Pienen maailmanpelastusoppaan lähteet - osa 1: ongelmat

1. Ylikulutus

Jos ei toisin ilmoiteta, tämän luvun tiedot perustuvat lähteeseen Millennium Ecosystem Assessment. Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Island Press, Washington, DC 2005.

Ekologinen jalanjälki: Living Planet Report 2012. WWF 2012; The National Footprints Accounts, 2011 edition. Global Footprint Network 2012; Country fact sheet: Finland. Global Footprint Network 2012. Arviossa Suomen kulutuksesta on poistettu vienti ja siihen on lisätty tuonti. Tarkemmin ks. Michael Borucke ym.: Accounting for demand and supply of the biosphere’s regenerative capacity: The National Footprint Accounts’ underlying methodology and framework. Ecological Indicators 24 (2013).

Ylikulutuspäivä: August 22 was Earth Overshoot Day. Global Footprint Network 2012. http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day.

Maapallon rajat: Johan Rockström ym.: A safe operating space for humanity. Nature 461:2009, 472-475. Planetaaristen rajojen käsitteen kritiikistä ks. esim. Planetary boundaries. Commentary. Nature Reports Climate Change 23.9.2009. http://www.nature.com/climate/2009/0910/full/climate.2009.92.html.

Äkilliset ja peruuttamattomat muutokset: Anthony D. Barnosky ym.: Approaching a state shift in Earth’s biosphere. Nature 486:52-58, 7.6.2012.

Elinehtona ekosysteemipalvelutEkosysteemipalvelut: Ekosysteemipalvelut – tulevaisuutemme turva. Tietolehtinen 13.6.2008. Pohjoismaiden luonto – kohti vuotta 2010. Pohjoismaiden ministerineuvosto 2008.

Ekosysteemipalveluiden arvo: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. Valtioneuvoston kanslia 2009.

Liikaa ja väärinKansantalouden raaka-aineriippuvuus: Euroopan ympäristö - Neljäs arviointi. Euroopan ympäristökeskus 10.10.2007.

Luonnonvarojen kulutus asukasta kohti: Krausman ym.: Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. 2011 update. 2011; Demographic Yearbook 2009-2010. United Nations Population Division 2011; Suomen tieto perustuu vuoden 2000 tilastoihin – luonnonvarojen kulutusta lasketaan harvakseltaan. Lukuihin on lisätty tuonti ja niistä on vähennetty vienti. Steinberger ym.. The global patterns of materials use: a socioeconomic and geophysical analysis. Ecological Economics 69(5):2010, 1148-1158; Ks. ms. Decoupling Natural Resource Use and Environmental Impacts from Economic Growth. United Nations Environment Programme 2011.

Tuotteiden luonnonvarojen kulutus: Euroopan ympäristö - Neljäs arviointi. Euroopan ympäristökeskus 10.10.2007; E-waste, the hidden side of IT equipment's manufacturing and use. United Nations Environment Programme, Geneve 2005.

Alikulutus: World Energy Outlook 2012. International Energy Agency 2012; The State of Food Insecurity in the World 2012. Food and Agriculture Organization 2012.

Kuluttajaluokat: Marko Ulvila & Jarna Pasanen: Sustainable Futures. Replacing Growth Imperative and Hierarchies with Sustainable Ways. Ministry for Foreign Affairs 2009.

Vähiin käy ennen kuin loppuuMaametallit: Vesa Vanhalakka: Vihreän teknologian kova hinta. Aamulehti 13.11.2011.

Indium: James Mitchell Crow: Losing touch. New Scientist 23 October 2010.

Fosfori: James Elser & Stuart White: Peak phosphorus. Foreign Policy April 20, 2010.

Kalakannat: Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.

Metsäkato: Luku metsien hupenemisesta kattaa bruttona metsistä muuhun käyttöön muokatut tai luonnollisista syistä muuttuneet metsät. Jos otetaan huomioon metsien istuttaminen menetettyjen tilalle, nettona maailman metsät hupenivat runsaat viisi miljoonaa hehtaaria vuodessa. Global Forest Resources Assessment 2010. Key findings. Food and Agriculture Organization 2010; The World’s Top 10 Most Threatened Forest Hotspots. Conservation International 2.2.2011.

Öljyhuippu: World Energy Outlook 2010. International Energy Agency 2010.

Laatikko: Ihmisen aikaWelcome to the Anthropocene. The Economist 28.5.2011; Anthony D. Barnosky ym.: Approaching a state shift in Earth’s biosphere. Nature 486:52-58, 7.6.2012.

Takaisin kuilun partaaltaNiinistön lainaus: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa 5.2.2013.

Vesi: Peter H. Gleick: The World’s Water: The Biennial Report on Freshwater Resources. Volume 7. Island Press 2011; An Overview of the State of the World’s Fresh and Marine Waters - 2nd Edition. United Nations Environment Programme 2008; Water use, Total water withdrawal. AQUASTAT. Tiedot haettu 24.10.2011; P.H. Gleick 1996: Water resources. Teoksessa S. H. Schneider (toim.): Encyclopedia of Climate and Weather. Vol. 2. Oxford University Press, New York 1996. 817-823.

Metsät: Amazon deforestation hits record low. Guardian 28.11.2012; Jon R. Luoma: China’s Reforestation Programs: Big Success or Just an Illusion? YALE environment 360. 17.1.2012. http://e360.yale.edu/feature/chinas_reforestation_programs_big_success_or_just_an_illusion/2484.

Kalat ja meret: Plenty more fish in the sea. The Economist 26.5.2012; Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.

Maametallit: Vesa Vanhalakka: Vihreän teknologian kova hinta. Aamulehti 13.11.2011.

Sademetsistä syömäpuikkojaKännykät: Euroopan ympäristö - Neljäs arviointi. Euroopan ympäristökeskus 10.10.2007.

Autot: Loput hupenevat moottorin hukkalämpöön, kitkaan ja ilman pumppaamiseen, joutokäyntiin, voimansiirron hukkaan, jarruttamiseen, renkaiden vierinvastukseen sekä ilmanvastukseen. Fuel economy: where the energy goes. US Department of Energy. Katsottu 7.4.2013.

Ruokahävikki: Satu Lehtonen: Kolmannes maailmassa tuotetusta ruoasta joutuu hukkaan. Maaseudun Tulevaisuus 18.5.2011.

Sähkö- ja elektroniikkaromu: Huisman ym.: 2008 Review of Directive 2002/96 on Waste Electrical and Electronic Equipment. Final Report. United Nations University 2008; Eurostat; Questions and answers on the revised directive on waste electrical and electronic equipment (WEEE). MEMO/08/764. Euroopan komission muistio 2008.

Sivusaalis: Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.

Ympäristölle haitalliset tuet: Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012; Valtiovarainministeriön muistio 25.1.2013.

Kuluttamatta jättäminen parasta ekokuluttamistaKierrätys: Vesa Vanhalakka: Vihreän teknologian kova hinta. Aamulehti 13.11.2011; C. Claiborne Ray: Through the Mill. New York Times 20.12.2010.

Niukkuuden hintaÖljyn hinta ja köyhyys: Trevor Houser & Shashank Mohan: Energy Poverty American Style. Blogi 26.9.2011. http://www.piie.com/blogs/realtime/?p=2388. Katsottu 7.4.2013.

Öljyn kulutus: BP Statistical Review of World Energy June 2012. BP 2012; US EIA:n tietokanta. Haettu 28.3.2013.

Ruuan hinta: Price volatility and food security. A report by the High Level Panel of Experts on Food Security and Nutrition. HLPE Report 1. July 2011. Committee on World Food Security. High Level Panel of Experts on Food Security and Nutrition, Rome 2011.

Lannoitteet ja mellakat: James Elser & Stuart White: Peak phosphorus. Foreign Policy April 20, 2010; Riots, instability spread as food prices skyrocket. CNN 14.4.2008.

Luonnonvarat ovat valtaaLuonnonvarojen keskittyminen: James Elser & Stuart White: Peak phosphorus. Foreign Policy April 20, 2010; Vesa Vanhalakka: Vihreän teknologian kova hinta. Aamulehti 13.11.2011.

Öljyvarat: CIA World Factbook.

Venäjä: Miriam Elder: Behind the Russia-Ukraine Gas Conflict. BloombergBusinessweek 3.1.2009.

Mitsubishi: Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.

Turskat: Lawrence C. Hamilton & Melissa J. Butler: Outport Adaptations: Social Indicators through Newfoundland’s Cod Crisis. Human Ecology Review Vol. 8, No. 2, 2001.

Lajikirjo hupeneeLajien määrä: Tuore, lajien ryhmittelyyn perustuva arvio esittää lajien määrän olevan noin 8,7 miljoonaa. Camilo Mora ym.: How Many Species Are There on Earth and in the Ocean? PLoS Biology 9(8), 2011; Ilkka Timonen: Kaksi apinaa, leijona, ja Paavo Pesusieni. Aamulehti 5.2.2013.

Uhanalaisuus: IUCN Red List Version 2012.2.

Maatalouden lajikirjo: Agriculture at a Crossroads. Global Summary for Decision Makers. International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. IAASTD 2009; The State of the World’s Plant Genetic Resources for Food and Agriculture. Food and Agriculture Organization 1997; R.J. Peña: Wheat for bread and other foods. FAO Corporate Document Repository. http://www.fao.org/docrep/006/y4011e/y4011e0w.htm.

Suomen uhanalaiset lajit: Suomen lajien punainen lista 2010. www.ymparisto.fi; Uusi arvio - joka kymmenes Suomen eliölaji edelleen uhanalainen. Tiedote 1.12.2010. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.

Pysyvästi köyhempi maailmaUhanalaisuuden syyt: Hiljattain viranomaiset pidättivät Thaimaassa miehen, joka salakuljetti kerralla yli kymmenesosaa arvioidusta kilpikonnakannasta. Onneksi konnat olivat elossa, joten ne voidaan vielä palauttaa luontaiseen elinympäristöönsä Madagaskarissa. Jeremy Hance: Over 10% of a single tortoise species’ population found in smuggler’s bag. The Guardian 25.3.2013; Amphibian Population Declines. The Biodiversity Group. Katsottu 7.4.2013. http://www.biodiversitygroup.org/topics/amphibian_declines.html.

Suomen lajien uhat: Uusi arvio - joka kymmenes Suomen eliölaji edelleen uhanalainen. Tiedote 1.12.2010. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö; Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.

Lääkeaineet: Nurinkurista kyllä, lajikirjon hyöty voi koitua myös sen kohtaloksi. Himalajalla kasvavaa marjakuusta (Taxus contorta) uhkaa sukupuutto, koska siitä saadaan syöpälääkkeissä käytettävää paklitakselia. Hanna Gersmann & Jessica Aldred: Medicinal tree used in chemotherapy drug faces extinction. The Guardian 10.11.2011; Conserving crop wild relatives. International Plant Genetic Resources Institute 2009.

Perinteiset viljelylajikkeet: Biodiversity and Agriculture. Secretariat of the Convention on Biological Diversity 2008.

2. Sorto

Edistys: Ihmiskunnan kehitystä vähemmän väkivaltaiseksi ja julmaksi on kuvannut seikkaperäisesti ja terävästi Steven Pinker kirjassaan The Better Angels of Our Nature: Why Violence Has Declined. Viking 2011.

Demokratian yleistyminen: Arch Puddington: Freedom in the World 2013. Democratic Breakthroughs in the Balance. Freedom House 2013.

Kuolemantuomiot: Täytäntöön pantujen kuolemantuomioiden määrä on tippunut vuosikymmenessä noin kolmanneksella. Vuonna 2011 enää joka noin kymmenes maa teloitti ihmisiä. Death Penalty Trends. Amnesty International in USA. Katsottu 7.4.2013. http://www.amnestyusa.org/our-work/issues/death-penalty/us-death-penalty-facts/death-penalty-trends; The Death Penalty in 2011. Amnesty International 2012.

Pohjois-Korea: Amnesty International Report 2011. The State of the World’s Human Rights. Amnesty International 2011.

Ihmisoikeuksien mittaaminen: Sean Holland: Ranking Rights: Problems and Prospects for a Quantitative Global Human Rights Index. Issue Paper Volume 1, Issue 4, August 2008. Measurement and Human Rights Program 2008; Ethan E. Fosse: The Future of Human Rights Measurement: Towards an International Survey of Human Rights. Issue Paper Volume 1, Issue 3, August 2008. Measurement and Human Rights Program 2008.

Oikeuksien luokittelu: Toinen tapa ryhmitellä oikeuksia on puhua yhtäältä kansalais- ja poliittisista sekä toisaalta taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista.

Kielletyt tekstiviestitIlmaisunvapaus: Freedom of the Press Category Breakdown Data. Global Category Breakdown 1989–2012. Freedom House 2013; 2011–2012 World Press Freedom Index. Reporters Without Borders 25.1.2012.

Vapaan median maat: Karin Deutsch Karlekar & Jennifer Dunham: Freedom of the Press 2012. Breakthroughs and Pushback in the Middle East. Freedom House 2012.

Euroopan maiden sijoitus: 2013 World Press Freedom Index. Reporters Without Borders.

Verkkosananvapaus: Freedom on the net. A global assessment of internet and digital media. Freedom House 2009.

Uskonnonvapaus: Annual Report 2012. United States Commission on International Religious Freedom 2012; Challenges to Religious Freedom and Executive Summary Of Individual Country Reports. July-December, 2010 International Religious Freedom Report. United States Department of State 13.9.2011. Katsottu 8.4.2013.

Turvapaikanhakijat: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 21.1.2011: Case of M.S.S. v. Belgium and Greece; Maahanmuuttoviraston tiedote 6.2.2013: Turvapaikkapuhuttelua odotetaan noin viisi kuukautta.

Pakolaiset köyhissä maissa: World Report 2011. Human Rights Watch 2011.

Laatikko: ”Ihmisoikeusloukkauksilta ei saa sulkea silmiä”United States 2011 Country Report on Human Rights Practices, Azerbaijan. Bureau of Democracy, Human Rights and Labor. U.S. Department of State 2011; 2011–2012 World Press Freedom Index. Reporters Without Borders 25.1.2012.

Kivitettäväksi rikoksista Jumalaa vastaanOrjuuden laajuus: 21 million people are now victims of forced labour, ILO says. Lehdistötiedote 1.6.2012. International Labour Organization. Orjuuden vastaiset aktivistit esittävät suurempia arvioita, mutta niiden luotettavuutta on epäilty. Ks. esim. Kevin Bales: Nykyajan orjat – ja miten heidät vapautetaan. Into Kustannus 2013; The State of the World’s Children 2011. Adolescence. An Age of Opportunity. United Nations Children’s Fund 2011; The Human Rights and Business Pages. Forced Labour. Amnesty Internationalin Hollannin osasto 2006.

Kidutus: Combating Torture: a manual for action. Amnesty International 2003; Olsen ym.: Prevalent pain and pain level among torture survivors. Danish Medical Bulletin Vol. 53, No. 2: 210-214, 2006; Erik Edston: Police torture in Bangladesh – allegations by refugees in Sweden. Torture Vol. 15, No. 1, 2005; Common methods of torture and abuse in the People's Republic of China. International Society for Human Rights. Katsottu 7.4.2013. http://www.ishr.org/Methods-of-torture-in-the-People-s-Republic-of-China.1047.0.html.

Kuolemantuomiot: Tuomo Björksten: Peruuttamaton rangaistus. Aamulehti 6.4.2012; Death sentences and executions 2009. Amnesty International 2010.

Demokratiaa säästellenDemokratian puute: Arch Puddington: Freedom in the World 2011. The Authoritarian Challenge to Democracy. Freedom House 2011; Paul Collier: Bad Guys Still Matter. Foreign Policy 20.6.2011.

Epäonnistuneet valtiot: The 2012 Failed State Index. Foreign Policy & The Fund for Peace. http://www.foreignpolicy.com/failedstates.

Somalia: Country Profile Somalia. 2011 Country Profile Series. Fund for Peace, October 2011.

Vapaus puutteestaSosiaaliturvan yleisyys: World Social Security Report 2010/11. Providing coverage in times of crisis and beyond. International Labour Organization 2010.

Teollisuusmaiden ongelmat: Situation of the homeless in Europe as a result of the spell of cold weather: - extracts from the Commission statement. 13.2.2012. Euroopan komisio 2012; Stan Dorn: Uninsured and Dying Because of It: Updating the Institute of Medicine Analysis on the Impact of Uninsurance on Mortality. Urban Institute 2008; Eurostat 20.3.2013: Unemployment rate by sex and age groups – annual average, %. Less than 25 years, 2012; Claire Davenport: Austerity's children becoming Europe's "lost generation". Reuters 14.2.2013.

Talouden vapaus: 2013 Index of Economic Freedom. The Heritage Foundation & The Wall Street Journal 2013.

Lottovoitto syntyä SuomeenKansainväliset vertailut: Karin Deutsch Karlekar & Jennifer Dunham: Freedom of the Press 2012. Breakthroughs and Pushback in the Middle East. Freedom House 2012; World Press Freedom Index 2013. Reporters Without Borders 2013; Corruption Perceptions Index 2012.Transparency International; 2012 Supplemental International SERF Index for high income OECD countries. Economic and Social Rights Empowerment Initiative 2012; Waldemar Arroyo Rojas: Measuring Children’s Human Rights Violations: Constructing an International Index of Children’s Human Rights; The 2012 Failed State Index. Foreign Policy & The Fund for Peace. http://www.foreignpolicy.com/failedstates.

Ihmisoikeusistuimen tuomiot: Tanska on saanut 14, Islanti 9, Norja 21 ja Ruotsi 47 langettavaa tuomiota. Violation by Article and by State 1959–2011. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 2011; 2011 Human Rights Reports: Finland. US Department of State 2011; Amnesty International Report 2011. The State of the World’s Human Rights. Amnesty International 2011.

Suomen puutteet: 2011 Human Rights Reports: Finland. US Department of State 2011.

Sosiaaliset erot: Tuija Martelin, Seppo Koskinen & Eero Lahelma: Väestöryhmien väliset terveyserot. Terveyskirjasto 18.7.2005. Katsottu 8.4.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00043.

Edistys ei ole itsestäänselvyysKim Lane Scheppele: Hungary’s Constitutional Revolution. New York Times 19.12.2011.

Demokratian kevätAlaluvun lähteenä käytetty Time-lehden numeroa 26.12.2011 (Vol. 178, No. 25-26).

Kiinan protestit: Chinese protesters clash with police over power plant. The Guardian 22.10.2012.

Miksi vapaus?Senin lainaus: Amartya Sen: Democracy as a Universal Value. Journal of Democracy 10 (3), 1999.

Valtion luhistumisen hinta: The Brutal Truth. Foreign Policy July/August 2011.

Sorron juuretSotilas- ja terveysmenot: World Bank Database: Military expenditure (% of GDP) 2010; Health expenditure, public (%, of total health expenditure) 2010; Health expenditure, total (% of GDP) 2010.

3. Nälkä ja jano

Gandhin lainaus: "Imagine, therefore, what a calamity it must be to have 300 million unemployed, several millions becoming degraded every day for want of employment, devoid of self- respect, devoid of faith in God. I may as well place before the dog over there the message of God as before those hungry millions who have no lustre in their eyes and whose only God is their bread. I can take before them a message of God only by taking the message of sacred work before them. It is good enough to talk of God whilst we are sitting here after a nice breakfast and looking forward to a nicer luncheon, but how am I to talk of God to the millions who have to go without two meals a day? To them God can only appear as bread and butter." M.K. Gandhi: Young India, 15-10-'31. Teoksessa M.K.Gandhi: My Religion. Toimittanut Bharatan Kumarappa. Navajivan Publishing House, Ahmedabad 1955.

Nälkäisten määrä: The State of Food Insecurity in the World 2012. Food and Agriculture Organization 2012.

Ravintoaineiden puute: The nutrition puzzle. Economist 18.2.2012.

Nälän hinta: The State of Food Insecurity in the World 2004. Food and Agriculture Organization 2004; Rodrigo Martínez & Andrés Fernández: The cost of hunger: Social and economic impact of child undernutrition in Central America and the Dominican Republic. Project Document. United Nations, Santiago 2008; Achieving food security in the face of climate change. Summary for policy makers from the Commission on Sustainable Agriculture and Climate Change. November 2011. CGIAR Research Program on Climate Change and Food Security 2011.

Nälkä ja konfliktit: Assessment of the world food security situation. Committee on World Food Security Thirty-First Session. Rooma 23.-26.5.2005; Ellen Messer, Marc J. Cohen & Thomas Marchione: Conflict: A Cause and Effect of Hunger. ECSP Report Issue 7; Cullen Hendrix & Henk-Jan Brinkman: Food insecurity and conflict dynamics - Causal linkages and Complex feedbacks. Food Security in Protracted Crises. High-Level Expert Forum, Rooma 13.-14.9.2012.

Kuolemat: The nutrition puzzle. Economist 18.2.2012; Marcus Noland & Sherman Robinson: Famine in North Korea: Causes and Cures. Economic Development and Cultural Change. Working Paper Series WP99-2. Peterson Institute for International Economics 1999.

Edistys: The State of Food Insecurity in the World 2012. Food and Agriculture Organization 2012; The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Laatikko: Mitä tiedämme nälästä?How does FAO measure hunger? Food and Agriculture Organization. Haettu 14.11.2012. http://www.fao.org/hunger/en; Edoardo Masset: A review of hunger indices and methods to monitor country commitment to fighting hunger. Food Policy Vol. 36 (2011):1, 102-108; Derek Headey: Measuring food security in times of crisis. Esitys 2011; Carlo Cafiero & Pietro Gennari: The FAO indicator of the prevalence of undernourishment. 2011; The State of Food Insecurity in the World 2012. Food and Agriculture Organization 2012.

Ruokaa miljardeilleLihankulutus Suomessa: Ravintotase 2011. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 2012.

Ruuan tarpeen kasvu: How to Feed the World in 2050. Food and Agriculture Organization 2009; Agriculture at a Crossroads. Global Summary for Decision Makers. International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. 2009.

Syömme lasten pöydästäMaan kuluminen: Land Degradation. Global Change Curriculum. University of Michigan 2010; Agriculture at a Crossroads. Global Summary for Decision Makers. International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. 2009; H. Eswaran, R. Lal & P.F. Reich: Land Degradation: An overview. 2001.

Maanviljelyn ympäristöhaitat: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011.

Tyhjä jääkaappiAliravitsemus teollisuusmaissa: The State of Food Insecurity in the World 2012. Food and Agriculture Organization 2012.

Ruoka-apu: Toimeentulo-ongelmat saavat yhä useamman turvautumaan kirkon diakoniaan. Kirkon tiedotuskeskus 7.4.2011.

Ikääntyneet: Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Helsinki 2010.

D-vitamiini: Outi Mäkitie: Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä? Pääkirjoitus. Duodecim 2011;127:1181-3; ks. ms. esim. Maija Kajan: Ihmeellinen D-vitamiini – ja ihmeelliset suositukset. Blogi 23.1.2013. http://maijakajan.fi/2013/terveys/ihmeellinen-d-vitamiini-ja-ihmeelliset-suositukset.

Ylipainosta uusi normaalipainoYlipainon yleisyys: Fact sheet No 311: Obesity and overweight. Updated March 2013. World Health Organization 2013.

Ylipaino Suomessa: Satu Helakorpi ym.: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Raportti 15/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011.

Terveyshaitat: Lihavuutta terveysongelmien väitettynä aiheuttajana on myös arvosteltu. Olen käsitellyt aihetta tarkemmin pro gradu -tutkielmassani Ruutuun sopimattomat ruumiit. Lihavien representaatio tv-sarjoissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2009. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=20227; David H. Freedman; How to fix the obesity crisis. Scientific American February 2011.

Epäterveelliset elämäntavat: Ks. mm. Andy Coghlan: Food, not flab, is the real killer. New Scientist 13.3.2010.

JanoJos ei toisin mainita, lähteenä on käytetty raporttia Progress on sanitation and drinking-water. 2010 update. World Health Organization & Unicef 2010.

Vedenkulutus: Luvut ovat vuosilta 2003 (Somalia), 2005 (Suomi) ja 2009 (Brunei). AQUASTAT database. Food and Agriculture Organization 2012.

Veden puutteen hinta: The Economic Impacts of Inadequate Sanitation in India. Inadequate Sanitation Costs India Rs. 2.4 Trillion (US$53.8 Billion). Water and Sanitation Program 2011.

PaskajuttuJos ei toisin mainita, lähteenä on käytetty raporttia Progress on sanitation and drinking-water. 2010 update. World Health Organization & Unicef 2010.

Vessat vs. kännykät: Deputy UN chief calls for urgent action to tackle global sanitation crisis. United Nations News Centre 21.3.2013. http://www.un.org.

Terveyshaitat: Annette Prüss-Üstün ym.: Safer water, better health. Costs, benefits and sustainability of interventions to protect and promote health. World Health Organization, Geneve 2008.

Ruokaa riittää (mutta ei nälkäisille)Prosentti viljantuotannosta: Satu Lehtonen: Maailman nälkä ei johdu ruuan puutteesta vaan epätasaisesta jaosta. Maaseudun tulevaisuus 23.9.2011.

Rikkaiden maiden köyhät: J.P. Block. R.A. Scribner & K.B. DeSalvo: Fast food, race/ethnicity, and income: A geographical analysis. Am J Prev Med. 2004 Oct;27(3): 211-7; K. Morland ym.: Neighborhood characteristics associated with the location of food stores and food service places. Am J Prev Med. 2002 Jan;22(1):23-9; Latetia V. Moore & Ana V. Diez Roux. Associations of neighborhood characteristics with the location and type of food stores. Am J Public Health. 2006 February; 96(2): 325–331.

Ruokahävikki: Global food losses and food waste. Extent, causes and prevention. Food and Agriculture Organization, Rooma 2011.

Tehottomuus: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011.

Eläintuotanto: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011;Heikki Vuorela: Nälkätutkija haluaa lihalle ylellisyysveron. Maaseudun tulevaisuus 28.9.2011.

Muut käyttökohteet: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011; Heikki Vuorela: Nälkätutkija haluaa lihalle ylellisyysveron. Maaseudun tulevaisuus 28.9.2011; Scaling Up. Global food security and sustainable agriculture. Unite Nations Global Compact 2012.

Köyhät jäävät ilmanVeden tuhlaus Australiassa: Alan Beattie: False Economy. A Surprising Economic History of the World. Penguin Books 2010.

Veden puhdistaminen Sambiassa: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Vessat Andhra Pradeshissa: Progress on sanitation and drinking-water. 2012 update. World Health Organization & Unicef 2012.

4. Ilmastokriisi

Orissan hirmumyrskyt: Oras Tynkkynen: Orissa Cyclone: A natural phenomenon or a sign of things to come? Friends of the Earth Finland 2000.

Ilmastonmuutos ja hirmumyrskyt: M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007; The Copenhagen Diagnosis: Updating the world on the Latest Climate Science. Executive Summary. The University of New South Wales Climate Change Research Centre (CCRC), Sydney 2009.

Merenpinnan nousu: The Copenhagen Diagnosis: Updating the world on the Latest Climate Science. Executive Summary. The University of New South Wales Climate Change Research Centre (CCRC), Sydney 2009. Joidenkin arvioiden mukaan nousua voi olla tätäkin enemmän. Suuruus riippuu päästöjen tupruttelun tahdista, ilmaston herkkyydestä ja jäätikköjen sulamisnopeudesta. James E. Hansen & Makiko Sato: Paleoclimate Implications for Human-Made Climate Change. Proceedings of Milutin Milankovitch 130th Anniversary Symposium. 2011; M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Technical Summary. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007; Toisaalta koralliriutoille rakentuvat saaret voivat myös sopeutua merenpinnan nousuun - ainakin toistaiseksi. Wendy Zukerman: Pacific islands defy sea-level rise. New Scientist 5.6.2010.

Sandy: Eric S. Blake ym.: Tropical Cyclone Report – Hurricane Sandy (AL182012). 12.2.2013. National Hurricane Center 2013.

Helleaallot: JM Robine ym.: Report on excess mortality in Europe during summer 2003. 28.2.2007. 2003 Heat Wave Project 2007; Impacts of Summer 2003 Heat Wave in Europe. Environment Alert Bulletin 2. United Nations Environment Programme 2004; Natural Variability Main Culprit of Deadly Russian Heat Wave That Killed Thousands. 9.3.2011. National Oceanic and Atmospheric Administration 2011; Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided. November 2012. The World Bank 2012; David Barriopedro ym.: The Hot Summer of 2010: Redrawing the Temperature Record Map of Europe. Science 8 April 2011: Vol. 332 no. 6026 pp. 220-224; Bruce T. Anderson: Intensification of seasonal extremes given a 2°C global warming target. Climatic Change May 2012, Volume 112, Issue 2, 325-337.

Nälkää ja tautejaVesipula: M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Technical Summary. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007.

Viljelyolot pohjoisessa: Lämpeneminen pidentää kasvukautta erityisesti keväästä ja kasvavat hiilidioksidin pitoisuudet ilmakehässä vauhdittavat kasvien kasvua. Toisaalta kasvitaudit, tuhohyönteiset ja säävahingot todennäköisesti lisääntyvät.

Ruuantuotanto kuivilla alueilla: Profile for Climate Change. Food and Agriculture Organization 2009.

Terveysvaikutukset: Anthony Costello ym.: Managing the health effects of climate change. The Lancet, Volume 373, Issue 9676, 1693 – 1733. 16 May 2009; M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Technical Summary. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007; LF Chaves & CJ Koenraadt: Climate change and highland malaria: fresh air for a hot debate. Q Rev Biol. 2010 Mar;85(1):27-55; Peter W Gething ym.: Climate change and the global malaria recession. Nature. 2010 May 20;465(7296):342-5.

Ripuli: Diarrhoeal disease. Fact sheet No 330. April 2013. World Health Organization 2013; M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Technical Summary. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007.

Lumikausi: Jari Järviluoma & Leena Suopajärvi (toim.): Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin sopeutuminen Rovaniemellä. Clim-ATIC-hankkeen raportti. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja c: Työpapereita 52.Lapin yliopisto, Rovaniemi 2009.

Hyvästi korallit?Puulajien leviämisnopeus: Esko Kuusisto, Lea Kauppi & Pirkko Heikinheimo (toim.): Ilmastonmuutos ja Suomi. Yliopistopaino 1996.

Metsäpalot Yellowstonessa: Anthony L. Westerling ym.: Continued warming could transform Greater Yellowstone fire regimes by mid-21st century. 2011.

Koralliriutat: M.D. Spalding, C. Ravilious & E.P. Green: World Atlas of Coral Reefs. World Conservation Monitoring Centre. United Nations Environment Programme 2001; M.L. Parry ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Technical Summary. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007; Great Barrier Reef Outlook Report. Great Barrier Reef Marine Park Authority 2009; Ove Hoegh-Guldberg ym.: Vulnerability of reef-building corals on the Great Barrier Reef to climate change. Teoksessa JE Johnson & PA Marshall: Climate change and the Great Barrier Reef: A vulnerability assessment. Great Barrier Reef Marine Park Authority & the Australian Greenhouse Office, Department of the Environment and Water Resources 2007; Marah J. Hardt & Carl Safina: Threatening Ocean Life. Scientific American August 2010.

Sukupuuttouhka: James J. McCarthy ym. (toim.): Contribution of Working Group II to the Third Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press 2001.

Ilmastonmuutos tulee kalliiksi köyhilleSternin raportti: Sittemmin raportin laatinut Nicholas Stern on arvioinut olleensa väärässä; hän aliarvioi ilmastokriisin vakavuuden. Heather Stewart & Larry Elliott: Nicholas Stern: 'I got it wrong on climate change – it's far, far worse'. The Observer, 26.1.2013. http://www.guardian.co.uk/environment/2013/jan/27/nicholas-stern-climate-change-davos; Nicholas Stern: Review on the economics of climate change. HM Treasury, Lontoo 2006.

Taantumat: Angus Maddison: Historical Statistics of the World Economy: 1-2008 AD.

Kustannukset kehitysmaille: World Development Report 2010: Development and Climate Change. World Bank 2010; Nicholas Stern: Review on the economics of climate change. HM Treasury, Lontoo 2006.

Köyhien määrä: Nicholas Stern: Review on the economics of climate change. HM Treasury, Lontoo 2006; The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Maiden haavoittuvuus: Keskeinen poikkeus sääntöön on Stockholm Environment Instituten VI-CRED-indeksissä, joka arvioi myös Lähi-idän olevan hyvin altis ilmastonmuutoksen vaurioille, koska alueella elää ihmisiä hyvin tiheästi suhteessa sen vesivaroihin. Global Adaptation Index. Global Adaptation Institute 2011. http://index.gain.org; Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 Report of the Climate Vulnerability Initiative. DARA 2010; Big economies of the future - Bangladesh, India, Philippines, Vietnam and Pakistan - most at risk from climate change. 21.10.2010. Maplecroft 2010; Elizabeth A. Stanton ym.: Estimating Regions’ Relative Vulnerability to Climate Damages in the CRED Model. Working Paper WP-US-1103. Stockholm Environment Institute 2011.

Lämpeneminen voimistaa uhkiaKonfliktien todennäköisyys: Solomon M. Hsiang, Kyle C. Meng & Mark A. Cane: Civil conflicts are associated with the global climate. Nature 476, 438–441, 25.8.2011.

Darfur: Sudan Post-Conflict Environmental Assessment. United Nations Environment Programme, June 2007.

Ruuan hinta ja levottomuudet: Marco Lagi, Karla Z. Bertrand & Yaneer Bar-Yam: The Food Crises and Political Instability in North Africa and the Middle East. 10.8.2011. Poikkeuksellisen kuuma sää on yhdistetty muunkinlaiseen levottomuuteen: tappoihin Tansaniassa, raiskauksiin ja murhiin Yhdysvalloissa – jopa baseballin pelaajien hyökkäävään käyttäytymiseen. Tom Bundervoet: Will Rising Temperatures Derail Africa’s Rise? Blogiteksti 3.4.2013. Maailmanpankki, blogs.worldbank.org.

Ilmastopakolaisuus: Climate Change, Migration and Displacement: Who will be affected? Working paper submitted by the informal group on Migration/ Displacement and Climate Change of the IASC, 31.10.2008; UNHCR and Climate Change: Involvement, Challenges & Response. The UN Refugee Agency. http://www.unhcr.org/4ad5820f9.html.

Lämpenemisen alueelliset erot: S. Solomon ym. (toim.): Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge & New York 2007.

Epätodennäköistä mutta mahdollistaSanoinkuvaamattomat vaikutukset: Vaikutukset olisivat sanoinkuvaamattomia, mutta jotkut ovat niitä silti yrittäneet sanoin kuvailla. Kuuden asteen lämpenemisen vaikutuksia tutkimuskirjallisuuteen perustuen on käsitellyt ansiokkaasti ilmastotoimittaja Mark Lynas. Mark Lynas: Six Degrees. Our Future on a Hotter Planet. Fourth Estate, Lontoo 2007. Suomalaisen tiedetoimittajan Pasi Toiviaisen kuvaukset ilmastokriisin runtelemasta maailmasta ovat yhtä kiinnostavia kuin rajujakin. Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta. Otava 2007.

Äkilliset ja peruuttamattomat vaikutukset: Natalia Pimenoff ym.: Epälineaariset ja äärimmäiset ilmaston muutokset. Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoa varten. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2008. Valtioneuvoston kanslia 2008.

Keskitytään olennaiseenMusta hiili: Black carbon larger cause of climate change than previously assessed. Lehdistötiedote 15.1.2013. International Geosphere-Biosphere Programme 2013.

Päästöjen lähteet: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. Valtioneuvoston kanslia 2009.

Kenen on vastuu?Päästöjen jakautuminen alueittain: Michael R. Raupach ym.: Global and regional drivers of accelerating CO2 emissions. PNAS vol. 104, no. 24, 12.6. 2007; CO2 Emissions from Fuel Combustion (2011 Edition). International Energy Agency, Pariisi 2011; Population Estimate, October 2011. Statistics Canada 2011; World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

Intian päästöt: Hiding behind the poor. A report by Greenpeace on climate injustice. Greenpeace India 2007.

Päästöjen jakautuminen teollisuusmaiden sisällä: Annemarie C. Kerkhof ym.: Determinants of variation in household CO2 emissions between and within countries. Energy Policy 37 (2009), 4, 1509-1517; Inventory of U.S. Greenhouse Gas Emissions and Sinks 1990-2009. U.S. Environmental Protection Agency 2011; Annual Population Estimates. U.S. Census Bureau 2009; Gerd Johnsson-Latham: A study on gender equality as a prerequisite for sustainable development. Report to the Environment Advisory Council 2007:2. Environment Advisory Council 2007.

Viennin päästöt: Steven J. Davis & Ken Caldeira: Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS Early Edition, 29.1.2010.

Lyhytvaikutteiset kasvihuonekaasut: Drew Shindell ym.: Simultaneously Mitigating Near-Term Climate Change and Improving Human Health and Food Security. Science 13.1.2012: Vol. 335, No. 6065, 183-189. MaailmanpalovakuutusEdistys ilmastonsuojelussa: Approximated EU GHG inventory: Early estimates for 2010. Technical report No 11/2011. European Environment Agency 2011. Jos talouden kasvun mittarina käytetään ostovoimapariteetilla korjattuja arvoja, talouden voidaan sanoa kasvaneen jopa 120 prosenttia. World Economic Outlook Database, September 2011. International Monetary Fund 2011; Electricity generated from renewable sources. Eurostat 1.12.2011; International Energy Statistics: Wind Energy Net Generation. U.S. Energy Information Administration. Kapasiteetti on noin tuplaantunut Kiinassa jopa neljänä vuonna peräkkäin. World Wind Energy Report 2010. World Wind Energy Association 2011; Global Wind Report 2010. Annual Market Update 2010. Global Wind Energy Council 2011; 2011 Integrated Energy Policy Report. California Energy Commission 2011; State Energy Consumption Estimates 1960 through 2009. U.S. Energy Information Agency; Electricity Consumption by Planning Area. California Energy Commission; California Population 2010. U.S. Bureau of the Census; California historical population counts. U.S. Bureau of the Census.

Mahdollisen rajat: Viime aikoina on esitetty epäilyksiä siitä, että lämpenemistä ei ole enää mahdollista rajoittaa kahteen asteeseen. Taustalla ovat maailman päästöjen ennakoitua nopeampi kasvu, kansainvälisen ilmastopolitiikan epävarmat näkymät ja huolestuttavat uutiset ilmastojärjestelmän herkkyydestä ja lämpenemistä kiihdyttävistä palautekytkennöistä. Ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi on planeettatekniikat (englanniksi climate engineering) – ilmaston tietoinen viilentäminen albedoa eli heijastavuutta muuttamalla tai sitomalla ilmakehästä sinne vapautunutta hiiltä. Planeettatekniikoihin liittyy vielä valtavasti epävarmuuksia ja riskejä, mutta ne pitää suhteuttaa ilmastokriisin epävarmuuksiin ja riskeihin. Keskustelusta ks. Oras Tynkkynen: Onko ilmastolla enää toivoa? Blogikirjoitus 11.12.2012. http://www.orastynkkynen.fi/?p=4515; Pasi Toiviainen: Kahden asteen kiista – Ilmastonsuojelun loppu. Blogikirjoitus 4.2.2013. http://blogit.yle.fi/tiedeprisma/2-asteen-kiista-ilmastonsuojelun-loppu. Planeettatekniikoista ks. Risto Isomäki: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen: järkevistä vaihtoehdoista hullun tiedemiehen ratkaisuihin. Tammi, Helsinki 2009.

Laatikko: Yhteismaiden ongelmaYhteismaiden ongelmat: Simo Kyllönen, Juhana Lemetti, Niko Noponen & Markku Oksanen (toim.): Kiista yhteismaista: Garrett Hardin ja selviytymisen politiikka. niin & näin -kirjat 2011.

5. Sota

Jos ei toisin mainita, luvun lähteenä on käytetty Steven Pinkerin teosta The Better Angels of Our Nature. Why Violence Has Declined. Viking 2011.

Ruandan uhriluku: Sebastian Mertz & Mila Shah. A More Violent World? Global Trends in Organised Violence. Teoksessa B. Austin, M. Fischer & H.J. Giessmann (toim.): Advancing Conflict Transformation. The Berghof Handbook II. Barbara Budrich Publishers, Opladen/Framington Hills 2011.

Rauhanomaisuuden maailmanennätysRauhanomaistuminen: Pitkälle samaan johtopäätökseen päädytään myös monissa muissa arvioissa. Ks. esim. Joshua S. Goldstein: Think Again: War. Foreign Policy Sept/Oct 2011; Human Security Report 2012: Sexual Violence, Education, and War: Beyond the Mainstream Narrative. Human Security Press, Vancouver 2012; Tara Cooper, Sebastian Mertz & Mila Shah. A More Violent World? Global Trends in Organised Violence. Teoksessa B. Austin, M. Fischer & H.J. Giessmann (toim.): Advancing Conflict Transformation. The Berghof Handbook II. Barbara Budrich Publishers, Opladen/Framington Hills 2011; Jarkko Saipio: Sotien väheneminen - Rauhanliike toimii? Sivari&Totaali 1/2012.

Esihistorialliset yhteisöt: Vaihteluväli 0–60 prosenttia, 15 prosenttia keskiarvo 21 esihistoriallisesta kaivauksesta. Tilanne on samankaltainen nykyään elävien luonnonkansojen keskuudessa: noin 2/3 metsästäjä-keräilijäkansoista sotii vähintään kerran kahdessa vuodessa.

Pitkä rauhaKehitys 2000-luvulla: Joshua S. Goldstein: Think Again: War. Foreign Policy Sept/Oct 2011.

Osuus kuolemista: UCDP Battle-Related Deaths Dataset v.5-2012b. Uppsala Conflict Data Program, Uppsala University. http://www.ucdp.uu.se; Global status report on noncommunicable diseases 2010. World Health Organization 2011.

Konfliktien paikallisuus: Tara Cooper, Sebastian Mertz & Mila Shah. A More Violent World? Global Trends in Organised Violence. Teoksessa B. Austin, M. Fischer & H.J. Giessmann (toim.): Advancing Conflict Transformation. The Berghof Handbook II. Barbara Budrich Publishers, Opladen/Framington Hills 2011.

Väkivallan väheneminen: Kehitys näkyy myös Suomessa. Vuonna 2012 henkirikosten määrä putosi alimmalle tasolle yli 40 vuoteen, vaikka samassa ajassa väestö on kasvanut yli miljoonalla. Harri Aalto: Suomalainen mies surmaa aiempaa harvemmin. Aamulehti 18.3.2013.

Sotapessimismi: Pinker huomauttaa myös, että sotien uhrilukuja on paisuteltu. Esimerkiksi tiedelehti Lancetissä julkaistun ja laajasti siteeratun tutkimuksen mukaan Irakin sodassa olisi kuollut peräti 635 000 ihmistä. Toisissa tutkimuksissa on kuitenkin päädytty arvioihin, jotka ovat tuosta neljäs- tai jopa vain kuudesosa.

KonfliktipesäkkeetSotien määrä: Arviot vaihtelevat lähteestä ja sodan rajauksesta riippuen. Ks. esim. Joshua S. Goldstein: Think Again: War. Foreign Policy Sept/Oct 2011; Monty G. Marshall & Benjamin R. Cole: Global Report 2011. Conflict, Governance, and State Fragility. Center for Systemic Peace 2011.

Sotien paluu: Human Security Report 2012: Sexual Violence, Education, and War: Beyond the Mainstream Narrative. Human Security Press, Vancouver 2012; Tara Cooper, Sebastian Mertz & Mila Shah. A More Violent World? Global Trends in Organised Violence. Teoksessa B. Austin, M. Fischer & H.J. Giessmann (toim.): Advancing Conflict Transformation. The Berghof Handbook II. Barbara Budrich Publishers, Opladen/Framington Hills 2011.

Sodat eri alueilla: Joshua S. Goldstein: Wars in Progress. Päivitetty 10.2.2013. Katsottu 4.4.2013. http://www.internationalrelations.com/wars-in-progress.

Väkivaltaiset yhteenotot: Annual Report 2012. United States Commission on International Religious Freedom 2012; 2011 Global Study on Homicide. United Nations Office on Drugs and Crime 2011; Joshua S. Goldstein: Wars in Progress. Päivitetty 10.2.2013. Katsottu 4.4.2013. http://www.internationalrelations.com/wars-in-progress; Mexico drug war deaths over five years now total 47,515. BBC 12.1.2012.

Alueiden hallinta: Monty G. Marshall & Benjamin R. Cole: Global Report 2011. Conflict, Governance, and State Fragility. Center for Systemic Peace 2011.

Pelkona ydintalviIntian ja Pakistanin ydinsota: Alan Robock & Owen Brian Toon: Local nuclear war, global suffering. Scientific American January 2010. Kaupan päälle otsonikato voimistuisi rajusti.

Ydinpommin tekeminen: Ali Vaez & Charles D. Ferguson: Towards Enhanced Safeguards for Iran’s Nuclear Program. FAS Special Report No. 2. Federation of American Scientists, October 2011; Tuula Kinnarinen: Ydinselkkaus panisi maailman polvilleen. Tiede 9/2011.

Iranin ydinohjelma: Ali Vaez & Charles D. Ferguson: Towards Enhanced Safeguards for Iran’s Nuclear Program. FAS Special Report No. 2. Federation of American Scientists, October 2011.

Islamistit uhmaavat trendiäTerrori-iskujen vähentyminen: Monty G. Marshall & Benjamin R. Cole: Global Report 2011. Conflict, Governance, and State Fragility. Center for Systemic Peace 2011.

Aum Shinrikyo -lahko: Charles Townshend: Terrorism – A Very Short Introduction. Oxford University Press 2011; Kathleen Vogel: Ensuring the Security of Russia's Chemical Weapons. The Nonproliferation Review/Winter 1999.

Islamistinen terrorismi: Human Security Report 2009/2010: The Causes of Peace and the Shrinking Costs of War. Human Security Report Project 2011.

Terrorismin hiipuminen: Monty G. Marshall & Benjamin R. Cole: Global Report 2011. Conflict, Governance, and State Fragility. Center for Systemic Peace 2011.

Eri ryhmien terrorismi: Julia Jansson: Terrorismi. Tiede, maaliskuu 2012.

Laatikko: Voivatko terroristit hankkia ydinaseen?The U.S.-Russia Joint Threat Assessment on Nuclear Terrorism. Belfer Center for Science and International Affairs & Institute for U.S. and Canadian Studies. May 2011; Peter D. Zimmerman & Cheryl Loeb: Dirty Bombs: The Threat Revisited. Defense Horizons, January 2004. Center for Technology and National Security Policy & National Defense University 2004.

Kehitystä takaperinKuolleisuuden lasku: Human Security Report 2009/2010: The Causes of Peace and the Shrinking Costs of War. Human Security Report Project 2011.

Kustannukset Afrikassa: Africa’s missing billions. International arms flows and the cost of conflict. Briefing Paper 107. IANSA, Oxfam & Saferworld, October 2007.

Haitat: Assessment of the world food security situation. Committee on World Food Security Thirty-First Session. Rooma 23.-26.5.2005; Ellen Messer, Marc J. Cohen & Thomas Marchione: Conflict: A Cause and Effect of Hunger. ECSP Report Issue 7; Patricia Justino: War and Poverty. MICROCON Research Working Paper 32. August 2010. MICROCON 2010; Sodilla voi olla myös yllättäviä myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi naisten asema voi parantua, koska miesten sotiessa naiset kantavat suurempaa vastuuta yhteiskunnan pyörittämisestä. Sodista

toipuvissa maissa ihmiset ovat myös yhteiskunnallisesti aktiivisempia. Patricia Justino: War and Poverty. MICROCON Research Working Paper 32. August 2010. MICROCON 2010.

Sota on rahaaJos ei toisin mainita, alaluvun lähteenä on käytetty kirjaa Joseph E. Stiglitz & Linda J. Bilmes: The Three Trillion Dollar War. The true cost of the Iraq conflict. W.W. Norton & Company 2008. Kaikki summat on esitetty vuoden 2007 dollareissa. Toki Irakin sodan voi katsoa myös hyödyttäneen Yhdysvaltoja esim. tuomalla hankintoja ja avaamalla Irakin markkinoita amerikkalaisille yrityksille. Kokonaisuutena saldo jää silti selvästi pakkasen puolelle.

YK:n kustannukset: Regular budget 2012-13. Febuary 2013. Department of Management. United Nations 2013.

Sinkoja sairaaloiden sijaanSotilasmenot: Background paper on SIPRI military expenditure data, 2011. Press material. Stockholm International Peace Research Institute 2012; Ben Cramer: Ydinaseiden hinta. Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry, Helsinki 2011.

Ydinaseiden hinta: Ben Cramer: Ydinaseiden hinta. Rauhankirjallisuuden edistämisseura ry, Helsinki 2011.

Ahneus ja ahdistusAhneus ja ahdistus: Patricia Justino: War and Poverty. MICROCON Research Working Paper 32. August 2010. MICROCON 2010.

Psykologia: Pinker tarjoaa myös muita psykologisia vaikuttimia sodille. Sotivien valtioiden johtajilla esimerkiksi on usein katteeton itseluottamus, joka saa aliarvioimaan sodan riskejä ja yliarvioimaan omia valmiuksia. Klassinen esimerkki tästä lienee Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin. Miehet taas ovat keskimäärin taipuvaisempia kannattamaan sotia, ja miehet ovat yhä vallassa valtaosassa maailmaa. Sotia ruokkii myös tuhoisa kunnian kulttuuri, jossa syvälle historiaan ulottuvat vääryydet pitää kostaa seitsemänteen polveen.

6. Köyhyys

Köyhyyden määritelmä: World Development Report 2000/2001: Attacking Poverty. World Bank 2000.

Köyhyyden kehitys: Shaohua Chen & Martin Ravallion: An update to the World Bank’s estimates of consumption poverty in the developing world. Briefing note. Development Research Group. World Bank 2012; The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011; Matti Ylönen & Hanna Kuusela (toim.): Maailmantalouden ABC ja D. Attac 2012.

Talouskriisi ja köyhyys: Bilal Habib, Ambar Narayan, Sergio Olivieri & Carolina Sanchez: The Impact of the Financial Crisis on Poverty and Income Distribution: Insights from Simulations in Selected Countries. Economic Premise 7, March 2010. The World Bank 2010.

Enemmän kuin eloonjäämistäKöyhyysraja: Tulonjakotilasto 2010. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus.

Suhteellinen köyhyys: Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio: Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008. Kelan tutkimusosasto. Kela, Helsinki 2008.

Rikkaampia köyhiäOlli Kangas & Veli-Matti Ritakallio: Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008. Kelan tutkimusosasto. Kela, Helsinki 2008; Tulonjakotilasto 2010. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus; Pasi Moisio: Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):6.

Laatikko: Köyhyys vai kehitys?Maiden esimerkit: World Development Report 2000/2001: Attacking Poverty. World Bank 2000; Maailmanpankki. http://data.worldbank.org.

Rikkaat köyhissä ja köyhät rikkaissa maissa: Tässä esimerkissä köyhä maa kuuluu maailman maiden köyhimpään ja rikas vastaavasti rikkaimpaan kymmenykseen mitattuna tulotasolla asukasta kohti. Vastaavasti köyhäksi lasketaan köyhimpään ja rikas rikkaimpaan kymmenykseen kuuluva ihminen. Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Keskipalkkainen työntekijä: Tulonjakotilasto 2010, käytettävissä olevien tulojen mediaani kulutusyksikköä kohden, kaikki kotitaloudet. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus; Global Rich List. http://www.globalrichlist.com.

Köyhyyden jäljetVaikutukset kehitysmaissa: The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Köyhän lapsen mahdollisuudet: Joskus näinkin voi käydä. Alejandro Toledo kiillotti lapsena kenkiä köyhässä perulaisessa pikkukaupungissa, mutta väitteli tohtoriksi Stanfordin yliopistossa ja eteni maansa presidentiksi. Jokaista Toledoa kohti on kuitenkin tuhat tai miljoona pikkupoikaa ja -tyttöä, joiden lahjat menevät suurelta osin hukkaan. Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Periytyvä köyhyysKöyhien lasten ongelmat: Patrice L. Engle & Maureen M. Black: The Effect of Poverty on Child Development and Educational Outcomes. Ann. N.Y. Acad. Sci. 1136: 243-256 (2008); H. Holzer ym.: The economic costs of childhood poverty in the United States. Journal of Children and Poverty 14 (2008), 41-61; Jeanne Brooks-Gunn & Greg J. Duncan: The Effects of Poverty on Children. Children and Poverty Vol. 7, No. 2 – Summer/Fall 1997; Jiyeon Park, Ann P. Turnbull & H. Rutherford Turnbull III: Impacts of Poverty on Quality of Life in Families of Children With Disabilities. Exceptional Children Vol. 68 (2002), No. 2, 151-170; Ulla Järvi: Syrjätty jo sikiönä? Lääkärilehti 12.1.2011.

Suomalaislapset: Tuomo Björksten: Lama hävitti aikuiset. Aamulehti 17.6.2012; Taru Anttonen & Julianna Kentala: Suomi, luokkayhteiskunta? Rönsy 2/2012; Miksi nuorten terveyserot repesivät? Tiede kesäkuu 2012; Hanna Remes: Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood. Väitöskirja, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. 7.6.2012.

Eriarvoisuus syntymässä: Mikko Haapanen: Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva. YLE 13.1.2011; Greg J. Duncan & Katherine Magnuson: The Long Reach of Early Childhood Poverty. Pathways Winter 2011.

Eriarvoisuus tekee onnettomaksiEriarvoisuus: Olli Kangas: Suuret tuloerot - kirous vai siunaus? Ydin 2/2011; Heikki Hiilamo & Olli Kangas: Väärien profeettojen jäljillä? Kahdeksan erää tuloerojen vaarallisuudesta. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):2.

Keskinäinen luottamus: Shigehiro Oshi, Selin Kesebir & Ed Diener: Income Inequality and Happiness. Psychological Science September 2011, vol. 22 no. 9 1095-1100.

Nollasummapeli: Teppo Eskelinen & Ville-Pekka Sorsa: Hyvä talous. Vasemmistofoorumi, Keuruu 2011.

KöyhyyskierreRahoituksen puute: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Maantieteelliset tekijät: Jeffrey D. Sachs: Common Wealth. Economics for a Crowded Planet. Penguin Books 2008; Taloustieteilijä Ha-Joon Chang tosin kiistää näiden tekijöiden merkityksen. Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Malaria: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Laatikko: Köyhien vika?Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Yksin ja vailla työtäSuomalainen köyhyys: Pasi Moisio: Suhteellinen köyhyys Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):6;Tulonjakotilasto 2010. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus.

Eläkeläisten köyhyys: Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio: Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008. Kelan tutkimusosasto. Kela, Helsinki 2008; Tulonjakotilasto 2010. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus.

Mielenterveysongelmat: Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2012. Eläketurvakeskus, Helsinki 2012; Tom Fryers ym.: The distribution of the common mental disorders: social inequalities in Europe. Clinical Practice and Epidemiology in Mental Health 2005, 1:14; Tarja Heiskanen, Jutta Kajander & Ellen Tuomaala: Vauras Suomi syrjäyttää. Mielenterveys 6/2012.

ByrokratialoukkuEtuuksien hakeminen: Olli Kangas & Veli-Matti Ritakallio: Köyhyyden mittaustavat, sosiaaliturvan riittävyys ja köyhyyden yleisyys Suomessa. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 61/2008. Kelan tutkimusosasto. Kela, Helsinki 2008.

Bermudan kolmio: Irene Roivainen, Jari Heinonen & Satu Ylinen: Köyhä byrokratian rattaissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut nro 64. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Sastamala 2011.

Kannustinloukut: Sakari Nupponen: Heidän ei kannata mennä töihin. Taloussanomat 14.3.2011.

Köyhyysvaje: Tulonjakotilasto 2010. Helsinki 25.1.2012. Tilastokeskus.

7. Väestönkasvu

Väestökehitys: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

Syntyvyys, kuolevuus, muuttoliikeSiirtolaisuus: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Uusiutumistaso: Luku ei ole tasan kaksi, koska sataa tyttöä kohti syntyy luonnonoloissa 105 poikaa. Jotta jokaista äitiä seuraisi yksi tytär, pitää lapsia syntyä naista kohden keskimäärin 2,05. Lukuun 2,1 päädytään, koska vauraissakin maissa pieni osa ihmisistä menehtyy ennen lapsensaanti-ikää. Uusiutumistaso ei myöskään ole kaikkialla sama tasan 2,1, koska kuolevuus vaihtelee maittain. Kehittyneimmissä maissa riittää jopa alle 2,1 lasta, kun taas esimerkiksi aidsin runtelemassa Swasimaassa tarvitaan 3,35 lasta. Alueelliset erot huomioon ottaen maailmanlaajuinen uusiutumistaso onkin 2,1:n sijaan 2,3 lasta naista kohti. Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Väestöennusteet: World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

Edistyksen merkkiVäestökehitys: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Lapsikuolleisuus: The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Onko maapallo puoliksi tyhjä vai täynnä?Malthus: Tunnetuimmassa teoksessaan An Essay on the Principle of Population Malthus toteaa ykskantaan: "A man who is born into a world already possessed, if he cannot get subsistence from his parents on whom he has a just demand, and if the society do not want his labour, has no claim of right to the smallest portion of food, and, in fact, has no business to be where he is. At nature's mighty feast there is no vacant cover for him. She tells him to be gone, and will quickly execute her own orders, if he does not work upon the compassion of some of her guests.” Thomas Robert Malthus: An Essay on the Principle of Population. London: J. Johnson, in St. Paul's Church-yard, 1798. Malthusilla ja monilla myöhemmillä pessimisteillä huolta väestönkasvusta leimasi myös avoimen yläluokkainen ja syrjivä ajattelu, jonka mukaan uhkana oli nimenomaan köyhälistön ja alikehittyneiden kansojen holtiton lisääntyminen. Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.Ehrlich: Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Syntyvyys maittain: World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

Alhainen syntyvyys: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Siirtymä, jota ei tullutMuutos kasvutahdissa: World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

Ehkäisyn käyttö: The State of World Population 2012. By choice, not by chance. United Nations Population Fund 2012.

Meksikon väestölaskenta: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Suomen väestöennusteet: Markus Rapo: Väestöennusteet ovat aina aliarvioineet eliniän pitenemisen. Hyvinvointikatsaus 4/2009; Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2009.

Afrikan syntyvyys: World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Egypti: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Väestön väheneminen: Why population matters. Population Action International 2011; J. Joseph Speidel, Deborah C. Weiss, Sally A. Ethelston & Sarah M. Gilbert: Population policies, programmes and the environment. Philosophical Transactions of the Royal Society 2009:364, 3049-3065; World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011.

HIV: Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2010. WHO, UNICEF, UNFPA and The World Bank estimates. World Health Organization 2012; The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Eritahtinen maailmaSyntyvyys, kuolleisuus ja kasvu: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010; The State of World Population 2012. By choice, not by chance. United Nations Population Fund 2012.

Kasvun tekijät: J. Joseph Speidel, Deborah C. Weiss, Sally A. Ethelston & Sarah M. Gilbert: Population policies, programmes and the environment. Philosophical Transactions of the Royal Society 2009:364, 3049-3065.

Afrikan ongelmaAfrikan kasvu: World Population Prospects, the 2010 Revision. Population Estimates and Projections Section. Population Division. Department of Economic and Social Affairs. United Nations, New York 2011; The State of World Population 2012. By choice, not by chance. United Nations Population Fund 2012.

Laatikko: Toivoton kasvuSyntyvyys ja kuolleisuus: Maailmanpankki. http://data.worldbank.org.

Maantieto: UNEP Atlas: Republic of the Niger (ei päiväystä). United Nations Environment Programme. http://www.na.unep.net/atlas/profiles/english/Niger.pdf; CIA World Factbook https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2097.html.

Alikehitys: International Human Development Indicators. United Nations Development Programme 2013; Niger. Slavery today. BBC. Katsottu 9.4.2013. http://www.bbc.co.uk/worldservice/specials/1357_slavery_today/page3.shtml; Mike Kaye: Arrested Development – Discrimination and Slavery in the 21st Century. Anti-Slavery International 2008; Alexandra C. Lewin: Niger’s Famine and the Role of Food Aid. Case Study #4-3. Teoksessa Per Pinstrup-Andersen & Fuzhi Cheng (toim.): Food Policy for Developing Countries: Case Studies. 2007.

Harmaantuva SuomiIkääntyminen: Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980–2011. Tilastokeskus 2012; Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan 2012–2060, koko maa. Tilastokeskus 2012.

Huoltosuhde: Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2015–2040. Tilastokeskus 2012.

Ikäsidonnaiset kulut: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2009.

Ikäihmisten vointi: Juuri näin on tähän asti käynyt: ikäihmiset ovat nykyään terveempiä, työkykyisempiä, aktiivisempia ja varakkaampia kuin aiemmin. Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2009.

I = PATVäestö Ahvenanmaalla: Faktoja maailman väestöstä. UNFPA Pohjoismainen toimisto: Tietopaketti 2011.

Kasvu kuivilla alueilla: Millennium Ecosystem Assessment. Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Island Press, Washington, DC 2005.

Rikkaiden maiden kasvu haitallisintaVäestö ja ilmasto: Tarkemmin väestön ja päästöjen suhteesta ks. esim. Jonathan Mason; The environmental consequences of demographic change. Master thesis. School of Economics and Management, Lund University. June 2011.

Metsäkatoon verrattuna: Why population matters. Population Action International 2011.

Päästöerot maittain: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Kasvun hintaHitaan kasvun hyödyt: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011; J. Joseph Speidel, Deborah C. Weiss, Sally A. Ethelston & Sarah M. Gilbert: Population policies, programmes and the environment. Philosophical Transactions of the Royal Society 2009:364, 3049-3065.

Korkea väestötiheys: Adair Turner: Population priorities: the challenge of continued rapid population growth. Philosophical Transactions of the Royal Society 2009:364, 2977-2984.

Kasvun taloushyöty: Esim. Masonin mukaan prosentin väestönkasvu teollisuusmaissa kasvattaa bruttokansantuotetta asukasta kohti 0,048 prosenttia. Jonathan Mason; The environmental consequences of demographic change. Master thesis. School of Economics and Management, Lund University. June 2011.

Epävakaus: Why population matters. Population Action International 2011; The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Ruanda: Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Liian paljon liian varhainEi-toivotut raskaudet: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. Guttmacher Institute & UNFPA 2012; Itse asiassa vain kymmenesosa Yhdysvaltain väestönkasvusta johtuu toivotuista raskauksista - loppu perustuu ei-toivottuihin raskauksiin ja maahanmuuttoon. J. Joseph Speidel, Deborah C. Weiss, Sally A. Ethelston & Sarah M. Gilbert: Population policies, programmes and the environment. Philosophical Transactions of the Royal Society 2009:364, 3049-3065.

Raskauteen liittyvät sairaudet ja kuolemat: Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2010. WHO, UNICEF, UNFPA and The World Bank estimates. World Health Organization 2012; Why population matters. Population Action International 2011.

Koulutus ja tulot: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Kun ehkäisy puuttuuEhkäisyn puute: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services Estimates for 2012. Guttmacher Institute & UNFPA 2012; Why population matters. Population Action International 2011.

ABCD-malli: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Haluttu lapsiluku: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009; Joel E. Cohen: Seven Billion. New York Times 23.10.2011.

Naisten asema: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Koulutus: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Taloudellinen kehitys: Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Kaupungistuminen: Why population matters. Population Action International 2011; Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

8. Syrjintä

Määritelmä: Yksi määritelmä on, että ”syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää erottelua”. Paula Kankkunen ym.: Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisu 36/2010. Sisäasiainministeriö 2010.

Välitön ja välillinen syrjintä: Paula Kankkunen ym.: Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisu 36/2010. Sisäasiainministeriö 2010.

Kirjava syrjintäTyösyrjinnän perusteet: Milla Aaltonen, Mikko Joronen ja Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Syrjntä kouluissa: Paula Kankkunen ym.: Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisu 36/2010. Sisäasiainministeriö 2010.

Maahanmuuttajien syrjintä maahanmuuttajia kohtaan: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009; Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä työelämässä - pilottitutkimus työsuojelupiirien aineistosta. Sisäasiainministeriön julkaisu 43/2009.

Romanien koulutustaso: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Vallattomat naisetSaudi-Arabia: Saudi-Arabiassakin naisille on luvattu äänioikeutta vuoden 2015 vaaleissa. Asma Alsharif: UPDATE 2-Saudi king gives women right to vote. Reuters 25.9.2011.

Naisten osuus: In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011; Gender Equity Index 2012. Social Watch 2012.

Naiset oikeudessa: In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011.

Lukutaito ja köyhyys: Literacy vital for beating poverty and disease and reinforcing stability. UN News Centre, 8 September 2011; Women, Poverty & Economics. UNIFEM. http://www.unifem.org/gender_issues/women_poverty_economics.

Palkaton työ: Jerome Cukier: Unpaid work. OECD Factblog, 8.3.2011.

Naisten osuus johtopaikoilla: Women in senior management on the rise in Europe as peers in emerging markets fall away. Grant Thornton, 8.3.2012; In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011.

Nousevat taloudet: Women in senior management on the rise in Europe as peers in emerging markets fall away. Grant Thornton, 8.3.2012.

Kuria ja kunniaaJos ei toisin mainita, lähteenä on käytetty raporttia In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011.

Lähisuhdeväkivalta: Intimate partner and sexual violence against women. Fact sheet No 239. WHO, Updated September 2011.

Häpeämurhat: Impunity for domestic violence, ’honour killings’ cannot continue. UN News Centre, 4 March 2010.

Sukupuolielinten silpominen: Female genital mutilation. Fact sheet No 241. World Health Organization, February 2012.

Kielletty rakkausKiellot: Lucas Paoli Itaborahy: State-sponsored Homophobia. A world survey of laws criminalizing same-sex sexual acts between consenting adults. May 2012. ILGA 2012.

Afrikka: Together, Apart. Organizing around Sexual Orientation and Gender Identity Worldwide. Human Rights Watch, May 2009.

Transihmiset: Preliminary findings of the ILGA report on mapping the legal situation of transgender people worldwide. February 2012.

Rasismi ei tunne rajojaRotuerot Yhdysvalloissa: Why are so many Americans in prison? Al Jazeera, last modified 31.1.2012; In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011; Timothy Noah: The Usual Suspects Are Innocent. Slate 2010; Richard Pérez-Peña: Census Finds Bachelor’s Degrees at Record Level. New York Times 23.2.2012.

Brasilia: Race in Brazil: Affirming a divide. The Economist 28.1.2012.

Maahanmuuttajat Euroopassa: Marco Perolini & Santa Ozolina: Ensuring Social Inclusion of Young People by Tackling Multi-faceted Vulnerabilities in Employment and Other Areas. Teoksessa Time for Action. Responding to Poverty, Social Exclusion and Inequality in Europe and Beyond. European Social Watch Report 2010.

Romanit: Laura Renzi: Roma People in Europe: A Long History of Discrimination. Teoksessa Time for Action. Responding to Poverty, Social Exclusion and Inequality in Europe and Beyond. European Social Watch Report 2010.

Rasismi ympäri maailmaa: Denied Status, Denied Education. Children of North Korean Women in China. Human Rights Watch April 2008; South Korea’s foreign-born: The lovable Ms Lee. The Economist 12.5.2012; Racism in Lebanon: Black is not thought beautiful. The Economist 26.5.2012; Foreigners and local whites out. The Economist 22.4.2010; No Healing Here. Violence, Discrimination and Barriers to Health for Migrants in South Africa. Human Rights Watch December 2009.

Vammaiset vailla apuaMäärä ja ongelmat: 10 facts on disability. World Health Organization.

Asenteet: Multinational Study of Attitudes toward Individuals with Intellectual Disabilities. General Findings and Calls to Action. June 2003.

Nuoret: Marco Perolini & Santa Ozolina: Ensuring Social Inclusion of Young People by Tackling Multi-faceted Vulnerabilities in Employment and Other Areas. Teoksessa Time for Action. Responding to Poverty, Social Exclusion and Inequality in Europe and Beyond. European Social Watch Report 2010.

Laatikko: Maailman syrjityin ryhmä? Hidden Apartheid. Caste Discrimination against India’s ”Untouchables”. Shadow Report to the UN Committee on the Elimination of Racial Discrimination. Center for Human Rights and Global Justice, NYU School of Law & Human Rights Watch, February 2007.

Vähän tuomareita, nolla toimitusjohtajaaSyrjintä ja viharikokset: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009; Jenni Niemi: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2010. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 95. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere 2011.

Tasa-arvovertailut: Gender Equity Index 2012. Social Watch 2012; Human Development Report indicator database. Gender Inequality Index, 2012. UNDP 2013.

Naisten osuus: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009; In Pursuit of Justice. 2011-2012 Progress of the World’s Women. UN Women 2011.

Yritysten johto: Miehet johtavat pörssiyhtiöiden liiketoimintoja - naiset päätyvät tukitoimintoihin. Keskuskauppakamarin selvitys 30.9.2011; Women in senior management on the rise in Europe as peers in emerging markets fall away. Grant Thornton, 8.3.2012.Koulutusvalinnat: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Palkkavaatimukset: Naisopiskelijat tyytyvät pienempään palkkaan. YLE24 6.6.2006.

Perhevapaat: Vanhempainvapaatyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:12. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2011; Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Väkivalta: Rosa Puhakainen: Maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä. Teoksessa Annamari Salonen & Susan Villa (toim.): Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005. Ihmisoikeusliitto 2006; Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. Julkaisusarja No. 66. Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti, Helsinki 2010.

Syrjäytyneet miehetMiesten osuus huono-osaisista: Pekka Myrskylä: Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19, 1.2.2012; Sari Rautanen: Työttömyys, viina ja kirves. Aamulehti 24.11.2012; Asunnottomat 2010. Selvitys 4/2011. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 23.3.2011; Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2011. Rikosseuraamuslaitos 2012; Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. http://www.tem.fi/files/32235/2_Tilastotiedote_2012.pdf; Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Väkivalta ja itsemurhat: Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. Julkaisusarja No. 66. Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti, Helsinki 2010; Sari Rautanen: Työttömyys, viina ja kirves. Aamulehti 24.11.2012.

Elämäntavat: Ritva Kosonen: Alkoholi ja tupakka lyhentävät miehen elämää. Sosiaali- ja terveysministeriö 11.7.2011.

Oikeus: Lasten huoltoriidat käräjäoikeuksissa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006; Sari Rautanen: Työttömyys, viina ja kirves. Aamulehti 24.11.2012.

Ei vihilleHomofobia: Jenni Niemi: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2010. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 95. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere 2011.

Vammaiset: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Mielenterveysongelmaiset: Kristian Wahlbeck: Psykiatristen potilaiden ennenaikaiset kuolemat. Esitys Mielenterveyspoolin kevätseminaarissa, Helsinki 2012.

Ikäsyrjintä: Ks. esim. Heini Karjanmaa: Ikäsyrjintä iskee töissä jo 45-vuotiaisiin. Taloussanomat 15.5.2011; Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

Uskonnot: Jenni Niemi: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2010. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 95. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere 2011.

Vähemmän työntekijöitä, enemmän yrittäjiäRasistinen syrjintä: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä työelämässä - pilottitutkimus työsuojelupiirien aineistosta. Sisäasiainministeriön julkaisu 43/2009; Mikko Joronen & Annamari Salonen: Rasismi ja etninen syrjintä - ajatuksia ja tekoja. Teoksessa Annamari Salonen & Susan Villa (toim.): Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005. Ihmisoikeusliitto 2006.

Asenteet: Mikko Joronen & Annamari Salonen: Rasismi ja etninen syrjintä - ajatuksia ja tekoja. Teoksessa Annamari Salonen & Susan Villa (toim.): Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005. Ihmisoikeusliitto 2006;

Ilkka Haavisto & Pentti Kiljunen: Maailman paras maa. EVAn kansallinen arvo- ja asennetutkimus 2011. EVA, Helsinki 2011.

Syrjäytyminen ja työttömyys: Pekka Myrskylä: Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi No 19, 1.2.2012; Työssäkäyntitilasto. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan. Tilastokeskus 22.3.2013.

Työllisyys ja yrittäjyys: Työssäkäynti 2011. Tilastokeskus, julkaistu 22.3.2013.

Romanit: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009; Mikko Joronen & Annamari Salonen: Rasismi ja etninen syrjintä - ajatuksia ja tekoja. Teoksessa Annamari Salonen & Susan Villa (toim.): Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2005. Ihmisoikeusliitto 2006.

Syrjinnästä syrjäytymiseenVammat syrjinnästä: Paula Kankkunen ym.: Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa. Sisäasiainministeriön julkaisu 36/2010. Sisäasiainministeriö 2010.

Vierasta helpompi vihataHuono-osaisuus: Intimate partner and sexual violence against women. Fact sheet No 239. Updated September 2011. World Health Organization 2011.

Menestyjien asenteet: Milla Aaltonen, Mikko Joronen & Susan Villa: Syrjintä Suomessa 2008. Ihmisoikeusliitto 2009.

9. Eläinten hyväksikäyttö

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen lainaus: Tiia Aarnipuu: Jonkun on uskallettava katsoa. Animalian puoli vuosisataa. LIKE Kustannus Oy, Keuruu 2011.

Oikeuksien määritelmistä: Animal Welfare in a Global Perspective. Rapport 240. Wageningen UR Livestock Research. September 2009.

Hyvinvointi: Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Regan: Tom Regan: The Case for Animal Rights. University of California Press, Berkeley & Los Angeles 1983.

Toiset eläimet tasa-arvoisempia…Pienimuotoinen eläintalous: David Fraser: Animal welfare and the intensification of animal production. An alternative interpretation. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome 2005. Fraser tosin muistuttaa, että teollistuminen on joiltakin osin myös parantanut eläinten hyvinvointia esimerkiksi vähentämällä altistumista säälle ja petoeläinten hyökkäyksiä.

Teollinen eläintalous: Danielle Nierenberg: Factory farming in the developing world. World Watch Magazine, May/June 2003, Volume 16, No. 3. Worldwatch Institute 2003; Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Lainsäädäntö: Animal Welfare in a Global Perspective. Rapport 240. Wageningen UR Livestock Research. September 2009.

EläintehtaatEläinten määrä ja lihantuotanto: FAOSTAT. Food and Agriculture Organization. http://faostat.fao.org.

Lihankulutus henkilöä kohti: Daily chart: Kings of the carnivores. The Economist; David Fraser: Animal welfare and the intensification of animal production. An alternative interpretation. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome 2005.

Teollinen mittakaava: Animal Welfare in a Global Perspective. Rapport 240. Wageningen UR Livestock Research. September 2009; Danielle Nierenberg: Factory farming in the developing world. World Watch Magazine, May/June 2003, Volume 16, No. 3. Worldwatch Institute 2003.

Eläinkuljetukset: Animal Welfare in a Global Perspective. Rapport 240. Wageningen UR Livestock Research. September 2009; Pei HongYin & Lesley Moffat: Cracks in the Crate. Routine abuse of the 1/2005 legislation during the transport of chickens. Eyes on Animals.

Teurastaminen: Sanni Heinonen: Siipikarjan hyvinvointi ja massalopetusmenetelmät. Kirjallisuuskatsaus tiloilla käytettävien lopetusmenetelmien hyvinvointivaikutuksista. Helsingin yliopisto 2008; Animal Welfare in a Global Perspective. Rapport 240. Wageningen UR Livestock Research. September 2009.

Juottovasikat ja hanhenmaksa: Veal. The Humane Society of the United States. May 15, 2012; Matt Williams: California takes foie gras off the menu, but some chefs say ban is a bit rich. Guardian 30.6.2012.

Hait ja valaat: Extinction in a Bowl of Shark-Fin Soup. Time; Nick Gales, Russell Leaper & Vassili Papastavrou: Is Japan’s whaling humane? Marine Policy, 2008, vol. 32, issue 3, pages 408-412.

Turhamaisuus, huvi ja tutkimusTurkistarhauksen laajuus: Annual Report 2011. European Fur Breeders’ Association; Fur Farming in the European Union. Humane Society International/Europe, May 10, 2011.

Pahoinvoinnin oireet: EC HCP DG 2001: The Welfare of Animals Kept for Fur Production. Report of the Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare.

Sirkuseläimet: Welfare of wild animals in travelling circuses. Impact assessment. UK DEFRA 2.8.2012.

Delfiinit ja härät: Megan Draheim: Exploring the Depths: Dolphinaria: Pros and Cons. Teoksessa E. Parsons: An Introduction to Marine Mammal Biology and Conservation. Jons & Bartlett Learning 2013; Bullfighting in Barcelona ends with Catalonia ban. BBC 25.9.2011.

Eläinkokeiden laajuus: James Randerson: Vivisection: Study finds 115 million animals used in tests worldwide. The Guardian 13.8.2008; Kuudes kertomus Euroopan unionin jäsenvaltioissa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumäärää koskevista tilastoista. Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Euroopan komissio, Bryssel 8.12.2010.

Eläinkoekielto: Tosin aivan tarkasti ottaen EU:ssa saa edelleen myydä kosmetiikkaa, jonka ainesosia on testattu eläimillä muuhun käyttöön, kuten lääketiedettä varten. Ymmärrettävästi myös jo ennen eläinkoekieltoa testattuja ainesosia saa edelleen käyttää. Kuudes kertomus Euroopan unionin jäsenvaltioissa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettyjen eläinten lukumäärää koskevista tilastoista. Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Euroopan komissio, Bryssel 8.12.2010.

Sappikarhut: Michael Bristow: China bear bile farms stir anger among campaigners. BBC News 1.3.2012.

Tungosta tiloillaJos ei toisin mainita, alaluvun lähteenä on raportti Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Lihankulutus: Daily chart: Kings of the carnivores. The Economist.

Siat: Eläintenpito Suomessa. Liite kansalliseen eläinten hyvinvointiraporttiin. Eläinten hyvinvointikeskus; Salla Tuomivaara: Mitä tehdä eläimille? Vihreä Lanka Oy 2008.

Kanat: Kotieläinten lukumäärät keväällä 2012. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 17.12.2012. Suomessa oli keväällä 2012 n. 4,0 miljoonaa kanaa ja kananpoikaa sekä 5,4 miljoonaa broileria. BirdLife Suomi: Vastauksia muihin lintuaiheisiin kysymyksiin. Haettu 8.2.2013. Suomessa esiintyy BirdLifen arvion mukaan pajulintua 7–11 miljoonaa paria, peippoa 5–7 miljoonaa paria, seuraavaksi yleisimpänä punakylkirastasta 1,5–

2,5 miljoonaa paria; Eläintenpito Suomessa. Liite kansalliseen eläinten hyvinvointiraporttiin. Eläinten hyvinvointikeskus.

Metsästäjäkansa Turkistarhaus: Annual Report 2011. European Fur Breeders’ Association; Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Metsästys: Metsästys Suomessa. Suomen riistakeskus. Katsottu 4.4.2013. http://www.riista.fi/index.php?group=00000450&mag_nr=12; Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Metsästyksen säännöt: Ampumakoe. Suomen riistakeskus. Katsottu 4.4.2013. http://www.riista.fi/index.php?group=00000175&mag_nr=13; Animalia-lehti 4/2009: Eläimet tähtäimessä.

Eläinkokeet: Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012; Koe-eläimet. Animalia, www.animalia.fi.

Lemmikit: Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012; Eläinjalostuksessa on keskityttävä eläinten hyvinvointiin. Suomen Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan kokous 22.5.2011. Eläinlääkäriliiton tiedote 23.5.2011.

Laatikko: Limboa eläinten hyvinvoinnillaVertailu ja rikkomukset: Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Poikkeukset: Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta 592/2010.

Rangaistukset: Vain puolet eläinrääkkääjistä saa eläintenpitokiellon. Yle Uutiset 19.3.2012, päivitetty 16.4.2012.

Enemmän lihaa, vähemmän ruokaaEläintaudit: Danielle Nierenberg: Factory farming in the developing world. World Watch Magazine, May/June 2003, Volume 16, No. 3. Worldwatch Institute 2003.

Väkivalta: Esim. Salla Tuomivaara: Eläimet muuttuvassa yhteiskunnassa. Johdatus ihmisten ja eläintenvälisten suhteiden sosiologiaan. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2003; Sen sijaan metsästysharrastuksella ei näytä olevan yhteyttä väkivaltaisuuden kanssa. Clifton P. Flynn: Hunting and Illegal Violence Against Humans and Other Animals: Exploring the Relationship. Society and Animals, Vol. 10, No. 2, 2002, 137-154(18).

Pinker: Steven Pinker: The Better Angels of Our Nature. Why Violence Has Declined. Viking 2011.

Kyky kärsiä Turkis-, eläintarha- ja lemmikkieläimet: Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta 674/2010. Pihaan muutoin kuin tilapäisesti kytketylle koiralle on varattava pihalla liikkumatilaa 40 neliömetriä. Koiralla on oltava myös mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen; Maa- ja metsätalousministeriön asetus 2/EEO/2003: Eläintarhassa ja pysyvässä eläinnäyttelyssä pidettävien eläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sisätiloissa koiraeläimiä saa lajin tarpeiden niin vaatiessa eläintarhassa pitää lämmitetyssä tilassa, jossa on vähintään 5 neliötä eläintä kohden ja yhteensä vähintään 25 neliötä; Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta 1084/2011.

Kalat: Emma Kari & Kukka Ranta: Kalavale. Tyhjenevä meri ja ihmiset sen rannalla. Into Kustannus 2012.Tuomivaara: Salla Tuomivaara & Joni Purmonen: Ulos häkeistä! Kaksi näkökulmaa uuden eläinliikkeen sisältä. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1998.

Tietämättömyys, nautinto, köyhyysAsenteet: Eläinten hyvinvointi Suomessa. Kansallinen eläinten hyvinvointiraportti. Eläinten hyvinvointikeskus, Helsinki 2012.

Se iso eroLuomiskertomus: Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos.

Descartes: Emma Young: Claws for thought. New Scientist 2.7.2011.

Ihmisapinat: Paola Cavalieri & Peter Singer (toim.): The Great Ape Project: Equality Beyond Humanity. St. Martin’s Griffin 1994; Emma Young: Claws for thought. New Scientist 2.7.2011; Vesa Vanhalakka: Parempi kuin ihminen. Aamulehti 17.3.2013.

10. Huumeet

Huumeiden historia: World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012; Miika Viljakainen: “Tämä on laillinen elinkeino”. Aamulehti 3.4.2013.

Känni vai riippuvuus?Jos ei toisin mainita, alaluvun lähteinä on käytetty artikkeleita David Nutt ym.: Development of rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse. The Lancet Vol. 369, 1047-1053. March 24, 2007; David J. Nutt, Leslie A. King & Lawrence D. Phillips: Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis. The Lancet Vol. 376, 1558-1565. November 6, 2010.

Huumekuolemat Isossa-Britanniassa: Drug classification: making hash of it? Fifth Report of Session 2005-06. Science and Technology Committee, House of Commons. 31 July 2006, London.

Perälän lainaus: Kun Subutex valloitti Suomen. Aamulehti 1.7.2012.

Jaottelun perusteet: Drug classification: making hash of it? Fifth Report of Session 2005-06. Science and Technology Committee, House of Commons. 31 July 2006, London.

Raittiiden enemmistöAlaluvun lähteenä on käytetty raporttia Global status report on alcohol and health. World Health Organization 2011.

Tappava, parantava alkoholiAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Global status report on alcohol and health. World Health Organization 2011.

Maltillinen juominen: Kohtuullisen oluenkulutuksen vaikutukset. Yhteenveto ajankohtaisista tieteellisistä tutkimustuloksista. Neljäs painos. The Brewers of Europe 2008.

Vaaralliset kännitAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Global status report on alcohol and health. World Health Organization 2011.

Kuolemariski: Tapio Paljärvi: Alkoholin yhteys tapaturmiin. Esitys 1.9.2005. http://www.docstoc.com/docs/137696099/Dia-1---Liika-on-aina-liikaa--ik%EF%BF%BD%EF%BF%BDntyminen-ja-alkoholi.

Väkivalta ja liikenneonnettomuudet: Peter Andersson ym. (toim.): Alcohol in the European Union. Consumption, harm and policy approaches. World Health Organization 2012; Impaired Driving: Get the Facts. 2.10.2012. Centers for Disease Control and Prevention. http://www.cdc.gov/motorvehiclesafety/impaired_driving/impaired-drv_factsheet.html.

Vammautuminen: World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012.Itsemurhat ja seksi: L. Sher: Alcohol consumption and suicide. Commentary. Q J Med 2006; 99:57-61; J Rehm ym.: Alcohol consumption and the intention to engage in unprotected sex: systematic review and meta-analysis of experimental studies. Addiction, Volume 107, Issue 1, 51–59, January 2012.

Lähisuhdeväkivalta: Intimate partner violence and alcohol. WHO facts on alcohol violence. World Health Organization 2006.

Kuningas kannabisAlaluvun lähteenä on käytetty raporttia World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012.

Tulonsiirto veronmaksajilta rikollisille Alaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012.

Subutex: Kun Subutex valloitti Suomen. Aamulehti 1.7.2012.

Krokodil: Russia’s Krokodil Addiction: Deadly Designer Drug Spreads. TIME.

Whoonga: Pumza Fihlani: ‘Whoonga’ threat to South African HIV patients. BBC 26.2.2011. On tosin epäselvää, mihin hiv-lääkkeiden huumaava vaikutus perustuu.

250 pulloa KoskenkorvaaAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raportteja Alkoholijuomien kulutus 2011. Tilastoraportti 13/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012; Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

Alkoholin käyttökerrat: Pia Mäkelä: Alkoholi on (pahasti) aliarvioitu ongelma. Aviisi 20.4.2012.

Kulutuksen kasvu: Alkoholijuomien kokonaiskulutus asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 1990–2009. SOTKAnet; Suomen virallinen tilasto: Alkoholijuomien kulutus 2011.

Tärkein tappajaAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

Kuolemat: Antti Impinen, Philippe Lunetta & Anne Lounamaa: Tapaturmakuolemat ja alkoholi Suomessa 1987-2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 11/2008. Kansanterveyslaitos, Helsinki 2008.

Itsemurhat: Nuorten alkoholinkäyttö ja tapaturmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katsottu 8.4.2013. http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/lapset-ja-nuoret/nuoret/alkoholinkaytto-ja-tapaturmat.

Henkirikokset: Tomi Oravainen: Selvänä suomalainen ei surmaa useammin kuin ruotsalainen. Aamulehti 20.2.2013.

Subutex-SuomiAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

Käytön yleisyys: Pekka Hakkarainen, Leena Metso & Mikko Salasuo: Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):4; Espanjan luku vuodelta 2009, Englannin vuosilta 2010–11. Statistical Bulletin 2012. Last 30 days prevalence of drug use in all available national general population surveys. European Monitoring Center for Drugs and Drug Addiction.

Buprenorfiini: Kun Subutex valloitti Suomen. Aamulehti 1.7.2012.

HIV-tartunnat: Hiv Suomessa - Hiv i Finland. 13.1.2013 mennessä ilmoitetut tapaukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Haitallisimmat huumeetLailliset vs. laittomat huumeet: World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012; David Nutt ym.: Development of rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse. The Lancet

Vol. 369, 1047-1053. March 24, 2007; Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.

Huono-osaisuus ja kaveritVietnamin sota: M. Uusi-Oukari: Riippuvuus ja väärinkäyttö. Teoksessa M. Koulu & J. Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia, s. 419–446. 7. uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio 2007.

Huumeet hallitsevat elämääKohtuu- ja riskikäyttö: Pia Mäkelä: Alkoholi on (pahasti) aliarvioitu ongelma. Aviisi 20.4.2012.

Riippuvuuden aiheuttaminen: World Drug Report 2012. United Nations Office on Drugs and Crime. New York 2012; Global status report on alcohol and health. World Health Organization 2011; Comorbidity: Addiction and Other Mental Illnesses. National Institute on Drug Abuse 2010. http://www.drugabuse.gov/sites/default/files/rrcomorbidity.pdf; Alkoholi ja aivot. Alko 2007.

Vieroitusoireet: M. Uusi-Oukari: Riippuvuus ja väärinkäyttö. Teoksessa M. Koulu & J. Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia, s. 419–446. 7. uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kuopio 2007.

Perinnöllisyys ja aivot: Comorbidity: Addiction and Other Mental Illnesses. National Institute on Drug Abuse 2010. http://www.drugabuse.gov/sites/default/files/rrcomorbidity.pdf; Jyrki Rintala: Kroonisen alkoholialtistuksen vaikutukset aivoihin. Tampereen yliopisto; Alkoholi ja aivot. Alko 2007.

Pienen maailmanpelastusoppaan lähteet - osa 2: ratkaisut

1. Verotus

Partavero: Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll: Avoin vihreä talous. Vihreä Sivistysliitto, Tampere 2012; Back in the Day: Russia taxes beards. Euronews 5.9.2011. Katsottu 8.4.2013. http://www.euronews.com/2011/09/05/back-in-the-day-russia-taxes-beards.

Tuote: Käytän sanaa ”tuote” sen taloustieteellisessä merkityksessä kattamaan kaikenlaisia hyödykkeitä, siis yhtä lailla tavaroita kuin palveluita.

Hintojen vaikutus: Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa tosin muistuttavat, etteivät taloudelliset kannustimet aina vaikuta ihmisten käyttäytymiseen suoraviivaisesti. Osa ihmisistä esimerkiksi haluaa pitää kiinni vanhoista tottumuksista, hyvätuloisilla voi olla varaa jättää hintaohjaus huomiotta ja näennäisen kannattamattomiin ratkaisuihin saattaa päätyä myös periaatteellisista syistä. Teppo Eskelinen & Ville-Pekka Sorsa: Hyvä talous. Vasemmistofoorumi, Keuruu 2011.

Euro on hyvä konsulttiAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty kirjoitusta William J. Baumol & Alan S. Blinder: Chapter 5. Demand and Elasticity. Essentials of Economics. South-Western College Pub 2005.

Liikenteen verotusta koskevan osion lähteenä on käytetty raporttia Todd Litman: Understanding Transport Demands and Elasticities. How Prices and Other Factors Affect Travel Behavior. Victoria Transport Institute 26 July 2012.

Kysyntäjousto lyhyellä aikavälillä: Muunlainen tulos olisi itse asiassa varsin yllättävä, koska polttoaine muodostaa vain osan autoilun kustannuksista. Kokonaiskustannusten suhteen autoilu on itse asiassa varsin joustavaa.

Kysyntäjousto pitkällä aikavälillä: Yhden arvion mukaan hintajoustosta vajaa 1/5 johtuu ajon vähentämisestä, yli 2/5 vähemmän kuluttavista autoista ja toinen 2/5 autojen omistuksen vähenemisestä. Martijn Brons ym.: A Meta-analysis of the Price Elasticity of Gasoline Demand. A System of Equations Approach. Tinbergen Institute Discussion Paper. TI-2006-106/3.

Pieni ja vähenevä osuusAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty kirjoitusta Taxation, Innovation and the Environment. A Policy Brief. September 2011. OECD Publishing 2011.

Suomen verojen historia: Leila Juanto: Excise Duties in Finland in a Historical Perspective. Stockholm Institute for Scandinavian Law. http://www.scandinavianlaw.se/pdf/44-8.pdf.

Ympäristöverojen osuus: Revenues from environmentally related taxes in per cent of GDP. OECD/EEA 13.4.2012; Revenues from environmentally related taxes in per cent of total tax revenue. OECD/EEA 13.4.2012.

Tanska: Environmental Taxation. A Guide for Policy Makers. Organisation for Economic Co-operation and Development, September 2011.

Verojen vahvuudetVerotuksen edut: Hyvän johdatuksen aiheeseen tarjoaa Osmo Soininvaaran klassikkoteos Vihreä markkinatalous. Hanki ja jää, Helsinki 1990. Samoja teemoja hän kehitteli tosin jo seitsemän vuotta aiemmin julkaistussa teoksessa Vihreää valoa. Kirja Suomen muuttamisesta. Perusta ry, Vaasa 1983.

Vaikutus läpi ketjun: Periaatteessa toki myös normiohjaus voi vaikuttaa samalla tavalla: kun laitos velvoitetaan leikkaamaan päästöjä viidenneksellä, päästövähennyksen kustannusten pitäisi siirtyä tuotteen hintaan ja edelleen ketjussa eteenpäin.

Markkinatalous tarvitsee veroja

Alaluvun lähteenä on pääosin käytetty kirjoitusta Environmental Taxation. A Guide for Policy Makers. Organisation for Economic Co-operation and Development, September 2011.

Hiilitonnin hinta: Duncan Clark: Fossil fuel subsidies and tax breaks are still rising. The Guardian 8.2.2013.

Ympäristöverot ja kilpailukykyYmpäristöverojen arvostelu: Osmo Soininvaaran vastaväitteet ympäristöveroista esitettyihin väitteisiin vuonna 1990 ovat yhä hätkähdyttävän ajankohtaisia. Osmo Soininvaara: Vihreä markkinatalous. Hanki ja jää, Helsinki 1990.

Verotuottojen palauttaminen: Environmental Taxation. A Guide for Policy Makers. Organisation for Economic Co-operation and Development, September 2011; Taxation, Innovation and the Environment. A Policy Brief. September 2011. OECD Publishing 2011.

Ympäristöverot ja reiluusRegressiivisyydestä: Liikenteen verot voivat kuitenkin osua haja-asutusalueiden pieniä tai pienehköjä tuloja saaviin ihmisiin. Jukka Tuuli: Polttoaineverojen ja muiden ympäristöverojen tulonjakovaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki 2009; Jukka Tuuli: Polttoaineverojen ja muiden ympäristöverojen tulonjakovaikutukset. Maisterin tutkinnon tutkielma. Aalto-yliopisto 2011; Ilmo Mäenpää & Mira Koivula: Energiaverojen korotusten tulonjakovaikutukset. Oulun yliopiston Thule-instituutti, valtiovarainministeriön toimeksiannosta. 11.6.2012.

Hyödyt pienituloisille: Environmental tax reform in Europe: implications for income distribution. Technical report No 16/2011. European Environment Agency 2012.

Porrastettu energiavero: Alkuperäisestä ehdotuksesta muokattu lakipaketti on hyväksytty Ranskan parlamentin alahuoneessa, mutta senaatti ei ole vielä käsitellyt sitä. Ulrika Lomas: French Lawmakers Back Bonus-Malus Energy Bill. Tax-News.com 14.3.2013.

Kauppa vs. veroKauppajärjestelmiä maittain: Emissions trading schemes by country. Australian Government. Haettu 2.3.2013. http://www.climatechange.gov.au/government/international/global-action-facts-and-fiction/ets-by-country.aspx; Lisäksi Intiassa kauppaa käydään energiatehokkuustoimilla. Carbon trading schemes around the world. Reuters 26.9.2012.

Vihreä shekkiVeronkierto: Deutsche Bank offices raided in carbon tax fraud probe. BBC News Business 12.12.2012; European carbon trading remains suspended. Bloomberg Businessweek 27.1.2011.

Hansenin malli: James Hansen: Carbon Tax & 100% Dividend vs. Tax & Trade. Testimony to Committee on Ways and Means, United States House of Representatives. 25 February 2009.

Seuraavan sukupolven tiemaksuTiemaksut maittain: Todd Litman: Understanding Transport Demands and Elasticities. How Prices and Other Factors Affect Travel Behavior. Victoria Transport Institute 26 July 2012; Effects of congestion charging increase over time. Science for Environment Policy. Issue 296, 6 September 2012. European Commission; Congestion Tax Boosts Alt-Fuel Vehicle Use. NYTimes.com 29.9.2009.

Laatikko: Nurinkuriset kannustimetEnergiatuet: Valerie Volcovici: IMF urges energy-subsidy reform to ease squeeze on budgets. Reuters 27.3.2013; IEA Estimates of Fossil Fuel Consumption Subsidies. International Energy Agency.

Suomen tuet: Outi Honkatukia: Ympäristön kannalta haitalliset tuet. Taustamuistio 25.1.2013; Valtion talousarvio 2013.

PaheverotTupakka: MM Scollo & MH Winstanley: Tobacco in Australia. Facts & Issues. A comprehensive online resource. Third Edition. Cancer Council Victoria 2008.

Makeisvero: Sakari Nupponen: Näin makeisvero rokottaa sinun herkkujasi. Taloussanomat 15.9.2011; Sokeriverossakin on toki useita avoimia kysymyksiä. Miten (jos mitenkään) erottaa vaikka marjojen luonnollinen sokeri lisätystä? Ohjaako vero tuottajia korvaamaan sokeria keinotekoisilla makeutusaineilla – ja onko se ongelma? Pitääkö hunajaa verottaa kevyemmin kuin sokeria?

Kalliit verotKoiravero: Tampere ei luovu tsaarinaikaisesta verosta. Tamperelainen 12.11.2011.

Tavoitteena tuplahyötyKokonaisrasite: Verojen rakenne ja määrä ovat siis kaksi eri asiaa. Sinänsä kokonaisveroastetta voi olla järkevää ja välttämätöntäkin jonkin verran nostaa, kun pyritään kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta.

Työpaikat: Environmental tax reform in Europe: implications for income distribution. Technical report No 16/2011. European Environment Agency 2012; World of Work Report 2009: the Global Jobs Crisis and Beyond. Green policies and jobs: A double dividend? International Labour Organization 2009.

Hyötyjen ehdot: James Mirrlees ym.: Dimensions of Tax Design. The Mirrlees Review. Oxford University Press 2010.

Vain maksetut verot auttavatHarmaa talous: Markku Hirvonen, Pekka Lith & Risto Walden: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Kesäkuu 2010. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

Verovaje: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö 4/2012.

Verokilpailu: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

2. Kasvisruoka

Plutarkhoksen lainaus: Plutarkhos: Lihansyönnistä. Summa, Helsinki 2004.

Vähemmän sydäntauteja ja syöpiäAlaluku perustu artikkeleihin Pramil N Singh, Joan Sabaté & Gary E Fraser: Does low meat consumption increase life expectancy in humans? The American Journal of Clinical Nutrition 2003:78 (suppl), 526S-532S; Timothy J. Key, Paul N. Appleby & Magdalena S. Rosell: Health effects of vegetarian and vegan diets. Proceedings of the Nutrition Society (2006),65, 35-41; Tao Huang ym.: Cradiovascular Disease Mortality and Cancer Incidence in Vegetarians: A Meta-Analysis and Systematic Review. Annals of Nutrition & Metabolism 2012:60,233-240; Louise M Aston, James N Smith & John W Powles: Impact of a reduced red and processed meat dietary pattern on disease risks and greenhouse gas emissions in the UK: a modelling study. BMJ Open 2012:2; Y Tantamango-Bartley ym.: Vegetarian diets and the incidence of cancer in a low-risk population. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2012 Nov 20.

Syövät: Toisaalta osassa tutkimuksista yhteyttä kasvisruokavalion ja syöpien välillä ei ole löydetty. Timothy J. Key, Paul N. Appleby & Magdalena S. Rosell: Health effects of vegetarian and vegan diets. Proceedings of the Nutrition Society (2006),65, 35-41; Louise M Aston, James N Smith & John W Powles: Impact of a reduced red and processed meat dietary pattern on disease risks and greenhouse gas emissions in the UK: a modelling study. BMJ Open 2012:2.

Lihaa säästäenRuokien ilmastokuormitus: Louise M Aston, James N Smith & John W Powles: Impact of a reduced red and processed meat dietary pattern on disease risks and greenhouse gas emissions in the UK: a modelling study. BMJ Open 2012:2; Lucas Reijnders & Sam Soret: Quantification of the environmental impact of different dietary protein choices. The American Journal of Clinical Nutrition 2003:78(suppl), 664S-668S; Merja Saarinen ym. (toim.): Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä. ConsEnv-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 14/2011. Ympäristöministeriö, Helsinki 2011.

Suhteessa autoiluun: Uusien autojen päästöt Suomessa ovat keskimäärin 142 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohti. 365 vrk x 10 km/vrk x 142 g CO2/km = 518,30 kg CO2.

Luomua, läheltä, irtona?Luomu: H.L. Tuomisto ym.: Does organic farming reduce environmental impacts? A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112 (2012):309-320.

Kuljetusten vaikutus: Christopher L. Weber & H. Scott Matthews: Food-Miles and the Relative Climate Impacts of Food Choices in the United States. Environmental Science & Technology 42 (2008):3508-3513; Lucas Reijnders & Sam Soret: Quantification of the environmental impact of different dietary protein choices. The American Journal of Clinical Nutrition 2003:78(suppl), 664S-668S.

Pakkaukset: Frans Silvenius ym.: Elintarvikkeiden pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. FutupackEKO2010-hanke. MTT Raportt 14. MTT Jokioinen 2011.

Liha valtaa alaaSäästyvät eläimet: How many animals does a vegetarian save? Julkaistu 6.2.2012. http://www.countinganimals.com/how-many-animals-does-a-vegetarian-save; Vegans Save 198 Animals a Year. 13.12.2010. PETA. http://www.peta.org/b/thepetafiles/archive/2010/12/13/vegans-save-185-animals-a-year.aspx.

Rehu ja maa-ala: Anna Lappé: Diet for a Hot Planet. Bloomsbury, New York 2010; Towards the Future We Want. End hunger and make the transition to sustainable agricultural and food systems. Food and Agriculture Organization, Rooma 2012; Lucas Reijnders & Sam Soret: Quantification of the environmental impact of different dietary protein choices. The American Journal of Clinical Nutrition 2003:78(suppl), 664S-668S.

Kasvispainotteiseen ruokavalioonKasvissyöjien osuus: Steven Pinker: The Better Angels of Our Nature. Why Violence Has Declined. Viking 2011; Timothy J. Key, Paul N. Appleby & Magdalena S. Rosell: Health effects of vegetarian and vegan diets. Proceedings of the Nutrition Society (2006),65, 35-41.

Kasvispikaruokalat: McDonald's opens vegetarian-only restaurant. BBC 4.9.2012; Chitra Unnithan: US food giants turn vegetarian in Gujarat. Times of India 6.3.2013.

Kulutuksen kasvu: Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan ympäristövaikutukset. Futura 3/08; Kari Happonen: Kotimainen liha riittäisi hyvin, jos muukin kuin filee kelpaisi. Aamulehti 8.2.2013.

Valintoja verovaroillaEläintuotannon tuet: Maaseutuviraston sivut www.mavi.fi.

Helsingin kasvisruokapäivä: Chiara Lombardini & Leena Lankoski: Helsingin koulujen kasvisruokapäivä: oppilaiden reaktiot kestävien ruokailutottumusten edistämishankkeeseen. Discussion Papers n:o 58. Department of Economics and Management. University of Helsinki, Helsinki 2012.

Globala gymnasiet: Skolrestaurant. Globala gymnasiet. Katsottu 8.4.2013. http://www.globalagymnasiet.se/index.php?page=skolrestaurangen.

LihaveroLihan kysyntäjousto: Petri Soppi: Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden kysyntä Suomessa. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen työpapereita N:o 84 (elokuu 2006). Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki 2006.

Vaikutus hintaan: Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll: Avoin vihreä talous. Vihreä Sivistysliitto, Tampere 2012.

3. Koulutus

Hyödyt kehitysmaissa: Closing the Gender Gap. Act Now. OECD 2012; From Access to Equality. Empowering Girls and Women through Literacy and Secondary Education. UNESCO 2012; Every woman’s right. How family

planning saves children’s lives. Save the Children 2012; Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Hyödyt teollisuusmaissa: Education at a Glance 2012. OECD Indicators. OECD 2012.

Hyödyt Suomessa: Education at a Glance 2012. OECD Indicators. OECD 2012; Hannele Palosuo ym. (toim.): Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:23. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007; Pekka Myrskylä: Koulutustaso selittää työurien pituutta. Tieto & trendit 6/2012; Tutkimus: Koulutuksen hurja vaikutus - jopa 200 kertaa enemmän rikoksia. Ilta-Sanomat 9.4.2012.

Koulutus kannattaa: Koulutuksen ja hyvinvoinnin suhde ei ole toki yksisuuntainen. Koulutetuilla menee paremmin, mutta hyvin pärjäävät ihmiset myös pystyvät kouluttautumaan paremmin. Koulutus ei siis vain esim. paranna tulotasoa, vaan hyvät tulot parantavat koulutustasoa. Kaikki eivät myöskään jaa näkemystä koulutuksen merkityksestä etenkään talouden moottorina. Ks. Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Lisää opettajia, vähemmän maksujaKoulunkäynnin yleisyys: From Access to Equality. Empowering Girls and Women through Literacy and Secondary Education. UNESCO 2012; The Millennium Development Goals Report 2012. United Nations, New York 2012.

Poissaolot ja keskeyttämiset: Millennium Development Goals Database 2.7.2012: Indicator 2.2 Proportion of pupils starting grade 1 who reach last grade of primary. Verkkotietokanta. Haettu 8.4.2013; Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Opettajien määrä: Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Koulunkäynnin hinta: Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Koulunkäynnin edistäminen: Closing the Gender Gap. Act Now. OECD 2012; Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Koulunkäynnin kynnyksiäVähemmistöjen lapset: From Access to Equality. Empowering Girls and Women through Literacy and Secondary Education. UNESCO 2012.

Kannustimet: Closing the Gender Gap. Act Now. OECD 2012; Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Esteet tytöille: From Access to Equality. Empowering Girls and Women through Literacy and Secondary Education. UNESCO 2012; Closing the Gender Gap. Act Now. OECD 2012.

Pojat ja joustava koulunkäynti: Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Koulutetaan ensin opettajatLukutaidon puutteet: Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Opettajat: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Apurahat: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Esiopetus: Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Kirjoja, ei kivääreitäAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Youth and skills: Putting education to work. EFA Global Monitoring Report 2012. UNESCO 2012.

Uganda: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Suomen epätodennäköinen menestysSuomen taustat: Jouni Välijärvi: Suomalainen koulu oppimisen mahdollistajana ja kannustajana. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012; Education at a Glance 2012. OECD Indicators. OECD 2012.

Sijoitus vertailussa: PISA 2009 Results: Executive Summary. OECD 2010. Emme häviä huonolle. Etelä-Korean koulutusihmeestä kertoo mm. se, että maan 25–34-vuotiaista jo 2/3 on korkeakoulutettuja – yli puolet suurempi osuus kuin Suomessa.

Maahanmuuttajien osuus: Anu Partanen: What Americans Keep Ignoring About Finland’s School Success. The Atlantic 29.12.2011.

Tasa-arvoisuus: PISA 2009 Results: Executive Summary. OECD 2010; Education at a Glance 2012. OECD Indicators. OECD 2012; Jouni Välijärvi: Suomalainen koulu oppimisen mahdollistajana ja kannustajana. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.

Opettajat ja luokkakoko: Jouni Välijärvi: Suomalainen koulu oppimisen mahdollistajana ja kannustajana. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.

Kärkisija uhattunaTulosten heikkeneminen: Sari Sulkunen: Suomalaisnuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen muuttuminen vuodesta 2000. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012; Pekka Kupari: Matematiikan osaamisen muutokset Suomessa 2003-2009. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.

Oppimishäiriöt: Johanna Nikunen: Lukihäiriöt luultua yleisempiä. Verkko-Husari 4/2006.

Oppimiserot: Ministeri Gustafsson: Tasa-arvoinen koulu vaatii nopeita korjaustoimia. Tiedote 5.10.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.

Maahanmuuttajat: Education at a Glance 2012. OECD Indicators. OECD 2012.

Vielä parempi peruskouluKouluviihtyvyys: Koululaisten ilo oppia on hukassa jo varhain. MTV3 11.12.2012.

Oppimaan oppiminen: Sari Sulkunen & Kari Nissinen: Heikot lukijat Suomessa. Teoksessa Sari Sulkunen & Jouni Välijärvi (toim.): Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012.

Myönteinen ajattelu: Martin E.P. Seligman: Flourish. A Visionary New Understanding of Happiness and Well-being. Free Press, New York 2011.

Oppisopimuskoulutus: Vocational training. Destatis. Statistisches Bundesamt; Frequently asked questions about the topic of apprenticeship training. Institut für Bildungsforschung der Wirtschaft. February 2012; Oppilaitostilastot. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet 2010-2011. Tilastokeskus

6.11.2012; Population: Population on 1 January by age and sex. Eurostat 7.3.2013; Employment and unemployment (LFS): Unemployment rate by sex and age groups - annual average, %. Eurostat 2.4.2013.

Perhetaustat: Venla Bernelius: Osoitteenmukaisia oppimistuloksia? Kaupunkikoulujen eriytymisen vaikutus peruskoululaisten oppimistuloksiin Helsingissä. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011):5, 479-493.

Laatikko: Parempaa vai enemmän koulua?Lähteenä on käytetty kirjaa Malcolm Gladwell: Outliers. The Story of Success. Penguin Books 2008.

4. Perhesuunnittelu

Iran: Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Toivottu lapsiluku ja ei-toivotut raskaudet: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

Teinitytöt: Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011; Seksuaalikasvatus osana globaalia kehitystä. Sinä päätät 2/12. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä 2012.

Raskauksien ajoitus: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012.

Ehkäisyn tarve ja käyttö: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009; Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012.

Perhesuunnittelun hyödyt: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012; John Cleland, Agustin Conde-Agudelo, Herbert Peterson, John Ross & Amy Tsui: Contraception and health. The Lancet July 14, 2012. Vol 380:149-156; Väestöliitto määrittelee perhesuunnittelun niin, että “tarkoituksena on tarjota ehkäisyneuvontaa, -valistusta, seksuaaliterveyspalveluita ja nykyaikaisia ehkäisyvälineitä, jotta yksilöillä ja pareilla olisi mahdollisuus päättää itse lastensa lukumäärästä ja syntymien ajankohdasta. Perhesuunnittelu saavutetaan ehkäisyn, neuvonnan ja hedelmöityshoitojen avulla”. Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011.

Keinot tarpeen mukaanKeskeytetty yhdyntä: Fred Pearce: Peoplequake. Mass Migration, Ageing Nations and the Coming Population Crash. Eden Project Books 2010.

Sterilisaatio: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Kahvilalähestymistapa: Every woman’s right. How family planning saves children’s lives. Save the Children 2012.

Ehkäisyn esteetEhkäisyn kesto: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

Käytön lisääntyminen: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012.

Alueelliset erot: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009; Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012.

Ehkäisyn esteet: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

Kannustimet Thaimaassa: Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011.

Hankala aborttiAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty julkaisua Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

Terveydenhuollon kustannukset: Health financing: Health expenditure per capita data by country. Global Health Observatory Data Repository. World Health Organization.

Laatikko: Valkaisuaineita, hyppimistä, vaateripustimiaSusheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

Saippuaooppera ehkäisyvälineenäAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty julkaisua Every woman’s right. How family planning saves children’s lives. Save the Children 2012.

Ammattiapu synnyttämisessä: The Millennium Development Goals Report 2012. United Nations, New York 2012.

Tietämättömyys kondomeista: The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011.

Kenian ja Brasilian esimerkit: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Vapaus sarjaäitiyden pakostaSeksuaalioikeudet: Osmo Kontula & Henna Meriläinen: Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Katsauksia E 26/2007. Väestöliitto & Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 2007.

Lapsiavioliitot: Marrying Too Young. End Child Marriage. United Nations Population Fund, New York 2012; Every woman’s right. How family planning saves children’s lives. Save the Children 2012.

Esimerkki Sambiasta: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Koulutus ehkäisyvälineenä: Why population matters. Population Action International 2011.

Miesten rooli: Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011.

Yllättäviä menestystarinoitaBangladesh ja Pakistan: Molemmat ovat myös olleet Ison-Britannian siirtomaita ja kuuluneet samaan valtioon, molemmat ovat muslimienemmistöisiä maita Etelä-Aasiassa. John Bongaarts & Steven Sinding: Population Policy in Transition in the Developing World. Science vol. 333, 574, 29.7.2011.

Lapsiluku Bangladeshissa ja Pakistanissa: John Bongaarts & Steven Sinding: Population Policy in Transition in the Developing World. Science vol. 333, 574, 29.7.2011; The State of World Population 2012. By choice, not by chance. United Nations Population Fund 2012.

Matlab: Vuosituhannen taitteeseen tultaessa ero kohde- ja verrokkikylien syntyvyydessä oli kaventunut. Osittain tämä voi johtua kuitenkin siitä, että perhesuunnittelupalvelut ovat vuosikymmenien kuluessa tavoittaneet muutkin alueet paremmin. Syntyvyyden laskun nopeuttamisella on silläkin jo itsessään suuri merkitys. David Canning & T. Paul Schultz: The economic consequences of reproductive health and family planning. The Lancet July 14, 2012. Vol 380:165-171; Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011; Why population matters. Population Action International 2011.

Ghana, Kolumbia ja Zimbabwe: David Canning & T. Paul Schultz: The economic consequences of reproductive health and family planning. The Lancet July 14, 2012. Vol 380:165-171.

Ruanda ja Kap Verde: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012; What would it take to accelerate fertility decline in the least-developed countries? UN Population Division Policy Brief No. 2009/1. March 2009. Population Division, Department of Economic and Social Affairs. United Nations 2009.

Perhesuunnittelu säästää rahaaEhkäisyn hinta: Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012.

Perhesuunnittelu kehitysyhteistyössä: The Millennium Development Goals Report 2011. United Nations, New York 2011; The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011.

Perhesuunnittelu investointina: Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011; Susheela Singh & Jacqueline E. Darroch: Adding It Up: Costs and Benefits of Contraceptive Services. Estimates for 2012. June 2012. Guttmacher Institute 2012; John Bongaarts & Steven Sinding: Population Policy in Transition in the Developing World. Science vol. 333, 574, 29.7.2011.

Kondomeja YhdysvaltoihinSuunnittelemattomat raskaudet: Lawrence B. Finer & Mia R. Zolna: Unintended pregnancy in the United States: incidence and disparities, 2006. Contraception 84(5):478–485, November 2011.

Seksuaalikasvatus: Osmo Kontula & Henna Meriläinen: Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Katsauksia E 26/2007. Väestöliitto & Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 2007.

Perhesuunnittelun kannattavuus: Riikka Närhi (toim.): Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestötietosarja 21. Väestöliitto 2011; Publicly Funded Family Planning Services in the United States: Quick Stats and Facts. Guttmacher Institute. http://www.guttmacher.org/media/presskits/services/statsandfacts.html.

Aloitetaan koulustaTeinien ongelmat: Suojaamaton seksi on nuorten keskuudessa yleistä. RFSU 26.5.2010; Raskaudenkeskeytykset 2011. Tilastoraportti 21/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012; Osmo Kontula & Henna Meriläinen: Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Katsauksia E 26/2007. Väestöliitto & Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 2007; Seksuaaliterveys. Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Katsottu 5.3.2013. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/aiheittain/seksuaaliterveys.

Seksuaalikasvatuksen historia: Seksuaalikasvatus osana globaalia kehitystä. Sinä päätät 2/12. Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä 2012.

Koulutuksen määrä ja tiedon taso: The State of World Population 2011. People and possibilities in a world of 7 billion. United Nations Population Fund 2011; Osmo Kontula & Henna Meriläinen: Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Katsauksia E 26/2007. Väestöliitto & Väestöntutkimuslaitos, Helsinki 2007.

Kehittämisehdotukset: Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma. Väestöliitto, Helsinki 2006.

Abortti: Susheela Singh ym.: Abortion Worldwide: A Decade of Uneven Progress. Guttmacher Institute 2009.

5. Tutkimus ja kehitys

Innovaatio sanana: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012; Esa Itkonen: Darwinismista kielitieteessä. Tieteessä tapahtuu 2/2004.

Innovaation määritelmä: Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012. Tekes 2012; Geoff Mulgan with Simon Tucker, Rushanara Ali & Ben Sanders: Social Innovation. What it is, why it matters and how it can be accelerated. Working Paper. Skoll Centre for Social Entrepreneurship. Said Business School. University of Oxford.

Innovaatioiden tyypit: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012.

Valtiotakin tarvitaanAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty artikkelia Arrested development. Economist 25.8.2012.

Julkisen rahoituksen vaikutukset Suomessa: Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012. Tekes 2012; Raija Rapo & Marita Seulamo-Vargas: Silicon Valley Journey. Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010. Tekes Review 267/2010. Tekes, Helsinki 2010.

Keinolihaa ja tehokkaampia akkujaHuumehoidot: Scientists Can Now Block Heroin, Morphine Addiction. ScienceDaily 14.8.2012. http://www.sciencedaily.com/releases/2012/08/120814213246.htm; Keith Humphreys: A Vaccine to Curb Addicts' Highs. The Wall Street Journal 23.11.2012.

Malaria- ja denguelääkkeet: Bridie Smith: Salt key in new drug for malaria. The Age 15.2.2013. http://www.theage.com.au/national/salt-key-in-new-drug-for-malaria-20130214-2efr8.html; NIH-developed candidate dengue vaccine shows promise in early-stage trial. NIH News 23.1.2013. National Institutes of Health. http://www.nih.gov/news/health/jan2013/niaid-23.htm.

Oivalluksen kirjavat juuretPaulingin näkemys: Geoff Mulgan with Simon Tucker, Rushanara Ali & Ben Sanders: Social Innovation. What it is, why it matters and how it can be accelerated. Working Paper. Skoll Centre for Social Entrepreneurship. Said Business School. University of Oxford.

Innovaatioketjun vaiheet: Kaupallistaminen ja innovaatiotavoitteet teknologiaohjelmissa. Innovaatioprosessin muutoksiin tähtäävien teknologiaohjelmien arviointi. Teknologiaohjelmaraportti 11/2004. Tekes, Helsinki 2004.

Tutkimus- ja markkinavetoiset innovaatiot: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012.

Pienet yritykset: Geoff Mulgan with Simon Tucker, Rushanara Ali & Ben Sanders: Social Innovation. What it is, why it matters and how it can be accelerated. Working Paper. Skoll Centre for Social Entrepreneurship. Said Business School. University of Oxford; Isojen ja pienten yritysten väliset erot eivät välttämättä liity niinkään innovaatioiden määrään kuin laatuun. Tulokasyritysten on usein helpompi miettiä koko toimintamalli uusiksi, kun taas asemansa vakiinnuttaneet yritykset ovat tiukemmin kiinni vanhoissa toimintatavoissa, joihin ne ovat investoineet vuosikymmenien varrella paljon rahaa ja osaamista. Big and clever. Why large firms are often more inventive than small ones. The Economist 17.12.2011.

Innovaatioiden joukkoistaminen: Tanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 1/2012. Eduskunta, Helsinki 2012.

Pitkä matka kaupan hyllylleKäyttöönoton nopeuttaminen: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012.

Auto esimerkkinä: Merriam-Webster online dictionary: Otto, Nikolas August. Katsottu 8.4.2013. http://www.merriam-webster.com; Mass production. The Economist 20.10.2009.

Viive: Innovation pessimism: Has the idea machine broken down? The Economist 12.1.2013.

Epäonnistuminen: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012.

Innovaatioiden esteet: Geoff Mulgan with Simon Tucker, Rushanara Ali & Ben Sanders: Social Innovation. What it is, why it matters and how it can be accelerated. Working Paper. Skoll Centre for Social Entrepreneurship. Said Business School. University of Oxford.

Schumpeterin näkemys: Henri Simula: Management of Commercialization. Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations. Doctoral dissertations 122/2012. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University, Helsinki 2012.

Epäonnistumisten uusiokäyttö: Henry W. Chesbrough: The Era of Open Innovation. MIT Sloan Management Review Spring 2003.

Paljon rahaa, vähemmän tuloksiaAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty julkaisua Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010.

Suomen sijoittuminen: Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012. Tekes 2012.

Suomen vahvuudet ja heikkoudet: Samuli Rikama: Suomi innovaatioiden kärkimaita – mutta kuinka kauan? Tieto&trendit 2/2012.

T&k:n rahoitus: Valtio rahoittaa t&k-toimintaa 2 miljardilla eurolla vuonna 2013. Tilastokeskus 27.2.2013.

Verrattuna Harvardiin: Harvard University Fact Book 2010-2011. http://www.provost.harvard.edu/institutional_research/harvard_fact_book_2010-11_web.pdf; Professorit. Professoriliitto. Katsottu 8.4.2013. http://www.professoriliitto.fi/professorit; Korkeakoulut 2011 - yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:10.

Rahoituksen ongelmat: Raija Rapo & Marita Seulamo-Vargas: Silicon Valley Journey. Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010. Tekes Review 267/2010. Tekes, Helsinki 2010; Geoff Mulgan with Simon Tucker, Rushanara Ali & Ben Sanders: Social Innovation. What it is, why it matters and how it can be accelerated. Working Paper. Skoll Centre for Social Entrepreneurship. Said Business School. University of Oxford.

Laatikko: Miksi juuri Piilaakso?Ks. esim. Martin Kenney: The History and Development of Silicon Valley. Esitys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 28.9.2011; Raija Rapo & Marita Seulamo-Vargas: Silicon Valley Journey. Experiences of Finnish IT Startups from Dot-Com Boom to 2010. Tekes Review 267/2010. Tekes, Helsinki 2010.

Vauhtia kansainvälisyydestä ja joukoistaPääomasijoitusmarkkinoiden vauhdittaminen: Kasvan, siis elän. Eduskunnan kasvuedustajien raportti kasvuhakuisesta Suomesta.

Joukkorahoitus: What Is Crowdfunding And How Does It Benefit The Economy. Forbes 27.11.2012; LIFX: The Light Bulb Reinvented. http://www.kickstarter.com/projects/limemouse/lifx-the-light-bulb-reinvented.

Vapautetaan dataKokeiluyhteiskunta: Annukka Berg: Kokeilun paikka! Suomi matkalla kohti kokeiluyhteiskuntaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2013. Eduskunta, Helsinki 2013.

Julkiset hankinnat: Pekka Lith: Innovatiiviset julkiset hankinnat Suomen kansantaloudessa. Tilastollinen esiselvitys valtion ja kuntayhteisöjen hankinnoista ja hankintamarkkinoiden toimivuudesta uusien toimintatapojen ja teknologioiden kannalta. Työ-ja elinkeinoministeriön raportteja 18/2012.

Teknologiakilpailutus: Business Development and Commercialisation 14.3.2013. Energimyndigheten. http://www.energimyndigheten.se/en/Innovations-R--D/Business-Development-and-Commercialisation.

6. Kansanvalta

Platonin lainaus: Platon: Valtio. Otava, Helsinki 2007 [n. 380 eaa.].

Vahva talous, tyytyväisiä ihmisiäHyödyt taloudelle: Hristos Doucouliagos & Mehmet Ulubasoglu: Democracy and Economic Growth: A meta-analysis; Matti Niemi: Suora demokratia ja talous. Kirjassa Saara Ilvessalo & Henrik Jaakkola (toim.): Kansan valta. Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena. Into-pamfletti 38. Into Kustannus, Helsinki 2011.

Korruptio: Global Corruption Report: Climate Change. Transparency International 2011.

Hyvinvointi ja onnellisuus: Timothy Besley & Masayuki Kudamatsu: Health and Democracy. American Economic Review 96 (2): 313-318, 2006; Marta Orviska, Anetta Caplanova & John Hudson: The impact of democracy on well-being. Social Indicators Research 2012; Saara Ilvessalo: Byrokratiavyyhdistä suoraan kuntademokratiaan. Kirjassa Saara Ilvessalo & Henrik Jaakkola (toim.): Kansan valta. Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena. Into-pamfletti 38. Into Kustannus, Helsinki 2011.

Diktatuurista demokratiaanDiktatuurien pysyvyys ja vastarinta: Jennifer Gandhi & Adam Przeworski: Authoritarian Institutions and the Survival of Autocrats. Comparative Political Studies 2007, 40:1279-1301.

Tulliton pääsy: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Pakotteiden haitat: Abel Escribà-Folch & Joseph Wright: Dealing with Tyranny: International Sanctions and the Survival of Authoritarian Rulers. International Studies Quarterly 2010:54, 335-359.

Digital Defenders Partnership: Digital Defenders Partnership. September 7, 2012. http://www.hivos.org/news/digital-defenders-partnership.

Kehitys ja kansanvalta: Ting Gong & Alfred M. Wu: Does Increased Civil Service Pay Deter Corruption? Evidence from China. Review of Public Personnel Administration 2012 32:192.

Rötösherrat kuriinRaamatun lainaus: Toinen Mooseksen kirja 23:8. Raamattu, vuoden 1992 käännös.

Korruption syyt: Democracy in development: How can both processes mutually reinforce each other? European Centre for Development Policy Management 2009.

Extractive Industries Transparency Initiative: Factsheet 01. Extractive Industries Transparency Initiative.

Korruptionvastaiset verkkosivut: Squeezing the sleazy. The Economist 15.12.2012.

Hyvä hallinto: What is good governance? United Nations Economic and Social Commission for Asia and the Pacific. Katsottu 8.4.2013. http://www.unescap.org/pdd/prs/ProjectActivities/Ongoing/gg/governance.asp.

Apua avoimuudestaAvoimuuden hyödyt: The parting of the red tape. The Economist 8.10.2011.

Avoin ja osallistava päätöksenteko: Kansalaiset lähtökohtana: Parempaa päätöksenteon valmistelua ja parempia palveluita. Yhteenveto suomen kielellä (käännös). OECD 2009.

Vaalitapa ratkaisee tuloksenKanadan esimerkki: This is not democracy. Fair Vote Canada. http://www.fairvote.ca/en/problem.

Vaalirahoituksen rajoitukset: Political party integrity: more accountable, more democratic. Money, politics, power: corruption risks in Europe. Regional Policy Paper #2. Transparency International 2012.

Kansanedustajien kampanjat ja tulotaso: Kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2011; Näin uudet kansanedustajat tienasivat. Julkaistu 1.11.2011, päivitetty 25.2.2013. MTV3 2011; Taskutilasto 2011. Verohallinto.

Hyvät veljet ja pyöröoviEU-lobbarit ja jäähdyttelyajat: Lobbying in the European Union: levelling the playing field. Money, politics, power: corruption risks in Europe. Regional Policy Paper #3. Transparency International 2012.

Demokratia lähelle ihmisiäAntti Möller: Alamaisista aktiivisiksi tekijöiksi. 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa. Visio 2012.

Laatikko: Joukot demokratian avuksiTanja Aitamurto: Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 1/2012. Eduskunta, Helsinki 2012.

Kansanäänestyksiä kahdesti vuosisadassaKunnalliset kansanäänestykset: Saara Ilvessalo: Byrokratiavyyhdistä suoraan kuntademokratiaan. Kirjassa Saara Ilvessalo & Henrik Jaakkola (toim.): Kansan valta. Suora demokratia Suomen politiikan pelastuksena. Into-pamfletti 38. Into Kustannus, Helsinki 2011.

Kansanäänestykset muissa maissa: Uruguay: Referendum Gives Resounding ‘No’ to the Privatisation of Water. Inter Press Service New Agency 1.11.2004; California Recall Election. PBS 7.10.2003; Result: No to holidays, yes to sex stalls. The Local 11.3.2012.

Sveitsin esimerkki: Referendums. Katsottu 8.4.2013. https://www.ch.ch/en/referendum; Rick Salutin: Referendums at heart of Swiss political system. Toronto Star 21.7.2012.

Kansanäänestysten ongelmat: Arvostelijoiden mielestä kansanäänestyksissä voidaan tehdä typeriä päätöksiä. Kansanedustajana täytyy todeta, etteivät typerät päätökset ole aivan vieraita edustuksellisellekaan demokratialle.

Äänestämisen esteet: Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD jakaa osallistumishaluttomuuden kahteen ryhmään: halukkaisiin mutta kyvyttömiin ja kykeneviin mutta haluttomiin. Ensimmäisellä ryhmällä osallistumisen esteenä voi olla esim. kielimuuri, vammaisuus tai köyhyys. Toisessa taas ihmisillä ei ole aikaa, he eivät usko osallistumisen johtavan mihinkään tai heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta. Kansalaiset lähtökohtana: Parempaa päätöksenteon valmistelua ja parempia palveluita. Yhteenveto suomen kielellä (käännös). OECD 2009.

7. Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälisen yhteistyön historia: Peace of Westphalia. Encyclopedia Britannica; Martti Koskenniemi: Voiko YK uudistua? Esitelmä Suomalaisen Tiedeakatemian yhteisistunnossa 9.10.2006; Milestones: 1914-1920. The League of Nations, 1920. Office of the Historian. U.S. Department of State. Katsottu 8.4.2013. http://history.state.gov/milestones/1914-1920/League.

Kaikki mukaanVahvistamatta jättäminen: Taulukossa on lueteltu maita, jotka eivät ole vahvistaneet sopimusta; jotka ovat vetäytyneet sopimuksesta sen hyväksyttyään; tai jotka ovat ilmoittaneet kieltäytyvänsä hyväksymästä jotakin sopimuksen keskeistä osaa.

Merioikeusyleissopimus: Keith Johnson: GOP Scuttles Law-of-Sea Treaty. Wall Street Journal 16.7.2012.

Sopimusten katveessaPlaneettatekniikat: Ian Sample: Earth-cooling schemes need global sign-off, researchers say. The Guardian 31.3.2013.

Halvaannuttava yksimielisyysAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty teosta Antto Vihma: A Climate of Consensus. The UNFCCC faces challenges of legitimacy and effectiveness. FIIA Briefing Paper 75. March 2011. Ulkopoliittinen Instituutti 2011.

Senin lainaus: Timmons Roberts & Marco Grasso: A Fair Compromise to Break the Climate Impasse. Brookings Institution 4.4.2013. http://www.brookings.edu/research/papers/2013/04/04-climate-emissions-grasso-roberts.

Ilmastoneuvotteluiden vauhdittaminen: Lisää keinoja tehostaa ilmastoneuvotteluita on esitetty selvityksessä Antto Vihma & Kati Kulovesi: Strengthening Global Climate Negotiations. Improving the Efficiency of the UNFCCC Process. Nordic Working Papers NA2012:902. Nordic Council of Ministers 2012.

Puhtia toimeenpanoonYleisön paine: Yhden tutkimuksen mukaan eroja korruption vastaisen sopimuksen toimeenpanossa samankaltaisissa maissa selittää ennen kaikkea se, kuinka hyvin velvoitteet sopivat kansalliseen keskusteluun ja kuinka paljon kotimaassa oli painetta pitää sitoumuksista kiinni. Ellen Gutterman: Domestic Sources of State Compliance with International Law: Evidence from the International Regime of Anti-Corruption. CPSA 2008.

Ympäristösopimukset: Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomen kehityspolitiikka 2012. Ulkoasiainministeriö 2012; The Environmental Dimension of IFSD. Legal Questions and Answers on IEG Reforms: WEO and UNEO? United Nations Environment Programme 2012.

Vahvempi YKAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty teosta Reform Proposals – For a Democratic United Nations and the Rule of Law. Dag Hammarskjöld Foundation, Uppsala 2012.

YK-uudistuksen tarve: Ulkopolitiikan instituutin tutkija Antto Vihma on verrannut YK:ta ja hyvinvointivaltiota: molemmat ovat viimeistään 90-luvun jälkeen olleet puolustautuvia projekteja, joiden ongelmilla on rahoitushaasteiden lisäksi myös laadullinen (tehottomuus) ja ohjelmallinen (näköalattomuus) puolensa.

YK-uudistusten historia: Martti Koskenniemi: Voiko YK uudistua? Esitelmä Suomalaisen Tiedeakatemian yhteisistunnossa 9.10.2006.

Ihmisoikeuksien valvonta: Ivan Shearer: UN Enforcement of human rights: Making it more effective. Teoksessa Ralph Wilde (toim.): United Nations Reform Through Practice. Report of the International Law Association Study Group on United Nations Reform. International Law Association December 2011.

Epäreilu vetoAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty teosta Reform Proposals – For a Democratic United Nations and the Rule of Law. Dag Hammarskjöld Foundation, Uppsala 2012.

Äänivalta yleiskokouksessa: Heikki Patomäki & Teivo Teivainen: Globaali demokratia. Gaudeamus, Helsinki 2003.

Veto-oikeuden käyttö: Heikki Patomäki & Teivo Teivainen: Globaali demokratia. Gaudeamus, Helsinki 2003.

Syyrian kriisi: Joe Lauria: Russia, China Veto Syria Resolution at U.N. The Wall Street Journal 19.7.2012.

Veto-oikeuden rajoittaminen: Nico Krisch: Informal Reform in the Security Council. Teoksessa Ralph Wilde (toim.): United Nations Reform Through Practice. Report of the International Law Association Study Group on United Nations Reform. International Law Association December 2011.

Koko maailman pankki?Alaluvun lähteenä on pääosin käytetty teosta Heikki Patomäki & Teivo Teivainen: Globaali demokratia. Gaudeamus, Helsinki 2003.

Kehitysmaiden painoarvon kasvattaminen: Tähän suuntaan on jo edettykin. Kehitysmaiden äänivallan kasvattaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Perinteisesti ne ovat olleet teollisuusmaita nihkeämpiä asettamaan taloudelle ympäristöehtoja, ja monet kehitysmaat ovat painottaneet avun vastaanottajamaiden oikeutta määrätä kehityksen painopisteistä itsenäisesti – välillä ihmisoikeuksista ja hyvän hallinnon periaatteista joustaen. Perustellusti voi kysyä, miksi Kiinan kaltaisella kansalaistensa oikeuksia ankarasti polkevalla diktatuurilla pitäisi olla enemmän valtaa suhteessa Euroopan maiden kaltaisiin demokratioihin. Asetelma ei

kuitenkaan ole mustavalkoinen. Monet erityisesti Latinalaisen Amerikan nousevista talouksista ovat asettuneet puolustamaan ympäristöä ja ihmisoikeuksia, kun taas esim. Yhdysvallat on takavuosina harjoittanut ajoittain hyvinkin takapajuista politiikkaa.

Etelä-Afrikan hiilivoimala: Suzanne Goldenberg: World Bank's $3.75bn coal plant loan defies environment criticism. The Guardian 9.4.2010; Matkaa hiilineutraaliuteen: 3 500 000 000 askelta. Helsingin Energia 3.1.2013.

IMF:n sopeutusohjelmat: Välillä kriisimaiden eliitit ovat tosin hyödyntäneet IMF:ää kätevänä savuverhona. Esim. Argentiinassa oikeisto käytti IMF:n ei-sitovia suosituksia aseenaan ajaessaan talouteen radikaaleja muutoksia.

Johdonmukaisuus YK-järjestelmän sisällä: Reform Proposals – For a Democratic United Nations and the Rule of Law. Dag Hammarskjöld Foundation, Uppsala 2012.

Lisää varoja yhteistyöhönAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty teosta Heikki Patomäki & Teivo Teivainen: Globaali demokratia. Gaudeamus, Helsinki 2003.

Yhdysvaltain tuki Egyptille: Yhteensä Yhdysvallat on tukenut Egyptiä noin kahdella miljardilla dollarilla vuodessa. Luvussa mukana on myös sotilaallinen tuki. Toki voi kysyä, onko toisen maan aseistaminen tehokkain tapa veronmaksajien varoilla ratkaista maailman ongelmia. Marian Wang & Theodoric Meyer: F.A.Q. on U.S. Aid to Egypt: Where Does the Money Go – And Who Decides How It’s Spent? ProPublica 9.10.2012; CIA World Factbook. Katsottu 8.4.2013. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/index.html.

Kaupat 11 sekunniksiAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia David Hillman & Christina Ashford: Financial Transaction Tax: Myth-Busting. Stamp Out Poverty, March 2012.

EU-komission ehdotus: Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä: Finanssitransaktiovero. Europa-portaali. Katsottu 8.4.2013.

Keinottelun hillitseminen: Martin Wheatley: We need rules to limit the risks of superfast trades. Financial Times 20.9.2010.

Ruotsi: Nyt kun Ruotsiin päästiin: rahoitusmarkkinaveron arvostelijat viittaavat usein myös Ruotsin esimerkkiin. Ruotsi verotti vuosina 1984–91 kansallisesti osakekauppoja, mutta luopui verosta sen tehottomuuden takia. On kuitenkin jonkinlainen ero sillä, koskeeko vero vain yhtä pienehköä maata vai laajahkoa joukkoa talouskeskuksia. Ruotsin vero perittiin myös välittäjän sijainnin perusteella, mikä teki siitä suhteettoman helpon kiertää. Ongelma on mahdollista välttää suunnittelemalla vero fiksummin. David Hillman & Christina Ashford: Financial Transaction Tax: Myth-Busting. Stamp Out Poverty, March 2012.

Ahtisaaren ja Haaviston tielläRauhanturvaaminen: Reform Proposals – For a Democratic United Nations and the Rule of Law. Dag Hammarskjöld Foundation, Uppsala 2012.

Inhimillinen turvallisuus: Senja Korhonen: Ajattelutavan muutoksen jäljillä – mitä inhimillinen turvallisuus on? Teoksessa Oili Alm & Tapio Juntunen (toim.): Inhimillistä turvallisuutta rakentamassa – näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU, Forssa 2010.

Siviilikriisinhallinta: Antti Häikiö: Kriisinhallinta ja inhimillinen turvallisuus: paita ja peppu. Teoksessa Oili Alm & Tapio Juntunen (toim.): Inhimillistä turvallisuutta rakentamassa – näkökulmia ja käytännön esimerkkejä. Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU, Forssa 2010.

Hirmutyöt tuomiolleICC: Q&A: International Criminal Court. BBC News 11.3.2013.

Tuomioiden vähäisyys: Philippe Sands: International justice is needed – even if it takes 100 more years to perfect it. Guardian 16.5.2012.

Tehokkuus: Alkukankeuden jälkeen tuomioistuin on kyennyt puuttumaan rikoksiin nopeastikin. Syyttäjä ilmoitti alkuvuodesta 2013, että hän alkaa tutkia Malin kapinallisten tekemiä rikoksia konfliktin ollessa yhä meneillään. Alison Cole: Mali and the ICC: what lessons can be learned from previous investigations? Guardian 17.1.2013.

8. Perustulo

Luvun peruslähteenä on käytetty teosta Osmo Soininvaara: Vihreä markkinatalous. Hanki ja Jää, Helsinki 1990.

Parosen kirje: Yrjö Hosiaisluoma: Järjestyksen kourista vapauden valtakuntaan – Samuli Parosen elämä, tuotanto ja yhteiskuntakritiikki. 1990.

Painen lainaus: Thomas Paine. Social Security. The Official Website of the U.S. Social Security Administration. Katsottu 8.4.2013. http://www.socialsecurity.gov/history/tpaine3.html.

Parosen ajatukset: Ville Ylikahri: Kohti perustuloa – perustulokeskustelua Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007; Yrjö Hosiaisluoma: Järjestyksen kourista vapauden valtakuntaan – Samuli Parosen elämä, tuotanto ja yhteiskuntakritiikki. 1990.

Tuki perustulolle: Pertti Koistinen & Johanna Perkiö: Good and Bad Times of Social Innovations – The case of universal basic income in Finland. Julkaisematon käsikirjoitus; Ville Ylikahri: Kohti perustuloa – perustulokeskustelua Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007; Johanna Perkiö: Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa 2006-2012. Teoksessa Teppo Eskelinen & Suvi Heikkilä (toim.): Talous ja arvo. Sophi, Jyväskylä 2013.

Vihreä perustuloAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty artikkelia Ville Ylikahri: Vihreä perustulo – tavoitteet ja konkreettinen malli. Teoksessa Johanna Perkiö & Kaisu Suopanki (toim.): Perustulon aika. Into-pamfletti 54. Into Kustannus, Helsinki 2012.

Perustulon suuruus: Mallin kaikkia osia ei ole päivitetty aivan tämän päivän tietoihin. Käytän kuitenkin johdonmukaisuuden ja havainnollisuuden vuoksi mallissa esitettyjä lukuja.

Verotus: Prosenttiin on laskettu valtion ansiotulovero ja keskimääräinen kunnallisvero. Todellisuudessa tarkat verotasot vaihtelevat edelleen kunnittain. Päälle tulevat työntekijän sosiaali- ja eläkemaksut.

Turvaa joka tilanteessaTilapäinen työ ja sosiaaliturva: Osmo Soininvaara: Perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Yksinkertaisempi ja kattavampi perusturvaPerusturva kaikille: Honkasen mukaan perustulo parantaa perusturvaa opiskelijoilla, kotityötä tekevillä puolisoilla, vanhempiensa kotona asuvilla aikuisilla lapsilla, kotihoidon tuen saajilla, sairausvakuutuksen pienimpiä päivärahoja nauttivilla ja työttömillä, jotka eivät saa täyttä peruspäivärahaa. Pertti Honkanen: Perustulo simulaatioharjoituksena. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Irti kannustinloukuistaKannustinloukut: Työssä käyville myös päivähoitomaksut voivat muodostaa esteen, joka vähentää kannustinta tienata enemmän ansiotuloja. Ville Ylikahri: Kohti perustuloa – perustulokeskustelua Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Työnteon kannattavuus: Mallinnuksen perusteella kohtuullisen tasoinen perustulo riittää poistamaan kokonaan tai lähes kokonaan työmarkkinatuen tarveharkinnasta, osittaisesta työmarkkinatuesta sekä lasten kotihoidon tuen tulosidonnaisuudesta johtuvat kannustinongelmat. Pertti Honkanen: Perustulo simulaatioharjoituksena.

Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Työt jakoon tasaisemminHelsingin työttömyys: Joulukuun lopussa 2012. Luku ei sisällä työvoiman ulkopuolella olevia. Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä 2012. Tilastoja 2013:4. 1.2.2013. Helsingin kaupungin Tietokeskus 2012; Osmo Soininvaara: Perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Opiskelijoiden työnteko: Ja osalle myös välttämätöntä, koska opintotuki ei välttämättä riitä kattamaan kohtuullisiakaan arjen kuluja.

Korkeammat palkat epäsuosituista töistä: Wesley J. Pech: Behavioral Economics and the Basic Income Guarantee. Basic Income Studies Vol 5, Issue 2. December 2010.

Opiskelijat ja yrittäjät voittavatTyönteko opiskelun ohessa: Noin puolet kaikista opiskelijoista ja esimerkiksi Helsingin Yliopistonyopiskelijoista kolme viidestä kokee työssäkäynnin hidastaneen heidän opintojaan. Kaisa Saarenmaa, Katja Saari & Vesa Virtanen: Opiskelijatutkimus 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010; Teemu Kemppainen: Ristipaineessa. Tutkimus Helsingin yliopiston opiskelijoiden työssäkäynnistä, työkokemuksista ja ammatillisesta järjestäytymisestä. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö & Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 2011.

Yrittäjät ja perusturva: Simo J. Kr. Ruottinen: Perustulon vaikutukset yrittäjyyteen. Teoksessa Johanna Perkiö & Kaisu Suopanki (toim.): Perustulon aika. Into-pamfletti 54. Into Kustannus, Helsinki 2012.

Tuunattu perustuloOsallistumistulo: Osallistumistuloa voi pitää perustulon kevytversiona, koska se säilyttää osittaisen tarveharkinnan. Toisaalta juuri sen ansiosta osallistumistulo voi olla poliittisesti helpompi saada läpi. Taannoisen kyselyn mukaan osallistumistuloa kannattaa peräti 80 %, negatiivista tuloveroa 76 % ja perustuloa 63 % suomalaisista. Ville Ylikahri: Kohti perustuloa – perustulokeskustelua Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Kokemuksia kokeiluillaYhdysvaltain ja Kanadan kokemukset: Ville Ylikahri: Kohti perustuloa – perustulokeskustelua Suomessa ja maailmalla. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007. Syitä huonoon yleistettävyyteen on monia. Widerquistin mukaan yhdysvaltalaisissa kokeiluissa ei pystytty erottamaan perusturvan rakenteen ja tason vaikutuksia, vaikka muiden tekijöiden pysyessä samana korkeampi sosiaaliturva tyypillisesti vähentää työhön osallistumista. Kokeilut keskittyivät pienituloisiin työläisiin, mutta mukana ei ollut yksinomaan sosiaaliturvan varassa eläviä, joiden työhönosallistumisastetta perustulo juuri voi parantaa eniten. Lisäksi yhdysvaltalainen sosiaaliturva on yleensä ottaen olennaisesti vähemmän avokätinen kuin suomalainen, joten turvan luomat kannustinloukutkin ovat pienempiä. Karl Widerquist: The Bottom Line in a Basic Income Experiment. Basic Income Studies Vol. 1, Issue 2. December 2006.

Alaska ja Hollanti: Kaisu Suopanki & Johanna Perkiö: Perustulon aika on nyt! Teoksessa Johanna Perkiö & Kaisu Suopanki (toim.): Perustulon aika. Into-pamfletti 54. Into Kustannus, Helsinki 2012.

Soininvaaran ehdotus: Osmo Soininvaara: Vihreä markkinatalous. Hanki ja Jää, Helsinki 1990.

Laatikko: Askelia kohti perustuloaOsmo Soininvaara: Perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista. Teoksessa Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara & Ville Ylikahri: Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä Sivistysliitto ry, Helsinki 2007.

Köyhyys vähenee rahallaAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty artikkelia Pia Laine: Köyhyys poistuu käteisellä. Maailman Kuvalehti 9/2010.

Bolsa família: Latin America: Gini back in the bottle. The Economist 29.7.2010.

Muiden maiden tulonsiirrot: Anti-poverty programmes: Give the poor money. The Economist 29.7.2010.

Tulonsiirtojen hyödyt: Latin America: Gini back in the bottle. The Economist 29.7.2010.

Perusturvan hinta: Pasi Nokelainen: Köyhien kansantalouksien kasvukipuja. Kehitys 4/2011.

Tulonsiirtojen puutteet: Anti-poverty programmes: Give the poor money. The Economist 29.7.2010.

9. Avoin ja reilu talous

Rajoituksen kankaiden tuonnille: Ha-Joon Chang tosin muistuttaa, että osin näiden suojatoimenpiteiden ansiosta maahan syntyi menestyksekäs villakangasteollisuus. Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Vapaan talouden edellytykset: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat: Dani Rodrik jopa toteaa, että jos haluaa markkinoiden laajenevan, valtioiden pitää tehdä samoin. Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011; Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Kauppa se on joka kannattaaVapaa vaihto: Käytännössä verotus ja työnantajan sivukulut monimutkaistavat asetelmaa, mutta eivät muuta sitä.

Vähiten huono talousjärjestelmäMarkkinoiden luonne: Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll: Avoin vihreä talous. Vihreä Sivistysliitto, Tampere 2012.

Vapaa kilpailu: Aina vapaa kilpailu ei silti tuota parasta tulosta. Osmo Soininvaara käyttää esimerkkinä ylikalastusta, jossa kalastajat kilpailevat kalakannat – ja samalla elinkeinonsa – hengiltä. Vihreä markkinatalous. Hanki ja jää, Helsinki 1990.

Changin lainaus: Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Soininvaaran näkemys: Osmo Soininvaara: Vihreä markkinatalous. Hanki ja jää, Helsinki 1990.

Wilsonin lainaus: Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Hyödyttääkö vapaa kauppa taloutta?Avoimien talouksien menestys: 2013 Index of Economic Freedom. The Heritage Foundation & The Wall Street Journal 2013; Trade and the economic recovery: Why open markets matter. OECD May 2010; Open Markets Matter: The Benefits of Trade and Investment Liberalisation. Policy Brief. OECD October 1999; Raju Jan Singh & Maëlan Le Goff: Does Trade Reduce Poverty? A View from Africa. Preliminary draft.

Vapaasta kaupasta hyötyneet maat: Hakim Ben Hammouda & Mustapha Sadni Jallab: Trade liberalization and development: Lessons for Africa. Journal of World, Investment and Trade.

Kaupan edelleen vapauttamisen hyödyt: Making open markets work for development. Policy Brief. OECD October 2005; Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Vapauttamisen riskit: Umme Humayra Manni, Shamim Ahmad Siddiqui & Munshi Naser Ibne Afzal: Empirical Investigation on Trade Openness and Economic Growth in Bangladesh Economy. Asian Social Science Vol. 8, No. 11:154-159, 2012; Raju Jan Singh & Maëlan Le Goff: Does Trade Reduce Poverty? A View from Africa. Preliminary

draft; Hakim Ben Hammouda & Mustapha Sadni Jallab: Trade liberalization and development: Lessons for Africa. Journal of World, Investment and Trade; Making open markets work for development. Policy Brief. OECD October 2005.

Kauppa hyödyttää varautuneitaSuunnitelmallinen vapauttaminen: S.M. Shafaeddin: Trade Liberalization and Economic Reform in Developing Countries: Structural Change or De-industrialization? Discussion papers No. 179. United Nations Conference on Trade and Development, April 2005.

Suurimmat hyödyt vauraille maille: Roberto Chang, Linda Kaltani & Norman V. Loayza: Openness can be good for growth: The role of policy complementarities. Journal of Development Economics 90 (2009): 33-49.

Grantin lainaus: Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Itä-Aasian tiikerit: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011; Hakim Ben Hammouda & Mustapha Sadni Jallab: Trade liberalization and development: Lessons for Africa. Journal of World, Investment and Trade; S.M. Shafaeddin: Trade Liberalization and Economic Reform in Developing Countries: Structural Change or De-industrialization? Discussion papers No. 179. United Nations Conference on Trade and Development, April 2005.

Edellytykset vapauttamisesta hyötymiselle: Trade and the economic recovery: Why open markets matter. OECD May 2010.

Ratkaisujen räätälöinti: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Avoimet vs. suljetut taloudet: Avoimesta taloudesta on toki vielä pitkä matka kehitykseen. Laitaoikeistolaisen Heritage Foundationin luokituksen mukaan Mauritius on maailman kahdeksanneksi avoin talous, useita pykäliä mm. Yhdysvaltoja edellä. YK:n kehitysjärjestön UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksissä maa sijoittuu kuitenkin vasta 80. paikalle. Kuubaa Heritage Foundation pitää maailman toiseksi suljetuimpana taloutena, mutta inhimillisen kehityksen luokituksessa maa on sijalla 59. Avoimuudeltaan siis lähes vastakkaisilla talouksilla voi päätyä suunnilleen samaan inhimillisen kehityksen tasoon. 2013 Index of Economic Freedom. The Heritage Foundation & The Wall Street Journal 2013; Human Development Report 2013. The Rise of the South: Human Progress in a Diverse World. UNDP, New York 2013.

Valikoiden vapaata kauppaaAlan Beattie: False Economy. A Surprising Economic History of the World. Penguin Books 2010.

Yksinoikeus nuohotaSuomen talouden vapaus: 2013 Index of Economic Freedom. The Heritage Foundation & The Wall Street Journal 2013.

Apteekit: Rajoitukset eivät jää tähän. Apteekkien yritysmuoto on rajoitettu ja apteekkarilta edellytetään proviisorin koulutusta, vaikka hän ei itse hoitaisi lainkaan farmaseuttisia tehtäviä. Lääkkeitä ei saa myydä valtion määräämää lääketaksaa halvemmalla, itsehoitolääkkeitä ei voi myydä apteekkien ulkopuolella ja apteekit joutuvat maksamaan porrastettua apteekkimaksua, joka vähentää kannustinta toiminnan laajentamiseen. Erityisasemassa on Yliopiston Apteekki, jolla on erityisoikeus 16 sivutoimipisteeseen. Sari Valliluoto: Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin. Arvoketju ja sääntely. Kilpailuviraston selvityksiä 2/2012. Kilpailuvirasto 2012.

Nuohous: Jarkko Hakala & Pipsa Palttala: Nuohous voi avautua kilpailulle. Helsingin Sanomat 12.2.2013.

Epäsuorat talouden rajoitteetPysäköinti Jätkäsaaressa: Otso Kivekäs: Jätkäsaaren pysäköinti ja lainatakaus. Blogi 30.1.2013.

Hulluutta, paniikkeja ja romahduksiaTalouskriisien historia: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Kriisien syyt: Kriisejä jälkeenpäin tarkastellessa mekanismi vaikuttaa ilmeiseltä. Haastavaa on ennakoida kriisi ennen sen laukeamista. Taloustieteilijä Dani Rodrik tosin väittää, että kriisit toistuvat vuosikymmenestä toiseen ei sen takia, että ne olisivat ennakoimattomia (unpredictable), vaan siksi, että ne jätetään ennakoimatta (unpredicted). Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Yhdysvaltain pankkikriisin syy: Toki syitä oli muitakin. Hallituksen takausohjelmat tukivat erityisesti lainanhakijoita, joiden lainoihin liittyi korkea riski. Pankkien palkkauskannustimet ohjasivat taseiden paisuttamiseen lyhyellä aikavälillä, eivät vakauteen. Lainoja pystyttiin paketoimaan rahoitusmarkkinoilla paketeiksi, joiden todellinen arvo ei ollut läpinäkyvä. Lisäksi pankkien vakavaraisuusvaatimukset olivat matalia.

Esimerkit ylisuurista lainoista: Teppo Eskelinen & Ville-Pekka Sorsa: Hyvä talous. Vasemmistofoorumi, Keuruu 2011.

Tulppaanikriisi: Matti Ylönen & Hanna Kuusela (toim.): Maailmantalouden ABC ja D. Attac 2012.

Kriisit kuriinBuffetin lainaus: Lääkkeitä ei saa kaikkein vapaimmissakaan markkinatalouksissa tuoda markkinoille ennen kuin niiden turvallisuus on uskottavasti todistettu. Pitäisikö rahoitustuotteiden turvallisuus testata vastaavalla tavalla? Ainakin rahoitusmarkkinoiden kriisit näyttävät aiheuttaneen monin verroin enemmän haittoja kuin pahimmatkaan lääkkeiden sivuvaikutukset. Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Pankkien koon rajoittaminen: Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Paratiisi yksille, helvetti toisilleAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty kirjaa Matti Ylönen & Hanna Kuusela (toim.): Maailmantalouden ABC ja D. Attac 2012.

Stora Enson esimerkki: Peter Lodenius: De största företagen betalar de lägsta skatterna. Ny Tid 9/2013.

Verovälttely ja kehitysmaat: Dev Kar & Sarah Freitas: Illicit Financial Flows from Developing Countries: 2001-2010. Global Financial Integrity 2012.

Laatikko: Islannissa väärin oli oikeinIceland’s Unorthodox Policies Suggest Alternative Way Out of Crisis. IMF Survey online 3.11.2011. Ks. ms. blogitekstini http://www.orastynkkynen.fi/?p=4710 ja http://www.orastynkkynen.fi/?p=4731.

McDonald’sin vetäytyminen maasta: Ha-Joon Chang: 23 tosiasiaa kapitalismista. Into Kustannus, Riika 2012.

Talouden pelisäännötYdin- ja rahalliset oikeudet: Richard B. Freeman: International Labor Standards and World Trade: Friends or Foes? Teoksessa The World Trading System: Challenges Ahead. Institute for International Economics 1997. http://www.petersoninstitute.org/publications/chapters_preview/66/5iie2350.pdf

NAFTA ja kaupan pelisäännöt: Rodrik ehdottaa, että kaupan esteen voisi haastaa sisällön sijaan päätöksenteon menettelyn perusteella. Jos demokraattinen valtio päätyy rajoitukseen avoimen, osallistavan ja näyttöön perustuvan keskustelun jälkeen, sillä tulee siihen olla täysi oikeus. Dani Rodrik: The Globalization Paradox. Democracy and the Future of the World Economy. W.W. Norton & Company, New York 2011.

Degrowth: Teppo Eskelinen & Ville-Pekka Sorsa: Hyvä talous. Vasemmistofoorumi, Keuruu 2011.

10. Kestävä maatalous

Maanviljelyn osuus taloudesta: Nienke Beintema ym.: ASTI Global Assessment of Agricultural R&D Spending. Developing Countries Accelerate Investment. October 2012. International Food Policy Report 2012; Jyrki Niemi & Jaana Ahlstedt (toim.): Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012. MTT Taloustutkimus, Helsinki. 2012.

Maatalous kehitysmaissa: Scaling Up. Global food security and sustainable agriculture. Unite Nations Global Compact 2012; Agriculture at a Crossroads. Global Summary for Decision Makers. International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. IAASTD 2009.

Vihreämpi vallankumousVihreä vallankumous: Global Food. Waste not, want not. Institution of Mechanical Engineers. January 2013.

Ruuan saatavuuden tuplaaminen: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011.

Vaihtoehtoiset tulevaisuuspolut: Global Food. Waste not, want not. Institution of Mechanical Engineers. January 2013.

Hävikki kuriinAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty raporttia Global Food. Waste not, want not. Institution of Mechanical Engineers. January 2013.

Hävikin suuruus: Hurjimman arvion mukaan ruuasta hukataan 1,2–2 miljardia tonnia vuodessa – siis enimmillään jopa puolet kaikesta maailman ruuasta. Global Food. Waste not, want not. Institution of Mechanical Engineers. January 2013; Global food losses and food waste. Extent, causes and prevention. Food and Agriculture Organization, Rooma 2011.

Teollisuusmaiden hävikki yhteensä: Global food losses and food waste. Extent, causes and prevention. Food and Agriculture Organization, Rooma 2011.

Hävikki Suomessa: Kirsi Silvennoinen ym.: Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jokioinen 2012.

Pellot tuottamaanTuottavuuden kasvu: Agriculture at a Crossroads. Global Summary for Decision Makers. International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. IAASTD 2009.

Tuottavuuserot: Jelle Bruinsma: The resource outlook to 2050. By how much do land, water and crop yields need to increase by 2050? Expert Meeting on How to Feed the World in 2050. 24.-26.6.2009.

Parhaiden käytänteiden levittäminen: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011.

Karjatalous: Towards the Future We Want. End hunger and make the transition to sustainable agricultural and food systems. Food and Agriculture Organization, Rooma 2012.

Tuottavuuden parantaminen kehitysmaissa: Global Food. Waste not, want not. Institution of Mechanical Engineers. January 2013; Mark Tran: India farmers think big but grow micro to enrich their soil. The Guardian 13.3.2013.

Tuottavuuden parantaminen teollisuusmaissa: Jelle Bruinsma: The resource outlook to 2050. By how much do land, water and crop yields need to increase by 2050? Expert Meeting on How to Feed the World in 2050. 24.-26.6.2009.

Tarvittava kasvutahti: Towards the Future We Want. End hunger and make the transition to sustainable agricultural and food systems. Food and Agriculture Organization, Rooma 2012.

Kehitysmaiden satsaukset maatalouteen: Sustainable agriculture and food security in LDCs. Least developed country series. UNCTAD policy briefs No 20/C, May 2011. UNCTAD 2011.

Rahoitustarve: Kaijaleena Runsten: Maatilat tarvitsevat investointeja kasvavan väestön ruokkimiseen. Maaseudun Tulevaisuus 8.2.2013.

Viljelyä luonnon ehdoillaVaihtoehtoiset viljelymenetelmät: What is Integrated Crop Management (ICM)? Crop Protection Association. http://www.cropprotection.org.uk/media/2236/integrated_crop_management.pdf; Gottlieb Basch, Amir Kassam, Emilio J. González-Sánchez & Bernhard Streit: Making Sustainable Agriculture Real in CAP 2020. The role of conservation agriculture. The European Conservation Agriculture Federation.

Köyhtyneiden maiden elvyttäminen: William Dar: We must make up ground in the fight against desertification. The Guardian 18.10.2011.

Peltometsäviljely: Caspar van Vark: How agroforestry schemes can improve food security in developing countries. The Guardian 26.2.2013.

Tippa kerrallaanAlaluvun lähteenä on pääosin käytetty kirjaa Jeffrey D. Sachs: Common Wealth. Economics for a Crowded Planet. Penguin Books 2008.

Vedenkulutus maataloudessa: Mikko Puttonen: Meidät ruokkii vihreämpi vallankumous. Tiede 8/2011.

Ravinteet: Terhi Torikka: Ruokatuotannon fosforitarve täytettävissä kierrättämällä. Maaseudun Tulevaisuus 12.12.2011; Hannu Känkänen, Antti Suokannas, Kari Tiilikkala & Arja Nykänen: Palkokasvit voivat säästää vuoden lämmitysöljyjen verran energiaa. Maaseudun Tiede 4/2012.

Maaöljyssä marinoitu ruokaLähteenä on pääosin käytetty kirjaa Anna Lappé: Diet for a Hot Planet. The climate crisis at the end of your fork and what you can do about it. Bloomsbury, New York 2010.

Lehmien metaanipäästöt: Enyew Negussie ym.: Lehmien metaanituotannossa on suuria eroja. Maaseudun Tiede 4/2012.

Lannoitteet: Jonathan A. Foley: Can we feed the world & sustain the planet? Scientific American November 2011.

Riittääkö luomu?Luomun tuottavuus: Verena Seufert, Navin Ramankutty & Jonathan A. Foley: Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature Vol. 485, 229–232. 10.5.2012.

Luomututkimus: H.L. Tuomisto ym.: Does organic farming reduce environmental impacts? A meta-analysis of European research. Journal of Environmental Management 112 (2012):309-320; Tarja Cronberg: Luomu: Tehtävä Suomelle? Luomuinstituutti Mikkeliin. Selvittäjä Tarja Cronbergin raportti. 2011.

Luomu kehitysmaissa: Sustainable agriculture and food security in LDCs. Least developed country series. UNCTAD policy briefs No 20/C, May 2011. UNCTAD 2011; Anna Lappé: Diet for a Hot Planet. The climate crisis at the end of your fork and what you can do about it. Bloomsbury, New York 2010. Toki siirtyminen tehokkaimpaan mahdolliseen teolliseen maatalouteen voisi kasvattaa satoja vielä enemmän.

Tasa-arvo, koulutus ja talousRahoitus ja vakuutukset: Abhijit V. Banerjee & Esther Duflo: Poor Economics. A radical rethinking of the way to fight global poverty. Public Affairs, New York 2011.

Naisten rooli: Towards the Future We Want. End hunger and make the transition to sustainable agricultural and food systems. Food and Agriculture Organization, Rooma 2012.

Koulutus: Malte Reimers & Stephan Klasen: Revisiting the Role of Education for Agricultural Productivity. American Journal of Agricultural Economics, Agricultural and Applied Economics Association, vol. 95(2013):1, 131-152.

Viljelyn villit ideatT&k-tilastot: Tuoreimmatkaan tilastot eivät valitettavasti ole järin tuoreita, sillä ne ovat peräisin vuodelta 2008. Nienke Beintema ym.: ASTI Global Assessment of Agricultural R&D Spending. Developing Countries Accelerate Investment. October 2012. International Food Policy Report 2012.

Kasvihuoneviljely autiomaassa: Jonathan Margolis: Growing food in the desert: is this the solution to the world’s food crisis? The Observer 24.11.2012. Vielä pitemmälle menee Sahara Forest Project. Hankkeen tarkoituksena on käyttää aurinkoenergiaa ja merivettä ruuantuotantoon samaan tapaan kuin Australiassa, mutta samalla pyritään uudelleen metsittämään Saharan autiomaata. http://www.saharaforestproject.com.

Kerrostaloviljely: Vertical farming Does it really stack up? The Economist 9.12.2010.

Keinoliha: Jeffrey Bartholet: Inside the Meat Lab. Scientific American June 2011.

Laatikko: Meren viljaSarah Simpson: The Blue Food Revolution. Scientific American February 2011.

Pelätty ja kehuttu geenimuunteluGeenimuuntelun riskit: Anna Lappé: Diet for a Hot Planet. The climate crisis at the end of your fork and what you can do about it. Bloomsbury, New York 2010.

Synteettinen biologia: Synteettinen biologia. Suomen Akatemia. Katsottu 8.4.2013. http://www.aka.fi/finsynbio.

Tuet remonttiinEU:n maataloustuet: Charlie Dunmore: Farm subsidies still get top share of EU austerity budget. Reuters 8.2.2013; Reform of the European Agricultural Policy. The Greens/EFA in the European Parliament.

Suomen ympäristötuet: Marita Laukkanen & Markku Ollikainen: Suomen maatalouden ympäristötukiohjelman vaikutus ravinnekuormitukseen. Esitys eduskunnan ympäristövaliokunnalle 13.12.2012.