LOREM IPSUMMalesuada quis, quis. Donec ac sapien. Ut orci. Duis ultricies, metus a feugiat, dolor mauris convallis est, quis mattis lacus eu augue. Sed facilisis.

DOLOR SIT AMETLigula nulla pretium, rhoncus fermentum, enim integer volutpat. Nisl turpis est, vel elit, congue wisi enim nunc ultricies sit, tincidunt. Maecenas.

A DOLOR NETUS DUIAliquet, sagittis, mauris, vel eu libero cras. Interdum at. Eget habitasse sociis elementum est, ipsum purus pede porttitor class, aliquet dolor sed ut auctor.

OP

PIM

ISA

IHIO

IDE

Nsu

unni

ttelu

n ja

rake

ntam

isen

käs

ittee

llinen

mal

li

OPPIMISAIHIO

Toimijuus Ohjeet ”Rakennus-telineet”

Tietolähteet

MalliSimulaatio

Käsitteistö Erilaisetesitysmuodot

Tiedonalue-näkökulmat

Tapaustut-kimukset

Työvälineet

Todellinen kohde

Todellinen kohde

Todellinen kohde

Todellinen kohde

Todellinen kohde

Ilmiö/Avoin haaste

kons

truoi

mis

suun

ta

oppimissuunta

Kiinnittämisen tuki

Käsitteellistämisen tuki

Kontekstoinnin tuki

Jorma Enkenberg Anu Liljeström

Henriikka Vartiainen

JOENSUUN YLIOPISTO, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos

Avoimen haasteen asettaminen (lähtökohtana esim. ajankohtaiset puheenaiheet, valmiit oppimisaihiot, yhteisöstä nousevat kysymykset)

Fyysinen kohde (esim. luontoympäristössä, rakennetussa ympäristössä, kulttuuriympäristössä jne.)

Erilaiset abstrahoidut käsitteelliset luomukset (esim. toimintamalli, kaavio, pienoismalli, prosessikuvaus jne.)

Ilmiö/Avoin haaste

Todellinen kohde

MalliSimulaatio

Käsitteistö

Erilaiset esitysmuodot

Tiedonalue-näkökulmat

Tapaustutkimukset

Työvälineet

OPPIMISAIHIO

Ilmiöön ja kohteeseen viittaava kieli(esim. sanastot, tagit)

Kartta, paikkatieto, kuva, piirros, ääni, video, teksti, animaatio sekä niiden yhdistelmät

Näkökulma/kulmat tai tiedonalueet joiden suunnasta ilmiötä sekä kohdetta tarkastellaan(henkilökohtainen: retkeilijä, maanomistaja jne.tiedonalue: esim. geologia, kulttuuri, talous, ympäristö, teknologia jne.)

Tutkittu tapaus, joka liittyy ilmiöön, tutkimusmenetelmä (Raportoitu tutkimustieto/ omat havainnot, mittaukset, haastattelut, kyselyt jne.)

Fyysiset ja kognitiiviset työvälineet(aihion rakentamisessa käytettävät työvälineet ja aihioiden käyttäjien tarvitsemat työvälineet. Fyysiset työvälineet: esim. mittasakset jne.Kognitiiviset: rakenne (puurakenne) ja toiminta-analyysi (toimintasykli)

Sosiaalinen asetelma(Toimintaan yhdistyvät roolit)

Käyttöohjeet oppimisaihiolle(Pedagoginen ja tekninen)

Käsitteelliset, toiminnalliset ja sosiaaliset tikapuut(esim. oppijoiden/aihioiden käyttäjien ajattelua ja toimintaa tukevat tuki: kysymykset, omaa toiminnan reflektointia tukevat kysymykset, huomion kiinnittäminen johonkin asiaan, valmiit esimerkit jne.)

Tiedon resurssit(esim. asiantuntijat, tutkimukset, oppikirjat, verkkodokumentit, DVD)

(Digitaalinen) representaatio todellisesta ilmiöstä sitä edustavan tai siihen liittyvän kohteen kautta tarkasteltuna. Sisältää myös kuvauksen aihion rakentumisesta.

Mielenkiinnon suuntaaminen ja kohdentaminen

Käsitteellistäminen

Toimijuus

Ohjeet

”Rakennustelineet”

Tietolähteet

Kontekstointi

(aihion rakentaja: konstruoitu tulkinta ilmiöstä / aihion käyttäjä: lähtökohta kohteen tai ilmiön konstruointiin aihion rakentaja: käsikirjoitus aihion rakentamisprosessista / aihion käyttäjä: osoittaa aihion validiuden ja merkityksen)

LOREM IPSUMMalesuada quis, quis. Donec ac sapien. Ut orci. Duis ultricies, metus a feugiat, dolor mauris convallis est, quis mattis lacus eu augue. Sed facilisis.

DOLOR SIT AMETLigula nulla pretium, rhoncus fermentum, enim integer volutpat. Nisl turpis est, vel elit, congue wisi enim nunc ultricies sit, tincidunt. Maecenas.

A DOLOR NETUS DUIAliquet, sagittis, mauris, vel eu libero cras. Interdum at. Eget habitasse sociis elementum est, ipsum purus pede porttitor class, aliquet dolor sed ut auctor.

AIHIOSUUNNITELMAOppimistehtävä:

Suunnitelkaa ja toteuttakaa pienryhmissä (3 opiskelijaa/ryhmä) Vilkaharjun kohteista oppimisaihioita oheisessa viitekehyksessä

Kuvatkaa aihiosuunnitelmaanne mitä ja miten lähdette rakentamaan aihiota, käyden läpi käsitteellisen mallin kaksi ensimmäistä tasoa (mielenkiinnon suuntaaminen ja kohdentaminen, käsitteellistäminen). Kuvauksen lisäksi visua-lisoikaa digitaalinen hahmotelma aihionne verkkonäkymästä.

Todellinen kohde: vähintään yksi fyysinen kohde Vilkaharjulla

Tiedonaluenäkökulmat: näkökulma/kulmat, josta kohdetta lähestytte

Esitysmuodot: yksi (video) tai useampia (esim. kuva + teksti)

Työvälineet: mitä ja miten kohteessa toimitte, mitä fyysisiä välineitä hyödynnätte

miten kohdetta voisi jäsentää (toiminta & rakenne), mitä kognitiivisia välineitä hyödynnätte

aihioiden käyttäjien tarvitsemat fyysiset & kognitiiviset työvälineet

Sanasto: kohteeseen liittyvien keskeisten käsitteiden listaaminen, tagit

Malli / simulaatio: mahdollinen kohteeseen liittyvä käsitteellinen malli, joka selittää kohteen käyttäytymistä

voi olla lainattu tai itse kehitetty

Tapaustutkimukset: toivottavaa olisi, että aihion rakentamiseen yhdistetään aineiston koontia (esim. artikkeli, jossa kuvattu vastaavaa, jossakin muualla sijaitsevaa kohdetta)

Suunnitelma toimii käsikirjoituksena tulevalle vierailulle. Suunnitelma sekä verkkonäkymän hahmotelma palautetaan jonkun ryhmän jäsenen wikiin ja sen tulee olla valmis ennen opintovierailua. Myös valmis aihio palautetaan samaan wikiin.

LUKO 2

TYÖSKENTELYPÄIVÄKIRJA

Päiväkirjan tarkoituksena on kuvata mm. prosessin läpinäkyvyyttä, mutkia matkan varrella, valintoja, vaihtoehtoja päätöksiä sekä ryhmän jäsenten kontribuutioita/työn jakoa.

Jokaisesta päiväkirjamerkinnästä tulee ilmetä mm.

* ajankohta, jolloin palaveri pidettiin * paikka, jossa palaveri pidettiin, * ketä oli paikalla, * syy palaverin järjestämiseen, * mistä keskusteltiin, * minkälaisia näkökulmia tuotiin esille, * tuntemuksia, jotka olivat ilmassa, * tuntemuksia, jotka nousivat esille ja * mitä päätettiin/mistä sovittiin

OP

PIM

ISP

RO

JEK

TIopetuksen ja oppim

isen suunnittelu ja arvointi