A p u a j a e v a n k e l i u m i a I t ä - E u r o o p a n l a p s i l l e j a p e r h e i l l e

2 / 2018

Tervetuloa, uusi elämä!

ALBERT DOKTER Mission Possiblen Alankomaiden organisaation toiminnanjohtaja

Ei varmaan ole maata, jossa ei jollain tavalla noteerattaisi äitienpäivää. Enti-sen Neuvostoliiton maissakin sen juh-liminen on yleistynyt. Monissa maissa tämä päivä on Amerikan mallin mu-kaan toukokuun toisena sunnuntaina, mutta käytännöt vaihtelevat. Venäjäl-lä äitienpäivä on marraskuun viimei-senä sunnuntaina, Bulgariassa maalis-kuun kahdeksantena.

Kaikkialla tämän päivän tarkoituk-sena on antaa lapsille mahdollisuus osoittaa rakkauttaan ja erityistä huo-miota äidille. He näkevät paljon vaivaa, että äiti tulisi iloiseksi ja hänelle jäisi onnellisia muistoja. Kaiken kaikkiaan äitienpäivään liittyy paljon tunnetta. Ja niin sen pitäisi ollakin.

Valitettavasti monissa perheissä, joi-den parissa teemme työtä, tilanne on aivan toinen. Perheenjäsenten keski-näiset suhteet ovat rikkinäisiä, kodis-sa on väkivaltaa, ja lapset elävät alko-holin ja päihteiden keskellä. – Mutta tällaisissakin perheissä äiti on lapsille rakas ja tärkeä.

Krasnojarskin päiväkeskuksessam-me vietettiin 7-vuotiaan Diman syn-tymäpäivää. Kun pöytään tuotiin kak-ku, toiset lapset sanoivat Dimalle, et-tä hän voi nyt puhaltaa kynttilät ja toi-voa jotain. Dima luuli, että toivomus oli sanottava ääneen. “Toivon, että äi-ti alkaisi rakastaa minua!” poika sanoi. Sydäntäsärkevää!

Sydäntäsärkevää oli myös nähdä, kuinka päiväkeskuksemme lapset oli-vat askarrelleet hienoja äitienpäivä-lahjoja, mutta kaikki äidit eivät tulleet juhlaan. Monet heistä eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa äitinä oleminen, sillä he ovat kasvaneet lastenkodissa ilman äidin mallia.

Mutta olemme nähneet myös toi-senlaisia tapauksia. On äitejä, jotka monista vaikeuksista huolimatta pon-nistelevat ja tekevät kaiken voitavan-sa, että lapsilla olisi se, mitä he tarvit-sevat.

Aina kun käyn työkohteissamme, minuun tekee vaikutuksen työnteki-jöidemme suhtautuminen autetta-viin ihmisiin. Riippumatta siitä, mil-laisia ongelmia he kohtaavat, heidän rakkautensa ja huolenpitonsa tekevät jokaisesta päivästä äitienpäivän!

Kiitos teille siitä, että teette tämän työn mahdolliseksi!

Äitienpäivä: “Toivon, että äiti alkaisi rakastaa minua...”

Äitienpäiväjuhla Krasnojarskin päiväkes-kuksessamme. Lapset olivat askarrelleet äideille lahjoja ja harjoitelleet heitä varten esityksen. (Lue tästä työstä lisää seuraavalla sivulla.)

Hyvää äitienpäivää ja kevättä lehtemme lukijoille!

Kristillinen iltapäiväkerho Kävin jokin aika sitten katsomassa

Mission Possiblen työtä Krasnojars-kissa. Se on miljoonakaupunki Siperi-assa, 4000 km Moskovasta itään.

Jo muutaman vuoden ajan Mission Possiblella on ollut siellä Ljuba Je-pontshintsevan johdolla lasten kris-tillinen iltapäiväkerho kommunaali-talon kerhotilassa. Talossa asuu vä-hävaraisia kriisiperheitä. Suurin osa lapsista on rikkinäisistä kodeista. Olot yhden huoneen asunnoissa ovat sur-keat. Talon asukkaat käyttävät yhteis-tä WC:tä ja keittiötä.

Alku oli vaikeaaKerhon ohjelma sisältää kristillistä

opetusta, ja jotkut epäluuloiset asuk-kaat kutsuivat jopa poliisin: ”Olemme kuulleet, että täällä kokoontuu jokin lahko”, paikalle tullut viranomainen sanoi.

Joku toinen olisi jo lannistunut. Mutta ei Ljuba. Hän jatkoi työtä sin-nikkäästi joka päivä. Ja tulokset nä-kyivät! Uusia lapsia tuli kerhoon mu-kaan. Ljuban avuksi tuli monia vapaa-ehtoisia. Paikalliset yritykset alkoivat lahjoittaa ruoka- ym. tarvikkeita.

Lastentyö muuttui perhetyöksiLasten kautta Ljuba tiiminsä kans-

sa tavoitti myös vanhemmat. He oli-vat nähneet lastensa käytöksen para-nevan kerhon tuloksena. Monet tu-

livat mukaan auttamaan kerhotilan remontissa. Jotkut vanhemmat ovat alkaneet käydä Ljuban kanssa seura-kunnassa. Tarkemmin sanottuna äi-dit, sillä vain yksi isä on mukana.

”Näettekö lyöntien jäljet?”Ljuba käy säännöllisesti perheiden

luona. Hän kutsui minutkin mukaan erääseen kotiin pari kerrosta ylem-pänä. Asukkaat olivat juuri muutta-neet sinne. Katsoin ovelta sisään. Yh-den huoneen kodissa ei ollut muuta kuin patja lattialla.

”Toimme teille vähän ruokatarvik-keita”, Ljuba sanoi. Istuimme lattialle juomaan yhdessä teetä.

Äiti, Lena, alkoi kertoa tarinaansa, ilman että edes kysyimme. Hänen elämässään asiat olivat ennen olleet hyvin. Hän kertoi häistään ja hyväs-tä työpaikasta ja näytti kuvia. Mut-ta sitten Lenan silmistä alkoivat va-lua kyyneleet. Hän kertoi, kuinka me-netti työnsä ja avioliitto alkoi hajo-ta. Mies muuttui väkivaltaiseksi.

”Katsokaa” hän sanoi, ”Nä-ettekö lyöntien jäljet? Ja tyt-täreni on täytynyt nähdä kaikki tämä!” Lena haluai-si avioeron, mutta mies ei suostu.

Naistenpiiri äideilleValitettavasti Lenalla on

paljon kohtalotovereita,

myös tässä talossa. Yksi neljästä naisesta Venäjällä on kokenut per-heväkivaltaa.

Ljuba pitää naisten raamattupii-riä äideille, jotka ovat samassa tilan-teessa. Siinä käy kymmenen äitiä. Hän kutsui Lenankin mukaan. ”Au-tan sinua löytämään töitä”, Ljuba sa-noo, ja nuori äiti on kiitollinen.

”Saammeko rukoilla puolestasi?” Ljuba kysyy ennen kuin lähdemme.

Ljuba ei anna periksi!Unohdettujen ja hädänalaisten lasten ja äitien tukena jo parikymmentä vuotta

ALBERT DOKTER

Ljuba on ollut jo lähes 20 vuotta Mission Possiblen turvakodin johtaja ja äiti Siperian Krasnojarskissa. Turvakodin, lasten iltapäiväohjelman ja kristillisten leirien pitämisen lisäksi hän auttaa kriisitilanteessa olevia nuoria äitejä, jakaa äitiyspakkauksia ja tukee heitä monin tavoin.

Orpotytön tavallinen tarina... Masha on nuori tyttö, josta tuli äi-

ti hyvin varhain vain siksi, että hän etsi rakkautta. Kun hän oli 12-vuoti-as, hänet annettiin lastenkodista si-jaisperheeseen maalle. Kaksi vuot-ta myöhemmin perhe adoptoi hä-net, ja hänen nimensä muutettiin. Samalla hän menetti orpolapsen etuudet. Vanhemmat sen sijaan sai-vat hänestä sosiaalitukia...

Heti kun Masha sai henkilöpape-rit, hän lähti pois kaupunkiin. Hän opiskeli Ufassa ja etsi rakkautta, jota ei ollut elämässään kokenut.

Siellä Masha tutustui nuoreen mieheen, mutta ei sekään ollut to-dellista rakkautta. Hän alkoi odottaa lasta ja päätyi kodittomaksi kadul-le. Siitä huolimatta hän oli onnelli-nen saadessaan tietää, että odotti kaksosia!

Mashalla ei ollut paikkaa, mihin mennä. Synnytyslaitoksella häntä yritettiin saada luopumaan lapsis-taan, mutta hän ei suostunut. Hän ei hetkeäkään ollut pahoillaan, et-tä oli tullut äidiksi.

Laitokselta hänet ohjattiin mei-dän turvahuoneistoomme. Meil-

le tulee monia synnyttäneitä äite-jä tällä tavalla. Sairaalasta otetaan meihin yhteyttä ja kysytään, voisim-meko ottaa vastaan äidin ja lapsen.

Saimme nähdä Mashan hymyile-vän ensimmäisen kerran vasta pari kuukautta myöhemmin. Voitte kuvi-tella, kuinka vaikeaa hänellä oli ol-lut… Hän on luonteeltaan muuten-kin ujo ja hiljainen.

”Nämä lapset eivät ehkä koskaan pysty kävelemään.”

Kaksosilla oli syntyessään paha kallon epämuodostuma, joka aihe-utti fyysisiä ja henkisiä kehityshäiri-öitä, ja heillä oli aivohalvauksen vaa-ra. Yhdeksän ensimmäisen kuukau-den aikana lapset vain makasivat, eivät jokeltaneet eivätkä hymyilleet.

Kaksosia alettiin hoitaa kahdessa sairaalassa. Lääkäri, joka hoiti lapsia, sanoi meille: ”Näitä lapsia voi auttaa vain rukous...”

Hymyilin, sillä alusta asti olin opettanut Mashan rukoilemaan las-tensa puolesta. Heidän puolestaan on rukoiltu myös seurakunnassa.

Ja ihme tapahtui! Yhdeksän kuu-kauden ikäisinä kaksoset alkoivat

Kaksosia hoitava lääkäri: ”Näitä lapsia auttaa vain rukous....”

NATALIA SLOBODJAN

Turvahuoneiston ja toiminnan johtaja Ufassa Bashkortostanissa

Mission Possiblen turvahuoneistossa Ufassa asuu vuodessa n. 25 äitiä lapsineen. Kuten Masha ja hänen kaksospoikansa, he saavat elintärkeää apua ja tukea juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsevat.

kertaheitolla kontata, kun sitä en-nen he eivät olleet pystyneet edes kääntymään!

”Olen onnellinen, että olen äiti!”Ja tiedättekö, Masha on loistava

äiti! On vaikea uskoa, että joku niin rikkinäinen kuin hän on säilyttänyt sisimmässään rakkauden ja läm-mön lähteen. Hän hoitaa molem-pia pikkuisia hellästi ja huolellises-ti ja miettii koko ajan heidän paras-taan. Vauvat ovat aina puhtaita, kyl-läisiä ja tyytyväisiä.

Kaksosille tarvittiin vaunut, ja lai-toimme sanan kiertämään sosiaali-sessa mediassa. Pian saimmekin sel-laiset. Etsimme nyt Mashalle sopi-vaa asuntoa, jossa hän pystyy asu-maan yhteiskunnan tuella. Sillä ai-kaa lapset kasvavat, syövät hyvin, nukkuvat, ja kaikki on aivan nor-maalisti!

Lapset välttyivät onnettomalta kohtalolta

Olen nähnyt Mashan ja lasten tänne tulossa Jumalan johdatuk-sen ja rakkauden. Luulen, että il-man turvakotiamme heillä ei olisi ollut toivoa. Lapset olisivat saatta-neet vammautua pysyvästi. Puolen

vuoden kuluttua heidät olisi otet-tu äidiltä laitokseen, johon he olisi-vat jääneet makaamaan elämänsä loppuun asti. Kukaan ei olisi adop-toinut näin vaikeavammaisia lapsia.

Mutta Jumala johdatti niin va-rat kuin oikean hoidon. Sairaalaku-lut ovat olleet erittäin suuria. Kak-si ensimmäistä hoitojaksoa maksoi 2000 dollaria. Onnistuimme kerää-mään rahat paikallisina lahjoituksi-

na. Yksin Masha ei olisi mitenkään selviytynyt tällaisista maksuista. Sai-raala antaa nyt lasten jatkohoidon maksutta hyväntekeväisyytenä, me maksamme vain lääkkeet.

Jumalalle oli tärkeää, että nä-mä lapset saisivat kasvaa terveinä. Hänelle oli tärkeää, että Masha sai kuulla Hänen rakkaudestaan, ja sik-si Hän johti tämän nuoren äidin tur-vakeskukseemme.

Kaksosia hoitava lääkäri: ”Näitä lapsia auttaa vain rukous....”

Tarvitsemme tukeasi ja rukouksiasi, että toivottomien lasten, nuorten ja perheiden elämät muuttuisivat. Kiitos sinulle!

ta. Useimmat heistä eivät ole käy-neet peruskoulua loppuun, ja hei-dän saamansa tieto on ollut vähäis-tä. Asiat, joista puhumme, selväs-ti kiinnostavat heitä, ja on helppo nähdä, että he ymmärtävät ja vas-taanottavat kuulemansa.

Neuvoja äideille ja myös isilleNäissä tapahtumissa käymme

myös henkilökohtaisia keskusteluja äitien kanssa. Neuvomme ja rohkai-semme heitä. Talviaikana, kun töi-tä on vähemmän, mukana on ollut myös isiä. Motivoimme vanhem-pia olemaan hyvinä esikuvina lap-silleen. Niin teimme myös Ihtima-nissa. Sanomamme vanhemmille oli: ”Lapset kopioivat kaiken, min-kä näkevät teissä - ja siksi teidän on kasvattajina henkilökohtaisesti näy-tettävä heille hyvää esimerkkiä.”

Äidit kertovat huolistaanKun puhumme äitien kanssa,

heillä on mahdollisuus purkaa sy-däntään. Eräs äiti, joka oli ensim-mäisen lapsen syntyessä vielä ala-ikäinen, oli erittäin ahdistunut. Syn-nytys oli tapahtunut keisarinleik-

Tiimimme on käynyt usean paikka-kunnan seurakunnassa pitämässä ”vauvajuhlia”: Jaamme äitiyspak-kauksia, opetamme ja neuvomme äitejä, tarjoamme kakkua, ja juhliin kuuluu usein myös pelejä, leikkejä ja musiikkiohjelmaa.

Yksi paikkakunnista, joilla olem-me käyneet viime aikoina, on Ihti-man. Pastori ja hänen vaimonsa oli-vat valmistaneet tapahtuman huo-lellisesti. Heillä oli luettelo äideistä, jotka tarvitsivat pakkausta. Lapset toivottivat meidät tervetulleiksi lau-luesityksellä. Kerroimme äitiyspak-kausohjelmastamme ja opetimme äitejä ohjekirjamme pohjalta.

Tämän köyhän kylän asukkaat vastaanottivat meidät kiitollisina ja innostuneesti. Heidän vilpittömyy-tensä ja ilonsa rohkaisi meitäkin! Vä-keä oli enemmän kuin odotimme, mutta onneksi kakkua riitti kaikille!

Äidit kuuntelevat opetusta suurella mielenkiinnolla

Niin tällä paikkakunnalla kuin muualla meihin on tehnyt vaiku-tuksen se, kuinka suurella mielen-kiinnolla äidit kuuntelevat opetus-

”Vauvajuhlia” ja opetusta kylien äideille

IRINA GRIGOREVAMission Possiblen äitiyspakkausprojektin työntekijä Bulgariassa

Jutun kirjoittaja Irina ja äitiyspakkauksen saanut nuori äiti Filipovtsin romanikaupunginosan seurakunnassa Sofiassa

kauksella, ja hän ei olisi saanut tul-la kahteen vuoteen raskaaksi. Hän oli kuitenkin jo kuudetta kuukautta raskaana. Rukoilimme hänen puo-lestaan, rohkaisimme häntä ja an-noimme neuvoja perhesuunnitte-lua varten lapsen syntymän jälkeen.

Eräs 19-vuotias odottava äiti pel-käsi synnytystä ja oli henkisesti lä-hes lamaantunut. Hän ei tiennyt, mitä oli odotettavissa. Hänessä ta-pahtui silminnähtävä muutos sen jälkeen kun rauhoittelimme ja roh-kaisimme häntä ja rukoilimme hä-nen puolestaan.

Näissä erittäin köyhissä oloissa monet äidit pelkäävät, miten tule-vat toimeen lapsen synnyttyä. Kä-vimme erään tällaisen äidin koto-na. Se oli ränsistynyt pieni huone, mutta silti siisti. Pelko ja huoli nä-kyivät hänestä ulospäin. Mies oli ol-lut pitempään työtön, ja äskettäin hän itsekin oli menettänyt työpaik-kansa. Rukoilimme hänen kanssaan ja puhuimme siitä, että lapsi on ar-vokas ja ainutlaatuinen lahja myös vaikeissa oloissa, ja Jumalan avulla he selviäisivät tulevista haasteista.

”Tervetuloa, uusi elämä!” - Ohjekirja odottaville äideille

Pevtsiten kylän äidit, jotka ovat saaneet äitiyspakkauksen ja muuta apua, kokoontuivat seurakuntaan vauvajuhlaan, jossa tiimimme opettajat pu-huivat heille ja näyttivät opetusvideon. Samalla muutama uusi äiti sai pakkauksen. Eturivissä keskellä on Rosa, josta kerroimme lehtemme nu-merossa 3-2017. Juttu löytyy osoitteesta mp.org/fi/uutislehti-32017

Olemme tuottaneet äitiyspakka-uksia varten bulgariankielisen kirja-sen, jossa on käytännön ohjeita äi-dille, isääkään unohtamatta. Nuori äiti löytää siitä neuvoja, jotka kos-kevat raskautta, synnytystä, vauvan ruokintaa, pesua ja muuta hoitoa, nukkumista, sairastumista, leikkejä ja lapsen kehitystä.

Olosuhteissa, joissa nuoret äidit eivät ole saaneet mitään opastus-ta, tämä on heille erittäin hyödyl-listä tietoa.

Olemme lisäksi tuottaneet ope-tusmateriaalin äitiyspakkausohjel-man paikallisille yhdyshenkilöille. Siinä on aineisto kahtatoista äiti-piirin kokoontumista varten.

VENÄJÄ

UKRAINA

BULGARIA

ALBANIA

TRANSNISTRIA, MOLDOVA

Katsaus vuoteen 2017

Vieressä olevat luvut kertovat sii-tä, kuinka monia ihmisiä saavu-timme tärkeimpien työmuoto-jemme kautta viime vuonna.

Lämmin kiitos teille kaikille! Jokaisen mukanaolo on tärkeä!

Lähettäjä: Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa

Korson Sähkö-Yksikkö Oy

Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa045-899 0890 / info@mp.org / www.mp.orgTilaukset, osoiteasiat: tilaus@mp.orgÄitiyspakkausohjelma ja Suomen yhteydet: Päivi Ranta puh. 040-7577709, pp@mp.orgFacebook ”Mission Possible Finland” ja”Pienimmän parhaaksi”

TUKITILIT (viitenumerot tilisiirtokupongissa)Nordea FI85 2309 1800 0153 17 Danske Bank FI82 8000 1900 0092 92OP FI87 5720 6820 0184 43TUKISOITTO: 060016444 (10 e), 060016888 (20 e)

Poliisihallituksen keräyslupa 1.8.2016, RA/2016/378, 31.12.2018 asti, koko Suomi ilman Ahvenanmaata. Tarkemmat tiedot: www.mp.org

RAKENNUSKONEVUOKRAAMO

Laitteet remontointiin ja pihatöihin.Toimipisteet Helsingissä ja Vantaalla.p. 09 7012300. www.pikavuokraus.fi

TUKI-ILMOITUKSET

Kertailmoitus 60 eur, koko vuosi 300 eur. Lämmin kiitos näille yrityksille tuesta!

16

16

330

70

210

800

2800

1220

660

95

3100

2280

625

TOIMINTAKESKUKSIA

LAPSIA TURVAKESKUKSISSA

LAPSIA PERHEISSÄ JOTKA SAAVAT APUA

LAPSIA KESÄLEIREILLÄ

OSALLISTUJIA KURSSEILLA JA SEMINAAREISSA

HIV-TESTATTUJA

ÄITIYSPAKKAUSTEN SAAJIA

PAIKALLISIA TYÖNTEKIJÖITÄ

PAIKALLISIA VAPAAEHTOISIA

PERHEITÄ JOTKA SAAVATSÄÄNNÖLLISTÄ APUA

LAPSIA KRISTILLISISSÄKERHOISSA

PÄIHDEKUNTOUTETTAVIA