tuotannon tehokkaan koordinaation vaikka tuotanto hajautettaisiin, lisäksi uudet teknologiat ovat usein sekä pääomaa että etenkin työtä säästäviä
• Arvonlisäyksen osalta kehittyneet maat ovat pärjänneet paremmin: tuotanto on hajautettua maantieteellisesti mutta tuotannon arvonlisäyksestä iso osa syntyy siellä missä on pääkonttori.
• Etäisyydellä on vieläkin merkityksensä: USA:n kauppa on kasvanut etenkin Meksikon kanssa, Ranskan Puolan kanssa, Japanin ASEAN-maiden kanssa jne.
• Vuoden 1990 jälkeen kehittyvät taloudet ovat enenevästi purkaneet tullisuojiaan yksipuolisesti (eikä vain IMF:n painostamina), tullit haittaavat mahdollisuuksia hyötyä kansainvälisten yritysten off-shore toiminnasta. Edelleen kehittyvät taloudet ovat tehneet paljon enemmän investointisopimuksia rikkaiden maiden kanssa.
• Richard Baldwin: Kauan sitten kaikki kustannukset olivat korkeita, jolloin kulutus ja tuotanto olivat samaan paikkaan sidottuja. Sitten alenivat tavaroiden kuljetuskustannukset (höyrykone) ja kauppa kasvoi. Nyt ideoiden (tiedon ja teknologian) kommunikoinnin kustannukset ovat madaltuneet, jolloin tuotanto kansainvälistyy yritysten sisällä. Ihmisten siirtymisen kustannukset ovat vielä merkittäviä.
• ICT teki mutkikkaiden asioiden kommunikoinnin mahdolliseksi yli pitkien etäisyyksien, etäisyys menetti osin merkitystään – mutta ihmisten läheisyys on edelleen tärkeää uutta luotaessa (metropolit innovaatioiden lähteenä).
6
Globalisaatioaste ja sen kehitys viime vuosikymmeninä indeksien valossa
• Globalisaation etenemistä ja eri maiden globalisaatio-astetta mitataan eri ilmiöitä painottavilla indikaattoreilla, joista Sveitsiläisen tutkimuslaitoksen KOF-indeksi on tunnetuimpia.
• Talouden globalisaatiota mitataan indeksillä, jossa otetaan huomioon taloudelliset virrat sekä kauppaa ja pääomaliikkeisiin kohdistetut rajoitukset (säätely).
• Sosiaalista globalisaatiota mitattaessa otetaan huomioon mm. kansainvälinen teleliikenne ja muu rajat ylittävä kommunikointi, turismi, rajat ylittävät tulonsiirrot, muualla syntyneiden kansalaisten osuus.
• Poliittista globalisaatiota mitataan mm. suurlähetystöjen määrällä ja osallistumisella kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin sekä YK:n rahanoperaatioihin.
• KOF-indeksien kanssa hyvin samankaltaisia tuloksia saa tarkastelemalla Bertelsmann-säätiön tuottamia indeksejä, pääosin myös kansainvälisen kauppakamarin OMI-indeksiä (Open Markets Index) katsottaessa.
• Suomi on varsin globalisoitunut maa, etenkin taloudellisesti.
• Talouden avoimuus/globalisaation aste on suurempaa pienissä kuin suurissa talouksissa.
• Globalisaatio lisääntyi etenkin vuoden 1990 tienoilta vuoden 2000 tienoille.
7
Globalisaation aste vuonna 2016 eräissä EU-maissa KOF-indeksillä mitattuna (207 maan joukossa)
Taloudellinen Poliittinen Sosiaalinen Kokonaisuutena
IRE 93,1 (2) ITA 97,5 (1) AUT 91,3 (1) NET 91,7 (1)
NET 90,9 (4) FRA 97,3 (2) IRE 91,0 (4) IRE 91,6 (2)
BEL 86,0 (9) BEL 96,5 (3) NET 90,8 (5) BEL 90,5 (3)
AUT 83,3 (13) AUT 96,4 (4) BEL 90,5 (6) AUT 89,8 (4)
FIN 82,2 (17) SPA 96,0 (5) DEN 87,3 (10) DEN 86,4 (7)
POR 81,4 (19) UKM 95,0 (6) FRA 87,1 (11) SWE 85,9 (8)
DEN 81,2 (20) SWE 94,7 (7) UKM 86,1 (12) FIN 85,5 (11)
SWE 80,6 (24) NET 94,0 (9) POR 85,6 (13) POR 85,1 (12)
SPA 74,8 (38) DEN 92,1 (17) SWE 84,6 (15) SPA 83,7 (15)
GRE 71,5 (47) GRE 92,1 (19) GER 84,5 (16) FRA 82,6 (19)
UKM 67,6 (59) GER 91,9 (20) FIN 83,8 (17) UKM 82,0 (20)
ITA 67,0 (62) FIN 91,9 (21) SPA 83,2 (19) GRE 80,4 (22)
FRA 66,5 (63) IRE 90,7 (25) GRE 80,4 (24) ITA 79,6 (24)
GER 61,1 (81) POR 89,2 (32) ITA 78,4 (31) GER 78,2 (27)
8
Talouden avoimuus 2016 (KOF-indeksi, pystysuora) ja talouden koko suhteessa Yhdysvaloihin (vaakasuora, log.asteikko)
AUT
BEL
DEN
FRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
SPASWE
UKM
AUSCAN
NZDSWI
USA
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
0,5 5 50
FIN
POR
9
Economic globalization in Europe according to the KOF-index
10
Talouden globalisaatioaste Euroopassa: rajoitukset (vasen kuvio) ja todelliset virrat (oikea kuvio)
11
Globalisaatio ja talous
• Ulkomaankauppa sallii omien luonnonvarojen hyödyntämisen muualla tuotettavien hyödykkeiden hankkimiseksi
• Ricardo: ulkomaankauppa rikastuttaa siihen osallistuvia maita, jos kukin erikoistuu suhteellisen edun periaatteen mukaiseen tuotantoon
• Integraatio vähentää eri maiden välisiä hintaeroja sekä lisää kilpailua ja tehokkuutta
• Paul Krugman: dynaamiset vaikutukset voivat vahvistaa maan suhteellista etua eri tavoin
• Suurtuotannon ja erikoistumisen edut tarkoittavat, että maan koolla on merkityksensä: talouden avoimuus on erityisen tärkeä pienten maiden kohdalla.
• Myös pääomaliikkeet voivat edistää tehokkuutta siirtämällä pääomia korkeamman tuoton maihin, mutta niihin liittyy omat riskinsä (epävakaus).
• Työvoiman liikkeet voivat lisätä globaalisti tehokkuutta mutta ovat usein poliittisesti pulmallisia
• Kaiken kaikkiaan ekonomistit ja tutkimus tukevat käsitystä, että globalisaatio lisää talouden tehokkuutta ja on usein toiminut väylänä talouskasvuun
• Toki talouskasvu riippuu monista seikoista: instituutiot ovat tärkeitä, catching-up on merkittävä ilmiö…
12
Bkt henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin vuonna 2014 (pystysuora) ja talouden globalisaatioaste (KOF-indeksi, vaakasuora)
AUSAUT
BELCAN
DEN
FINFRA
GER
GRE
IRE
ITAJAP
NET
POR
SPA
SWE
SWI
UKM
USA
NZD
40
50
60
70
80
90
100
110
120
40 50 60 70 80 90 100
Pienet avotaloudet voivat pärjätä hyvin – jos instituutiot ovat toimivia
13
Bkt henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin (pystysuora)ja talouden avoimuuden aste OMI-indikaattorilla (ICC)
AUSAUT
BELCAN
DEN
FINFRA
GER
GRE
IRE
ITAJAP
NET
POR
SPA
SWE
SWI
UKM
USA
NZD
40
50
60
70
80
90
100
110
120
3 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 4,8 5
14
BKT henkeä kohti kasvuvauhti 1970-2014 (pystysuora) ja henkeä kohti BKT suhteessa Yhdysvaltoihin vuonna 1970 (vaakasuora)(ostovoimapariteetein)
AUT
BEL
DEN
FIN
FRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
POR
SPA
SWE
UKM
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
30 40 50 60 70 80 90 100
Kasvuvauhti on usein nopeampaa jos lähtötaso on matala (catching-up), poikkeuksia ovat mm. IRE (+) ja GRE (-)
15
BKT henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin vuonna 2014 (vertikaalinen)ja talouden vapaus (Heritage index of freedom) vuonna 2016 (horisontaalinen)
SWE
BEL
DEN
FINFRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
POR
SPA
UKM
40
50
60
70
80
90
100
50 55 60 65 70 75 80
AUT
Kyse on siitä, että vapaus on hyvä asia talouden tehokkuuden kannalta? BKT henkeä kohti on korkeampi maissa, jossa talouden vapausaste on korkea.
16
BKT henkeä kohti kasvuvauhti 1970-2014 (pystysuora) ja talouden globalisaaation aste 1970-2010 (KOF-indeksi, vaakasuora)
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
50 55 60 65 70 75 80 85 90 95
IRE
PORFIN
AUTGERUKM NETSPA
BEL
FRASWE DEN
ITA
GRE
17
Globalisaatio, tulonjako ja hyvinvointivaltion rahoitus
• Globalisaatiossa on voittajia ja häviäjiä, globalisaatio voi lisätä tuloeroja ja eriarvoisuutta
• Etenkin kaikista hyvätuloisimmat (1 %) ovat lisänneet tulojaan voimakkaasti; ”winner takees all”
• Suomi ja muut Pohjoismaat ovat pienten tuloerojen maita ja tuloerot eivät näytä kasvaneen Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana mutta kylläkin 1995-2005
• Tuloerot eivät näytä olevan positiivinen funktio talouden globalisaatioasteesta, pikemmin päinvastoin
• Tuloerot ja eriarvoisuus riippuvat mitä ilmeisimmin omaksutusta sosioekonomisesta mallista
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimivat instituutiot kulkevat käsi kädessä; kehittyvien/köyhien talouksien ongelmana usein heikot instituutiot, jotka sallivat riiston ja rikkauksien kavaltamisen vääriin käsiin
• Globalisaatio ei ole (ainakaan toistaiseksi) pakottanut verotuksen yleiseen keventämiseen (”race to the bottom”); veroaste on pikemminkin kasvava funktio globalisaatioasteesta, näin etenkin muissa kuin anglosaksisissa maissa
• Yritysverotus (ja monissa maissa pääomatulojen verotus) on kuitenkin keventynyt globalisaation etenemisen myötä, jolloin verorakenne on muuttunut eli työn verotus kiristyy suhteessa pääomaan/yritystuloihin
18
Pienet tuloerot ja suuri sosiaalinen liikkuvuus
Etenkin US&UK: Ylimmän prosentin tulo-osuus kasvanut
Globalisaatio, teknologia vai politiikka: tuloerot kasvoivat voimakkaasti Iso-Britanniassa Margaret Thatcherin hallituskaudella
Suomi: talouskriisi ei ole kasvattanut tuloeroja
Bruttoveroaste (verot/BKT, pystysuora) vuonna 2014ja talouden globalisaatioaste (KOF-indeksi, vaakasuora)
AUS
AUT
BEL
CAN
DEN
FINFRA
GERGRE
IRE
ITA
JAP
NET
PORSPA
SWE
SWI
UKM
USA
NZD
20
25
30
35
40
45
50
55
40 50 60 70 80 90 100
?
Verotus on yleisesti ottaen kireämpäämitä avoimempi on talous?
27
Bruttoveroaste (verot/BKT, pystysuora) vuonna 2014ja BKT henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin (vaakasuora)
AUS
AUT
BEL
CAN
DEN
FINFRA
GERGRE
IRE
ITA
JAP
NET
POR SPA
SWE
SWI
UKM
USA
NZD
20
25
30
35
40
45
50
55
40 50 60 70 80 90 100 110 120
Bruttoveroasteen ja vaurauden (BKT henkeä kohti) välillä ei näyttäisi vallitsevan mitään relaatiota
28
Bruttoveroaste (verot/BKT, pystysuora) vuonna 2014ja BKT henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin (vaakasuora)
AUS
CAN
IRE
UKM
USA
NZD
24
26
28
30
32
34
60 65 70 75 80 85 90 95 100 105
Aks
elin
ots
ikko
Anglosaksisissa maissa veroasteen ja talouden avoimuuden relaatio näyttäisi olevan negatiivinen
29
Bruttoveroaste (verot/BKT, pystysuora) vuonna 2014ja BKT henkeä kohti suhteessa Yhdysvaltoihin (vaakasuora)
AUT
BEL
DEN
FINFRA
GERGRE
ITA
NET
POR SPA
SWE
SWI
20
25
30
35
40
45
50
55
40 50 60 70 80 90 100 110 120
Mutta Euroopassa yleensä veroaste näyttäisi olevan kasvava funktio talouden globalisaatioasteesta
30
Korkeimpia rajaveroasteita on vuoden 2000 jälkeen alennettu yhtä lailla kuin on nostettu:rajaveroaste vuonna 2000 (vaakasuora) ja muutos vuoteen 2015 (pystysuora)
AUS
AUT
BEL
CAN
DENFIN FRA
GER
GRE
IRE
ITA
JAP
NET
POR
SPA
SWE
SWI
UKM
USA
NZD
-9
-4
1
6
11
16
30 35 40 45 50 55 60 65
Rajaveroasteita on enimmäkseen nostettu siellä, missä veroaste vuonna 2000 oli ”matala”, poikkeuksena Ruotsi, ja verotusta on enimmäkseen kevennetty siellä, missä veroaste vuonna 2000 oli ”matala”, poikkeuksena Uusi Seelanti. Sen sijaan veroaste tai sen kireys ei korreloi sanottavasti talouden avoimuuden mukaan.
31
Verotuksen rakenne (yritysveroaste 2016/ansiotulojen rajaveroaste 2015, pystysuora) painottuu työtulojen verottamiseen sitä enemmän mitä avoimempi talous on(KOF-indeksi, 2016, vaakasuora)
AUS
AUT
BEL
CAN
FRAGER
GRE
IRE
JAP
NET
PORSPA
SWI
UKM
USA NZD
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
40 50 60 70 80 90 100
ITA
SWE FINDEN
32
Monet yhteiskunnan piirteet korreloivat maaryhmittäin tai sosioekonomisen järjestelmän mukaan: esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus (vaakasuora, Bertelsmann Index of Social Justice 2016) jainstituutioiden toimivuus (pystysuora, Worldwide Governance Indicator, keskiarvo 2015)Molemmat piirteet korreloivat myös kohtuullisesti talouden avoimuuden kanssa
AUT
BEL
DEN FIN
FRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
PORSPA
SWE
UKM
3
3,5
4
4,5
5
5,5
6
6,5
7
7,5
8
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2
33
Pohjoismaat sekä Hollanti, Belgia, Itävalta ja Irlanti ovat hyvinkin avoimia talouksia, sen sijaan esim. Kreikka, Italia ja Espanja ovat vähemmän avoimia
Osuus kansalaisista jotka yhtyvät väitteeseen ”mikä yhdistää eri EU-maita on tärkeämpää kuin mikä erottaa (pystysuora, 2016) ja talouden avoimuus (vaakasuora, KOF-indeksi)
AUT
BEL
DENFIN
FRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
POR
SPA
SWE
UKM
60
65
70
75
80
85
90
95
60 65 70 75 80 85 90 95
Kansalaisten EU-myönteisyys (pystysuora, vastausprosentti, joka vastaa kyllä kysymykseen: yleisesti ottaen, pidättekö maanne EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, syksy 2016) on yleensä suurempaa taloudeltaan avoimemmissa maissa (poikkeuksina etenkin Saksa ja Itävalta)
AUT
BEL
DENFIN
FRA
GER
GRE
IRE
ITA
NET
POR
SPA
SWE
UKM
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
60 65 70 75 80 85 90 95
Globalisaatio nakertaa kansallista itsemäärämisoikeutta
• Osallistuminen vapaakauppaan ja/tai tulliunioon rajoittaa omaehtoisen kauppapolitiikan liikkumatilaa (ja protektionismia)
• Sisämarkkinat edellyttävät kilpailuneutraliteettia kaikessa politiikassa ja pakottaa hyväksymään erilaisia standardeja (kuin mitä kotimaassa kenties haluttaisiin)
• Jäsenyys rahaliitossa poistaa kansallisen rahapolitiikan talouspolitiikan arsenaalista, mikä voi osoittautua ongelmalliseksi (epäsymmetriset shokit)
• Syvä integraatio johtaa kaiken kaikkiaan kansallisen suvereniteetin ohentumiseen, kun on johonkin mittaan pakko hyväksyä ylikansallisia poliittisia ja oikeudellisia päätöksiä (esim. EU:n enemmistöpäätökset, EU:n CoJ:n tuomiot)
42
Mahdoton kolminaisuus (”impossible trinity”)
Kolmesta vain kahta voidaan yhdistää toisiinsa
43
Itsenäinen rahapolitiikka
Kiinteä valuutta-kurssi/rahaliitto
Vapaat pääomaliikkeet
Syvän integraation ”trilemma:
On vaikeaa sovittaa yhteen syvää integraatiota, kansallista suvereniteettia ja kansallista demokratiaa. UK:lle liika oli liikaa ja tuli Brexit, Donald Trump haluaa sulkea rajat, jotkut idealistit haluavat demokratian liittovaltion puitteissa. Euro-olissa ongelma on ajoittain hyvinkin hankala.
Kansallinen
itsemääräämisoikeus
(nykytilanne) (ennen muinoin)
Syvä integraatio (Liitto- Demokratia, kansallinen
valtio)
44
EMUn taustasta
Eurooppalainen kiintymys kiinteisiin valuuttakursseihin (kultakanta, Bretton Woods, EMS…)
Mahdoton kolminaisuus (vrt. edellä)
Sisämarkkinat, yhteisvaluutan tehokkuusedut (transaktiokustannukset, valuuttakurssiepävarmuus, hinnoittelun läpinäkyvyys ja kilpailu…)
Ranskan ja muiden Etelä-Euroopan maiden halu hyötyä Bundesbankin uskottavuudesta inflaation madaltamiseksi ilman isoja kustannuksia
Yleinen ja poliittisen integraation edistämishalu, federatiivinen unelma
Berliinin muurin kaatuminen
45
EMU:n poliittinen tausta: Dresden 1944
46
Talous- ja rahaliitto on juuriltaan vahvasti poliittinen projekti, joka nojaa Saksan ja Ranskan yhteistyöhön ja on osa rauhan vakiinnuttamisen projektia (”ever closer union”), kuviossa pitkäaikainen Saksan liittokansleri Helmut Kohl ja Ranskan presidentti Francois Mitterand
Rahaliittoon liittyminen oli myös Suomen kohdalla ainakin osaltaan poliittinen tai ulko- tai geopoliittinen päätös (enemmän kuin taloudellinen tai talsoupoliittinen päätös)
Ovatko valuviat korjattavissa, minne vie euron tie?
Pankkiunionia voidaan kehittää edelleen
Muut EU-tasoiset riskinjakomekanismit tai turvaverkot ovat taloudellisesti pulmallisia ja poliittisesti poissuljettuja
Unelma liittovaltiosta on vain unelma, nyt haudattu sellainen
Yhteisen vision puuttuessa edessä on ”muddling through”
Euron purkaminen on kovin hankalaa; jäsenmaiden on opittava elämään sen asettamien vaatimusten kanssa
Mitkä ovat visiot euroalueen tulevaisuudesta?
Pankkiunioni: säätely, valvonta, kriisihallinta (bank resolution), talletusvakuutus
Fiskaalinen unioni: eurobondit, ylikansallinen budjettikuri, iso yhteinen budjetti ja ”tulonsiirtounioni”, yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, yhteinen valtiovarainministeriö, yhteisiä veroja… (?)
Poliittinen unioni, liittovaltio
Dilemma (kärjistettynä): EMU ei voi mennä eteenpäin, siihen ei ole poliittista tukea, mutta ei myöskään taaksepäin (siitä syntyisi kenties hallitsematon kriisi)!
Kommentteja Brexitistä
• Huom. Iso-Britannia ei ole EMU:n tai Schengenin jäsen ja koki silti integraation menneen liian pitkälle – koska ihmisten vapaa liikkuvuus vaikeuttaa maahanmuuton rajoittamista ja koska EU:n ja Euroopan tuomioistuimen päätösvaltaa ei haluta hyväksyä
• Tyytymättömyys EU:ta kohtaan oli erityisen suurta niillä alueilla, joissa työpaikkoja on menetetty Kiinan kanssa käydyn kilpailun takia
• Tyytymättömyys oli paljon suurempaa ikääntyneen kuin nuoren väestön keskuudessa
• Englannin lehdistö on jo vuosikymmeniä mustamaalannut EU:ta
• Asiantuntija varoittivat Brexitin kielteisistä vaikutuksista (jotka ovat edelleen paljolti toteutumatta), mutta eräs ministeri (Michael Gove) kiteytti suhtautumista faktoihin lauseella: ”Olemme saaneet tarpeeksemme asiantuntijoista”
• Brexit käynnistynee maaliskuun loppuun mennessä, neuvottelujen erosta pitäisi päättyä kahden vuoden sisällä
• Tulevat EU:n ja Britannian kauppa- ja muut taloussuhteet ovat edelleen lähinnä arvailujen varassa
51
Miksi Brexit tapahtui?
Globalisaatio murjoaa kehittyneiden maiden keskiluokkaa
Iso-Britannian konservatiivihallitus harjoitti vuosikausia tiukkaa finanssipolitiikkaa ja leikkasi erityisesti sosiaalimenoja
Frustraatio ruokkii populismia ja eliitinvastaisuutta, ja kansanäänestys on pulmallinen demokratian väline
Informaatiotulvassa isoa kuva on vaikea hahmottaa
EU on ollut kyvytön pakolaisongelman edessä
Jäsenmaat ovat olleet haluttomia/kyvyttömiä uudistuksiin
Talous on ollut heikkoa globaalisti ja etenkin euroalueella
Brexit: what happens next?
Business Uncertainty
How long will the process
take?
What will a post-Brexit world look
like?
What legislation
will be repealed,
retained or changed?
Market, liquidity and credit risk?
Interim impact on business
operations?
53
Brexit herätti tuoreeltaan kesäkuussa paljon kysymyksiä –kovinkaan paljon selvyyttä ei toistaiseksi ole saatu
Brexit scenarios• Membership of EEA and EFTANorway
• Customs union with the EUTurkey
• A comprehensive free trade agreement with the EUFTA
• Membership of the World Trade Organisation as a basis for trade with the EUWTO
• Bilateral agreements with the EU (sector-by-sector) and free trade agreements with EFTA countriesSwitzerland
• Unique negotiated “associate member” status? UK
54
Brexit ja euro: bottom line
Epävakaus & eriarvoisuus: globaalitalouden oloissa kaivataan pelkoa lieventäviä sosiaalisia turvaverkkoja (vrt. Pohjoismaat)
EU:n tulisi keskittyä olennaiseen (esim. pakolaisongelma) ja jättää monet ”hyvät” asiat jäsenmaille (esim. aluepolitiikka)
EU-päätöksenteon ankkurointi demokratian vaatimuksiin kaipaa rehellistä kommunikointia, ei vain EU:n syyllistämistä
Tarvitaan ristiriitoja avaavaa, suvaitsevaa, populismia patoavaa yhteiskunnallista keskustelua (”diskuteeraamista”)
Bottom-up parempi kuin top-down: vapaakaupan ja sisämarkkinoiden lisäkski korostettava EU:n roolia työntekijän perusoikeuksien, ympäristön, verokilpailun torjunnnan saralla jne.
Globalisaatio: 10 väitettä/mietettä/teesiä
1. Globalisaatio (ja teknologia) luo vaurautta ja on avainkysymys etenkin pienten maiden kannalta
2. Globalisaation hedelmät jakaantuvat epätasaisesti maiden välillä ja sisällä
- köyhissä ja kehittyvissä talouksissa isot ihmismäärät nousevat sen ansiosta kurjasta köyhyydestä
- kehittyneissä maissa globalisaatio paljolti rikastuttaa jo rikkaita ja murjoaa keskiluokkaa
3. Hyötyminen globalisaatiosta on ehdollista sille, että maassa on toimivia instituutioita (korruptoimaton hallinto, koulutus, omaisuuden suoja, perusoikeudet, oikeusvaltio) ja että harjoitetaan siedettävän järkevää politiikkaa
4. Toimivien instituutioiden oloissa globalisaatio ei pakota mataliin veroihin tai työoikeuksien polkemiseen tai hyvinvointivaltion romuttamiseen; maailmassa on myös globalisaation oloissa tilaa erilaisille sosio-ekonomisille järjestelmille ja poliittisille vaihtoehdoille
5. Globalisaatio on usein syyttään syntipukki, sijaiskärsijä, jota moititaan ongelmista, jotka johtuvat hallitusten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä
56
jatk.
6. Globalisaation toimivuus vaatii kansallista politiikkaa, joka lieventää eriarvoisuutta (sosiaaliturva) ja joka auttaa kansalaisia pärjäämään globalisaation ja uusien teknologioiden oloissa (koulutus)
7. Globalisaatio nakertaa kansallista suvereniteettia, etenkin syvä (pitkälle menevä) integraatio, mikä on pulmallista, sillä nationalismilla on syvät juuret ja kansallisvaltio on jo pitkää ollut vahvimman legitimiteetin omaava organisaatio
8. Globalisaatio kaipaa tuekseen kansainvälisiä instituutioita ja yhteistyötä; globaali talous mutta paikallinen/kansallinen politiikka on hankala yhdistelmä
9. Populismin vaikutusvallan rajoittamiseksi tarvitaan ”vaihtoehtoisten faktojen” (eli valheiden) tyrmäämistä sekä ristiriitoja avaavaa ja suvaitsevaa keskustelua (”diskuteeraamista”)
10. Globalisaation tulevaisuus on kansalaisten käsissä: vapaakaupan ja talouden tehokkuuden lisäksi olisi korostettava mm. työntekijöiden perusoikeuksia, parempaa ympäristöpolitiikkaa, veropakoilun ja -kilpailun rajoittamista sekä vastuullista säätelyä ja käyttäytymistä rahoitusmarkkinoilla (”bottom up”).
57