Risk ConsultingI F´S R I S K M A N A G E M E N T J O U R N A L • 2 / 2 0 0 6

Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena

Vahingontorjuntatyö sairaalassa

IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �

PääkirjoitusSisältö

JulkaisijaIf SuurasiakkaatVattuniemenkuja 8 A, Helsinki00025 IFpuh. 010 515 10www.if.fi

Risk Consultingista ilmestyvät myös skandinaavinen jaenglanninkielinen versio.

ISSN 1459-3904Kannen kuva Index Open

TuotantoMarkkinointiviestintä Dialogi OyPainoSalpausselän Kirjapaino OyOsoitteenmuutoksetinkeri.salin@if.fi

PäätoimittajaJuha EttalaToimituskuntaOlav Breen Per HagströmLars von HertzenHarry NordqvistInkeri SalinAnna Maria Vähäkuopus

� IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006

Vahingontorjuntatyö sairaalassa 19Arvokuljetukset ja turvallisuus 1�Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu 8

Riskienhallinta on kilpailutekijä . . . . . . . . . . . . .4

Suurvahinkojen synkkä vuosi Suomessa . . . . .6

Johda riskienhallintaa samalla tavalla kuin organisaatiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu . . . . . . . . . . . . . . . .8

Pölyräjähdyksestä otettiin opiksi . . . . . . . . . .11

Arvokuljetukset ja turvallisuus . . . . . . . . . . . .1�

Tuotanto jatkuu vaikka vahinko sattuu . . . . .16

Vahingontorjuntatyö sairaalassa . . . . . . . . . .19

Yhteinen haveri – vahinkomeno ilman vahinkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .��

Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena . . . . . . . . . . . . . . .�5

Tulitöitä koskeva yhteistyö Pohjoismaissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .�8

Kilpailukykyinen, kansainvälinen palveluverkosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .�0

Mitkä ovat vakuutusyhtiön me­nestymisen edellytykset? Vas­taus on yksinkertainen: osaa­

minen ja pääoma. Vakuutusmeklareiden, riskipäälliköiden ja muiden vakuutusalan toimijoiden näkökulmasta vastaus saattaa olla vieläkin yksinkertaisempi: tarvitaan ”vain” osaamista.

Yrityksen osaaminen syntyy sen työn­tekijöiden osaamisesta, ja tänä päivänä osaaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Samalla erot yksittäisten työntekijöiden tehokkuudessa eli kyvyssä luoda arvoa ovat kasvaneet ennennäkemättömän suu­riksi. Kun työntekijöiden väliset tuotta­vuuserot olivat aikaisemmin 25, 50 tai jopa 75 prosenttia, nykyään tuottavuus­erot työntekijöiden luomalla arvolla mi­tattuna saattavat olla helposti jopa kym­menkertaiset.

Tässä toimintaympäristössä yrityksillä on tärkeä taistelu voitettavanaan: taistelu parhaista osaajista. Luonnollisesti myös yritysten johtohenkilöt ymmärtävät, mis­tä on kysymys. Tämän seurauksena työn­

tekijöiden rekrytoiminen kilpailevista yri­tyksistä on lisääntynyt, mikä on yleisesti ottaen hyvä uutinen niin vakuutusalalla työskenteleville kuin headhuntereillekin.

Pohjoismaissa kilpailu vakuutusalan parhaista osaajista on kiihtynyt, ja ennä­tysmäärä työntekijöitä onkin vaihtamassa työpaikkaa tänä syksynä. Tämä ei kuiten­kaan sinänsä lisää osaamisen määrää va­kuutusalalla, sillä alalle palkataan edel­leen todella vähän uusia työntekijöitä. Vakuutusyhtiöiden yhteisenä haasteena onkin jatkaa alalla työskentelevien osaa­misen kehittämistä ja varmistaa, että va­kuutusalan ulkopuolelta palkataan entis­tä enemmän uusia osaajia.

Samalla kun kilpailu osaajista jatkuu, toivomme, että tämä lehti antaa asiak­kaillemme ja yhteistyökumppaneillemme paljon hyödyllistä tietoa sekä yhtiömme osaamisesta että erilaisista riskeistä. •

MORTEN THORSRUD

KILPAILU PARHAISTA OSAAJISTA JATKUU

Sca

nPi

x S

wed

en /

Leh

tik

UV

a

4 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 5

Oxford Metrica on julkaissut äs­kettäin kansainvälisen tutki­muksen, jossa on selvitetty ih­

mishenkiä vaatineiden suuronnotto­muuksien vaikutusta yritysten osakas­arvon (shareholders value) kehitykseen. Yritykset jakautuivat selkeästi yrityksiin, jotka hoitivat onnettomuuden jälkeisen tilanteen hyvin ja joiden osakasarvo alun notkahduksen jälkeen vahvistui ja yrityk­siin, joiden osakasarvo ei toipunut. Jäl­kimmäisessä ryhmässä kurssinotkahdus syveni ja jäi vuoden tarkasteluajanjakso­na (261 kaupantekopäivänä) pysyvästi al­haiselle tasolle.

Tutkimuksen mukaan ylimmän johdon kyky toimia onnettomuuden ja sen aihe­uttaman kriisin jälkeisessä tilanteessa on merkittävä yrityksen arvoon vaikuttava te­

kijä. Tutkimuksessa analysoitiin 74 onnet­tomuuden kohteeksi joutunutta yritystä.

Hyvästä riskienhallinnasta on tullut merkittävä kilpailutekijä ja Enterprise Risk Management ­prosessi (ERM) on tullut osaksi lähes jokaisen suuryrityksen Corpo­rate Governance ­järjestelmää. Samalla sil­le asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet.

ERM­prosessin tehtävänä on varmis­taa kaikkien sellaisten yritystoimintaa uh­kaavien riskien hallinta, jotka voivat estää yrityksen liiketoiminnalle asetettujen ta­voitteiden toteutumisen.

Yksi tärkeä ERM:n osa­alue on vahin­koriskit. Ifin suurasiakasliiketoiminnan tehtävänä on tukea asiakasyrityksiämme tällä alueella tarjoamalla vakuutus­ ja ris­kienhallintaratkaisuja, jotka turvaavat asiakasyritystemme liiketoiminnan.

Kysymys on siis saumattomasta koko­naisuudesta, johon sisältyy riskien arvioin­ti, vahingontorjunta, vakuutusratkaisu ja vahinkojen hoito. Osana tätä kokonai­suutta Ifin suurasiakasliiketoiminnalla on oma Risk Management ­yksikkö, RM.

RM­yksikkö on vakuutusalan suurin Pohjoismaissa ja se keskittyy omaisuus­ ja keskeytysriskien ohella kuljetus­, tapa­turma­ ja vastuuriskeihin. Yksikkö tukee asiakasyritysten kotimaista ja kansainvä­listä riskienhallintatyötä liiketoiminnan turvaamiseksi ja riskienhallinnan tason parantamiseksi maailmanlaajuisesti.

Vahinkoriskien osa­alueista haasta­vimpia on vastuuriskien hallinta. Tämän osa­alueen riskit eivät ole yhtä hyvin en­nustettavissa ja arvioitavissa kuin esimer­kiksi omaisuus­ ja keskeytysriskit.

Esimerkiksi altistuminen kemikaaleille ja siihen liittyvät vastuukysymykset voi­vat ilmetä vasta vuosikymmenien kulut­tua. Komponentteihin liittyvät riskit esi­merkiksi osana turvallisuuskriittistä jär­jestelmää voivat olla vaikeasti analysoita­vissa. Samoin tuotteiden eri käyttäjäryh­

Riskienhallinta on kilpailutekijä

Hyvätasoinen riskienhallinta

auttaa yritystä selviämään

onnettomuustilanteesta myös

taloudellisesti. Avainasemassa

on ylin johto ja sen kyky

toimia oikein kriisin jälkeisessä

tilanteessa. Riskienhallinta on

siis selkeä kilpailutekijä.

miin liittyvät riskit voivat olla arvioinnin kannalta haaste.

Lainsäädäntö vaihtelee maittain ja la­keja voidaan myös muuttaa, mikä vaikut­taa riskien arviointiin. Lisäksi vastuun muotoja on useita erilaisia. Toiminta­ ja tuotevastuualueiden ohella konsulttivas­tuun ja hallintoelinten vastuun analy­sointi edellyttää omaa asiantuntemusta.

Ifin suurasiakasliiketoiminta on teh­nyt vastuuriskien hallintaan liittyvää kon­sultointia asiakasyrityksille Suomessa yli 10 vuotta. Toimintamalli on uudelleen kohdennettu ja se laajennetaan nyt kaik­kiin Pohjoismaihin siten, että se tukee underwriting­päätöksiä ja samalla antaa hyvän kokonaiskuvan vastuuriskien hal­linnan kokonaisuudesta yritystasolla asia­kasyrityksillemme.

Toimintamalli perustuu yhteistyöhön asiakasyritystemme kanssa ja siinä käytet­tävät riskien arvioinnin työkalut ovat

1. eri liiketoimintojen vastuu­riskien asemointi ja analyysi

2. vastuuriskien navigaattoriana­

lyysi niillä alueilla, joissa riski arvioidaan korkeaksi

Toimintamalli on kaikilla riskienhallinnan alueilla samanlainen ja se perustuu yhteis­työhön asiakasyritystemme, meklareiden ja Ifin suurasiakasliiketoiminnan välillä.

Tavoitteenamme on oikea riskien tun­nistaminen ja arviointi sekä kriittinen ris­kienhallinnan tarkastelu rakentavasti. Riskeihin liittyviä esille tulleita asioita kä­sittelemme asiakkaan kanssa avoimesti yhdessä. Tavoitteena on saada aikaiseksi kolmen vuoden ohjelma riskienhallinnan tason parantamiseksi. •

JUHA ETTALA

juha.ettala@if.fi

Markkinakatsaus

Kuvitteelliset esimerkit kertovat analyysien lopputulosten esitystavasta.

Tulosten perusteella tehdään esitys riskienhallinnan tason parantamiseen

tähtäävistä toimenpiteistä.

Ylimmän johdon kyky osoittaa johtajuutta sekä kommunikoida jatkuvasti, rehellisesti ja avoimesti

on keskeinen syy eroihin kriisitilanteen hoidossa. Lähde: Protecting Value in the Face of Mass fatality

Events, Oxfordmetrica.com

6 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 7

Markkinakatsaus

kun haluat saada asioita tehdyksi, muista tärkeä periaate: keskity olennaiseen. Tämä ohje pätee

mielestäni lähes kaikkeen toimintaan, mutta erityisen hyvin se soveltuu johta­miseen. Kun haluat johtaa yritystä tai or­ganisaatiota hyvin, yksi tärkeimmistä muistisäännöistä on se, että alaisten täy­tyy tietää, miksi he tekevät jotakin ja mi­hin tarkoitukseen tiettyä tuotetta myy­dään.

Kaksi henkilöä sekoittaa betonia ja kysyt heiltä, mitä he tekevät. Ensimmäi­nen vastaa: ”Sekoitan betonia.” Toinen vastaa: ”Rakennan siltaa Tanskan ja Ruotsin välille.” Olen varma, että jälkim­mäinen tekee työnsä paremmin.

Nämä kaksi periaatetta ovat suoraan sovellet­tavissa myös sii­hen, miksi yri­tyksen riskien­hallintaa ja yri­tyksen johtamis­ta tulisi hoitaa samalla tavalla, ja miten se pitäi­si tehdä. Jos or­ganisaatiollasi on selkeä strategia ja ta­voitteet sekä liiketoiminnan ja johtami­sen seurantajärjestelmät, on ensiarvoisen tärkeää, että myös riskienhallinta on si­sällytetty niihin. Seuraavien yksinkertais­ten kysymysten avulla voit varmistaa, et­tä riskienhallinta­asiat on huomioitu:

• Mitä riskejä organisaation strategi­seen liiketoimintasuunnitelmaan si­sältyy?

• Mitä riskejä olemme valmiita otta­maan?

• Onko meillä tarvittavat prosessit ris­kien hallitsemiseksi?

• Mihin riskeihin voi liittyä myös liike­toimintamahdollisuuksia?

On melko yleistä, että yritykset käyttävät erillisiä riskienhallintajärjestelmiä. Koke­mukseni perusteella on kuitenkin toden­näköistä, että tämä toimintatapa johtaa pikemminkin huonoon kuin hyvään ris­kienhallintaan.

Johda riskienhallintaa samalla tavalla kuin organisaatiota

Kuten aiemmin jo mainitsin, tärkein­tä on keskittyä olennaiseen. Kun työnte­kijät näkevät, että riskienhallinta ei ole erillistä toimintaa vaan osa yrityksen joh­tamisjärjestelmää, on todennäköisempää, että riskienhallinta­asiat tulevat hoide­tuiksi asianmukaisesti.

Eräs johtamiseen liittyvistä periaat­teista on ”se, mitä mitataan, myös teh­dään”. Tämä soveltuu myös riskienhal­lintatyöhön. Riskienhallinnan kehittämi­seksi ja keskeytysvahinkojen välttämiseksi on tärkeää, että sekä sinä että alaisesi tie­dätte, mitä teiltä odotetaan ja sinä var­mistat, että se myös tehdään. Tässäkin haluan korostaa keskittymistä olennai­seen, jolloin asiat tulevat todennäköi­semmin tehdyiksi. Lisäksi on tärkeää, et­tä seurantajärjestelmät ovat alaisten nä­kökulmasta selkeitä ja helppotajuisia.

Riskienhallinnan periaatteet:1. Keskity olennaiseen.2. Varmista, että kaikki tietävät yrityk­

sen riskienhallintatavoitteet.3. Sisällytä riskienhallinta yrityksen joh­

tamisjärjestelmään.4. Mittaa ja seuraa riskienhallinnan ke­

hittymistä.5. Keskity olennaiseen.

Kun nämä ”luonnonlait” pidetään mie­lessä, riskienhallintatyö tukee yrityksen liiketoimintaa ja luo sille lisäarvoa. Näin voidaan varmistaa, että myös asetetut ta­voitteet saavutetaan. •

Johtamisen näkökulma

Millainen on hyvin suojattu tehdaskiinteistö?

1. Johto sitoutuu vahvasti riskienhallintaan ja vahingon-

torjuntaan

2. Vahingontorjunta-ohjelmat toimivat:

- Tulitöiden ja tupakoinnin valvonta,

- Palavien nesteiden turvallinen käsittely,

- Vartiointi,

- Sammutuslaitteistojen tarkistukset ja valvonta

3. Hyvästä siisteydestä ja järjestyksestä pidetään huolta.

4. Rakennusten ja koneiden hyvästä kunnossapidosta

huolehditaan.

5. Organisaatio on koulutettu tehokkaasti vahinkotilan-

teiden varalle.

6. Riittävä sammutusveden saanti on varmistettu.

7. Rakennusten rakenteet ovat sopivat.

8. Automaattiseen sprinklerisuojaukseen on varauduttu

palovaarallisilla alueilla.

9. Palovaaralliset prosessit ja kohteet on riittävästi suo-

jattu.

10. Riittävä valmius ja suojaus on hoidettu ulkopuolisia

vaaratilanteita (esim. palo, myrsky, rankkasateet, tulva)

varten.

Suurvahinkojen synkkä vuosi SuomessaErityisesti Suomessa on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon suur­

vahinkoja. Yhtä yhteistä nimittäjää on vaikea löytää. Suurin osa vahingoista

olisi kuitenkin voitu ehkäistä tai rajoittaa minimiin paremmilla toimintatavoilla

ja teknisillä suojausratkaisuilla. Usein tällaiset keinot eivät edellytä edes

merkittäviä kustannuksia niiden moninkertaiseen hyötyyn nähden.

tänä vuonna suomalaisten vakuu­tusyhtiöiden korvattavaksi on tul­lut syyskuun loppuun mennessä

lähes yhtä monta suurvahinkoa kuin tä­män vuosituhannen ennätysvuonna 2004.

Tulipalo onkin suurin omaisuusriski Pohjoismaissa. Noin 80 prosenttia omai­suuden suurvahingoista on tulipalojen aiheuttamia. Vahinkoja sattuu siitäkin huolimatta, että niiden ennalta ehkäise­miseen on panostettu niin yritysten kuin viranomaisten ja vakuutusyhtiöiden toi­mesta.

Suurvahinkoon ja sen aiheuttamaan toiminnan pitkäaikaiseen keskeytykseen ei yhdelläkään yrityksellä olisi varaa. Suo­ranaisten aineellisten tappioiden lisäksi

Tapahtuma/vahinko Korvausmenoarvio MEUR

Teollisuushallipalo Savonlinnassa, 1/06 4–5

Hyötypaperivarasto Lappeenrannassa, 1/06 0,5–1

Sahapalo Heinolassa, 5/06 5–8

Huonekaluvarasto Tampereella, 5/06 12–15

Kirkko Porvoossa, 5/06 6–8

Betonitehdas Kuopiossa, 6/06 3–4

Jätteenkäsittelylaitos Seinäjoella, 6/06 2–4

Puun jatkojalostuksen tuotantolaitos Oulussa, 6/06 1–2

Teollisuushalli Hyvinkäällä, 5/06 1–2

Maalitehdas Ylöjärvellä, 5/06 4–5

Kittilän lentoasema, 7/06 6–8

Kokoonpanolinja venttiilitehtaassa, 7/06 3–4

Veneveistämö Kuopiossa, 8/06 2–3

Mediatietoihin perustuva lista suurimmista palovahingoista Suomessa

1.1.–30.9.2006

luvat myös tekniset ratkaisut, joista auto­maattinen sprinklerijärjestelmä on inves­tointina vaativin, mutta liiketoiminnallisen jatkuvuuden kannalta järkevä sijoitus, joka vahingon sattuessa maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Riskien tunnistaminen sekä ajoissa tehdyt pienetkin parannustoimenpiteet saattavat olla ratkaisevia toiminnan jat­kuvuudelle. Usein jo pienellä panostuk­sella voidaan riskiä pienentää aivan oleel­

lisesti. Hyvästä esimerkistä käy hydrau­liikkaöljykeskuksen varustaminen luki­tuksella, joka pysäyttää öljyvirtauksen pa­lotilanteessa rajoittaen vahingon mini­miin. Investointina se on muutama tuhat euroa, mutta sillä saatetaan estää kym­menien miljoonien vahingot ja vakava toiminnan keskeytys yritykselle. •

Yksi Suomen vanhimmista kirkoista, Porvoon

tuomiokirkko vahingoittui pahoin tulipalossa

29.5.2006.

vahinko aiheuttaa aina huomattavasti yli­määräistä työtä, usein seurauksena on myös asiakkaiden menetys sekä maineen ja kilpailukyvyn heikkeneminen.

Omaisuusriskienhallinnassa oikeat toi­mintatavat ovat a ja o. Erityisesti jatku­vuus toimintatapojen hallinnassa on syy­tä varmistaa, kun yrityksessä on käynnis­sä sukupolvenvaihdos ja kun nuoria rek­rytoidaan työelämään. Yhtä tärkeää on taata hyvien riskienhallintatapojen säily­minen ja siirtyminen, kun yrityksen ra­kenteita muutetaan tai toimintoja ulkois­tetaan. Pelkkä ohjeiden ja lupamenette­lyiden olemassaolo ei riitä, vaan tarvitaan vuorovaikutusta ajoissa, siis perehdyttä­misessä ja yhteistyöstä sovittaessa.

Hyvään omaisuusriskienhallintaan kuu­

Leh

tik

UV

a

Demingin laatuympyrä

JUKKA FORSSéN

jukka.forssen@if.fiSuomen riskienhallintajohtaja

15.8.2006 alkaen

KEN HENNINGSON

ken.henningson@if.se

Ruotsin riskienhallintajohtaja

15.8.2006 alkaen

Jatkuvaparantaminen

Toimi Suunnittele

Valvo Tee

8 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 9

Borealis Polymers Oy parantaa työ­turvallisuuttaan kohti nollatapa­turmatasoa pitkällä tähtäimellä.

Vuonna 2003 Borealis Polymers palkit­tiin Ifin ”Nolla tapaturmaa käytännön tasolla” ­palkinnolla. Viime vuoden mar­raskuussa yritys julistettiin Työturvalli­suus kohti maailman kärkeä ­palkinnon voittajaksi valtioneuvoston työtapatur­maohjelman päätteeksi.

Borealis on innovatiivinen muovirat­kaisujen valmistaja, jolla on tuotantoa kuudessa Euroopan maassa sekä USA:ssa ja Brasiliassa. Niiden lisäksi yrityksellä on yhteistyöyhtiöitä Arabiemiirikuntien lii­tossa ja Kiinassa. Konsernissa on 4 500 työntekijää.

Suomessa Borealis Polymers Oy:n tuotanto on keskittynyt Kilpilahden teol­lisuusalueelle Porvooseen, jossa toimivat olefiini­, fenoli­, polyeteeni­, polypropee­ni­ ja Borstar­polyeteeniyksiköt. Noin 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Polyeteenin ja polypropeenin vuosituo­tannon määrää konkretisoidaan kuvaa­malla, että se riittäisi täyttämään enem­män kuin kaksi Hartwall Areenan kokois­ta tilaa. Lisäksi Borealiksella on vahva, noin 140 henkilön tutkimusyksikkö, jo­hon kuuluu kaksi koetehdasta. Porvoossa yhtiön palveluksessa on 850 henkeä.

Kilpilahden teollisuusalue on Pohjois­maiden suurin kemianteollisuuden kes­kittymä, jossa Borealiksen lisäksi toimi­vat muun muassa Neste Oil, Ashland Finland, Finnplast, Styrochem Finland, Innogas ja Aga. Alueella on noin 3 500 teollista työpaikkaa. Toimialan luontees­ta johtuen turvallisuusriskien hallinta ja minimointi on ensiarvoisen tärkeää. Tä­män vuoksi alueen kaikki yritykset ja nii­den alihankkijat noudattavat yhteisiä tur­vallisuussäännöksiä, jotka on kiteytetty kymmeneksi perusohjeeksi. Ohjeet kat­tavat muun muassa työ­ ja kulkulupakäy­tännöt, suojavarusteiden käyttömääräyk­set ja alkoholin käyttöön liittyvät kiellot. Yhteiset pelisäännöt ovat osa kunkin yri­tyksen turvallisuusohjeistoa.

Työturvallisuus on osa johtamista

Työturvallisuus on keskeisessä asemassa Borealiksessa ja se on kirjattu yrityksen strategiaan. Tavoitteena on olla työturval­lisuudeltaan yksi maailman parhaita kemi­anteollisuuden yrityksiä. Turvallisuus on osa johtamisjärjestelmää. HSE&Q­järjes­telmän (Health, Safety, Environment &

Quality = terveys, turvallisuus, ympäristö ja laatu) taustalla ovat Det Norske Verita­sin auditoimat ja myöntämät ISO­perhee­seen kuuluvat laatu­, ympäristö­ ja työ­turvallisuusstandardit. Standardit eivät kuitenkaan yksin takaa johtavaa asemaa turvallisuusasioissa. Käytännön toiminnan kulmakivenä on turvallisuuskulttuurin ja ­ajattelun luominen.

– Lähtökohtana ovat johdon sitoutu­neisuus sekä johtamisjärjestelmämme. Työturvallisuuden tasoa tarkkaillaan eri­laisilla mittareilla ja sitä verrataan työtur­vallisuudeltaan maailman parhaiden ke­mianteollisuuden toimijoiden tasoon. Olemme verkostoituneet kansainvälisten benchmarking­ryhmien kanssa ja raken­taneet yrityksen sisäisen työturvallisuus­verkoston. Yhteisistä toimintamalleista sovitaan konsernitasolla ja päätökset pan­naan täytäntöön kaikissa tuotantoyksi­köissä eri puolilla maailmaa, kertoi Bo­realiksen HSEQ­päällikkö Martti Hon-kala Ifin järjestämässä Turvallisuus­ ja vahingontorjuntapäivässä.

– Tavoitteenamme on nolla vahinkoa, joka tarkoittaa, että työperäisiä sairauk­sia, onnettomuuksia tai loukkaantumisia ei pääse tapahtumaan. Kyse on pitkäjän­teisestä työstä, jota olemme tehneet ko­ko Borealiksen toiminnan ajan – yli kym­menen vuotta. Johto ei voi ratkaista työ­turvallisuuskysymyksiä yksin. Se vaatii kaikkien organisaatiotasojen osallistumis­ta, koulutusta, työryhmiä ja vuorovaiku­tusta. Työ on kokonaisvaltaista, eikä se voi onnistua, jos organisaatio voi huo­nosti. Työhyvinvoinnin täytyy olla kun­nossa ja organisaation on oltava kypsä yhteistoimintaan sekä puhumaan asioista suoraan. Erot työturvallisuudeltaan maa­ilman parhaiden yritysten välillä syntyvät juuri siitä kuinka niitä johdetaan ja hoi­detaan, Honkala totesi.

Käytännön tasolla Honkala painotti usein tapahtuvia turvallisuuskierroksia, toiminnan yleistä havainnointia ja asioi­hin puuttumista, säntillistä turvallisuus­raportointia, puutteiden korjaamista ja jatkuvaa parantamista.

Syyllisiä ei etsitä

Kemianteollisuudessa henkilöstö tiedostaa riskit. Työturvallisuusasioissa motivaatio on siksi yleisesti ottaen kohdallaan. Tur­vallisuusasioita pyritään kuitenkin pitä­mään jatkuvasti tietoisuudessa sisäisellä viestinnällä henkilöstölehdessä ja intrane­

tissä sekä koko teollisuusalueen naapureil­le suunnatussa ”Naapurit”­lehdessä. Intra­netin HSE­osiosta henkilöstö saa tietoa päivittäisistä tapahtumista sekä niiden taus­toista. Asiantuntijat tapaavat, vaihtavat parhaita käytäntöjä ja oppivat toisiltaan.

– Asiat eivät ole mustavalkoisia. Sa­nanvaihtoa, joskus väittelyäkin tarvitaan, että löydetään parhaat käytännöt. Meillä ei etsitä syyllisiä. Uskomme palkitsemi­seen. Jaamme vuosittain turvallisuuspal­kintoja sekä konserni­ että paikallistasol­la ja valitsemme parhaan urakoitsijan. Li­säksi meillä on palkkiojärjestelmä, jolla voimme välittömästi palkita henkilön, jo­ka tekee jotain erityisen hyvää turvalli­suus­ tai ympäristöasioissa. Turvallisuus­asiat ovat yhtenä kriteerinä myös henki­löstön tuottavuuspalkinnossa, kertoo huhtikuun alussa toisiin tehtäviin siirty­neen Honkalan vakanssin HSEQ­päällik­könä vastaanottanut Jarmo Paulamäki.

Alihankkijat toimivat kuin oma väki

Borealiksen porttien sisäpuolella on myös muutamia yrityksen alihankkijoi­den toimipisteitä. Työturvallisuusasioissa alihankkijat toimivat kuten Borealiksen oma henkilöstö ja jopa raportoivat työ­turvallisuusasioistaan suoraan Borealik­sen tietojärjestelmään.

– Alihankkijamme ovat sisäistäneet, että työturvallisuudesta huolehtiminen on heidän kilpailuetunsa. He osallistuvat työturvallisuuskoulutukseemme ja nou­dattavat samoja menettelytapoja kuin oma henkilöstömme. Alkuunsa se saattaa tuntua heistä oudolta, mutta jonkin ajan kuluttua he pitävät sitä hyvänä. Heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuuntelemme heitä mielellämme, Paula­mäki sanoo.

Menestyksekästä toimintaa

– Viime vuonna meillä tapahtui neljä työtapaturmaa, joista kolme johti työstä poissaoloon. Suomalaisen mittapuun mukaan olemme onnistuneet hyvin. Par­haimmat kansainväliset kemianteollisuu­den yritykset ovat olleet tällaisella tasolla jo pidempään. Parannettavaa on kuiten­kin vielä. Työturvallisuudesta huolehti­minen on sekä moraalinen että imagoky­symys, se on tärkeä osa yhteiskuntavas­tuutamme, Paulamäki toteaa. •

MARJATTA PIETILä

Systemaattinen työturvallisuuden vaaliminen on kaikkien etu

Nolla tapaturmaa on Ifin ja teollisuuden yhteinen tavoite. Sen edistämiseksi vakuutusyhtiö tekee tiivistä

yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Kun riskit tunnistetaan ja tiedostetaan, niitä on helpompi hallita. Parhaiten

onnistuvat yritykset, joiden johto on sitoutunut tapaturmien torjuntaan ja joissa työturvallisuus on valittu

strategiseksi alueeksi. Tällöin kehitystä mitataan ja seurataan. Borealis Polymers Oy ja UPM Keuruun viilutehdas

ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka johdonmukaisella tapaturmientorjuntatyöllä saavutetaan tuloksia.

Borealis Polymersin tavoitteena nolla vahinkoa

10 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 11

Pölyräjähdys voimalaitoksen polttoaineasemalla

synnytti vakavan vaaratilanteen ja aiheutti

aineellisia vahinkoja. Palovammoiltakaan ei

vältytty, mutta pahimmalta säästyttiin.

erään teollisuuslaitoksen yhteyteen rakennettu voimalaitos toimittaa kyseiselle laitokselle sekä paikalliseen kaukolämpöverkkoon lämpöä ja

höyryä. Sähkön tuotantoteho laitoksessa on max 85 MW. Polttoaineena käytetään pääosin biopolttoainet­ta, kuten puu­ ja sahausjätettä sekä turvetta. Laitok­sella on leijukerrostekniikkaan perustuva kattila, joka mahdollistaa monipuolisten polttoaineiden käytön.

Puupolttoaineiden joukossa on muun muassa ok­sia ja kantoja, jonka vuoksi polttoaine murskataan so­pivan kokoiseksi ennen kuin se voidaan kuljettaa kat­tiloihin. Kantojen mukana murskaimiin voi joutua

PÖLYRäJäHDYKSESTä

Mekaanisessa metsäteollisuudes­sa nolla tapaturmaa ­tavoitetta on pidetty lähes mahdottoma­

na saavuttaa. UPM:n Keuruun viiluteh­taalla tapaturmatilanne hipoi kuitenkin nollaa jo vuonna 2004 ja viime vuonna tavoitteesta tuli totta.

Tapaturmien määrä kääntyi Keuruul­la laskuun jo vuosituhannen vaihteessa, jolloin tehtaalla aloitettiin järjestelmälli­nen riskien kartoitus. Tänä päivänä työ­suojelu on erottamaton osa tehtaan joka­päiväistä toimintaa.

Työturvallisuusasiat ovat esillä kuu­kausittain linjapalavereissa, joissa jokai­nen voi kertoa näkemyksiään työsuojelu­asioista ja lisäksi käydään läpi läheltäpiti­tilanteet. Myös muilla tehtailla sattunei­den tapaturmien todennäköisyys ja riski arvioidaan aina heti oman tehtaan näkö­kulmasta.

Ennaltaehkäisy on työturvallisuuden ykkösasioita. – Kun riskit ja puutteet ovat tiedossa, ryhdymme korjaaviin toi­menpiteisiin välittömästi. Se osoittaa, et­tä työsuojelu otetaan tosissaan, painottaa Keuruun viilutehtaan tuotantopäällikkö Timo Isojärvi.

Työsuojeluvaltuutettu Arto Lähde-aho uskoo, että johdon sitoutuminen

UPM:n Keuruun viilutehdas saavutti vuonna 2005

nolla tapaturmaa -tavoitteen pitkäjänteisellä

työllä työturvallisuuden hyväksi.

työsuojeluun ja hyvä tiedonkulku ovat Keuruulla vaikuttaneet ratkaisevasti työntekijöiden asenteisiin. – Panostam­me paljon myös työnopastukseen, sillä teollisuusympäristö on aina riski uudelle työntekijälle, sanoo Lähdeaho, joka ve­tää tehtaalla myös työturvallisuuskortti­koulutusta niin omalle henkilökunnalle kuin alihankkijoille.

UPM:n Puutuotetoimialan työsuo­jelupäällikkö Hannu Kontio kiittelee Keuruun tehtaan hyvää työsuojeluasen­netta. Kontion mukaan UPM:n puu­tuotteita valmistavilla tehtailla suunta on kaikkiaan hyvä. Tapaturmien määrä on laskenut edellisvuodesta yli 15 pro­senttia.

Keuruun viilutehdas valmistaa sorvat­tuja koivuviiluja pääasiassa eurooppalai­sille huonekalu­ ja sisustusteollisuuden asiakkaille sekä rakenneviiluja ja ohutvii­luvaneria. Tehdas työllistää 78 henkeä. Kaikkiaan UPM:n Puutuotetoimialalla työskentelee 6 500 henkilöä. •

AINO-MAIJA KOLI

UPM, puutuotetoimiala

otettiin opiksi

Lessons from losses

Nolla tapaturmaa tuli todeksi UPM:n Keuruun viilutehtaalla

VeL

i-M

atti

Pa

rk

kin

en

1� IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 1�

suuriakin kiviä, jotka saattavat aiheuttaa kipinöiden syntyä.

Kuljetinlinjasto tulessa

Eräänä iltana polttoainemurskaimessa ta­pahtui pölyräjähdys. Räjähdys eteni osas­toiduissa kuljetintunneleissa aiheuttaen linjastolla tulipalon. Räjähdys aiheutti myös sekundaariräjähdyksiä, jolloin tuli levisi vastaanottotaskuihin ja rinnakkai­seen polttoainelinjastoon.

Polttoaineen vastaanottoasemalla oli kuljetusliikkeen työntekijä parhaillaan puhdistamassa vastaanottoaseman aluet­ta annettujen ohjeiden mukaisesti. Pöly­räjähdyskaasut purkautuivat vastaanotto­asemalla ja aiheuttivat kuljettajalle palo­vammoja. Myös rinnakkaisella poltto­ainelinjastolla työskennelleet autonkul­jettajat saivat lieviä palovammoja.

Ripeä toiminta pelasti paljon

Voimalaitoksen henkilökunta aloitti vä­littömästi alkusammutustoimet ja poltto­ainelinjastoihin laukaistiin sammutus­höyryt. Palokunta saapui paikalle 15 mi­nuutin kuluessa, aloitti laajat sammutus­toimet ja tyhjensi polttoainelinjastot.

Palo ei päässyt leviämään polttoaine­siiloihin. Ripeiden sammutustoimenpi­teiden ansiosta omaisuusvahingot jäivät alle 100 000 euron. Suurimmat vahin­got syntyivät paineaallon revittyä irti sei­niä, ovia ja polttoainelinjoja.

Toimenpiteitä vastaavien vahinkojen välttämiseen

Tapahtuman jälkeen todettiin, että kipi­näilmaisimet olivat toimineet murskai­

messa moitteettomasti. Nämä ilmaisi­met eivät kuitenkaan estä pölyräjähdys­tä, koska pölyräjähdys tapahtuu heti, jos sopiva pölyseos saa riittävän sytytys­energian.

Syytä alettiin etsiä polttoainepuolelta. Pian todettiin, että päivän aikana laitok­selle oli saapunut muutamia kuormia oh­jeiden vastaisesti liian kuivaa biopolttoai­netta. Tämä saattoi olla syy räjähdysher­kän pölyn muodostumiselle. Vastaavien vahinkojen välttämiseksi ryhdyttiin seu­raaviin toimenpiteisiin:

1. Polttoainelinjoille murskainten yh­teyteen rakennettiin räjähdysluukut.

2. Kosteudeltaan matalan, satunnaisesti saapuvan pölymäisen polttoaineen vastaanotto lopetettiin kokonaan.

3. Sammutushöyryn käyttöä lisättiin erittäin kuivan polttoaineen aikana sekä huolto­ ja korjaustöiden aikana.

4. Sammutushöyryventtiilien toiminta ja paikat käydään jatkossa läpi koko henkilöstön kanssa.

Ripeä palontorjunta säästää pahimmilta seurauksilta, mutta sattuneesta onnetto­muudesta voi aina ottaa opiksi ja koettaa ennakoida vaaratilanteet. • euroopassa on jo vuosia tehty am­

mattimaisia, hyvin suunniteltuja arvokuljetusryöstöjä, joissa auton

pysäyttämiseen on käytetty konetuliasei­ta ja auton avaamiseen räjähteitä. Ruot­sissa on 1990­luvulta alkaen ryöstetty vuosittain kymmeniä arvokuljetuksia. Suomessa arvokuljetusryöstöjä on tehty selvästi vähemmän, mutta uhkana on, että Ruotsissa toimivat rikolliset laajenta­vat reviiriään myös Suomen puolelle. Tämänkaltaisesta kehityksestä saatiin viit­

ARVOKULJETUKSET ja turvallisuus

Yritysten, pankkikonttorien

ja laskentakeskusten välillä

tapahtuvien rahakuljetusten

arvo ja turvallisuusvaatimukset

saattavat vaihdella hyvinkin

paljon. Vaikka rahankäsittelyyn

kohdistunut rikollisuus on kasvanut

uhkaavasti Pohjoismaissa, voidaan

kuljetukset hoitaa turvallisesti.

Arvokuljetusryöstöt ovat joka

tapauksessa koko yhteiskuntaa

koskeva ongelma.

teitä, kun Ahvenanmaalla tehtiin viime elokuussa arvokuljetusryöstö.

Tilanne Ruotsissa

Mielenkiinto turvallisuusalaa kohtaan on kasvanut viime aikoina Ruotsissa, mikä johtuu ennen kaikkea useista näyttävistä arvokuljetusryöstöistä.

– Vuosi 2006 näyttää myönteisem­mältä, sillä arvokuljetuksiin kohdistu­neet rikokset ovat vähentyneet, kertoo Securitas Värde ­arvokuljetusyhtiön

tiedotuspäällikkö Stefan Wikman. Rikosten vähenemiseen ovat vaikutta­

neet merkittävästi poliisin yksiköiden pa­rempi keskinäinen yhteistyö ja aikaisem­paa suuremmat resurssit. Tämä on johta­nut muun muassa siihen, että ryöstöä valmistelevia rikollisia on saatu kiinni.

– Monet näistä rikollisista istuvat van­kilassa juuri nyt, mikä tietysti vaikuttaa asiaan. He eivät voi näyttäytyä kalliissa autoissa osoittaakseen, että rikos kannat­taa ja houkutella ihmisiä rikolliselle ural­

Sca

nPi

x S

wed

en /

Leh

tik

UV

a

Arvokuljetusryöstössä Hölössä Södertäljen

eteläpuolella useita autoja sytytettiin tuleen.

Ryöstössä käytettiin myös konetuliaseita.

VILLE VALTA

ville.valta@if.fi

14 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006

le. Sitä paitsi he käyttäytyvät kuin ketkä tahansa yrittäjät. He arvioivat riskejä suhteessa voittoihin. Tällä hetkellä näyt­tää siltä, että kiinnijäämisriskin vaikutus painaa vaakakupissa aikaisempaa enem­män, Stefan Wikman sanoo.

Toinen syy arvokuljetusryöstöjen vä­henemiseen voi olla se, että useimmat arvokuljetusryöstöt epäonnistuvat ny­kyään. Kun rikokset lisääntyivät muuta­ma vuosi sitten, Securitas panosti yhä enemmän turvallisuusjärjestelmien kehit­tämiseen. Tämän ansiosta muun muassa kaikki Securitaksen rahakuljetuslaukut on nykyään tehty niin, ettei rahoihin voi päästä käsiksi vahingoittamatta niitä, jos laukut avataan väärin.

– Me kehitämme myös järjestelmiä ajoneuvojen ohjaamiseen, Stefan Wik­man kertoo. Käytämme reittejä, joilta ajoneuvojen ei pidä poiketa. Jos auto poikkeaa merkityltä reitiltä, saamme siitä heti hälytyksen. Muilla järjestelmillä hal­litaan nopeutta niin, ettei se esimerkiksi moottoriteillä laske liikaa.

Turvallisuus Securitaksessa perustuu uuteen tekniseen ajatteluun ja yhteistyö­hön poliisin kanssa sekä avustajien oi­keaan rekrytointiin. Jokaisesta työnhaki­jasta tehdään ns. turvallisuusselvitys, eli selvitys rikosrekisteristä siltä osin kuin se koskee rikoksia kuten ryöstöä, murhaa ja petoksia.

– Ennen kaikkea painotamme, että turvalliset kuljetukset perustuvat ihmisen ja tekniikan tiiviiseen yhteistyöhön. Ei riitä, että vain toinen niistä toimii täydel­lisesti, toteaa Wikman.

Suurin ero nykyisten ja joitakin vuo­sia sitten tehtyjen ryöstöjen välillä on raakuus. Kolme vuotta sitten ei räjäytet­ty koko autoa eikä tukittu moottoriteitä varastetuilla autoilla ja piikkiesteillä.

Stefan Wikmanin mukaan ryöstömää­rissä on Ruotsissa alueellisia eroja.

– Skånessa sattuu tuskin lainkaan ar­vokuljetusryöstöjä huolimatta manner­maan ja Öresundsbron läheisyydestä. Mälardalenissa arvokuljetusryöstöt ovat sitä vastoin huomattavasti tavallisempia. Emme oikein tiedä miksi näin on, mutta

luultavasti tämä johtuu siitä, että ryöstä­jät asuvat siellä silloin, kun eivät satu is­tumaan vankilassa.

Securitas ei hoida ainoastaan rahakul­jetuksia vaan myös muita arvotavarakul­jetuksia, joiden turvallisuudelle, täsmälli­syydelle ja luotettavuudelle asiakkaat asettavat korkeita vaatimuksia. Tällaisia arvotavarakuljetuksia ovat muun muassa tietokoneiden, lääkkeiden, jalometallien ja kellojen kuljetukset. Tiettyjen tavaroi­den saapuminen perille täsmälleen oi­keaan aikaan on asiakkaalle erittäin tär­keää. Sen sijaan, että asiakkaat käyttäisi­vät tavallista huolitsijaa, he haluavat eri­koiskuljetuksen ovelta ovelle. Esimerkik­si joissakin kylmäkuljetuksissa oikean lämpötilan säilyminen on niin tärkeää, että siitä pidetään kirjaa. Näin asiakkaalle voidaan osoittaa, että lämpötila on pysy­nyt tasaisena koko kuljetuksen ajan.

– Asiakkaat vaativat hyvää turvallisuut­ta, mutta myös sitä, että meillä on oikea ja riittävä vakuutusturva. Se on myös osa turvallisuusajatteluamme, Stefan Wikman painottaa.

Tilanne Suomessa

Pankkien näkökulmasta arvokuljetusris­kit Suomessa ovat hallinnassa.

– Rahan lastaus­ ja purkutilanteet teh­dään sisätiloissa ja huomaamattomasti niin, ettei henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus vaarannu, kertoo Sampo Pankin turvallisuusjohtaja Jari Väinölä. – Kulkureittien turvatasoa pyritään edel­leen parantamaan. Kohde pyritään teke­mään ei­houkuttelevaksi ja suojaamaan korkeatasoisella turvallisuustekniikalla niin, että ryöstöjä ei yritetä tehdä. Pankit ovat ulkoistaneet arvokuljetukset alan ammattilaisille, joilla on paljon paremmat mahdollisuudet hoitaa arvokuljetukset kuin pankkilaisilla, sanoo Jari Väinölä.

Rahahuollon muutokset ovat vaikutta­neet myönteisesti turvallisuuteen, esimer­kiksi käteisen rahan käsittely pankeissa on vähentynyt sähköisen ympäristön kehitty­misen myötä. Turvataso pankeissa on kor­kea. Esimerkiksi 1990­luvun alussa pank­kiryöstöjä tehtiin usein, mutta nyt ne ovat vähentyneet. Pankki tekee järjestelmällistä turvallisuustyötä rahankäsittelyyn kohdis­tuvien rikosten estämiseksi. Henkilökun­nalla on tässä tärkeä rooli, nimittäin arvo­kuljetusryöstöihin liittyy usein sisäpiiritie­toa. Mahdollisuus tehdä henkilöstön taus­tatarkastuksia on lakimuutoksen myötä oleellisesti heikentynyt. Turvallisuusjohta­ja Jari Väinölä pitää tärkeänä, että pankeil­la olisi käytössään poliisin tekemä turvalli­suusselvitys niistä henkilöistä, jotka toimi­vat rahankäsittelyssä.

Pankin henkilökunnalle annetaan tur­vallisuuskoulutusta mahdollisten riskiti­lanteiden välttämiseksi, esimerkiksi ha­vainnoimaan uhkatilanteiden kehittymi­nen. Pankeilla on hyvä yhteistyö arvokul­jetusyritysten ja poliisin kanssa arvokulje­tusten turvallisuuden kehittämiseksi ja ryöstöjen estämiseksi: ryöstöjen suunnit­teluja on havaittu ja ryöstöjä on pystytty estämään.

Jari Väinölän mielestä on olemassa useita syitä siihen, että arvokuljetusrikol­lisuuden kehitys on ollut erilaista Ruot­sissa ja Suomessa. Suomessa ei ole sa­manlaista paikallista rikollisuutta kuin Ruotsissa. Myös eksoottinen suomen kieli vähentänee Suomen houkuttele­vuutta ulkomaisten rikollisten silmissä. Toisaalta ammattimaisen rikollisuuden uhka on olemassa jo nyt Suomessa. Teki­jät ovat olleet suomalaisia tai ovat olleet yhteistyössä virolaisten kanssa. Varautu­minen on samanlaista huolimatta rikolli­suuden alkuperästä.

Automatia Pankkiautomaatit Oy:llä on vastuullaan pääosa valtakunnan raha­huollosta ja myös arvokuljetuksista.

– Mahdollisiin arvokuljetusryöstöihin on varauduttu Suomessa tiiviissä yhteis­työssä poliisin ja rahaa käsittelevien osa­puolien välillä: toimintamalleja kehite­tään ja harjoitellaan yhdessä, kertoo tur­vallisuuspäällikkö Ari Partanen Auto­matiasta. – Suomessa on oivallettu, että arvokuljetuksiin liittyvä rikollisuus on koko yhteiskunnan eikä pelkästään arvo­kuljettajien vastuulle jäävä ongelma.

Automatia on osaltaan arvioinut omat rahahuollon riskinsä, jotka itse arvokul­jetuksissa ovat pitkälti sopimusjuridiik­kaa: Automatia on antanut arvokuljetuk­set alihankintoina ammattimaisten arvo­kuljetusyhtiöiden hoidettaviksi. Edes yri­tyksen asteelle edenneitä hyökkäyksiä Automatian käyttämiä hyvämaineisia ja ammattimaisia arvokuljettajia kohtaan on ollut vähän.

Ammattimaiset arvokuljetusyhtiöt huo­lehtivat suurista arvokuljetuksista Suomes­sa. Pääosan Suomen arvokuljetuksista hoi­taa G4S Cash Services Oy, jonka toimitus­johtaja Timo Sankari katsoo, että arvo­kuljetusten turvallisuus on hyvä.

– Toimintaa on kehitetty, riskinarvi­ointia on tehty ja turvallisuutta paran­nettu yhteistyössä Automatian ja pankki­en kanssa. Muun muassa rahojen lastaus­ ja luovutustilojen tulee olla hyvin suojat­tuja. Ahvenanmaalla tilannetta oli tark­kailtu ulkoa, ja ryöstö vaikuttaa enem­män pankkiryöstöltä kuin arvokuljetus­ryöstöltä.

Timo Sankarin mukaan on vaikea ar­

vioida, riittääkö turvallisuustaso tulevai­suudessa. On kuitenkin selvää, että rikol­lisuuteen pitää puuttua ajoissa ennen kuin se kasvaa. Suomessa arvokuljetuk­sissa on lisätty yhteistyötä poliisin kanssa, jotta voitaisiin välttää sen tyyppiset ra­hankäsittelyyn kohdistuvat rikokset, jot­ka Ruotsissa ovat kehittyneet jo yhteis­kunnalliseksi ongelmaksi.

Arvokuljetusriskien hallinta ja vakuuttaminen

Suurin arvokuljetuksiin kohdistuva uhka on rikos: ryöstö, varkaus tai kavallus.

Kun arvokuljetusriskit selvitetään, ko­ko rahankäsittely­ ja kuljetusketju pitää analysoida alusta loppuun. Riskienanaly­soinnilla löydetään ne heikot kohdat, joi­ta tulee vahvistaa niin, että arvokuljetuk­sesta tulee turvallinen.

Arvokuljetusriskit ja muukin rahankä­sittely voidaan vakuuttaa. Vakuutusrat­kaisu räätälöidään ja se perustuu kyseis­ten kuljetusten riskianalyysiin. Lähtö­kohtana on, että ainakin ryöstö, varkaus ja tavalliset vahinkoriskit vakuutetaan. Suuret arvokuljetukset on tapana va­kuuttaa laajalla turvalla, johon kuuluu edellä mainittujen lisäksi kavallus­ (omai­suusrikos) ja vastuuvakuutukset. •

ANDERS KUMM

anders.kumm@if.se

PENTTI KAUTTO

pentti.kautto@inspecta.fi

Securitas on 20 vuodessa kehittynyt ruotsalai-sesta vartiointiyrityksestä maailmanlaajuiseksi turvallisuuskonserniksi, jolla on toimintaa 20 maassa ja palveluksessaan yhteensä 217 000 henkilöä Euroopassa ja USA:ssa. Yritys toimii edelleen vartioinnin piirissä, mutta kehittää myös turvallisuusjärjestelmiä yksityisasuntojen ja yritysten käyttöön. Se on myös arvostettu osaaja arvokuljetuksissa ja käteisen rahan käsittelyssä.

Securitas

Ahvenanmaalla Maarianhaminassa ryöstettiin

arvokuljetus 10. elokuuta 2006. Kuvassa

ryöstäjien pakoautoa sammutetaan.

IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 15

Leh

tik

UV

a

Arvokuljetusryöstöjen lukumäärä Euroopassa 1998–�004

Iso-Britannia .......................4 6�7

Ranska .......................................�50

Puola ..........................................�67

Ruotsi ........................................��4

Irlanti .........................................170

Italia ...........................................1�6

Portugali ...................................119

Tanska ......................................... 9�

Saksa ........................................... 9�

Alankomaat ............................... 74

Arvokuljetusryöstöjen kokonaissaalis miljoonissa Ruotsin kruunuissa 1998–�004

Iso-Britannia .......................1 �11

Ranska .......................................6�5

Italia ...........................................517

Ruotsi ........................................458

Luxemburg ..............................�1�

Saksa .........................................161

Norja .........................................105

Tanska .......................................104

Unkari.......................................... 78

Belgia ........................................... 78

Arvokuljetusryöstöjen lukumäärä Pohjoismaissa vuosina �000–�005

Tanska Ruotsi Norja Suomi

2000 16 70 9 0

2001 10 7� � 0

2002 4� 6� 8 4

2003 4� �8 5 0

2004 1 �7 0 0

2005 0 4� 0 0

Lähde: European Security Transport Association (ESTA), Svenska bevakningsföretag (Sweguard) (TT)

Lähde: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto

16 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 17

alansa johtavia yrityksiä ja tunnetaan kymmenen vakiintuneen brandinsa an­siosta kaikkialla.

Eräs näistä brandeista on Myson, joka tunnetaan hyvin Irlannin ja Brittein saa­rien markkinoilla. Englannissa Mysonilla on kolme tehdasta, jotka yhdessä valmis­tavat tuotteita Brittein saarten markki­noille. Newcastle Westin tehtaan roolina on venttiilien ja termostaattien tuottami­nen, josta pieni osa menee pattereita val­mistaville sisartehtaille. Suurin osa tuo­tannosta myydään tehtaan ulkopuolisille asiakkaille.

Newcastle West sijaitsee Irlannissa, Limerickin kreivikunnassa. Kaupunkiin perustettiin Mysonin tehdas vuonna 1969 ja tehdasrakennus valmistui sama­na vuonna. Vuosien mittaan tehtaalla oli tehty tuotannon edellyttämiä muutostöi­tä. Kiinteistö oli asianmukaisesti kunnos­sapidetty ja vakuutettu. Lisäksi yrityksel­lä oli keskeytysvakuutus. Toiminnan jat­kuvuutta kriisitilanteessa oli pohdittu en­nakkoon, mutta varsinaista kirjallista jat­kuvuussuunnitelmaa ei ollut laadittu. Välittömästi vahingon tapahduttua teh­tiin yhteistyössä Ifin kanssa toipumisstra­tegia liiketoiminnan jatkamiseksi.

Kahden tason neuvotteluja

Ifin luoman toimintakonseptin mukai­sesti Mysonin vahinkotapahtumaa hoita­maan perustettiin heti sammutustöiden päätyttyä Large Claim Team. Tällainen Ifissä perustetaan aina suurvahinkojen yhteydessä. Tiimin tehtävänä on huoleh­tia vakuutusyhtiön perinteisestä vahinko­käsittelystä, jossa selvitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa vahingon korvattavuus sekä materiaalisen vahingon ja keskey­tyksen taloudelliset seuraukset. Tämän lisäksi Large Claim Team auttaa asiakasta aktiivisesti jälkivahinkojen torjunnassa ja muussa vahingon seurausten rajoittami­sessa välittömästi vahingon jälkeen. Tii­mi myös tukee ja neuvoo asiakasta koko vahingon keston ajan vahingosta toipu­miseen liittyvissä asioissa. Työssään Lar­ge Claim Team voi hyödyntää Ifille vuo­sien mittaan kertyneitä kokemuksia eri­tyyppisten vahinkojen hoidosta. Asiak­kaan kannalta tämä on usein ensiarvoi­sen tärkeää, sillä harvalla asiakkaalla on samanlaisia tietoja tai resursseja suur­vahinkojen hoitoon. Ifin Large Claim Team ­konsepti on osoittautunut kaik­kien osapuolten kannalta erittäin toimi­vaksi. Asiakkaat ovat kokeneet tiimiltä

saamansa avun suureksi tueksi vahinkoti­lanteessa, jossa vakuutuksen nojalla saa­tava taloudellinen korvaus on vain osa yrityksen toiminnan, tuloksen ja jatku­vuuden turvaamista.

Mysonin Large Claim Team oli kan­sainvälinen, kuten useimmat Ifin Indust­rial­liiketoiminta­alueen tiimit ovat. Sii­hen kuuluivat Ifin kokeneet vahinko­käsittelijät Kyösti Korventausta ja Mike Freeman. Lisäksi tiimin työhön otettiin mukaan Ifin vahinkoselvityksissä käyttä­män yhteistyökumppanin GAB Robinsin vahinkoarvioija Niall Pritchard. Työtä tehtiin niin Newcastle Westissä, Lontoos­sa kuin Helsingissäkin. Paikallisjohdon kanssa käynnistettiin heti tiivis yhteistyö. Samanaikaisesti keskusteltiin strategiseen päätöksentekoon liittyvistä kysymyksistä Rettigin johdon kanssa Helsingissä.

– Vakuutusyhtiö on tärkeä neuvottelu­kumppani sekä paikallisjohdolle että yri­tyksen ylimmälle johdolle. Vahingon sat­tuessa yritys joutuu ratkaisemaan monen­laisia ongelmia. On ratkaistava kuinka ali­hankintatuotteita valmistavan tehtaan tuo­tanto pystytään korvaamaan siten, että asiakassuhteet ja lopputuotteiden valmis­tajien tuotanto ja myynti eivät kärsi. Sa­

TUOTANTO JATKUU

Yrityksen jatkuvuuden

suunnittelu on osa riskienhallintaa.

Oikein valittu jatkuvuusstrategia

nopeuttaa toiminnan normalisointia

kriisin jälkeen. Myson Heating

Controls Ltd:n tehtaan nopea paluu

markkinoille tulipalon jälkeen

osoittaa, että kriisitilanteen

johdonmukaisella jälkihoidolla

voidaan merkittävästi vähentää

kriisin aiheuttamia vaurioita.

irlannissa, Newcastle Westissä sijait­sevassa Myson Heating Controls Ltd:n tehtaassa syttyi tulipalo aamu­

yöllä 10. heinäkuuta 2005. Palo sai al­kunsa IT­huoneesta, todennäköisesti palvelimesta. Koska palon syttyessä oli viikonloppu, työntekijöitä ei ollut pai­kalla. Palon havaitsi satunnainen ohi­kulkija, joka teki siitä ilmoituksen hätä­keskukseen. Palokunta oli paikalla jo kuuden minuutin kuluttua ilmoitukses­ta. Huolimatta nopeasta toiminnasta lä­hes kaikki tuotantotilat tuhoutuivat pa­lossa käyttökelvottomiksi. Konttoritilat sen sijaan selvisivät vähemmin vaurioin, mutta vesi ja savuvahinkojen vuoksi ne­kin jouduttiin myöhemmin purkamaan. Muut tontilla sijainneet rakennukset ei­vät savuvahinkoja lukuun ottamatta vaurioituneet.

Myson Heating Controls Ltd on osa Rettig ICC­ryhmää, joka kuuluu suoma­laiseen Rettig­konserniin. Rettig ICC (Indoor Climate Comfort) valmistaa mm. radiaattoreita, konvektoreita, pyy­heliinakuivaimia, venttiileitä, säätimiä ja lattialämmitystarvikkeita. Tehtaita on useissa Euroopan maissa ja markkina­alueena koko maailma. Rettig ICC on

vaikka vahinko sattuu

18 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 19

tulipalo on vakavasti otettava riski, joka voi aiheuttaa vakavia seu­rauksia sairaalan koko toiminnan

kannalta. Muita riskejä ovat mm. vesi­ ja sähköhuollon katkeaminen, lämmityksen keskeytyminen ja tietokonelaitteistojen pettäminen.

Toisin kuin esimerkiksi hotelli­ tai toi­mistorakennuksissa, sairaalassa on poti­laita, jotka eivät pysty liikkumaan ilman apua. Sairaalaa ei voida evakuoida muu­tamassa minuutissa. Joissakin tapauksissa joudutaan jopa harkitsemaan, kumpi on

VahingontorjuntatyöSairaala on monin tavoin

erityislaatuinen riskikohde. Tulipalo,

vesi­ ja sähköhuollon katkeaminen,

lämmityksen keskeytyminen tai

tietokonelaitteiston pettäminen

voivat olla kriittisiä niin potilaille ja

sairaalan työntekijöille kuin koko

sairaalan toiminnan jatkumisellekin.

potilaalle suurempi riski, evakuointi vai osastolle jääminen. Kaikki tämä tulee ot­taa huomioon suunniteltaessa sairaalan koko turvallisuuspolitiikkaa.

Miten voidaan ehkäistä tulipalosta aiheutuvia vahinkoja?

Norjassa sattui tammikuussa 2005 sai­raalatulipalo, jonka yhteydessä tuli to­distetuksi osastoinnin tärkeys. Työnte­kijöiden oikean toiminnan ansiosta tu­lipalo pysähtyi palo­osaston sisälle. Sa­vu kuitenkin levisi koko leikkausosas­

malla on mietittävä ovatko vanhat ratkai­sut uudessa tilanteessa enää käyttökelpoi­sia. Taloudelliset olosuhteet voivat olla muuttuneet niin, että valmistus on kus­tannustehokkaampaa jossain muualla. Val­mistusteknologia kehittyy ja uusi teknolo­gia muuttaa valmistustapoja, työntekijöitä tarvitaan ehkä vähemmän. Muutos vaatii sekä uudelleen organisoitumista että pro­sesseihin liittyviä ratkaisuja. Vakuutetun vahingon tuoma muutos on kuitenkin ai­na myös mahdollisuus arvioida asioita puhtaalta pöydältä, Korventausta sanoo.

– Rettig päätti rakentaa vastaavanlai­sen tehtaan entiselle paikalle, sillä Brit­tein saarten suuret markkinat vaativat paikallista läsnäoloa. Päätöksen jälkeen tehtaan toiminnan uudelleen organisoin­ti ja kiinteistön jälleenrakennus voitiin aloittaa välittömästi. Irlannin kauppa­ ja teollisuusministeri (Minister for Enter­prise, Trade and Employment) vihki uu­den tehtaan käyttöön jo 7.9.2006. Teh­taan uudelleenrakennus oli paikkakun­nalle elintärkeää, sillä kyseessä on yli sa­dan henkilön työnantaja.

Tuotanto käynnistyi vajaa kolme viikkoa tulipalon jälkeen

Tulipalon jälkeen Myson Heating Cont­rols Ltd:n Newcastle Westin tehtaan toi­puminen alkoi nopeasti. Tietojärjestel­mästä oli olemassa varmuuskopiot. Lä­hes kaikki tiedot saatiin siten talteen. Vaikka suurin osa tuotantolaitteista oli tuhoutunut, tuli oli säästänyt hallin omassa tilassa olleet muotinvalmistusko­neet (toolroom). Tämä merkitsi, että uudet muotit useiden tuotteiden valmis­tukseen voitiin tehdä heti kun työstö­koneet oli saatu siirrettyä väliaikaisiin ti­loihin. Sen lisäksi muutamia muita avain­koneita onnistuttiin korjaamaan käyttö­kelpoisiksi. Väliaikaiset tuotantotilat saa­tiin tien toisella puolella olleesta tyhjästä teollisuushallista.

– Mysonille laaditussa toipumissuunni­telmassa todettiin, että veisi ainakin vuo­den ennen kuin yritys voisi vastata itse ko­ko tuotannosta. Siihen saakka toimitukset asiakkaille pitäisi taata ulkoistamalla suu­rin osa tuotannosta. Alihankintaneuvotte­lut aloitettiin välittömästi. Oli löydettävä toimittajat, joiden toimitusajat, hinta ja laatu olisivat kohdallaan, ja joilla olisi riit­tävästi kapasiteettia osavalmistukseen. Ha­lukkaita yhteistyökumppaneita löytyi, kos­ka Myson on tunnettu ja arvostettu toi­mialallaan. Valmistusprosessin vaiheet jaettiin eri alihankkijoiden kesken. Aiem­min koko arvoketjusta vastanneen tuotta­jan piti alle neljässä viikossa muuttaa koko toimintamallinsa ja oppia johtamaan ver­

kostomaiseen tuotantoon liittyvää logis­tiikkaa. Väliaikaisissa toimitiloissa tehtaan oma väki hoiti manuaalisesti kokoonpa­non, testit, pakkauksen ja tuotteiden toi­mitukset. Yhteisten ponnistusten tulokse­na ensimmäiset toimitukset lähtivät asiak­kaille vajaa kolme viikkoa tulipalon jäl­keen, Niall Pritchard kertoo.

– Tulipalossa tuhoutuneiden tuotanto­laitteiden tilalle tilattiin uudet. Vaikka My­sonin tuotanto on hyvin erikoistunutta, valmistuksessa käytettäviä koneita oli saa­tavilla usealta eri taholta. Joidenkin laittei­den toimitusaika oli kuitenkin kuudesta yhdeksään kuukautta. Viimeinen laite saa­tiin asennettua avajaisten jälkeen. Laittei­den kunnossapidon helpottamiseksi ostot pyrittiin keskittämään tietyille toimittajille,

Pritchard jatkaa.Prosessia nopeuttivat Rettig­konser­

nin johdon nopea päätöksenteko, My­son Heating Controls Ltd:n Newcastle Westin paikallisjohdon palava halu säi­lyttää työpaikat paikkakunnalla sekä Ifin aktiivinen apu ja tuki. Onni onnetto­muudessa oli, että tehdas oli palon sat­tuessa varautunut kesäloman aikaisiin toimituksiin mittavilla puskurivarastoilla. Vaikka tuotanto tulipalon jälkeen al­kuunsa ontui, Mysoniin vahvasti luotta­vat asiakkaat sopeutuivat hetkellisesti lie­vään alivarastotilanteeseen ja jopa tasasi­vat varastoja keskenään varmistaakseen toistensa toimitusten jatkumisen. Myso­nin ja Ifin toipumisstrategia osoittautui oikeaksi, eikä yhtään merkittävää asia­kassuhdetta menetetty.

Huolimatta ensimmäisten paloa seu­ranneiden viikkojen aikana koetuista myynnin menetyksistä, myyntiluvut saa­tiin kirittyä seuraavina kuukausina lähes normaalille tasolle. Vahingosta opittiin ja oppia hyödynnettiin koko Rettig ICC­ryhmässä. Newcastle Westin tehdaspalon jälkeen konsernin muissa tuotantolaitok­sissa kiinnitettiin erityistä huomiota va­hingontorjuntaan ja kriisin jälkeisten jat­kuvuussuunnitelmien laatimiseen.

Turvana keskeytysvakuutus – moottorina jatkuvuussuunnitelma

Myson Heating Controls Ltd oli suojau­tunut kahdentoista kuukauden keskeytys­vakuutuksella tuotannon keskeyttävän krii­

SAIRAALASSA

tolle, koska ovet eivät sulkeutuneet. Ihmishenget eivät missään vaiheessa

olleet vaarassa. Palo kuitenkin keskeytti sairaalan leikkaustoiminnan moneksi vii­koksi, koska kaikki leikkauksissa käytettä­vät laitteet piti kalibroida uudelleen. Jos kyseessä olisi ollut toimistorakennus, ti­lat olisi saatu käyttökuntoon yhdessä tai kahdessa päivässä.

Tapaus osoitti, että pienikin heikkous sairaalan turvallisuusjärjestelmässä voi ai­heuttaa merkittäviä seurauksia.

Sairaalassa, jossa on vuodeosastoja,

sin varalta. Keskeytysvakuutuksella vakuu­tetaan yrityksen myyntikate sovituksi ajak­si. Vaikka esimerkiksi raaka­ainehankinta­ tai energiakulut jäävät toiminnan keskey­tyksen ajaksi pois, kiinteät kustannukset kuten palkat, vuokrat ja rahoituskulut on edelleen hoidettava. Keskeytysvakuutus turvaa näistä kuluista selviytymisen.

– Kun keskeytysvakuutuksen ottamis­ta harkitaan, kannattaa yrityksen riski­profiili ja tuotannon rakenne huomioon ottaen miettiä, kuinka pitkäksi ajaksi kes­keytysvakuutus pitää ottaa. Ratkaisevaa on kuinka pian paluu markkinoille on mahdollista ja kuinka nopeasti entinen ote markkinoista saavutetaan. Paluuta normaaliin liiketoimintaan nopeuttaa en­nalta tehty jatkuvuussuunnitelma, Kor­ventausta sanoo.

Yrityksen riskienhallintaan kuuluvat kirjallisesti laaditut riskienhallintapolitiik­ka ja ­strategia, vakuuttamisstrategia, tur­vallisuus­ ja pelastussuunnitelmat, kriisin aikainen viestintäsuunnitelma ja koko yritystä koskeva jatkuvuussuunnitelma. Jos jokin näistä puuttuu, kriisistä selviy­tyminen hidastuu. Jatkuvuus­ tai toipu­missuunnitelma kattaa toimenpiteet, joi­hin yrityksen pitää ryhtyä päästäkseen nopeasti takaisin normaaliin toimintaan. Koska toipumissuunnitelman pitää vasta­ta kunkin yrityksen omaa toimintaa ja ta­voitteita, sen voi laatia vain yritys itse. If voi antaa apua suunnitelman laatimiseen ja varmentaa, että suunnitelma kattaa kaikki kriittiset alueet.

Jatkuvuussuunnitelmassa1) nimetään toipumisryhmä, joka ryhtyy hoitamaan asioita jo siinä vaiheessa, kun kriisi havai­taan. Toipumisstrategiaa laadittaessa arvi­oidaan yrityksen avainfunktioihin liittyvät kriittiset tarpeet sekä kriittinen aika, jol­loin ilman kyseistä toimintoa voidaan tul­la toimeen. Niin ikään priorisoidaan toi­minnot ja tuotannon osat sekä määritel­lään tarvittavat resurssit ja niiden käyttö. Keskeistä on suunnitella tuotannon jär­jestäminen ja mahdollisten alihankkijoi­den saatavuus. Tärkeä osa suunnitelmaa on sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän järjestäminen. Viestinnällä varmistetaan asiakkaiden luottamus toimitusten jatku­miseen kriisin aikana ja varmistetaan siten asiakassuhteiden säilyminen. •

MARJATTA PIETILä

1) Selviääkö yrityksesi kriisistä voittajana, Lars von Hertzen, Risk Consulting 2/2003.Katso http://ifnews.if.fi/fi/tiedote/ajankohtaista/ selviaako-yrityksesi-kriisista-voittajana-.html

Ennalta tehty jatkuvuus­

suunnitelma nopeuttaa paluuta

normaaliin liiketoimintaan.

�0 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �1

Järjestys ja siisteys ovat tärkeitä asioita palontorjuntatyössä. Sairaaloiden potilas­alueet ovat yleensä tyydyttävässä, joissa­kin sairaaloissa jopa erittäin hyvässä kun­nossa. Joillakin poliklinikoilla voi olla ongelmana se, että käytäviä käytetään odotushuoneina ja että niihin on sijoitet­tu tuoleja.

Muilla kuin potilasalueilla järjestys­ ja siisteystasossa on usein toivomisen varaa, koska käytäviä, ilmastointihuoneita, tek­nisiä tiloja, tavaran vastaanottotiloja jne. käytetään varastotiloina. Nämä tilat ovat usein sellaisessa kunnossa, että ne voivat vaarantaa koko sairaalan turvallisuuden.

on henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Siellä missä on potilaita, on aina myös työntekijöitä, mikä on yksi sairaalan pa­loturvallisuuden vahvoista puolista.

Hyvä palo­osastointi ja savunilmai­simiin perustuva palohälytyslaitteisto an­taa työntekijöille mahdollisuuden rajoit­taa paloa tai sammuttaa se heti palon al­kuvaiheessa. Joka osastolla on palokes­kuksen alinäyttö, josta voidaan nopeasti lukea, mistä päin palohälytys tulee. Tä­män ansiosta työntekijät voivat reagoida paloon nopeasti.

Palovahinkojen ehkäisemiseksi sairaalassa

1. Työntekijöiden pitää olla hyvin val­mistautuneita, jotta he osaavat toi­mia oikein tulipalon sattuessa, oli sit­ten kyse palon sammuttamisesta tai rajoittamisesta. Lisäksi heidän tulee pystyä evakuoimaan potilaat nopeasti ja tehokkaasti.

2. Potilashuoneiden ja uloskäyntien täy­tyy olla hyvässä järjestyksessä ja siis­

tejä, jotta evakuointi sujuu nopeasti ja esteettömästi.

3. Osastoinnin on oltava kunnossa, jot­ta savu ja palokaasut eivät leviä toisil­le palo­osastoille.

Koulutus ja harjoituksetylläpitävät palontorjuntataitoja

Sairaalahenkilökunnan paloturvallisuus­koulutukseen panostetaan paljon. Mo­nissa sairaaloissa on käytössä malli, jossa vastuu paloharjoituksista ja ­opetuksesta on osastonhoitajalla, jota paloturvalli­suusvastaava auttaa käytännön järjeste­lyissä ja harjoitusten toteuttamisessa. Tällainen järjestely on osoittautunut te­hokkaaksi, sillä se lisää henkilökunnan si­toutumista ja auttaa heitä paremmin ym­märtämään palontorjuntatyön tärkeyden osastoilla. Osastot myös raportoivat en­tistä aktiivisemmin paloturvallisuutta heikentävistä seikoista.

Paloturvallisuusopetuksessa keskity­tään siihen, kuinka toimitaan oikein pa­lotilanteessa ja kuinka palon leviämistä

voidaan rajoittaa. Lisäksi käydään läpi po­tilaita koskevat evakuointisuunnitelmat.

Keskeisessä roolissa järjestys ja siisteys

Osastojen aktiivinen raportointi on tär­keä osatekijä paloturvallisuuden ylläpitä­misessä. Mikäli palo­ovet eivät toimi, asia täytyy korjata pikaisesti, joten työn­tekijöiden tulee ilmoittaa havaitsemis­taan puutteista viipymättä. Kiinteistö­osastolla on myös oltava selkeät toimin­taohjeet palo­ovien jälkitarkastusta ja paloseinissä olevien reikien korjaamista varten.

Potilaskäytäviä

ei saa pitää

odotustilana.

Varauloskäytävän

edustan tulee

aina olla vapaa,

jotta evakuointi

voi sujua

nopeasti ja

esteettömästi.

Osastointi ja hälytysjärjestelmät rajoittavat palon leviämistä

Sairaalat jaetaan rakenteellisesti, hieman rakennuksen koosta riippuen, useampaan palo­osastoon paloa hidastavalla REIM 120 ­rakenteella (kantava paloseinä). Jo­kainen palo­osasto on edelleen jaettu pienempiin palo­osastoihin EI 60­ tai EI 30­rakenteilla. Tyypillinen pienempi pa­lo­osasto on potilashuone.

Ajatuksena on, että palo voi kestää 30 minuuttia, ennen kuin se leviää huoneen ulkopuolelle, mikä antaa aikaa osaston evakuointiin. Potilaiden rajallisten liikku­mismahdollisuuksien vuoksi evakuointia ei käytännössä voida tehdä kerroksesta toiseen, joten evakuointi toteutetaan siir­tämällä potilaat viereiselle palo­osastolle.

Sairaaloissa on kattavat palohälytysjär­jestelmät, jotka perustuvat savunilmai­simiin. Koska palosta saadaan ilmoitus jo alkuvaiheessa, sairaalan työntekijöillä on mahdollisuus toimia nopeasti ja rajoittaa palon leviämistä.

Riskeille alttiina tietojärjestelmät, vesihuolto, sähkönjakelu ja lämmitys

Sairaalat tekevät haavoittuvuusanalyysejä saadakseen selville, mitkä asiat voivat ai­heuttaa kriittisiä tilanteita. Yksi kriittinen alue ovat tietojärjestelmät. Sairaaloiden ja ylipäätään koko yhteiskunnan toimin­ta on tullut riippuvaiseksi sähköisestä tie­tojenkäsittelystä. Tietojärjestelmän kaa­tuminen vaikuttaa suureen osaan sairaa­lan toiminnasta. Muun muassa pääsy po­tilastiedostoihin ja röntgenkuvien siirtä­minen on mahdotonta ja laboratoriotu­lokset voivat kadota. Riskien vähentämi­seksi sairaaloilla on nykyään kaksinkertai­set tietojärjestelmät tai juokseva var­muuskopiointi, niin että toiminta voi­daan käynnistää nopeasti uudelleen.

Toinen seikka, joka sairaalassa voi no­peasti aiheuttaa kriittisen tilanteen, on vesihuollon katkeaminen. Sairaalan eva­kuointi vedenpuutteen vuoksi on iso toi­menpide. Siksi monella sairaalalla on suunnitelma, joka mahdollistaa vaihto­ehtoisen vesilähteen kytkemisen sairaalan omaan vesijohtoverkostoon. Tämä kos­kee lääkinnällisiä tarpeita, kun taas juo­mavesi tuodaan osastoille erikseen.

Sähkönjakelu on myös kriittinen teki­jä, joka on otettava huomioon riskienhal­lintatyössä. Leikkauksissa käytetään nyky­ään useita monimutkaisia ja elintärkeitä sähkölaitteita, joten sähkönjakelun kat­keaminen on erittäin kriittinen asia. Siksi kaikilla sairaaloilla on yksi tai useampi va­rasähköaggregaatti, joka kattaa vähintään leikkaussalin ja erilaisten lääkinnällisten valvontalaitteiden sähköntarpeen. Vara­

järjestelmiä on testattava jatkuvasti täy­dellä kuormituksella kytkemällä päävirta pois päältä. Lämmitys on sairaaloissa yhtä kriittinen tekijä kuin vesi ja sähkö.

Riskikartoitus auttaa vähentämään riskejä

Sairaalan riskitason minimoiminen edel­lyttää, että kaikki menettelytavat ja rutii­nit toimivat kuten pitääkin. Tämä on sai­raalaan sisäisen valvonnan vastuulla.

If auttaa sairaaloita vähentämään ris­kejään mahdollisimman tehokkaasti. Ris­kikartoitus aloitetaan käymällä läpi sai­raalan toiminta, jotta saadaan kuva toi­minnan nykytilasta ja sairaalan riskitasos­ta. Tähän liittyy myös sairaalan sisäisen valvonnan läpikäynti, jotta saamme yleis­kuvan organisaation vastuusuhteista ja siitä, mitkä menettelytavat ja rutiinit ovat käytössä. Jos sairaala on tehnyt oman ris­kienarvioinnin, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty riskien vähentämiseksi tai hallit­semiseksi parhaalla mahdollisella tavalla?

Seuraavaksi käymme läpi paloturvalli­suusdokumentoinnin tulipalon vaaran kar­toittamiseksi. Mitkä paloturvallisuusrutii­nit ja ­valvontajärjestelmät ovat käytössä? Dokumentointia verrataan siihen, miten organisaatiossa todella toimitaan, ja mikäli poikkeavuuksia ilmenee, ne kirjataan.

Paloturvallisuustason selvittämiseksi tehdään myös sairaalan fyysinen tarkas­tus. Tähän sisältyvät palo­ovet, reiät pa­loseinissä, sammutusvälineet, järjestys ja siisteys, työntekijöiden paloturvallisuus­opetus sekä varauloskäyntien tila. Tar­kastuksen perusteella laaditaan raportti, jossa kuvataan olosuhteet ja dokumen­toidaan mahdolliset puutteet. Tällaiset raportit sisältävät myös parannusehdo­tuksia, mutta niissä ei kuitenkaan tupu­teta tiettyjä ratkaisuja ainoina oikeina vaihtoehtoina. Raportoinnin jälkeen pohdimme ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa.

Voimme parantaa sairaalan turvalli­suutta myös yleisemmällä tasolla osallis­tumalla kokouksiin ja järjestämällä kou­lutusta. Tavoitteenamme on hyödyntää sitä osaamista, jota olemme saaneet eri toimialoilta ja muista sairaaloista. Näin voimme olla mukana vähentämässä yk­sittäisen sairaalan riskitasoa mahdollisim­man paljon. •

RUNAR BAcHE

runar.bache@if.no

�� IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 ��

Yhteinen haveri – vahinkomeno ilman vahinkoa

moninkertaisesti kalliimpi lasti. Tilanne tekee lastinomistajasta yhteishaveritilan­teessa päämaksajan. Prosenttiperiaatteen mukaan hän näin tavallaan yksinään ra­hoittaa yhteishaverista syntyvät kustan­nukset. Tämä on hyvä pitää mielessä kun alusta rahdataan.

Yhteisen haverin syyt

Pohtimalla yhteisen haverin syitä saa­daan laajempi näkökulma siihen, mitkä seikat voivat vaikuttaa tapahtumien syn­tyyn. Syitä löytyy muun muassa laivasta, sen operoinnista, lastista sekä ympäristö­tekijöistä. Aluksen ikä on yksi merkittä­vimmistä tekijöistä. Laivojen kokonais­menetysten seurannassa on havaittu, et­tä tilastokäyrä nousee voimakkaasti aluksen saavuttaessa 15 vuoden iän. Lai­vojen tekniset ongelmat ja todennäköi­syys joutua merihätään lisääntyvät sa­maisen ikäkäyrän myötä, esim. vakavat konerikot nousevat 10 prosentista 25 prosenttiin.

Alusten kuntoa ja ikää seurataankin eri tahoilla. Erinomaiseksi tietopankiksi

ovat muodostuneet Paris MOU – Port State Control laivojen tarkastustietokan­nat (www.parismou.org ja www.equasis.org). Niistä voidaan tarkistaa yksittäisen aluksen kohdalla tehdyt tarkastukset, ha­vaitut puutteet ja mahdollisesti puuttei­den johdosta tehdyt pidätykset. Tämä tietokanta on kaikkien käytettävissä. Etenkin, jos alus on luokiteltu yli­ikäi­seksi, tavaravakuuttaja pyrkii tarkista­maan aluksen tarkastustiedot ja puutelis­tan (noted deficiencies).

Selvien teknisten puutteiden lisäksi huomiota kiinnitetään yleiseen turvalli­suuteen liittyviin puutteisiin sekä esim. konehuoneen ja yleisten tilojen siistey­teen. Yllättävän usein huomautuslistas­sa ovat mukana puutteet keittiötilojen tuuletushormiston puhtaudessa, jolloin aiheutuu riski rasvapalosta. Viimemai­nitut seikat voidaan tulkita merkiksi laatuongelmista aluksessa. Kokonais­turvallisuutta ei välttämättä ole tiedos­tettu ja se saattaa heijastua myös suu­rempana riskinä aluksen meri­ ja lasti­turvallisuudelle.

Tilastojen mukaan yli kolmannes me­rionnettomuuksista on puutteelliseen navigointiin liittyviä seikkoja, yhteen­törmäyksiä ja karilleajoja eli lähinnä aluk­sen hallintaan liittyviä asioita.

Pelastusyhtiö vaati 100 % lastin arvosta

Alus lastasi kasvuturvetta lastiruumaan ja sääkannelle kahden metrin korkuisina lavoina. Kansilasti suojattiin huolella peitteillä ja kiinnitettiin vöillä tiukaksi paketiksi, jotta se pysyisi paikallaan lähes viikon merimatkan Skandinaviasta Es­panjaan. Kaikki meni hyvin Biskajan lah­delle saakka, jossa suhteellisen pieni ja kapearunkoinen alus joutui merenkäyn­tiin. Aamuyön tunteina alus sai voimak­kaan kallistuman, josta seurasi laivan pääkoneen pysähtyminen ilmeisesti polt­toaineen syöttöongelmien vuoksi. Aluk­sen kallistuma kasvoi niin voimakkaaksi, että kapteeni päätti lähettää hätäkutsun. Paikalle saapui Ranskan laivaston heli­kopteri, joka poimi viisihenkisen miehis­tön turvaan.

Yhteisellä haverilla (General

average) tarkoitetaan tapahtumaa,

joka voi sattua ainoastaan merellä.

Haverin julistaa yleensä lastia

kuljettava alus, mutta myös

lastin omistajalla on haverin

julistamiseen oikeus.

Pelastustoimenpiteisiin ryhdytään esimerkiksi laivan karilleajon tai aluksella vallitsevan tulipalon joh­

dosta, jolloin uhkana on koko aluksen ja siinä olevan lastin menetys. Pelastusope­raatiosta aiheutuvat kustannukset, joista pelastusyhtiön palkkio muodostaa mer­kittävimmän osan, maksavat alus ja las­tinomistajat. Lopullinen kustannus eli yhteisen haverin osallistumismaksun suu­ruus on prosenttimääräisesti sama aluk­selle ja lastinomistajille. Rahamäärä vaih­telee siis laivan ja lastin arvoihin suh­teutettuna.

Vakuutus, takuu ja osallistumismaksu

Kuljetusvakuutus korvaa lastinomistajal­le yhteisen haverin osallistumismaksun, olipa tavara vakuutettu täysin ehdoin tai perusehdoin. Vakuutusyhtiö asettaa ta­kuun lastinomistajilta vaadittavalle yh­teishaverimaksulle. Pelastusoperaation päätyttyä lasti voidaan purkaa aluksesta, eikä sitä pidätetä vakuutena tulevista maksuista, koska pidätys saattaisi kestää

jopa useita vuosia. Yhteisen haverin osal­listumismaksun määräytyminen kun on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi.

Yhteinen haveri on vahinkotyyppinä erikoinen, mutta suuruudeltaan merkit­tävä – peräti 10 prosentin suuruusluok­kaa merivakuuttajien vahinkomenoissa. Yksittäiselle tavaranomistajalle yhteisen haverin osallistumismaksun suuruutta, esimerkiksi 20 % tavaran arvosta, on usein vaikea ymmärtää, varsinkaan kun itse tavara ei kärsi usein minkäänlaisia vaurioita. Periaate lähtee ajatuksesta, että hätätilanteessa kaikkien on oltava valmii­na uhrauksiin, joilla vältetään kaiken me­nettämisen vaihtoehto.

Kulujen jakautumisesta haverissa

Tavaravakuuttajat toivovat, että alusta ja siinä olevaa lastia pidettäisiin vähintään saman arvoisina, koska haverimaksun korvausperuste on prosentuaalinen. Näin yhteisen haverin kulut painottuisi­vat sekä alukselle että lastinomistajille. Esimerkiksi projektilaivauksissa kuljetus­kalustona saattaa olla iäkäs, pieni alus ja

�4 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �5

Viime vuosina on tapahtunut runsaasti suuria vahinkoja, joita ei aiemmin olisi voitu kuvitellakaan.

Näitä riskejä kutsutaan englannin kielellä nimellä ”emerging risks” ja ne asettavat uusia haasteita yrityksille,

konsulteille ja vakuutusyhtiöille. Myrskytuhot, terrorismi ja hullun lehmän tauti ovat esimerkkejä valtavien

mittasuhteiden katastrofeista. Samaan aikaan on ilmaantunut myös vaikeasti ennustettavia, monimutkaisia

vastuuriskejä, joiden hallinta ja vakuuttaminen ovat haasteellisia perinteisillä keinoilla.

Uudet ja muuttuvat vastuuriskit riskienhallinnan haasteena

Vastuuriskin toteutuessa yritys joutuu maksuvelvolliseksi ihmi­selle, ihmisryhmälle, yritykselle,

yhteisölle tai viranomaisille. Tapahtumat, joihin vastuu liittyy, voivat olla melkein mitä tahansa. Vastuu perustuu yleensä la­kiin, jonka mukaan tietty käyttäytyminen tai tapahtuma johtaa vahingonkorvaus­velvollisuuteen, sakkoihin tai muihin seu­raamuksiin. Yritysten kesken tärkeitä ovat myös sopimuksiin perustuvat vastuutilan­teet, joihin sovelletaan myös lakia.

Muutokset yhteiskunnassa, taloudessa ja ihmisten toiminnassa sekä teknologian kehitys merkitsevät muutoksia myös vas­tuuriskeihin. Ei siis ole ihme, että maail­man jatkuvasti kiihtyvä muutostahti on alkanut nostaa esiin yhä monimutkai­sempia riskejä.

Kuulemme usein uutisia USA:n merkil­lisistä, jättimäisistä vahingonkorvauksista.

Ne osoittavat, että jo yhden maan oikeus­kulttuurin puitteissa on mahdollista kehit­tyä suuri, joskin epävarma riski joutua täl­laisen vahingonkorvausjutun vastaajaksi. Monet pitävät USA:n oikeusjärjestelmää jo itsessäänkin omalaatuisena riskinä.

Vaikka muualla vastuuriskit eivät ole yhtä räikeitä, vahingonkorvausoikeus seuraa yhteiskunnan kehitystä ja sillä on taipumus kiristyä. Yritykset joutuvat va­hingonkorvausvastuuseen entistä her­kemmin. Tätä edistää nykyaikainen ajat­telu, johon liittyy voimakas kuluttajien ja yleensä ihmisten suojelu yritysten toi­minnan ja tuotteiden aiheuttamien va­hinkojen varalta. Yritysten vastuuta halu­taan lisätä myös sen takia, että ne saavat toiminnastaan voittoa, jonka vastapaino­na ajatellaan niiden velvollisuuden ole­van toiminnan riskien kantaminen. Ja mitä suuremmista riskeistä on kyse, sitä

suoremmin vastuu syntyy ilman yrityk­sen tekemää virhettä tai laiminlyöntiä.

Millaisia ovat uudet ja muuttuvat riskit?

Vakuutustoiminta perustuu riskien tilas­toitavuuteen. Vakuutustuotteet ovat sa­mankaltaisten riskien luokkia, joiden va­kuutusmaksu perustuu kyseisen luokan keskimääräiseen riskiin. Jotta tietty riski voitaisiin vakuuttaa, sen pitää olla vakuu­tuksenottajalle satunnainen tapahtuma, jota ei voida etukäteen tietää tai ennustaa. Lisäedellytyksenä on, että suuressa mas­sassa, kun mukana ovat monien vakuu­tuksenottajien samankaltaiset riskit, riskin suuruus on arvioitavissa. Jos tällaisessa riskisalkussa tapahtuu vähitellen muutok­sia, vakuutusyhtiö voi ottaa tämän huo­mioon seuraamalla tilastollista kehitystä.

Uudet riskit ovat perinteisiä riskejä hankalampia. Jos riskiä ei ole aiemmin

Myöhemmin paikalle saapui pelastus­hinaaja, joka otti aluksen hinaukseen ja vei sen Brestin satamaan.

Pelastusyhtiön näkemys tehdystä työstä oli, että alus oli hylätty ja heidän palkkionsa tulisi olla 100 % pelastetusta omaisuudesta. Neuvotteluissa pelastus­palkkiota saatiin huomattavasti koh­tuullistettua ja yhteishaverimaksuosuu­deksi määriteltiin 27 %. Aluksen sääkan­nella vajaan metrin verran sivulle siirty­neet turvepelletit siirrettiin takaisin pai­kalleen ja alus jatkoi matkaansa Brestin satamasta. Espanjassa vakuutusyhtiö asetti yhteishaverimaksulle takuun ja lasti purettiin maihin lähes vahingoittu­mattomana.

Vaaralliset aineet kuljetuksissa

Konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet ovat viime vuosina muodostuneet erityisen ongelmallisiksi lasteiksi ja aiheuttaneet todella merkittäviä vahin­kotapauksia lähes vuosittain. Tapaus

ILKKA KALPIO

ilkka.kalpio@if.fi

Hyundai Fortune sattui maaliskuussa 2006 Punaisella merellä. 4 000 TEU yk­sikön konttialuksessa syttyi räjähdysmäi­nen tulipalo konehuoneen yläpuolella olevissa konteissa. Palo levisi nopeasti aluksen peräosassa ja tuhosi lähes 500 konttia, aluksen komentosillan ja kone­huoneen. Palon sammutustyö oli vaikea ja mittava operaatio. Alus pysyi kuiten­kin pinnalla ja se saatiin hinattua Oma­nin Salalahin satamaan. Vahingoittumat­tomat kontit purettiin ja laivattiin edel­leen määränpäihinsä. Tätä edelsi kuiten­kin yhteishaveritakuiden asettaminen va­kuutusyhtiöiden puolelta.

Vaarallisten aineiden kohdalla ongel­ma on kuljetettava tavara. Konttivarusta­mot ovatkin reagoineet asiaan voimak­kaasti, esille on tullut jopa ilotulitekont­tien kuljettamisen boikotointi. Tämä on ymmärrettävää, kun ajatellaan niitä va­hinkoja ja jopa imagon menetystä, mitä kyseiset lastit ovat aiheuttaneet – kontti­kuljetus kun yleensä on varma ja kulje­

tuskanavana ongelmaton. Onkin hyvä tiedostaa, että tavaran lähettäjällä on hy­vin pitkälle vastuu tavaran aiheuttamista ongelmista.

Oikeat valinnat kannattavat pitkällä tähtäyksellä

Aluksen valinnalla voidaan vaikuttaa eh­käisevästi vahinkotapahtumiin ja välttää tilanteen muodostumista yhteiseksi ha­veriksi. Jos ajatellaan vain taloudellisia seikkoja, kuljetus on paljolti kompromis­si ja houkutus tinkiä kaluston ja miehi­tyksen laadussa syntyy helposti. Pitkällä tähtäimellä tällainen menettely tuskin kuitenkaan kannattaa. •

Konteissa kuljetettavat vaaralliset aineet

ovat viime vuosina muodostuneet erityisen

ongelmallisiksi lasteiksi ja aiheuttaneet todella

merkittäviä vahinkotapauksia lähes vuosittain.

Tapaus Hyundai Fortune sattui maaliskuussa

2006 Punaisella merellä.

AFP

/ L

EHTI

KUVA

�6 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �7

suhtautuneet ne, jotka joutuisivat toi­menpiteet maksamaan.

Suositusten mukaan tuleviin katastro­feihin tulee valmistautua niin, että kom­munikaatio toimii avoimesti, yhteiskun­nan elintärkeät toiminnot pystytään yllä­pitämään, riskin osapuolet tunnetaan ja yleinen luottamus yhteiskuntaan säilyy kriisiolosuhteissakin.

Mielenkiintoisia havaintoja löytyy myös vahingonkorvauksista ja vakuutus­alasta. Missä määrin vakuutusyhtiöt ky­kenevät kantamaan uusien, arvaamatto­mien mutta suurten riskien taloudellisia seurauksia? Vahingonkorvauslait ja niihin perustuvat vastuuvakuutukset eivät vält­tämättä pysty tuottamaan riittävää pai­netta katastrofiriskien välttämiseen eivät­kä riittäviin korvauksiin jälkikäteen.

Täydentäviä mekanismeja, joilla yh­teiskunta voi puuttua asiaan, ovat pakol­liset vakuutukset ja rahastot. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua ns. subjektiivi­nen vaara (”moral hazard”). Pakolliset

järjestelmät saattavat entisestään vähen­tää kiinnostusta riskien ennalta ehkäisyyn ja pienentämiseen.

OECD:n toiminta riskien hallinnassa on jatkunut pilottiprojekteilla eräissä maissa.

Eräitä esillä olevia vastuuriskejä

Muutamien paljon keskustelussa esillä olleiden riskien sisältö tiedetään, mutta niihin valmistautuminen on vaikeaa. Ei­kä näistä riskeistä tiedetä, johtaako altis­tuminen joskus myöhemmin lukuisiin vahinkoihin.

NanoteknologiaNanoteknologialla tarkoitetaan teknii­koita, joissa ainetta muokataan atomi­ ja molekyylitasolla uusien materiaalien ja prosessien luomiseksi. Molekyylituotan­nossa manipuloidaan yksittäisiä atomeita tai äärimmäisessä pienentämisessä puo­lestaan tuotetaan yhä pienempiä laitteita. Näitä tuotteita voidaan käyttää tietoko­neiden, puhelimien ja muiden laitteiden kehittämiseen, mutta myös terveyttä edistäviin laitteisiin, jotka sijoitetaan ih­miskehon sisään.

Tätä tekniikkaa tutkitaan erittäin in­tensiivisesti ja suurin panoksin tällä het­kellä. Käytännön sovellutusten riskejä on vaikea arvioida tai vakuuttaa. Samanta­painen riski liittyy muihinkin teknologi­oihin, joissa uusia materiaaleja käytetään ihmiskehon osana.

Geneettisesti muunnetut organismitErityisesti elintarvikkeiden ominaisuuk­sia pystytään kehittämään muuntamalla niitä geneettisesti. Vaikka kasvi­ ja eläin­lajeja on kehitetty pitkään esimerkiksi risteyttämällä, on geenien muuntamisel­la mahdollista päästä suuriin muutoksiin paljon aiempaa nopeammin. Muunnel­tujen organismien pelätään luonnossa risteytyvän muiden kanssa ja aiheutta­van peruuttamattomia haittoja. Tämä vaikeasti arvioitava riski on aiheuttanut myös pelkoja ja kieltoja eri maissa. Osin nämä ovat arvomaailmaan pohjautuvia, mutta yhtä kaikki riskiin vaikuttavia te­kijöitä.

Elektromagneettiset kentät (EMF)Tästä riskistä on puhuttu jo vuosia erityi­sesti sähkölinjojen ja matkapuhelinten mahdollisesti aiheuttamien vaarojen ta­kia. Tutkimuksissa ei ole juurikaan löy­detty vahinkoa aiheuttavia ominaisuuk­sia, mutta näiden laitteiden laaja käyttö pitää tämän riskin keskustelussa.

Miten uusia riskejä voidaan hallita?

Vaikeasti arvioitavat riskit eivät ole vain vakuutusyhtiöiden ongelma. Vakuutus on yksi keino rahassa mitattavien riskien hal­litsemiseksi siirtämällä riski maksua vas­taan vakuutusyhtiölle. Suuret ja katastro­faaliset riskit ovat laajasti myös koko ta­louselämän ja yhteiskuntien ongelmia.

Riskienhallintamallin on oltava laaja­alainen. Huomioon otetaan tekniikan, talouden ja yhteiskunnan kehitys ja pyri­tään havaitsemaan myös heikkoja sig­naaleja. Havaitut merkitykselliset riskit analysoidaan ja arvioidaan. Riskejä seura­taan pitkäjänteisesti ja ajoittain tehdään uusia arvioita riskin todennäköisyydestä ja suuruudesta sekä riskin vähentämiseen käytettävistä toimenpiteistä. Tällä tavoin voidaan ajoissa ryhtyä tarvittaviin toimiin (”Early Warning”). Mitä monimutkai­sempia riskit ovat, siitä laajemmin arvi­oinnissa pitää ottaa huomioon myös muut osapuolet ja yhteiskunnan peli­säännöt. Toisaalta ylireagointia tulee välttää, sillä liika riskien pelko lamauttaa kehitystä ja innovaatioita.

Taloudellisen riskin kantajana vakuu­tusyhtiöt pyrkivät tarvittaessa analysoi­maan uudet riskit muilla kuin tilastollisil­la keinoilla, jotta niiden varalta voidaan luoda vakuutustuotteita. Myös vakuu­tusten sisällöllä voidaan vähentää riskien kumuloitumista. Joskus rajoitusehdot ovat välttämättömiä. Vakuutusyhtiö voi myös pyrkiä saamaan jokaisesta yksittäi­sestä riskistä tarkempaa tietoa asiakkail­taan sekä räätälöimään vakuutusratkaisu­ja. Tämä asettaa kovat laatuvaatimukset vakuutusyhtiöiden underwriting­toimin­noille, joissa on ymmärrettävä entistä tarkemmin asiakkaitten riskit sekä kyettä­vä vastaamaan niihin sopivilla tuotteilla ja vakuutusratkaisuilla.

Yritykset voivat varautua myös itse ta­loudellisiin uhkiin, kuten ne tekevät muutoinkin liiketoiminnassaan. Vahin­koriskeihin varautuminen voi sisältää myös vaihtoehtoisia rahoituskeinoja va­kuuttamiseen verrattuna. •

ollut, siitä ei ole lainkaan olemassa tilas­toja. Tilaston korvaaminen tutkimalla riskiä tarkemmin on huomattavasti vai­keampaa. Tämä johtuu mm. siitä, että muuttujia voi olla liikaa tai niiden välisiä yhteyksiä ei ymmärretä. Tällainen on tyypillistä juuri uusille vastuuriskeille. Mutta myös entiset riskit voivat alkaa poiketa tilastollisesta ennustettavuudesta yhteiskunnan tai teknologian aiempaa nopeamman kehityksen seurauksena.

Vahinkomekanismin pitkä kesto

Eräs merkittävimpiä tekijöitä juuri vas­tuuriskeissä on ns. pitkähäntäisyys. Tällä tarkoitetaan vahinkomekanismin pitkää kestoa. Vahingonkorvausvelvollisuus pe­rustuu yleisimmin johonkin virheeseen tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena va­hinko sattuu. Etenkin teollisten tuottei­den, erityisesti kemikaalien ja lääkkeiden vahinkoriskit, voivat kuitenkin tulla esiin vasta pitkän ajan kuluttua. Tätä ennen lukuisat ihmiset ovat saattaneet käyttää kyseistä tuotetta tietämättä sen vaaralli­suudesta. Kun vahinkoa aiheuttava omi­naisuus sitten havaitaan, ovat ihmiset jo altistuneet vasta vähitellen esiin tuleville vahingoille. Tällaisesta vahinkomekanis­mista voi syntyä katastrofaalinen koko­naisvahinko. Esimerkkinä maailmanlaa­juisesti voidaan pitää asbestin aiheutta­mia henkilövahinkoja, joista maksetut korvaukset ylittävät monin verroin esi­merkiksi New Yorkin terrori­iskussa ai­heutetut vahingot.

Vastaavia altistuksia voivat aiheuttaa myös muut uudet teknologiat kuten ge­neettisesti muunnellut organismit, mat­kapuhelimien ja muiden sähkölaitteiden synnyttämät sähkömagneettiset kentät (EMF) ja nanoteknologia. Herkimmin on tähän mennessä kuitenkin uusia vas­tuuperusteita syntynyt keuhkojen kautta hengityksen mukana tulevista sairauksia aiheuttavista aineista. Mutta riskit voivat olla valtavan erilaisia: kloonaus, liikaliha­vuus, vastustuskyky antibiooteille, imp­lantit, päästökauppa, IT­riskit jne.

Itse vahinkoja ehkä aiheuttavan sisäl­lön lisäksi riskin muodostavat myös lain­säädännön kehitys korvausvaatimuksia suosivaan suuntaan sekä korvausvaati­musten lisääntyminen ja henkilövahinko­jen korvausmäärien kasvaminen muuta taloutta nopeammin.

Yhteisvaikutukset ja riippuvuussuhteet

Yhteistä uusille riskeille on se, että ne ei­vät enää johdu yksittäisistä tapahtumista tai virheistä, vaan liittyvät monien teki­

jöiden yhteisvaikutukseen ja monimut­kaisiin riippuvuussuhteisiin ja verkottu­neisuuteen. Lisäksi riskit ovat entistä riippumattomampia valtioiden rajoista ja voivat nopeasti levitä ympäristön kautta tai ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden myötä. Globaalit tuotantorakenteet ja uusien teknologioiden nopea leviäminen kaikkialle edistävät myös riskien nopeaa leviämistä.

Vakuutettavuus suotavaa

Vakuutettavuus on tärkeä osa uusien vas­tuuriskin hallintaa. Jos uuden mahdolli­sesti pitkähäntäisen riskin todennäköi­syyttä ja raha­arvoa ei voida laskea luo­tettavasti, vakuutusyhtiöt eivät voi va­kuuttaa sitä. Vakuutusyhtiön kannalta on valitettavaa, kun menetetään mahdolli­suus harjoittaa liiketoimintaa. Asiakkaan kannalta asia on vielä hankalampi, koska riski ei katoa sillä perusteella, että sen va­ralta ei saa vakuutusta. Tämän vuoksi vastuuvakuuttajat toivovat, että ainakin lainsäädännössä pyrittäisiin minimoi­maan epävarmuustekijöitä tulevissa va­hingonkorvaustilanteissa ja tuettaisiin mahdollisuutta luoda uusille riskeille va­kuutustuotteita.

Yhteiskunta voi valmistautua riskeihin

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär­jestö OECD on eri tavoin pyrkinyt selvit­tämään uusia ja muuttuvia riskejä jäsen­maittensa riskienhallintaa varten. Vuodes­ta 1999 lähtien on selvityksiä tehty G7­maiden pyynnöstä biotekniikan ja elintar­viketurvallisuuden alalla. Vuonna 2000 aloitti työnsä tulevaisuusprojekti aihee­naan uhkaavat järjestelmäriskit, jonka työn tuloksena syntyi 2003 raportti ”Emerging Risks in the 21st Century – An Agenda for Action”. Raportin laatijat pyrkivät aiempaa laaja­alaisempaan lähes­tymistapaan, joka on tulevaisuuteen suun­tautuva, monialainen ja monitieteinen.

Raportti nimesi joukon tekijöitä, jotka muuttavat perinteistä riskikenttää: • väestömuutokset; väestön kasvu,

ikääntyminen, muuttoliike ja kaupun­gistuminen

• ympäristö; ilmaston muutos ja sen vai­kutus luonnonkatastrofeihin ja tarttu­viin tauteihin, veden riittävyys, luon­nonympäristön köyhtyminen

• teknologia; yhteydenpidon helppous, teknologian muutokset

• sosioekonominen kehitys; vaurauden keskittyminen, valtioiden merkityksen väheneminen.

OECD:n esille ottamat riskitekijät kos­kevat tietenkin laajasti muita kuin vas­tuuriskejä. Raportin riskienhallinnalle lis­taamat tulevien riskien kriittiset tekijät sopivat kuitenkin osaltaan myös vastuu­riskeihin: monimutkaisuus, liikkuvuus, yksityisten ja julkisyhteisöjen muuttuvat vastuut, mittasuhteet, riskien aktiivinen torjunta myös epävarmuuden vallitessa, sosiaalisten tekijöiden vahvistuminen ja osapuolten erilaisuus.

Raportissa suositellaan huomion kiin­nittämistä ennakoivaan toimintaan. Vas­tuuriskejäkin koskee ristiriitoja herättävä ennaltavarautumisperiaate (precautionary principle). Sen mukaan vakavien vaarojen ja peruuttamattomien vahinkojen varalta on ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin etukä­teen huolimatta siitä, että täyttä var­muutta vahinkomekanismista ei ole. Toi­miin ryhtymisen laiminlyönti voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Kriittisesti tähän mm. ympäristövahinkojen lainsää­dännön alalla esiintyvään ajatteluun ovat

Suositusten mukaan tuleviin katastrofeihin tulee valmistautua niin, että kommunikaatio toimii avoimesti, yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään, riskin osapuolet tunnetaan ja yleinen luottamus yhteiskuntaan säilyy kriisiolosuhteissakin.

MATTI SJÖGREN

matti.sjogren@if.fi

�8 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �9

vittää, millaisia tietovaatimuksia tulitöitä tekeville työntekijöille asetettiin.

Tulityökortti ja tulityölupa

Ruotsissa ja Suomessa tämä selvitys johti siihen, että 1990­luvun alussa laadittiin erityinen opetusohjelma loppukokeineen kaikkia niitä työntekijöitä varten, jotka tekevät tulitöitä. Loppukokeen läpäis­tyään työntekijä saa tulityökortin. Lisäksi vakuutusehtoihin lisättiin vaatimus, että jokaisella, joka tekee tulitöitä väliaikaisel­la tulityöpaikalla, pitää olla tulityökortti. Myös jokaiseen yksittäiseen tulityöhön pitää hankkia tulityölupa, ja yrityksellä pitää olla vastuuhenkilö, jolla on oikeus myöntää tulityölupia.

Norjassa näitä vaatimuksia ei otettu käyttöön, koska samoihin aikoihin otet­tiin käyttöön terveys­, turvallisuus­ ja ympäristöasioiden sisäistä valvontaa kos­keva määräys. Sisäisen valvonnan tarkoi­tuksena oli osaltaan vähentää onnetto­muuksien ja niistä aiheutuvien korvaus­ten määrää Norjassa. Määräyksessä vaa­dittiin riskien kartoittamista ja kartoituk­sen tulosten kirjallista dokumentointia.

Kaikkien Pohjoismaiden tavoitteena oli tulitöihin liittyvien korvauskulujen vähentäminen. Ruotsissa ja Suomessa tu­litöistä aiheutuneiden tulipalojen määrä vähenikin selvästi 1990­luvulla. Alla ole­vasta, Suomea koskevasta taulukosta käy ilmi, että tulipalojen määrän lasku oli huomattava heti alusta lähtien.

Ruotsissa päästiin samanlaisiin tulok­siin kuin Suomessakin. Norjassa vastaa­vaa kehitystä ei sen sijaan tapahtunut, vaan palovahinkojen määrä pysyi korkea­na. Siksi Norjassa aloitettiin vuonna 1996 työ, jonka tavoitteena oli saada ai­kaan Ruotsin ja Suomen mallin mukai­nen tulityölupajärjestelmä.

Vuonna 1996 alkoi tulitöitä koskeva pohjoismainen yhteistyö. Tuolloin järjes­tettiin ruotsalaisen ja suomalaisen tuli­työtoimikunnan ensimmäinen tapaami­

nen, ja seuraavana vuonna myös Norja tuli mukaan tähän yhteispohjoismaiseen projektiin.

Tulityökoulutusta ja tulityökorttia koskevat vaatimukset otettiin käyttöön Norjassa vuonna 2001. Tämän jälkeen myös Norjan palotilastoissa alkoi näkyä sama laskeva suuntaus kuin Ruotsissa ja Suomessa: tulitöistä aiheutuneisiin tuli­paloihin liittyvät korvauskulut laskivat 70–80 prosenttia.

Tanskassa tulityökortit eivät ole pa­kollisia, mutta Tanska osallistuu pohjois­maiseen yhteistyöhön, ja halukkaille tar­jotaan vapaaehtoista tulityökoulutusta ja tulityökortteja.

Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa myönnetty tulityökortti hyväksytään ny­kyään kaikissa Pohjoismaissa. Tämä hel­pottaa työvoiman liikkumista yli rajojen. Tulityökortti on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen se täytyy uusia.

Norjan, Ruotsin ja Suomen palotilas­toista käy selvästi ilmi, että tulityökortti­vaatimuksella on ollut vaikutusta. Nyky­ään tulitöiden aiheuttamat palot ovat 3–5 prosenttia kaikkien palojen määrästä, ja osuus on sama kaikissa kolmessa maassa. Taso on pysynyt suhteellisen vakaana jo useita vuosia.

Tulevaisuudessa vaarana on, että tuli­töihin ei enää kiinnitetä tarpeeksi huo­miota, koska ne muodostavat niin pie­nen osan palovahingoista. On mahdollis­ta, että tulitöitä edeltäviä valmisteluja aletaan tehdä huonommin, koska tulitöi­tä ei pidetä ongelmana, jolloin vahinko­jen määrä lähtee jälleen kasvuun. Siksi on tärkeää, että vahinkojen ennaltaehkäi­sy jatkuu samalla tasolla kuin nykyään ja että pohjoismaista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen.

Myös muualla Euroopassa toteute­taan toimenpiteitä tulitöistä aiheutuvien palojen vähentämiseksi. Kansallisten palo­organisaatioiden yhteiseurooppalai­nen yhdistys CFPA (Confederation of

Tulitöitä koskeva yhteistyö Pohjoismaissa

Pohjoismaisen yhteistyön

päämääränä on harmonisoida

järjestelmät siten,

että tulityökoulutus ja

koulutusmateriaali ovat yhtenäisiä

kaikissa Pohjoismaissa. Myös

vakuutussopimuksiin sisältyviä

suojeluohjeita ja ­määräyksiä

kehitetään jatkuvasti.

tulityön määritelmä on lähes sa­manlainen kaikissa Pohjoismaissa. Norjassa käytetään seuraavaa mää­

ritelmää: Tulitöillä tarkoitetaan raken­nus­, asennus­, pystytys­, purkamis­, kor­jaus­, kunnossapito­ ja muita sellaisia töi­tä, joissa käytetään avotulta tai lämmittä­mis­, hitsaamis­, juottamis­, leikkaus­ ja/tai hiomislaitteita.

Tulipalot ja palovahingoista aiheutu­vat korvauskulut lisääntyivät Pohjois­maissa huomattavasti koko 1980­luvun

ajan, ja myös tulitöistä aiheutuneiden pa­lojen määrä kohosi jyrkästi. Tämän vuoksi pohjoismaiset vakuutusyhtiöt al­koivat kiinnittää entistä enemmän huo­miota palovaarallisiin tulitöihin. Vaikka tulitöitä koskevia turvallisuusmääräyksiä ja ­sääntöjä olikin jo olemassa, palojen määrän lisääntyminen viittasi siihen, että ne eivät yksin riittäneet.

Tulitöihin liittyvät tulipalot aiheutu­vat aina ihmisen toiminnasta. Siksi käyn­nistettiin työ, jonka päämääränä oli sel­

Norjassa palovahinkojen määrä pysyi korkeana,

vaikka käytössä oli sisäistä valvontaa koskeva

määräys. Tämän vuoksi Norjassa aloitettiin vuon-

na 1996 työ, jonka tavoitteena oli saada aikaan

Suomen ja Ruotsin mallin mukainen tulityölupa-

järjestelmä. Ensimmäinen tulityökurssi järjestet-

tiin Norjassa vuonna 1999, ja tulityökoulutusta

ja tulityökorttia koskevat vaatimukset otettiin

käyttöön vuonna 2001. Tämän jälkeen myös

Norjan palotilastoissa alkoi näkyä sama laskeva

suuntaus kuin Suomessa ja Ruotsissa.

Fire Protection Associations) on laatinut tulitöitä koskevia suuntaviivoja, jotka pe­rustuvat pitkälti suomalaisiin linjauksiin.

Tulityövaatimukset Pohjoismaissa

Norja: Tulityökortti pakollinen. Työn riskinarviointi ja toimenpiteiden kirjalli­nen dokumentointi palolain ja ­asetusten mukaisesti. Tulityöluvan käyttö on yksi mahdollinen ratkaisu. Noudatettavat turvallisuusmääräykset sisältyvät vakuu­tusehtoihin.

Ruotsi: Tulityökortti ja täytetty ja al­lekirjoitettu tulityölupa ovat pakolliset. Tilaajalla on oltava tulitöiden vastuuhen­kilö. Ruotsissa on erilaisia turvallisuus­määräyksiä, joita pitää noudattaa. Näihin viitataan vakuutusehdoissa.

Suomi: Tulityökortti ja täytetty tuli­työlupa ovat pakolliset. Tilaajalla on ol­tava tulitöiden vastuuhenkilö. Noudatet­tavat turvallisuusmääräykset sisältyvät va­kuutusehtoihin.

Tanska: Tulityökortti on vapaaehtoi­nen. Vakuutusehdoissa ei ole tulitöihin liittyviä määräyksiä. •

RUNAR BAcHE

runar.bache@if.no

�0 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 IF´S RISK MANAGEMENT JOURNAL 2/2006 �1

tiön kanssa eri puolilla maailmaa. Näiden yhteistyökumppanien valintakriteereinä on pidetty muun muassa paikallisten markkinoiden tuntemusta, taloudellista vakautta ja palvelukapasiteettia sekä Ifin omia kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä kyseisen toimijan kanssa. Mitkään yhteis­työmuodot eivät ole toisiaan poissulke­via, vaan ne voidaan sovittaa yksittäisen asiakkaan erityistarpeisiin eri markkinoil­la. Suurehkoilla markkinoilla Ifillä on yleensä useampia paikallisia yhteistyö­kumppaneita, ja monissa tapauksissa sa­maa vakuutusyhtiötä käytetään kumppa­nina useammassa kuin yhdessä maassa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa If tekee yhteistyötä Liberty Mutualin kanssa, jo­ka on yksi suurimmista vakuutustoimi­joista sekä Pohjois­Amerikan markkinoil­la että kansainvälisesti. Liberty Mutualin kansainvälisen toiminnan johtajalla Trond Landsvikillä on usean vuoden kokemus vakuutusalalta. Hän toteaa Yh­dysvaltain ja Euroopan markkinoiden eroavan toisistaan huomattavasti.

– Vakuutuksen ottaminen Yhdysval­loissa on lähinnä rinnastettavissa liiketoi­mintaan 50 eri maan kanssa, koska lain­säädäntö Amerikan eri osavaltioissa poik­keaa toisistaan. Voimassa olevien lakien noudattaminen edellyttää laajaa markki­natuntemusta. Syyskuun 11. päivän ka­tastrofin jälkeen säädetyn, terrorismiris­kiä ja vakuuttamista koskevan lain (the Terrorism Risk and Insurance Act; TRIA) voimaantulon jälkeen lakisäätei­set vaatimukset ovat muuttuneet entistä­kin monimutkaisemmiksi.

Liberty Mutual huolehtii asiakkaiden tarpeista tukemalla Ifin underwritereita siten, että kaikki tärkeät lakisääteiset vaa­timukset täytetään ja että asiakkaalla on vahingon sattuessa oikea turva.

– Kysymys on aivan yksinkertaisesti sii­tä, että toimimme markkinoilla Ifin ”sil­minä ja korvina” ja varmistamme, että Ifin kansainväliset asiakkaat saavat jatku­

vasti hyvää palvelua, Landsvik kiteyttää.Latinalaisessa Amerikassa If on aloit­

tanut yhteistyön espanjalaisen Mapfre Empresas ­yhtiön Global Risks ­divisioo­nan kanssa. Mapfre on jo aiemmin huo­lehtinut Ifin Espanjassa vakuuttamista riskeistä, ja nyt yhteistyötä on laajennet­tu uudella sopimuksella, joka käsittää useita Latinalaisen Amerikan maita, jois­sa Mapfre toimii. Muutamien paikallis­ten riskien hallinnasta ei siis jokaisessa maassa enää vastaa yksittäinen, omia ru­tiinejaan soveltava kumppani, vaan ris­kienhallinta keskitetään sellaiselle kump­panille, jolla on paikallinen verkosto useissa maissa. Tämän ansiosta pystytään koordinoimaan ja yksinkertaistamaan työskentelyprosesseja, parantamaan pal­velua ja lisäämään valvontaa.

Riskien yhteensovittaminen luo uusia tarpeita

Entistä suuremmat riskikeskittymät ja riskien yhteensovittaminen luovat uusia tarpeita.

Asiakkaat valvovat omaa riskiasemaan­sa entistä kattavammin muun muassa siksi, että tiukentunut lainsäädäntö vel­voittaa yrityksiä huolehtimaan riskienhal­linnastaan yhä tarkemmin. Monille suu­rille konserneille muutos on ollut kou­riintuntuva.

– On asiakkaita, jotka ovat sekä nyky­ään että aiemmin halunneet keskittää ris­kinsä captive­yhtiöihin. Yhä suurempi joukko asiakkaita keskittää kuitenkin se­kä riskienhallintansa että vakuutustensa hoitamisen yhteen paikkaan, Ruotsin Ifin myyntiyksikön johtaja Peter Jo-hansson toteaa.

– Tämän vuoksi meidän täytyy pystyä antamaan asiakkaille hyvä yleiskuva pai­kallisista vakuutussopimuksista, jotka si­sältyvät heidän konsernitason pääsopi­mukseensa, hän jatkaa.

Markkinat asettavat vakuutusyhtiöi­den palveluille ja toisaalta toiminnan val­

if on räätälöinyt kansainvälisesti toimi­vien asiakkaidensa tarpeita varten pal­veluverkoston, joka koostuu Ifin

omista yhtiöistä ja sivuliikkeistä sekä pit­käaikaisista vakuutuskumppaneista. Nämä tuntevat paikalliset markkinakäytännöt hyvin ja ovat muutenkin hyvin kilpailuky­kyisiä muiden markkinoilla toimivien, kansainvälisten vakuutusyhtiöiden kanssa.

Ifin osuus Pohjoismaiden kokonais­markkinoista on yli viidesosa. Yhtiö toi­mii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, minkä lisäksi se on vakiinnut­tanut asemansa yhtenä Baltian kasvavien markkinoiden suurimmista toimijoista.

Ifillä on jo pitkään ollut sivuliikkeet myös Saksassa, Englannissa, Ranskassa ja Hollannissa. Venäjälle perustettiin edus­

Kilpailukykyinen, kansainvälinen palveluverkosto

Suurin osa – noin 80 prosenttia

Ifin suurista pohjoismaisista

yritysasiakkaista toimii

useammassa kuin yhdessä maassa.

Tämä tarkoittaa, että If täyttää

asiakkaidensa vakuutustarpeet

kaiken kaikkiaan yli 55 maassa joko

omien toimistojensa välityksellä tai

paikallisten yhteistyökumppanien

avulla. Jokainen asiakas ja hänen

tarpeensa ovat ainutlaatuisia,

ja jokaisella markkina­alueella

on omat erityiset säännöksensä

ja vakuutusperinteensä. Tämä

asettaa suuria vaatimuksia Ifin

kansainväliselle liiketoiminnalle.

tusto vuonna 1995, ja tällä hetkellä If suunnittelee vakuutusyhtiön perustamis­ta Pietariin.

– Meillä on paljon asiakkaita, jotka toimivat aktiivisesti Venäjällä. Monet heistä tekevät myös investointeja laajen­taakseen toimintaansa entisestään. Li­säämällä toimintaamme Venäjällä voim­me laajentaa palvelujamme ja siten tu­kea asiakkaitamme entistäkin paremmin Venäjän kasvavilla markkinoilla, If Rus­sian Operations ­toiminnon varajohtaja Laura Paasio toteaa.

Yhteistyökumppaneita ympäri maailman

Omien palvelujensa täydentämiseksi If tekee yhteistyötä noin 40 vakuutusyh­

vonnalle yhä enemmän vaatimuksia niin vakuuttamisen kuin korvauskäsittelynkin osalta. Näiden vaatimusten täyttämiseksi If tekee aktiivista yhteistyötä kaikkien kumppaniensa kanssa ja pyrkii mahdolli­suuksien mukaan luomaan yhteisiä työs­kentelyprosesseja. Lisäksi If kartoittaa palvelutasossa ja vakuutusten käsittelyssä eri maiden välillä esiintyviä eroja, jotka voivat johtua paikallisista säännöksistä, erilaisista markkinakäytännöistä jne. Tä­män jälkeen asiakkaalle annetaan yhteen­veto paikallisista vakuutuskäytännöistä.

Yhdenmukainen palvelumalli

Ifin palvelumalli yhdenmukaistaa vakuu­tusten käsittelyn kansainvälisessä liiketoi­minnassa.

Vakuutusten käsittelyn yksinkertaista­miseksi ja selkiyttämiseksi eri maissa If on luonut palvelumallin, jonka avulla on tarkoitus mahdollisimman laajasti koor­dinoida eri kumppanien ja maiden välistä vakuutusten käsittelyä. Malli parantaa myös asiakkaan mahdollisuutta valvoa vakuutusten käsittelyä kokonaisvaltaisesti riskien maantieteellisestä sijainnista riip­pumatta.

Ifin palvelumalli määrittelee erityiset aikakehykset, jotka koskevat vakuutus­sopimuksen tekemiseen liittyviä seikkoja, kassavirtaa ja vahinkojen ilmoittamista. Tämän ansiosta asiakas on tarkkaan sel­villä siitä, mitä If pystyy tekemään eri markkinoilla ja minkälaista asiakkaan omaa panosta vaaditaan paikallisella ta­solla, jotta kaikki vakuutuksen ottami­seen, vahinkojen ilmoittamiseen ja kassa­virtaan liittyvät tekijät toimisivat parhaal­la mahdollisella tavalla. •

ELISABETH WISéN

elisabeth.wisen@if.se

Ifin kattava palveluverkosto

koostuu omien yhtiöiden ja

sivuliikkeiden lisäksi paikallisista

vakuutuskumppaneista ympäri

maailman.

.............................................................................................

If P&C InsuranceVikingsgatan 4 S-405 36 Gothenburgtel. +46 (0)771 43 00 00 fax. +46 (0)31 34 564 10 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceVästra Varvsgatan 19S-211 19 Malmötel. +46 (0)771 43 00 00fax. +46 (0)40 14 80 20 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceBox 190S-851 03 SundsvallVisit: Universitetsallén 2 tel. +46 (0)771 43 00 00 fax. +46 (0)60 18 50 11 firstname.lastname@if.se

FINLANDIf P&C InsuranceFIN-00025 IFVisit: Vattuniemenkuja 8 AHelsinkitel. +35 8 10 515 10fax. +35 8 10 514 4028firstname.lastname@if.fi

NORWAYIf P&C InsuranceP.O. Box 240N-1326 LysakerVisit: Lysaker Torg 35tel. +47 98 00 24 00fax. +47 67 84 02 60firstname.lastname@if.no

If Safety CentreRingvollN-1827 Hobøltel. +47 69 92 06 00fax. +47 69 92 06 01sikkerhetssenteret@if.no

DENMARKIf P&C InsuranceStamholmen 159DK-2650 Hvidovretel. +45 36 87 42 80fax. +45 36 87 48 65firstname.lastname@if.dk

fi

FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage F-75001 Paris tel. +33 1 42 86 00 64 fax. +33 1 42 86 09 76firstname.lastname@if.se

GERMANYIf Schadenversicherung AGDirektion für DeutschlandSiemensstrasse 9D-63263 Neu-Isenburgtel. +49 6102 710 70fax. +49 6102 710 771firstname.lastname@if.se

THE NETHERLANDSAND BELGIUMIf P&C InsuranceBoompjes 413NL-3011 XZ Rotterdamtel. +31 10 201 00 50fax. +31 10 413 77 99firstname.lastname@if.se

GREAT BRITAINIf P&C Insurance2nd floor, 40 Lime StreetLondon EC3M 7AWtel. +44 20 7984 7600fax. +44 20 7984 7629firstname.lastname@if.se

ESTONIAAS If Eesti KindlustusPronksi 19EE-10124 Tallinntel. +372 6 671 100fax. +372 6 671 101firstname.lastname@if.ee

LATVIAAS If LatviaKronvalda bulvaris 3 LV-1010 Rigatel. +371 7 094 777fax. +371 7 094 701firstname.lastname@if.lv

LITHUANIAUAB If DraudimasZalgirio 88 LT-09303 Vilniustel. +370 5 210 9800fax. + 370 5 263 6056firstname.lastname@if.lt

RUSSIAIf St.Petersburg Representative OfficeP.O.Box 16, FIN-53501 LappeenrantaVisit: Malaya Konyushennaya 1/3,office B 42191186 St.Petersburg, Russiatel. +7 812 329 2540fax. +7 812 329 2541merja.vainio@if.fi

Relax, we’ll help you.

SWEDENIf P&C InsuranceS-106 80 StockholmVisit: Barks väg 15tel. +46 (0)771 43 00 00fax. +46 (0)8 568 859 59 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceFIN-00025 IFVisit: Niittyportti 4 AEspootel. +35 8 10 515 10fax. +35 8 10 514 4028firstname.lastname@if.fi

.............................................................................................

If P&C InsuranceVikingsgatan 4 S-405 36 Gothenburgtel. +46 (0)771 43 00 00 fax. +46 (0)31 34 564 10 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceVästra Varvsgatan 19S-211 19 Malmötel. +46 (0)771 43 00 00fax. +46 (0)40 14 80 20 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceBox 190S-851 03 SundsvallVisit: Universitetsallén 2 tel. +46 (0)771 43 00 00 fax. +46 (0)60 18 50 11 firstname.lastname@if.se

FINLANDIf P&C InsuranceFIN-00025 IFVisit: Vattuniemenkuja 8 AHelsinkitel. +35 8 10 515 10fax. +35 8 10 514 4028firstname.lastname@if.fi

NORWAYIf P&C InsuranceP.O. Box 240N-1326 LysakerVisit: Lysaker Torg 35tel. +47 98 00 24 00fax. +47 67 84 02 60firstname.lastname@if.no

If Safety CentreRingvollN-1827 Hobøltel. +47 69 92 06 00fax. +47 69 92 06 01sikkerhetssenteret@if.no

DENMARKIf P&C InsuranceStamholmen 159DK-2650 Hvidovretel. +45 36 87 42 80fax. +45 36 87 48 65firstname.lastname@if.dk

fi

FRANCE AND LUXEMBOURG If Assurances France 4, rue Cambon, 2e étage F-75001 Paris tel. +33 1 42 86 00 64 fax. +33 1 42 86 09 76firstname.lastname@if.se

GERMANYIf Schadenversicherung AGDirektion für DeutschlandSiemensstrasse 9D-63263 Neu-Isenburgtel. +49 6102 710 70fax. +49 6102 710 771firstname.lastname@if.se

THE NETHERLANDSAND BELGIUMIf P&C InsuranceBoompjes 413NL-3011 XZ Rotterdamtel. +31 10 201 00 50fax. +31 10 413 77 99firstname.lastname@if.se

GREAT BRITAINIf P&C Insurance2nd floor, 40 Lime StreetLondon EC3M 7AWtel. +44 20 7984 7600fax. +44 20 7984 7629firstname.lastname@if.se

ESTONIAAS If Eesti KindlustusPronksi 19EE-10124 Tallinntel. +372 6 671 100fax. +372 6 671 101firstname.lastname@if.ee

LATVIAAS If LatviaKronvalda bulvaris 3 LV-1010 Rigatel. +371 7 094 777fax. +371 7 094 701firstname.lastname@if.lv

LITHUANIAUAB If DraudimasZalgirio 88 LT-09303 Vilniustel. +370 5 210 9800fax. + 370 5 263 6056firstname.lastname@if.lt

RUSSIAIf St.Petersburg Representative OfficeP.O.Box 16, FIN-53501 LappeenrantaVisit: Malaya Konyushennaya 1/3,office B 42191186 St.Petersburg, Russiatel. +7 812 329 2540fax. +7 812 329 2541merja.vainio@if.fi

Relax, we’ll help you.

SWEDENIf P&C InsuranceS-106 80 StockholmVisit: Barks väg 15tel. +46 (0)771 43 00 00fax. +46 (0)8 568 859 59 firstname.lastname@if.se

If P&C InsuranceFIN-00025 IFVisit: Niittyportti 4 AEspootel. +35 8 10 515 10fax. +35 8 10 514 4028firstname.lastname@if.fi