GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSTURVETUTKIMUSRAPORTTI 277

Jukka Leino j a Heimo Porkka

UURAISTEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDENTURVEVARATOsa 1

Abstract :The Mires and Peat Reserves of the Commune of Uurainen . Part 1

Kuopio 1994

Leino. Jukka ia Porkka. Heimo 1994 . Uuraisten kunnassa tutkitutsuot ja niiden turvevarat . Osa 1 . Geologian tutkimuskeskus, Turvetut-kimus, Turvetutkimusraportti 277, 22 sivua, 3 kuvaa, 1 taulukko, 4 lii-tettä .

Geologian tutkimuskeskus tutki Uuraisten kunnan alueelta vuonna 199210 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1240 haja turvemäärä 25 milj .suo-m3 . Lisäksi tutkittiin yksi suo Uuraisten kunnan ja Jyväskylänmaalaiskunnan rajalta .

Aineisto koottiin tutkimuslinjastoilta, joilla tutkimuspisteet sijaitsivat100 m:n välein . Jokaisella pisteellä määritettiin pinnan korkeus, suotyyppi,turvekerroksen paksuus, turvelajit, turpeen maatuneisuus, liekoisuus japohj amaalaj i .

Tilavuustarkkoja laboratorionäytteitä otettiin viideltä suolta . Näytteistämääritettiin pH, vesipitoisuus, kuivainemäärä ja tuhkapitoisuus . Osastanäytteitä määritettiin lämpöarvo ja rikkipitoisuus .

Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita löydettiin 10 suolta yhteensänoin 385 ha . Tuotantokelpoista turvetta on yhteensä noin 7,0 milj . suo-ni .Sen energiasisältö on 2,9 milj . MWh 50 % kostealle jyrsinturpeellelaskettuna .

Kasvuturvetta tai ns . ekoturvetta on saatavissa usean energiaturve-tuotantoon soveltuvan suoalueen pintakerroksesta . Tällaista aluetta on noin365 ha ja sen luonnontilaisen turpeen määrä 2,6 milj .suo-m' .

Avainsanat : suo, energiaturve, kasvuturve, inventointi, Uurainen

Jukka Leino ja Heimo PorkkaGeologian tutkimuskeskusPL 1237SF-70211 KUOPIOFINLAND

Leino. Jukka ja Porkka.Heimo 1994 . Uuraisten kunnassa tutkitutsuot ja niiden turvevarat . Osa 1 - The Mires and Peat Reserves of theCommune of Uurainen. Part 1 . Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimuk-set - Geological Survey ofFinland, Peat Researches, Turvetutkimusraportti- Report of Peat Investigation 277 . 22 pages, 3 figures, 1 table, 4appendices .

The Geologial Survey of Finland made a peatland study in theCommune of Uurainen in 1992 . Ten mires were studied . They cover 1 240hectares containig about 25 million cubic meters of peat "in situ" .

The field work was carried out on survey line grids with study sitesat the intervals of 100 meters . At each site the following determinationswere made and recorded : cover type, wetness of mire, amount and heightof peat hummocks, density of forest, size and quality of trees, peat type,humification degree, fibre content and wetness of peat and the numberof stamps and snags in the deposits .

Peat samples were taken with a volumetric peat sampler for laboratorydeterminations from five mires . All samples were tested for pH-value,water content, dry bulk density and ash content . In addition to this heatingvalue and sulphur content of peat were determined from part of thesamples .

Altogether 385 hectars of peatland were evaluated to be suitable forenergy peat production. The amount of recoverable energy peat is about7 .0 million cubic meters of peat "in situ" . The energy content equals to2.9 million MWh as calculated for 50 % moisture content . For horticul-tural peat production suitable peatland was found on 365 hectars and theamount of this peat is about 2 .6 million cubic meters .

Key words : peat inventory, energy peat, mire, Uurainen

Jukka Leino ja Heimo PorkkaGeological Survey of FinlandP .O.Box 1237SF-70211 KUOPIOFINLAND

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 7

TUTKIMUSMENETELMÄT 7

Kenttätutkimukset 7

Laboratoriotutkimukset 7

AINEISTON KÄSITTELY JA ARVIOINTIPERUSTEET 9

Arviointiperusteet 9

Laskelmat 9

Tulosteet 9

TUTKITUT SUOT 13

1. Kuitulan Isosuo 132. Hankasuo 133. Hankamäensuo 134. Rokkasuo 135. Matosuo 146. Peurasuo 147. Porrassuo 148. Hanhisuo 149. Kantesuo ' 1510. Oksalan Isosuo 1511. Palosuo 15

YHTEENVETO 16

KIRJALLISUUS 17

LIITTEET

Geologian tutkimuskeskus teki turvetutki-muksia Uuraisten kunnan alueella vuonna1992 . Tutkimusten tavoitteena oli selvittääalueen suurimpien soidenturvevarojen soveltu-vuus energia- ja kasvuturpeeksi . Tutkimustu-loksia voidaan käyttää myös esim . maaperä-kartoituksessa, maankäytön suunnittelussa taimetsänkasvatuksessa .

Tutkitujen soiden sijainti on kuvassa 1 .Uuraisten kunnan alueelta tutkittiin kymmenensuota ja yksi suo Uuraisten ja Jyväskylänmaalaiskunnan rajalta . Uuraisten kunnassatutkittujen soiden yhteenlaskettu pinta-ala on1 240 ha. Peruskartoilta tehtyjen pinta-alamit-tausten mukaan Uuraisilla on yli 20 hain ko-

Kenttätutkimuksissa käytettiin tutkimuslin-jastoa, missä tutkimuspisteet sijaitsevat sadanmetrin välein (Lappalainen, St6n ja Häikiö1984) . Syvyyssuhteiden selvittämiseksi tehtiintutkimuspisteiden välissä ja soiden reunaosissatäydentäviä syvyysmittauksia . Tutkimuslin-jastot on vaaittu ja vaaitukset on kiinnitettykiintopisteeseen .

Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi,suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäidenkorkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puula-jisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka ja mahdolli-

Laboratoriossa määritettiin turvenäytteidenpH märästä näytteestä ja vesipitoisuus kuivaa-malla turve 105 °C :ssa vakiopainoon . Ns .tilavuustarkoista näytteistä laskettiin suossaolevan kiintoaineen määrä (kuiva-ainetta/suo-m3) . Kuivatuista turvenäytteistä määritettiin

JOHDANTO

TUTKIMUSMENETELMÄT

Kenttätutkimukset

Laboratoriotutkimukset

7

koisia suoalueita yhteensä noin 3 715 ha (Lap-palainen, Häikiö ja Heiskanen 1980) . Nyttutkittiin kunnan suurimmat suot. Tutkimattajääneillä soilla on merkitystä mahdollisinaturvetuotannon lisäalueina tai pientuotannossa .

Tähän tutkimustuloksia esittelevään raport-tien sisältyy lyhyet suoselostukset tutkituistasoista ja yhteenveto . Tarkemmat selostuksetsäilytetään arkistoraporttina GTK :n Väli-Suo-men aluetoimistossa . Siitä aineistosta ontilattavissa monipuolisia tulosteita, kutensuokarttoja syvyyskäyrineen, suon poikkileik-kauskuvia ja laboratoriomääritysten tuloksiatarpeen mukaanjoko suokohtaisesti tai alueelli-sesti määriteltyinä .

set hakkuut . Kairalla otetuista turvenäytteistämääritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatu-neisuus, kosteus ja kuituisuus . Kairaushavain-toja tehtiin myös turpeen alla olevista maala-jeista. Maatumattomanpuuaineksen, ns . liekoi-suuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerros-tuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenenkertaa 2 m :n syvyyteen saakka . Ns . tilavuus-tarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitälaboratoriotutkimuksia varten . Näytteenottopis-teet valittiin siten, että ne edustavat mahdolli-simman hyvin ko . suon turvekerrostumaa .

815±25 °C:ssa hehkuttamalla tuhkapitoisuusja osasta näytteitä lämpöarvo LECO AC 300kalorimetrillä (ASTM D 3286-77) sekä rikkipi-toisuusLECO-rikinmäärityslaitteella . Joistakinnäytteistä määritettiin tuhkan sulamiskäyttäyty-minen (DIN 51731).

8

Kuva 1 . Uuraisilla 1992 tutkitut suot .

1 . Kuitulan Isosuo

7. Porrassuo2 . Hankasuo

8. Hanhisuo3 . Hankamäensuo

9. Kantesuo4 . Rokkasuo

10. Oksalan Isosuo5 . Matosuo

11. Palosuo6 . Peurasuo

0

10 km11

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSTURVETUTKIMUS

AINEISTON KÄSITTELY JA ARVIOINTIPERUSTEET

Turpeiden käyttökelpoisuutta selvitettäessäon perustana ollut Turveteollisuusliiton laadun-määrittelyohjeet (liite 2) . Mikäli turve täyttäänämä vaatimukset tuhka-ja rikkipitoisuuden jalämpöarvon suhteen, määritetään se polttotur-peeksi soveltuvaksi seuraavasti :

- Saraturve (C) soveltuu myös heikosti maa-tuneena jyrsinturpeeksi . Palaturpeeksi sesoveltuu mikäli mukana on riittävästi sitovaaainetta, esim. maatunutta rahkaa, jotta palatpysyvät koossa .

- Rahkaturve (S) ja sekaturve soveltuvatkohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5-10) jokojyrsin- tai palaturpeeksi .

Soiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa onkäytetty nelijakoa : polttoturvesuo, kasvutur-vesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jälkim-mäinen tarkoittaa lähinnä suon jättämistäluonnontilaiseksi tai esim . metsänkasvatukseen .

Perinteisesti polttoturvetuotantoon soveltu-van alueen vähimmäissyvyytenä on pidettykahta metriä, mutta käytännön raja on nykyään1,5 m. Mikäli turpeen kuiva-ainepitoisuus on

Turvemäärät, maatuneisuudetsekäturvelaji-en ja turvetekijöiden osuudet on laskettukäyttäen vyöhykkeistä laskutapaa (Hänninen,Toivonen, Grundström 1983) . Soiden kokoalaa koskevia tietoja on taulukkona liitteessä 1 .

Energiaturpeen tuottamiseen sopivan tur-

Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettututkimusselostus, jossa käsitellään suon sijain-tia, ympäristöä, suotyyppejä, ojitustilannetta,laskusuhteita, turvelajeja, maatumisastetta,liekoisuutta, laboratoriotuloksia, turvekerrostu-man rakennetta ja käyttömahdollisuutta .

Tutkimusselostukseen liittyy suokartta,johon on merkitty tutkimuslinjat, tutkimus- jasyvyydenmittauspisteet, pisteiden syvyydet

Arviointiperusteet

Laskelmat

Tulosteet

9

suuri, on tuotantokelpoiseksi katsottu ylimetrin syvyiset alueet .

Jyrsinturvetuotantoon soveliaan alueen vä-himmäiskooksi on otettu 20 ha . Käytännössänäin pienen kentän kunnostaminen tuotantoonvaatinee, että lähistöllä on muitakin tuotan-toalueita .

Palaturvetuotantoon soveltuvan alueen vä-himmäiskokoa on vaikea määritellä, koskakyseeseen saattaa tulla myös pienimuotoinenkotitarvetuotanto. Tapaukset on arvioitavayksittäin ottaen huomioon mm . tiestö sekäkuivatus ja kunnostustyöt sekä kerrostumanliekoisuus .

Kasvuturvetuotantoon soveltuvaksi onkatsottu suo, jonka pintakerroksessa on vähin-tään 80 cm heikosti maatunutta (H1-3) rah-katurvetta vähintään 30 ha :n alalla .

Suon omistussuhteita ei tässä tutkimuksessaole otettu huomioon. Sen sijaan mm. pitkälleviedyt metsänhoidolliset toimenpiteet, turve-alueiden sijainti vesistöjen suhteen sekä luon-nonsuojelulliset näkökohdat on huomioitu .

peen määrä on laskettu vähentämällä kyseisenalueen turpeen kokonaismäärästä mahdollisenheikosti maatuneen pintarahkan ja pohjallejäävän noin 50 cm :n paksuisen turvekerroksenosuus . Tuotantomenetelmistä johtuvia vähen-nyksiä ei ole otettu huomioon .

sekä tutkimuspisteiden keskimääräiset maatu-misasteet. Lisäksi on piirretty turvekerrostu-man paksuutta osoittavat käyrät . Esimerkkisuokartasta on kuvassa 2 .

Turvekerrostumien rakenteen selvittämiseksion laadittu poikkileikkauskuvia, joihin turvela-jit, maatuneisuudet ja pohjamaalajit on merkit-ty symbolein sekä lisäksi suotyypit lyhenteinja lieko-osumien määrät . Esimerkki suonpoikkileikkauksesta on kuvassa 3 .

10

HANHISUO, Uurciinen, kl .2243 10

1

G6 125/21

0/2858

13

413)g

6.3~' ,15 /Z/30K5.33m \(F7129 /5,013

'

A 400

5

I

4+OT 52 't--

'- M5 96730

12/50'`5,1713953

fT1F~ ;

p105 0 5.8-, /10

° .3 48 10,25W/265 0oi° 1h

4.5,,3/3

26

A~06. -

l5 .

A 700+180m

7

-365m °4,~0/12 1,18

BOe,,-5.

3/12112®,y1V

147~9

1' 12/20 /

5.9J4 505r-3 m,2 1\6 ( A 2/4

5,,5 2m\ 5.01/33

/ 378

6.45.32/27/

x

0/ 4

0

B 575

5.07/44

3

52/3

Kuva 2. Esimerkki suokartasta .

M MPY

175 -

174 -

173 -

172 -

171 -

170 -

SUOTYYPIT .LIEKO-OSUMAT .TURVELRJIT JA POHJAMAALAJITIRMU

M MPY

3/0

_175VKMU2/0

VKMU0/0 PTK

2/0IRMUI/0

TRMU1/1

TRMU

IRMU0/0

2/3 TRMU

KGKMU3/0

0/0

13 575 m

n

400 200 BO

_174

_173

_172

_171

_170

GEOLOGIRN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUKSET

Kuva 3 . Esimerkki suon poikkileikkauskuvasta . Merkkien selitys on liitteessä 3 .

11

HANHISUO

UURAINEN B-SELKALINJA

M MPY

MAATUNE I SUUS

M MPY

175 - _175

174 - _174

173 -IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIuiIIIIII

In ' ~~PrA I~~p I ,,

_173

I go 1 1111111 11P

172 - _172

171 - _171

170 - _170

12

Soista otetuista turvenäytteistä on määritettylaboratoriossa pH, tuhkapitoisuus (% kuiva-painosta), vesipitoisuus (% märkäpainosta),kuiva-ainemäärä (kg/suo-m3 ) ja kuivan turpeentehollinen lämpöarvo . Laboratorioanalyysitu-lokset on tallennettu atk-tiedostoon ja niistä onsaatavissa piste- ja suokohtaisia tulosteita sekälaajempia alueita koskevia yhteenvetoja. Esi-merkki näytepisteen analyysituloksista ontaulukossa 1 . Osasta näytteitä on määritettymyös alkuaineiden pitoisuus GTK :n kemianlaboratoriossa .

Tutkimusaineistoja sekä tutkimusselostuksiakartta- ja kuvaliitteineen säilytetään GTK :nVäli-Suomen aluetoimiston arkistossa .

Taulukko 1 . Esimerkki laboratoriomääritysten tuloksista .

Edellä mainittujen perustulostusten lisäksiGTK:n turvetutkimuksissa on laadittu atk-ohjelmia, joilla saadaan varsin monipuolinenkuva suosta tai halutusta tutkimusalueesta .Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia tainäiden yhdistelmiä . Tällaisia ovat esimerkiksitasokartat, joilla tutkimuspisteittäin voidaanesittää mm. suotyyppi, liekoisuus, suon pinnankorkeus, suon pohjan korkeus, pohjamaalaji,liejukerroksen paksuus, tietoja puustosta, suonpinnan mättäisyys ja vetisyys . Yhdelle tutki-muspisteelle voidaan piirtää kerralla kaksiedellä mainittua tietoa .

Syvyys(cm)

Turve-laji

Maatu-nei-suus(H)

pH Vesi-pit .(%)

Kuiva-ainetta(kg/m 3 )

Tuhka-pit .(%)

Tehollinen lämpöarvo(MJ/kg)

35 % :nkost .

Rikki-pit .

(%)Kuiva-turve

50 % :nkost .

0- 20 ErS 3,8 86,8 3,3

- 40 ShErS 2 3,7 92,1 62 2,1 19,6 8,6 11,9 0,14

- 60 ShPrSC 3 3,8 90,9 84 2,5

- 80 ShCS 4 4,5 91,5 79 2,7 22,5 10,0 13,8 0,13

-100 PrEqSC 4 4,8 90,7 88 3,0

-120 ShC 4 4,8 90,0 97 2,9 21,6 9,6 13,2 0,15

-140 ShSC 5 5,0 92,5 73 3,1

-160 CS 8 5,1 87,8 117 3,3 23,7 10,6 14,6 0,15

-180 LSC 8 5,1 89,8 96 3,9

-200 NPrC 4 5,2 89,8 96 5,2 21,9 9,7 13,4 0,29

-220 NPrC 4 5,2 91,1 87 7,0

-240 LPrC 6 5,3 87,9 116 6,6 23,3 10,4 14,3 0,26

-260 LPrC 6 5,5 90,8 90 6,2

-280 LPrC 5 5,4 88,6 113 5,7 21,2 9,4 12,9 0,39

-300 LPrC 5 5,5 89,3 105 5,5

Keskiarvot : 5,1 5,0 90,1 95 4,3 22,4 10,0 13,7 0,23

1 . Kuitulan Isosuo

Kuitulan Isosuo (kl . 2243 08) sijaitsee noin15 km Uuraisista länsi-luoteeseen, Sahrajärvenitäpuolella, lähellä Multian rajaa . Suoallas onmoreenikumpareiden rikkoma ja suon pohja onerittäin epätasainen . Kulkuyhteydet ovat hyvät,sillä suon ympäri kulkee metsäautoteitä . Pintaon 187 - 191 m mpy ja viettää pohjoiseen jaitään . Lännessä vedet laskevat Sahrajärveen jaidässä Kivilampeen. Suo sijaitsee Kotajoen jaMurronjoen vesistöalueiden rajalla . Pinta-alaon 149 ha , mistä yli metrin syvyistä aluettaon 120 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta70 ha .

Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme-ja kalvakkanevamuuttuma . Turpeesta on 31rahka- ja 69 % saravaltaista . Keskimaatunei-suus on 4,9. Pohjamaa on moreenia. Syviin-missä painanteissa on turpeen alla 0,1 - 0,2 mliejua. Kahdelta pisteeltä on otettu näytteetlaboratoriotutkimuksia varten .

Kuitulan Isosuon keskiosassa on energiatur-peen tuotantoon soveltuvaa aluetta noin 70 ha.

2 . Hankasuo

Hankasuo (kl . 2243 07, 08) sijaitsee noin13 km Uuraisista länsi-lounaaseen, lähelläMultian rajaa, kumpareisessa moreenimaastos-sa. Kulkuyhteydet ovat hyvät, sillä suon ympä-ri kulkee metsäautotiet . Pinta on 202 - 209 mmpy ja viettää eteläosassa etelään ja lounaa-seen. Vedet laskevat Honkapuron kautta Kyy-nämöiseen . Pohjoispään vesistä laskee osaSahrajärveen. Pinta-ala on 177 ha, mistä ylimetrin syvyistä aluetta on 145 haja yli kahdenmetrin syvyistä aluetta 101 ha.

Suon keskiosassa on yleisin suotyyppi lyhyt-kortinen neva (luonnontilaisena, ojikkona jamuuttumana) . Reunoilla on tupasvillarämettäja korpirämettä, jotka ovat ojikko- ja muuttu-mavaiheessa . Turpeesta on 45 % rahka- ja55 % saravaltaista . Keskimaatuneisuus on 4,7 .Hankasuossa on epätasainen moreenipohja .Syvimmissä painanteissa on ohut kerros liejua .Laboratoriomäärityksiä varten on otettu tila-vuustarkat näytteet kolmelta pisteeltä .

Hankasuolla on energiatuotantoon soveltu-vaa turvetta noin 100 ha :n alueella, kunhan

TUTKITUT SUOT

pinnasta tuotetaan ensin keskimäärin metrinkerros maatumatonta tupasvillarahkaturvetta .

3 . Hankamäensuo

4. Rokkasuo

13

Hankamäensuo (kl . 2243 07) sijaitsee noin14 km Uuraisten keskustasta länsilounaaseenUurainen-Multia tien eteläpuolella . Suo rajoit-tuu moreenimäkiin. Eteläosa on peltona .Kulkuyhteydet ovat hyvät. Pinta on 205 - 212m mpy ja viettää pohjoisosassa pohjoiseen jaeteläosassa koilliseen. Vedet laskevat ojiapitkinHonkapuroon ja edelleen Kyynämöiseen .Suo on lähes kokonaan ojitettu . Pinta-ala on75 ha, mistä yli metrin syvyistä aluetta on62 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta41 ha .

Yleisimmät suotyypit ovat eteläpään keski-sellä alueella varsinainen saranevamuuttuma jakalvakkaneva . Reunoilla ja pohjoisosassa ontupasvillarämettä, isovarpuista rämettä jalyhytkortista nevarämettä . Turpeesta on 42 %rahka- ja 58 % saravaltaista . Keskimaatunei-suus on 5,1 . Pohjamaa on kumpuilevaa moree-nia . Laboratorionäytteitä ei ole otettu .

Hankamäensuon eteläosassa on energiatur-peen tuotantoon soveltuvaa aluetta noin 20 ha.

Rokkasuo (kl . 2243 07) sijaitsee noin 14 kmUuraisista lounaaseen mäkisessä moreenimaas-tossa . Suolla on paljon moreenisaarekkeita .Suon eri osiin on hyvä tieyhteys . Pinta on 185- 195 m mpy ja se viettää suon keskiosastasekä lounaaseen että luoteeseen . Vedet laskevatKissapuroa ja Rokkapuroa pitkin Kyynämöi-seen . Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät .Koko suo on ojitettu . Pinta-ala on 140 ha,mistä yli metrin syvyistä aluetta on 88 ha jayli kahden metrin syvyistä aluetta 31 ha.

Yleisimmät suotyypit ovat suon keski- jaeteläosassa keidasräme ja rahkaräme, reunoillatupasvillaräme ja isovarpuinen räme . Kaikkisuotyypit ovatpääasiassa muuttumavaiheessa . -Turpeesta on 58 % rahka- ja 42 % saraval-taista . Keskimaatuneisuus on 5,3 . Pohj amaa onkumpuilevaa moreenia . Yhdeltä pisteeltä onotettunäytesarjalaboratoriotutkimuksiavarten .

1 4

Rokkasuon eteläosassa on energiatuotantoonsoveltuvaa turvetta noin 20 hain alueella .Pinnasta on ensin tuotettava heikkolaatuistakasvuturvetta noin puolen metrin kerros .

5 . Matosuo

Matosuo (kl. 2243 07) sijaitsee noin 14 kmUuraisten keskustasta lounaaseen lähellä Petä-jäveden rajaa . Suo rajoittuu etelässä Palosuo-hon, muualla moreenimaastoon . Kulkuyhteydetovat hyvät. Pinta on 195 - 203 m mpy javiettää eteläpäässä reunoilta keskelle Mato-lampeen ja pohjoisosassa luoteeseen . Vedetlaskevat ojia pitkin Matopuroon ja edelleenKyynämöiseen. Pinta-ala on 224 ha, mistä ylimetrin syvyistä aluetta on 174 ha ja yli kahdenmetrin syvyistä 110 ha .

Yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinennevaräme ja tupasvillaräme, jotka ovat pääosinmuuttumavaiheessa . Turpeesta on 40 % rahka-ja 60 % saravaltaista. Keskimaatuneisuus on5,0. Pohjamaa on moreenia. Liejua on laa-jahko alue Matolammen ympäristössä . Labora-toriotutkimuksia varten on otettu näytesarjatkolmelta pisteeltä .

Matosuolla on turvetuotantoon soveltuvaaaluetta noin 40 ha . Pintakerroksesta saadaanmaanparannusturvetta ja pohjaosasta ener-giaturvetta .

6 . Peurasuo

Peurasuo (kl. 2243 07) sijaitsee noin 11 kmUuraisten keskustasta lounaaseen, mäkisessämoreenimaastossa. Kulkuyhteydet ovat hyvät .Pinta on 216 - 225 m mpy ja viettää pääasiassalänteen . VedetlaskevatpohjoisosastaKonttipu-ron kautta pohjoiseen Kyynämöiseen, kes-kiosasta ojia pitkin länteen Matolampeen jaeteläosasta kaakkoon Linkkupuroon . Suonpinta-ala on 81 ha, mistä yli metrin syvyistäaluetta on 57 ha ja yli kahden metrin syvyistäaluetta 22 ha .

Yleisin suotyyppi on pohjois- ja keskiosassatupasvillarämemuuttumajaeteläosassakorpirä-memuuttuma . Turpeesta on 53 % rahka- ja47 % saravaltaista. Keskimaatuneisuus on 5,1 .Pohjamaa on moreenia. Syvimmässä painan-teessa on 0,2 - 0,3 m liejua . Laboratorionäyt-teitä ei ole otettu .

Peurasuollaon energiatuotantoon soveltuvaaturvetta noin 30 ha :n alueella. Pinnasta on

ensin tuotettava heikkolaatuista kasvuturvettatai maanparannusturvetta .

7 . Porrassuo

Porrassuo (kl. 2243 10) sijaitsee noin 14 kmUuraisista etelään, Jyväskylän maalaiskunnanrajalla . Suo rajoittuu moreenimaastoon . Kulku-yhteydet ovat hyvät. Pinta on 175 - 181 mmpy ja viettää noin 5 m/km itään . Vedetlaskevat ojia pitkin Vahvajärveen. Pinta-ala on104 ha, mistä yli metrin syvyistä aluetta on57 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta28 ha.

Suon keskiosa on suotyypeiltään karuarahkaräme-, keidasräme-j a isovarpurämemuut-tumaa. Osa suosta on mustikka- ja puoluk-katurvekangasta . Turpeesta on 43 % rahka- ja57 % saravaltaista . Keskimaatuneisuus on 5,7 .Pohjamaa on moreenia . Syvimmässä painan-teessa on turpeen alla yli metrin kerros liejua .Laboratorionäytteitä ei ole otettu .

Porrassuolla on noin 20 hain alue, jonkapintakerrostumassa on kasvu- ja maanparan-nusturpeeksi soveltuvaa turvetta ja sen allaenergiaturvetta .

8 . Hanhisuo

Hanhisuo (kl . 2243 10) sijaitsee noin 7 kmUuraisista lounaaseen . Suo rajoittuu etelä- jalounaisreunastaan Hanhiharjuun . Muualla ym-päristö on moreenimaastoa . Myös suoallas onmoreenisaarekkeiden pirstoma . Kulkuyhteydetovat hyvät. Pinta on 168 - 174 m mpy javiettää pääasiassa länteen . Vedet laskevat ojiapitkin Kyynämöiseen . Pinta-ala on 89 ha,mistä yli metrin syvyistä aluetta on 57 ha jayli kahden metrin syvyistä aluetta 29 ha .

Yleisimmät suotyypit ovat tupasvillaräme-ja isovarpurämemuuttuma. Turpeesta on 54rahka- ja 46 % saravaltaista. Keskimaatunei-suus on 5,4. Pohjamaa on moreenia . Syvim-missä painanteissa on turpeen alla vähänliejua. Hanhisuolta ei ole otettu laborato-rionäytteitä .

Hanhisuosta soveltuu kasvu- ja energiatur-peen tuotantoon noin 20 ha .

9 . Kantesuo

Kantesuo (kl . 2243 11) sijaitsee noin 2 kmUuraisista etelään, Jyväskylään menevän tienvarressa . Suo rajoittuu moreenimaastoon .Kulkuyhteydet ovat hyvät . Pinta on 172 - 174m mpy . Vedet laskevat ojia pitkin länteenSääkspää -nimiseen järveen. Pinta-ala on81 ha, mistä yli metrin syvyistä aluetta on68 ha ja yli kahden metrin syvyistä aluetta34 ha .

Yleisimmät suotyypit ovat rahkaräme- jatupasvillarämeojikko ja-muuttuma . Suonlänsi-ja lounaisosassa on keidasrämettä . Turpeestaon 82 % rahka- ja 18 % saravaltaista . Keski-maatuneisuus on 4,9 . Pohjamaa on moreenia .Syvimmissä painanteissa on 0,1 - 0,3 m paksu-ja liejukerrostumia . Suolta ei ole otettu näyt-teitä laboratoriomäärityksiä varten .

Kantesuosta noin 25 ha soveltuu kasvu- jaenergiaturpeen tuotantoon .

10 . Oksalan Isosuo

Oksalan Isosuo (kl . 2243 08) sijaitsee noin13 km Uuraisista länteen, lähellä Multianrajaa. Suo rajoittuu moreeni ja kalliomaastoon .Luoteispuolella on Sahrajärvi (185,9 m mpy)ja kaakkoispäässä Iso Hepolampi (191,0 mmpy) . Kulkuyhteydet ovat hyvät, sillä itäpuo-lella kulkee maantie, etelä- ja länsipuolellametsäautotie . Pinta on 191 - 197 m mpy javiettää suon keskellä olevalta vedenjakajaltasekä luoteeseen että kaakkoon . Pinta-ala on120 ha, mistä yli metrin syvyistä aluetta on90 ha ja yli kahden metrin syvyistä 59 ha .

15

Suon keskiosassa yleisimmät suotyypit ovatlyhytkortinen neva ja silmäkeneva . Eteläosassaon keidasrämettä ja pohjoisosassa isovarpu-rämemuuttumaa. Turpeesta on 49 % rahka- ja51 % saravaltaista . Keskimaatuneisuus on 4,9 .Pohjamaa on moreenia . Liejua on paikoitellen0,3 m (paksu) kerros. Yhdeltä pisteeltä onotettu näytesarjalaboratoriotutkimuksiavarten .

Oksalan Isosuosta soveltuu noin 40 ha kasvu-ja energiaturpeen tuotantoon .

11 . Palosuo

Palosuo (kl . 2243 07) sijaitsee noin 15 kmUuraisista lounaaseen, pääosin Jyväskylänmaalaiskunnan puolella . Suo rajoittuu pohjoi-sessa Matosuohon . Muualla ympäristö on mo-reenimaastoa. Pohjois- ja eteläosaan on hyväkulkuyhteys. Pinta on 195 - 201 m mpy javiettää suon keskellä kulkevaan Palojokeen .Vedet laskevat lounaaseen Kolu-Meroseen .Pinta-ala on 187 ha, mistä yli metrin syvyistäaluetta on 154 ha ja yli kahden metrin syvyistä113 ha .

Suon pohjoisosan yleisimmät suotyypit ovatlyhytkortinen neva- ja varsinainen saraneva-muuttuma, eteläosan varsinainen sararäme-muuttumajamustikkaturvekangas . Länsiosassaon tupasvilla- ja rahkarämettä . Turpeesta on23 % rahka- ja 77 % saravaltaista . Keskimaa-tuneisuus on 5,4 . Pohjamaa on moreenia .Palojoen ympäristössä on liejua paksuimmil-laan yli kahden metrin kerros ja sen alla 0,2 -0,5 m hietaa. Laboratorionäytteet on otettukolmelta pisteellä .

Palosuolla on energiatuotantoon soveltuvaaturvetta noin 110 ha :n alueella .

16

Uuraisten kunnassa tutkittiin vuonna 1992kymmenen suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1240 ha. Lisäksi tutkittiiin yksi Uurais-ten ja Jyväskylän maalaiskunnan rajalla olevasuo . Uuraisten kunnan alueelta tutkituistasoista on yli metrin syvyistä aluetta 918 ha(74 %) ja yli kahden metrin syvyistä 525 ha(42 %) . Suurin osa tutkituista soista sijaitseekunnan länsi- ja eteläosassa .

Turvekerrostumien keskipaksuus on 2,0 m,mistä heikosti maatuneen rahkavaltaisen pinta-kerroksen osuus on 0,5 m . Suurehko kokosuota koskeva keskisyvyys johtuu aineistonpainottumisessa alueen suurimpiin soihin .

Turpeen keskimaatuneisuus on 5,0 . Suokoh-tainen vaihtelu on vähäinen .

Suot ovat kokonaan tai suurimmaksi osaksiojitettuja. Laajimmat luonnontilaiset alueetovat Hankasuolla ja Oksalan Isosuolla . Tutki-muspisteiden suotyyppihavainnoista noin 68 %on rämeillä. Kattavasta ojituksesta johtuenuseimmat suotyypit ovat muuttuma-asteella .

Tutkitusta kokonaisturvemäärästä on rahka-valtaista 41 % ja saravaltaista 59 % . Kan-tesuota lukuun ottamatta soiden turvekerrostu-mat ovat saravaltaisia . Puun jäännöksiä sisäl-tävät turpeet ovat hyvin yleisiä, varsinkinsoiden reunaosissa . Tupasvilla on yleisinlisätekijä . Ruskosammalturpeita tavataan vainvähän turvekerrostumien pohjaosassa .

Laboratorionäytteiden pH on rahkavaltai-sessa pintakerroksessa noin 3,5, turvekerrostu-man keskiosassa noin 4 ja pohjaosassa 5 .Suokohtainen hajonta on melko suuri johtuenpääasiassa turvelajisuhteista, jotka taas riippu-vat suon ympäristön korkokuvasta, geologiasta

YHTEENVETO

ja vesien valumasuhteista. Turvekerrostumienkuiva-ainesisältö vaihtelee hyvin paljon sekäsoiden välillä että saman suon eri osissa . Tur-peen tuhkapitoisuus on yleisesti 2 - 3 % muu-tamia poikkeuksia lukuun ottamatta . Ener-giaturpeeksi soveltuvien turvenäytteiden tehol-linen lämpöarvo on 21 - 22 MJ/kg . Turpeenrikkipitoisuus on alle 0,2 % muutamia poh-janäytteitä lukuun ottamatta .

Tutkittu kokonaisturvemäärä on noin 25miljoonaa suo-m3 . Tästä on yli metrin syvyi-sissä suonosissa 23 miljoonaa suo-m3 (92 %)ja yli kahden metrin syvyisissä 17,4 miljoonaasuo-m3 (70 %) .

Rahkavaltaisesta, heikosti maatuneestapintaturpeesta saatavaa kasvuturvetta tai kui-vikkeena, kompostointiin tai muuta ns . ekotur-peena käytettävää turvetta on lähes kaikkienturvetuotantoon soveltuvien alueidenpintaosas-sa. Tällaista aluetta on noin 365 ha ja senluonnontilaisen pintaturpeen määrä 2,6 milj .suo-m3 .

Energiaturpeen tuotantoon soveltuvia suo-alueita löytyi 10 suolta yhteensä noin 385 ha.Tuotantokelpoisen turpeen määrä on noin 7,0miljoonaa suo-m3 , joka sisältää noin 554 000tonnia kuiva-ainetta . Jyrsinturpeen käyttökos-teudelle (50 %) laskettuna tuotantokelpoisenturpeen energiasisältö on noin 2,9 miljoonaaMWh. Yhtä tuotantokelpoisen alueen hehtaariakohden on noin 18 050 kuutiometriä luonnonti-laista turvetta, jonka kuiva-aineen määrä onnoin 1 440 tonnia ja energiasisältö noin 7 600MWh laskettuna 50 % :n kosteudessa olevalleturpeelle .

KIRJALLISUUS

Hänninen, P ., Toivonen, T . ja Grundström, A . 1983 . Turvetutkimustietojen laskentamenetel-mät. Geologinen tutkimuslaitos, maaperäosasto . Raportti P 13 .4/83/131 .

Lappalainen, E ., Häikiö, J. ja Heiskanen, P . 1980 . Suomen suovarat . Geologinentutkimuslaitos, maaperäosasto . Raportti P 13 .4/80/34 .

Lappalainen, E ., Sten, C-G . ja Häikiö, J . 1984 . Turvetutkimusten maasto-opas . Geologiantutkimuskeskus, opas n :o 12 . Espoo .

Seuna, P . 1971. Suomen vesistöalueet. Ehdotus vesistöalueiden yleisjaoksi ja vesistötunnukseksi .Vesihallitus, Tiedotus n :o 10 . Helsinki 1971 .

17

18

MtOONU%r Old't0d'00

U

0E

N t0 00 00 t0 N Lnd'tO

r

0

M...,~~

M~~,ld, ,~~i1rIN

U

d'N

1000

Uld'inMLn

'-iOriHM

00

ri:%r-lH tOMd'd

;r01MN00

r

00n

Ln UNMr-Ir-IM 0ririr1N

0o

Mr-4--4

rd'tDrd' 0001-1rd'

00

d'wrMNO NNNM

Ln

V

M0000r-1 00000

d'

0

E~KvtoLn.-iw U

ri00 00 01 00 0 d'd'tD

r4

0

Lnri Ul

0ri ri ri

oO N N

Co

r.1O O O O 0 0 0 0 0 0

ri

Oä

äO

H

ä

ä0O

ONrr4MO rircM0CA

..

..

..

..

.ä

0N

hd' d' Ln Ln U)

Ln 1n 1n d''

HOO Mii' Ln0iOON

riOlOltOO

'~r-1rlin

1 I

In Ln 1n t0Ul

Ln t0 Ln In LnOHW

Es

NU)d'r-I tpUltOOM

0

M.

..

.

..

..

.

.

.>4

cmNN-1N riririNN

N

N

E00

~Hri 0001OlriUl NMd'Nr

Ln0

ä

U)0U

HH

riri ri rl

rir-I.-i,-I

riN

ä

Md UlNUl MNNUls'

d'N

ä

a0

00000 00000

00

Hz

0C14

U ril)

D

0

~

0ä

zH0z

~Co~

~u2

0ä

O

H

0

zA

U

Hw

t0)

Co

:DQ

y0

H

A4 H

H~

a

a äa

:Ä

az

E4ä

CoH

>4

z

riN Md' U) t0 r 00

OtO

0

riä

0H

EEiri

>4

:DCO-4

tU)

UI

x 0

dLn

Ln

t0

rLn

Ln

LIITE 1

zWHh4M

rim

ri ri riri0 0 M N

-1

rtH

03I

W-iO O O 0 0

O O O 0 00

0IOO

IHOlNUl0d'

rid'O1r100

rH

O0 Co 00

Nri

.41-1.-l

rlN

ri

riN

ari

~400rrrr

r00ri0or

I00000

014

r4r400

H4HH

M M M M MM M M M M

MH H

d'10 1110 d'd'

-0 d'10

d'd'

~."N N N N N

N N N N NN

öN N N N N

N N N N NN

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991

JYRSINPOLTTOTURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT

Raja-arvot

Kattavuus

Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan .

A. Koko turvemåårån kattava säännöllinen ominaisuuden mååritys turpeen arvon måårittåmistå varten .B . Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden måäritys, ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon .C . Ominaisuus mååritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa .

Taajuus

Ilmoitettu taajuua on vähimmäistaajuus, jolla ominaisuus mååritetiän .

LIITE 2 (1)

19

Kohta ominaisuus Raja-arvonkohdistuminen

Yksikkö Ilmoitus-tarkkuus

Raja-arvot

Laatuluokittain

Toteamistapa- kantavuusjalaaj uus

J6 18 110

1 . KOSTEUS ToimituseräSAAPUMIS- -vähintään p% 0,1 40,0 40,0 40,0 A, 1/vrkTILASSA -enintään p% 0,1 60,0 56,0 50,0 A, 1/vrk

Yksittäinenkuorma-vähintäin p% 0,1 38,0 38,0 38,0 C-enintään p% 0,1 65,0 63,0 60,0

2. TEHOLLINEN Toimituserå,LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,1 6,0 8,0 10,0 A, 1/vrkSAAPUMIS-TILASSA

3. ENERGIA- Toimituseri,TIHEYS vähintään MWh/m' 0,01 0,50 0,70 0,80 A, 1/vrkSAAPUMIS-TILASSA

4. TEHOLLINEN Kuukausieri,LÄMPÖARVO vähintään MJ/kg 0,01 18,00 18,00 19,00 B, l/vrkKUIVA-AINEESSA

5 . TUHKA- KuukausieräPITOISUUS enintään p% 0,1 10,0 10,0 10,0 B, l/kkKUIVA-AINEESSA Toimituseri ja

kuukausierä p% 0,1 15,0 15,0 15,0 Cyhdeltä toimi-tuspaikaltaenintään

6. TUHKAN Kuukausierä,SULAMIS- puolipallopiste 'C 10 +1120 +1120 +1120 CKÄYTTAYTYM. vähintään

ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu

7. RIKKI- Kuukausierä, IPITOISUUS enintään p% 0,01 0,30 0,30 0,30 B, I/kkKUIVA-AINEESSA ellei etukäteen toisin ole ilmoitettu

8 . SUURET Kuorma,KAPPALEET silmäkooltaan p% 0,2 1,0 1,0 0,5 C

200x200 mmtäryritilällejäävä osuusenintään

Yksittäisen m 0,1 1,0 1,0 1,0 Ckappaleensuurin sallittuulottuvuusja nt' 0,2 0,2 0,2 Ctilavuus

ellei etukäteen toisin ole sovittu

9 . KARKEA Toimituserä,AINES 200x200 mm p% 1 6 6 6 C

tåryritilän lä-päisevä, mutta4Ox40 mm seu- ellei etukäteen toisin ole sovittulalle jääväosuus enintään

10 . IRTOTIHEYS Kuonna,-vähintään kg/m' 10 200 220 240 C-enintään 1g/nt' 10 450 450 450

20

POLTTOTURPEEN LAATUOHJE 1991

PALATURPEEN LAATULUOKAT, OMINAISUUKSIEN RAJA-ARVOT

HUOMAUTUKSET : Pienkäyttöluokka, jonka osalta toteamistapa (-kattavuus ja taajuus) sovitaan tapauskohtaisesti .Erityisrajoitus kohdassa 5 .2Sovitaan toimitusaopimuksesaa käytetäänkö MJ/kg vai MWh/m n , ei molempia samanaikaisesti.Lisähuomautua: MJ/kg- ja MWh/m'- arvoja ei ole tästä syystä synkronoitu keskenään .Seulottu kuormausvaiheesaa .

Raja-arvot

Ominaisuuden arvon katsotaan olevan ilmoitetun arvon mukainen, mikäli se poikkeaa raja-arvosta enintään puolet ilmoitustarkkuudesta epäedulliseen suuntaan .

Kattavuus A. Koko turvemäärän kattava säännöllinen ominaisuuden määritys turpeen arvon määrittåmistä varten .B . Koko turvemåårån kattava säännöllinen ominaisuuden mååritys ei ole suoraan sidottu turpeen arvoon .C . Ominaisuus määritetåån satunnaisesti tai tarpeen vaatiessa .

Taajuus

Ilmoitettu Laajuus on våldmmäisaajuus, jolla ominaisuus mååritetåån .

LIITE 2 (2)

Kohta ominaisuus Raja-arvankohdistuminen

Yksikkö Ihnoitua-tarkkuus

Raja-arvot

Laatuluokittain

Toteamiatapa- kattavuusjaLaajuus

P9 P11 P13 PIS *)

1 . KOSTEUSSAAPUMIS-TILASSA

Toimituserå-vähintään

-enintään

p%

p-%

0,1

0,1

35,0

53,0

30,0

47,0

270")

40,0

20,0")

33,0

A, I/vrk

A, I/vrk

2 . TEHOLLINENLÄMPÖARVOSAAPUMIS-TILASSA "')

Toimituserå,vähintään MJ/kg 0,1 9,0 1 0 13,0 150 A, 1/vrk

3 . ENERGIA-TIHEYSSAAPUMIS-TILASSA "")

Toimituserå,vähintään MWh/rd 0,01 1,00 1 .15 1,30 1,50 A, 1/vrk

4 . TEHOLLINENLÄMPÖARVOKUIVA-AINEESSA

Kuukausierä,vähintään MJ/kg 0,01 18,00 1900 19,00 20,00 B, I/vrk

5 . TUHKA-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

Kuukausieråenintään

Toimituseri jakuukausieråyhdeltä toimi-tuspaikaltaenintään

p-%

p%

0,1

0,1

10,0

15,0

10,0

15,0

8 0

12,0

6,0

8,0

B, 1/kk

C

6 . TUHKANSULAMIS-KÄYTTÄYTYM.

Kuukawicri,puolipallopistevähintään

'C 10 +1120

ellei

+1120

etukäteen toisin

+1120

ole ilmoitettu

+1120 C

7 . RIKKI-PITOISUUSKUIVA-AINEESSA

Kuukausierä,enintään p% 0,01 0,30

ellei

0,30

etukäteen toisin

0,30

ole ilmoitettu

I

0,30 B, 1/kk

8 . SUURETKAPPALEET

Kuorma,suurin ulottuvuusenintään

osuus enintään

nun

p%

10

0,1

300

1,0

ellei

300

1,0

etukäteen toisin

300

1,0

ole sovittu

200

1,0

C

9 . PALAKOKO Keskimääräisetmitat-halkaisija

-pituus

nun

nun

10

10

20. . .80 ellei etukäteen toisin

80 . . .200 ole sovittu

c

10 . HIENOAINEKSENOSUUS

Kuorma,silmäkoolaan20x20 mm verkkoseulan läpän-sevii osuusenintään

p% 1 20

ellei

15

etukäteen toisin

5 "")tai10

ole ilmotettu

C

11 . IRTOTIHEYS Kuorma-vähintään

-enintään

kg/n?

kg/n?

10

10

280

550

280

550

300

520

300

S00

C

SUO KARTTA

Suon ja mineraalimaan raja

Pelto

Järvi tai lampi

Oja ja veden virtaussuuntaPuro tai joki

Tie

PROFIILITTurvelajit

N

1

l

Rahka

( Sphagnum I

Sara

( Carex )

Ruskosammal ( Bryales )

Sararahka

('Carex- Sphagnum) CS

Rahkasara

( Sphagnum-Carex ) SC

S

C

B

® Ruskosammal-( Bryales- Carex ) BCSara

b~bb b

uu Uu u

~rf"1~

A A AA A

Tupasvilla (Eriophorum ) Er

Tupasluikka I Trichophorum I Tr

Siniheinä I M olinia I MI

Suoleväkkö ( Scheuchzeria ) Sh

Korte ( Equisetum ) Eq

Järviruoko ( Phragmites I Pr

Raate I Menyanthes 1 Mn

Varpuaines

( Nanolignidi )

N

Puuaines

1 Lignidi I

Vi- Varsinainen letto LRRIL Rimpiietto RHSRVSN Varsinainen saraneva VSR

RHSN Ruohoinen saraneva LKNRR I N Rimpineva

TRKN Kalvakkaneva PSR

LKN Lyhytkortinen neva KGRSIN Silmäkeneva

IRRN Rahkaneva

RRLUN Luhtaneva

KERKRMuuttuneet suotyypit :

0 .1 ojikko KSMUMU muuttuma RHTKTK turvekangas

MTKPTKVATKJATK

Suotyyppi-ja liekoisuuskarttaIRMU Suotyyppi

1230

Lieko-osumat (kpl) syvyysvoleillo0-0,5 , 0,5-1,0, 1,0-1,5 lo 1,5- 2,Om

2z2

_2 m2 Suon syvyyskäyrät

i' Sm

L

J_ Lohkare

51

Keskimääräinen maatuneisuusHeikosti maatuneen (H1-6) rahkavaltaisen pintakerroksen/

7/23

koko turvekerrostuman paksuus dm

m

Pohjamaalajit

I xxxx

+++

k=l

1

GA

LettorämeRuohoinen sorarämeVarsinainen sararomeLyhyt korsmeva rämeTupasvillaromePallosorarameKangasrameIsovarpuinen rämeRahkarameKeidasrameKorpirame

Turvekerrostuman paksuus dm

Karkeadetritus-Iieju

Hienodetritus-lieju

Järvimuta

Savilieju

Liejusavi

Savi

Hiesu

Hieta

Hiekka

Sora

Mareeni

Kallio

Lohkareita

Suon syvyyskayro

KdU

Hdlj

JaMu® H 5-6

SaLj

Lj Sa

Sa

Hs

Ht

Hk

Sr

Liekoisuus :3/2 Lieko-osumat syvyydessa

0-tm / 1 - 2mMr

Ka

Lo

Luonnontilaiset suotyypit :Avosuot

Rämeet

Korvet

Turpeen maatuneisuus :

1

Ill

Muita symboleja :

(A A£

ss

H1 3

H 4

H 7-10

Hiilikerros

Saostuma

V LK Varsinainen lettokorpiKOLK KoivulettokorpiLHK LehtokorpiRHK Ruoho-jaheinokorpiKGK KangaskorpiVK Varsinainen korpiNK Nevakorpi

RAK Raaseikko

Karhunsammalmuuttuma

KH

KytöheittoRuohoturvekangas

PE

PeltoMustikkaturvekangas

TA

TurpeennostoaluePuolukkaturvekangas

PTA

Palaturpeen nostoalueVarputurvekangas

JTA

Jyrsinturpeen nostoalueJäkäläkanervaturvekangas

LIITE 3

21

22UURAISTEN KUNNAN TUTKITTUJEN SOIDENSIJOITTUMINEN VESISTÖALUEILLE

LIITE 4

ATK :no SUON NIMI VESISTÖ-ALUEnro/nimi

VESISTÖ-ALUEnro/nimi

VESISTÖ-ALUEnro/nimi

VESISTÖALUEENalaraja

18093 Kuitulan Isosuo 14,6 14,62 14,624 Mahlunjärvi

18094 Hankasuo

Saarijärvenreitin va

- " -

Mahlujärvenva.

14,65

Kotajoen a.

14,658 Kyynämöinen

- " -

Lannevedenva

- " -

Saunajoen va

14,653 Sääkspää I

14,62

Kyynämöinen-Sääkspää a .

14,624 Mahlunjärvi

18095 Hankamäensuo - " -

Mahlunjärvenva .

14,65

Kotajoen a.

14,658 Kyynämöinen

18096 Rokkasuo - " -

Lannevedenva .

- " -

Saunajoen va .

- " - - " -

18097 Matosuo - 11- -

11- 14,657 - " -

18098 Peurasuo - " -

Kylkijoen va .

14,653 Sääkspää IKyynämöisen-S ääkspään . a .

14,657 Kyynämöinen

18099 Porrassuo - " - - " -

Kylkijoen va

14,656 Iso-Tehlo

18100 Hanhisuo - " - - " -

Muikkujoenva

14,653 Sääkspää I

18101 Kantesuo - " - - " -

Kyynämöinen-Sääkspää.va .

14,655 Sääkspää I

18102 Oksalan Isosuo - " - 14,62

Iso-Uuraisenva .

14,624 MahlunjärviMahlujärvenva .14,65

Kotajoen.va .

14,653 Sääkspää 1

18103 Palosuo 14,5

Lanneveden .va .

14,54

Kyynämöinen-Sääkspää.va .

14,549 PengerjokiJämsänreitin .va .

Pengerjoen.va Merovenjoen .va