MS ja virtsatieongelmat. Miksi niillä on yhteys?

”LoFric Sense on nopea

ja helppokäyttöinen,

huomaamaton ja

luotettava – tämän vuoksi

se on klinikallamme

ykkösvalinta.”

Lue lisää kokemuksistamme osoitteesta LoFric.fi

”LoFric Sense antoi

minulle takaisin

riippumattomuuteni”

”Nukun paremmin

alettuani käyttää

LoFric Senseä ja

äitinä aamut ovat

myös helpompia nyt.”

”LoFric Sense on hyv

in

yksinkertainen ja

käytännöllinen

– en voisi elää

ilman sitä!”

Toistokatetrointi vähentää

• tarvetta käydä wc:ssä vähän väliä • tiheitä wc-käyntejä äkillisen tarpeen vuoksi• nolostuttavaa virtsankarkailua • yöllisten wc-käyntien aiheuttamia unihäiriöitä• virtsatieinfektioiden uusiutumista• täysinäisen virtsarakon aiheuttamaa spastisuutta

Pitkällätähtäimellätoistokatetrointihelpottaaelämääsitehdensiitävapaampaajariippumattomampaa.

3

Oppaamme pyrkii antamaan neuvoja, kuinka tulla toimeen virtsarakon ongelmien kanssa.

Oppaan tavoitteena on olla avuksi itsehoidossa, jos sinulla on juuri todettu MS tai vaikka diagnoosista olisi jo vuosia. Tarkoitus on antaa vinkkejä siitä, miten voit kontrolloida kokemiasi rakon toimintahäiriöitä.

Kuten varmaan hyvin tiedät, MS vaikuttaa virtsarakon toimintaan. Oireet ovat usein ohimeneviä, mutta on tärkeää, että et jätä niitä huomiotta, jotta tilanne ei pääsisi pahemmaksi. Jos ongelmia ilmaantuu, ne kannattaa tutkia mahdollisimman varhain. On turha kärsiä ongelmista, jotka voi hoitaa. Hoitamatta jättäminen voi oleellisesti heikentää elämäsi laatua.

Tiedostamalla tässä oppaassa kuvattuja asioita, pystyt luultavasti helpottamaan jokapäiväistä elämääsi. Opit ehkä esittämään oikeita kysymyksiä ja asiallisia vaatimuksia hoitoosi osallistuville. Haluamme siis antaa sinulle arvokasta tietoa rakon toiminnasta. Toivomme, että oppaasta on sinulle apua.

Sisällysluettelo

MitäonMS?..................................................................................... 4

Mitenvirtsatiettoimivat,kunnetoimivat................................................ 6

Mitenvirtsatietsaattavattoimia,kunsinullaonMS?............................... 8

Mistävoinsaadaapua?..................................................................... 10

Mitentoistokatetrointivoiratkaistaongelmasi........................................ 12

Mitkäasiatovattärkeitävalittaessakatetria?......................................... 14

KuusisyytävalitaLoFric®-katetri.............................................................15

Haeainaapua,kunsinullaonoireitavirtsateissä.Hyviäneuvojarakonkontrolloimiseksi.................................................. 17

Lisätietoa,linkkejäjahuomioita.......................................................... 18

Muistiinpanoja.................................................................................. 19

Ongelmiavirtsateissä?Käytäkysymyslomakettasyynlöytämiseksi........... 20

Virtsaamispäiväkirja.......................................................................... 22

4

MS-tauti on kohtalaisen yleinen krooninen sairaus, jonka kanssa monet ihmiset joutuvat elämään. Kaikki sairaudesta kuulemasi ei välttämättä ole totta. Esimerkiksi vain osa uhkakuvista saattaa toteutua.

On totta, että MS-tautia sairastavan elämä muuttuu aikaisempaan verrattuna, ja että tautiin ei ole olemassa sen etenemistä pysäyttävää hoitoa. Mutta sitä voidaan silti hoitaa ja taudin kulkua osataan hidastaa.

MS on lyhenne sanoista Multippeli Skleroosi. Sanasta sanaan se tarkoittaa ”monta arpea”, mikä on kohtalaisen hyvä määritelmä. Kyseiset arvet syntyvät, kun MS aiheuttaa keskushermostoon (aivot ja selkäydin) paikallisia tulehduksia. Sairauden etenemistä kuvataan usein termillä hyökkäys. Hyökkäysten välillä voi olla kuukausia tai jopa vuosia, jolloin tauti on koko ajan rauhallisessa vaiheessa. MS voi vaikuttaa monella eri tavalla, eikä ole varmaa tietoa, mikä sen aiheuttaa.

MS ilmaantuu tavallisesti äkkiarvaamatta. Voit esimerkiksi yllättäen tuntea kipua silmässä tai näkö hämärtyy. Muutaman viikon kuluttua oireet ovat poissa. Yleisiä ensimmäisiä oireita ovat myös tunnottomuus, tuntoaistin muutokset, huimaus, huono tasapaino ja lihasten jäykkyys. Voi myös ilmetä muistamiseen, keskittymis-kykyyn ja uuden oppimiseen liittyviä vaikeuksia.

Monessa suhteessa MS ei ole vaarallinen tauti. MS ei tartu ihmisestä toiseen eikä siihen kuole. Useimmat ihmisistä, joilla todetaan MS, ovat nuoria, iältään 20 - 40 vuotta.

Joskus virtsaamisvaivat ovat MS-taudin ensimmäinen oire. Tuntemuksia, joita voit kokea ovat esimerkiksi tihentynyt ja äkkinäinen virtsaamisen tarve (pakkoinkonti-nenssi), pakottava tarve hakeutua usein vessaan, virtsankarkailua, vaikeus tyhjentää virtsarakko kokonaan – silloinkin, kun sinulla on tarve – ja virtsatietulehdukset. Mitä oireita koet riippuu täysin siitä, mihin osaan hermojärjestelmää tauti osuu ja siksi oireet voivat vaihdella ajan oloon. Muista siis kertoa lääkärillesi oireista, jotka liittyvät virtsaamiseen.

Mitä on MS?

Hermosolu: hermosyy eli aksoni on myeliinin vaippamaisesti peittämä. MS-tulehdus vioittaa hermon kykyä välittää tietopulsseja.

MS on krooninen tulehdustauti, joka vaikuttaa keskushermostoon.

Lue lisää MS-taudista ja virtsateistä osoitteesta LoFric.fi

6

Munuaiset suodattavat virtsaa ja poistavat sen mukana kuona-aineita verestä. Virtsa varastoituu virtsarakkoon, joka on suuri, laajentumis- ja supistumiskykyinen lihas. Kun rakko supistuu, virtsa pakenee virtsaputkeen, mutta se onnistuu vain, jos sulkijalihas toimii. Tämä lihas sijaitsee rakon alapuolella ja toimii turvaventtiilinä, joka on joko kiinni tai auki. Kun se on auki, virtsaaminen onnistuu.

Terve ihminen tyhjentää rakkonsa yleensä 5–7 kertaa päivässä. Tämä riippuu luon-nollisesti paljon siitä, kuinka paljon juo. Terve rakko pystyy helposti varastoimaan noin puoli litraa virtsaa. Keskimäärin ihminen juo noin 1,5 litraa nestettä päivässä.

Miten virtsatiet toimivat, kun ne toimivat.

Virtsanmukanapoistuukuona-aineitamunuaisistajakehosta.

Munuainen

Virtsarakko

Sileäsulkijalihas

Lantionpohjanlihas

Munuaisallas

Virtsanjohdin

Virtsanjohtimenulostulo

UlkoinensulkijalihasVirtsaputki

Rakkolihas

7

Virtsarakko on aivojesi hallinnassa Kuten kuva osoittaa, aivot ja virtsarakko ovat yhteydessä keskenään. Aivoissa on kaksi keskusta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Reseptorit rakossa välittävät selkä-ytimeen tiedon, että rakko täyttyy. Sitten selkäydin lähettää viestin tapahtumasta aivojen virtsaamiskeskukseen, jolloin alat tuntea virtsaamistarvetta. Tiettyyn rajaan asti voit päättää, milloin ja missä paikassa haluat tyhjentää rakkosi. Aivot voivat olla piittaamatta rakon täyttymistarpeesta kertovista signaaleista, kunnes viestit tulevat niin voimakkaiksi, että rakon tilavuus ei enää riitä. Kun (vihdoin) rakon tyhjentä-miselle on tilaisuus, aivosi lähettävät käskyn sakraaliseen virtsaamiskeskukseen supistaa rakkoa ja rentouttaa sulkijalihas. Tämä kahden lihassysteemin yhteistyö mahdollistaa sen, että rakko tyhjentyy.

Miten virtsatiet toimivat, kun ne toimivat.Aivojenvirtsaamiskeskus

Aivosillanvirtsaamiskeskus

Selkäydin

Selkäytimenvirtsaamiskeskus

Lantionhermo,parasympaattinenhermotus

Pudendaalihermo,somaattinenhermotus

Hypogastrinenhermo,sympaattinenhermotus

Virtsarakko

Lantionpohja

Sulkijalihakset

Virtsaputki

8

MS-tauti vaikeuttaa virtsanpidätystä ja virtsaamistapahtumaa.

Yleinen ongelma on tihentynyt tarve hakeutua vessaan, jonne aina ei ennätä ajoissa.

MS-taudin aiheuttamat virtsaamisongelmat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

a) pakonomainen virtsaamisen tarve, johon voi liittyä virtsankarkailua (inkontinenssia)

Yliaktiivinen rakko aiheuttaa tarpeen virtsata usein, mutta kerralla vain pieniä määriä. Tahdosta riippumattomat virtsarakon supistukset voivat joskus aiheuttaa virtsan karkailua.

b) vaikeus tyhjentää rakko kokonaan (retentio), mukana on usein jatkuva virtsaamisen pakkotunne

Syynä on koordinoimaton lihastoiminta. Sulkijalihas ei rentoudu, kun rakko supistuu, jolloin virtsasuihkun paine on heikko ja virtsankulku katkeilevaa. Vika voi johtaa virtsankarkailuun, virtsatietulehduksiin ja (pahimmassa tapauksessa) munuaisvaurioon.

c) rakkolihaksen supistuskyvyttömyys voi johtaa virtsankarkailuun

Harvinainen mahdollisuus on selkäytimen alaosan vauriot. Silloin sekä rakko- että sulkijalihas supistuvat heikosti, mikä voi johtaa ilmiöön, jota kutsutaan ylivuotoinkontinenssiksi.

Virtsatietulehdukset (VTI)Kun visarakko ei tyhjenny kokonaan, kasvaa virtsatieinfektion saamisen riski. Bakteerit lisääntyvät rakkoon jääneessä virtsassa.

Muista kiinnittää huomiota virtsatietulehduksen ensimmäisiin oireisiin. Ota heti yhteyttä lääkäriin, jotta tulehdus ei pitkittyisi tarpeettomasti.

Selkäytimellä ja aivoilla on merkittävä osuus virtsaamisen säätelyssä. Jos yhteys on vaurioitunut, viestien välittyminen aivojen ja selkäytimen virtsaamiskeskuksen välillä ei toimi. Tämä johtaa virtsaamisen ongelmiin, mikä on MS-taudissa tavallista. Suolistoasi säätelevät osittain samat hermoradat kuin virtsarakon toimintaa, mikä tarkoittaa yhteisvaikutuksia niiden toimintaan. Esimerkiksi ummetus voi vaikuttaa kykyysi tyhjentää rakko.

On tärkeää muistaa, että muutkin syyt kuin MS voivat aiheuttaa rakko-ongelmia; esimerkiksi laajentunut eturauhanen tai ns. itsesyntyinen ponnistusinkontinenssi.

9

Nämä ovat yleisimmät virtsatietulehduksen oireet:

• Tihentynytvirtsaamistarveelivirtsapakko.

• Polttavatunnevirtsaputkessavirtsattaessa.

• Pakottavasärkyalavatsassajaselässä.

• Kuume.

• Sakkainenjapahaltahaisevavirtsa.

Yleisimmät hoitovaihtoehdot, joita yleensä yhdistellään:

• Lääkitys,jokahillitseeyliaktiivistarakkoa.

• Toistokatetrointi.Rakontäydellinentyhjentäminenkatetrinavulla.

• Vaippojenja/taiurinaalinkäyttö.

• Virtsarakontailantionpohjanlihastenharjoittaminen.Katsoohjeetsivulla17.

MS voi vaikeuttaa lihasten koordinoitua toimintaa, jolloin virtsarakon voi tyhjentää vain katetrilla.

Näitä hoitoja käytetään yleensä alkuvaiheessa. Jos mitkään tavallisista hoitovaihto-ehdoista eivät johda tyydyttävään tulokseen, on olemassa monia muita tapoja ratkaista tilanne, esimerkiksi erilaiset kirurgiset toimenpiteet.

Kuumeinen virtsatieinfektio voi johtaa muihin tulehduksiin. Se voi myös aiheuttaa MS-taudissa pahenemisvaiheen. Esimerkiksi rakon tyhjentämisongelmat voivat pahentua, mikä puolestaan voi johtaa uusiin virtsatieinfektioihin.

Kaikkiin ongelmiisi voidaan räätälöidä yksilöllinen hoitovaihtoehto, esimerkiksi katetroinnin ja lääkehoidon yhdistelmä. Koska MS:n osalta tilanne muuttuu ajan oloon, ratkaisut täytyy aika ajoin harkita uudelleen.

10

Virtsaamisongelmat saattavat kiusata MS-tautia sairastavaa koko eliniän. Oireet voivat olla ohimeneviä, mutta on tärkeää, että et jätä niitä huomiotta, koska silloin ne voivat tarpeettomasti johtaa ongelmasta toiseen.

Virtsateihin liittyviä liitännäistauteja on voitu selkeästi vähentää jatkuvasti paranevien tutkimus- ja seurantamenetelmien ansiosta.

Jotta kohdallasi pystyttäisiin löytämään sinulle sopivin hoitomuoto, on välttämä-töntä tehdä tutkimuksia. Yleensä erikoislääkäri voi tehdä kunnollisen diagnoosin virtsaamisongelmistasi. Käänny oman hoitoyksikkösi puoleen ja kysy apua ongel-miisi.

Mitä yleensä tehdään ensimmäisessä vaiheessa? Ensimmäisessä tutkimuksessa hoitaja tai lääkäri arvioi haastattelemalla oireittesi syytä. Joudut luultavasti antamaan virtsanäytteen ja sinulle tehdään mahdollisesti virtsarakon ultraäänitutkimus. On tärkeää selvittää pystytkö tyhjentämään rakon kokonaan.

Sinua voidaan myös pyytää täyttämään ”virtsaamispäiväkirja” (kts. sivu 22), jotta selviää kuinka usein, miten paljon ja koska virtsaat päivittäin. Päiväkirja on arvokas tietolähde. Sen avulla saadaan helposti selkeä kuva ongelmistasi.

Ensimmäisen selvityksen pohjalta voidaan usein määrittää jatkotutkimusten tarve ja linjata hoidot.

Mitä voin itse tehdä? Oma tärkein panoksesi on havaita ja seurata mahdollisia muutoksia virtsaamistoi-minnoissa ja kertoa niistä ajoissa lääkärillesi tai hoitajallesi. Tähän perustuen hoito-henkilökunta voi määritellä sinulle parhaiten soveltuvan hoidon.

Mistä voin saada apua?

Keskustele siis hoidostasi huolehtivien kanssa – on olemassa monia tapoja parantaa elämänlaatuasi.

12

Omatoiminen toistokatetrointi on paras menetelmä tyhjentää virtsarakko silloin, kun se ei onnistu normaalilla tavalla. Menetelmää ei tule sekoittaa kestokatetrihoi-toon, jolloin virtsa tyhjenee rakosta keskeytymättömästi keräyspussiin. Itse asiassa nimenomaan kestokatetrin käyttöä tulee välttää, koska siihen liittyy komplikaatioita, kuten virtsatieinfektioita, rakkokiviä ja pahimmassa tapauksessa sairaalahoitoa vaativia rajuja infektioita.

Näin se toimii Toistokatetroinnissa viedään ohut putki (katetri) määräajoin virtsaputken kautta rakkoon, niin että virtsa pääsee valumaan ulos. Katetrin avulla rakko voidaan aina tarvittaessa tyhjentää kokonaan. Katetrointi tehdään noin viisi kertaa päivässä eli yhtä monta kertaa kuin normaalisti tyhjennetään rakko. Rakon tyhjentämisen jälkeen katetri otetaan pois ja heitetään roskiin. Vaikka toimenpide saattaa tuntua aluksi epäluontevalta, useimmat oppivat helposti suoriutumaan siitä. Monet ihmiset, joilla on ongelmia käsien toimintakyvyssä, toistokatetroivat säännöllisesti. Harjoittelemalla koko toimitus kestää vain muutaman minuutin. Ainoa ero tavanmukaiseen virtsaa-miseen on, että käytät katetria apuvälineenä rakon tyhjentämiseen.

Vältyt tahattomalta virtsankarkailulta Toistokatetrointi on hyvä menetelmä ihmisille, joilla on MS. Koska MS-taudissa rakko ei tyhjene virtsattaessa kokonaan, katetrointi on hyvä tapa välttää karkailua ja tulehduksia.

Voit välttyä elämästä vessan armoilla. Monet MS-tautia sairastavat ihmiset vältte-levät lähtemistä kodin ulkopuolelle jatkuvan virtsahädäntunteen ja karkailun takia. Yhdistämällä lääkehoito ja toistokatetrointi tämä ongelma voidaan poistaa. Lääkitys vähentää rakon aktiivisuutta ja toistokatetroinnin avulla rakko saadaan kokonaan tyhjäksi.

Virtsatietulehduksen (VTI) todennäköisyys väheneeVirtsatietulehdus saattaa viedä MS-tautia sairastavan kaikki voimat. Tyhjentämällä rakko kokonaan, voit vähentää tulehdusriskiä oleellisesti.

Voit vaikuttaa lihaskramppeihinAlaraajojen jäykkyys ja krampit voivat lisääntyä, jos rakkosi on liian täynnä tai jos sinulla on virtsatietulehdus.

Nukut paremminJatkuva öinen rakon tyhjentely vaikuttaa epäedullisesti seuraavana päivänä vireys-tilaasi. Katetroi rakkosi ennen nukkumaanmenoa; silloin nukut virkistävämmin ja vältyt yön aikaiselta kastelulta.

Voit vähentää uupumuksen tunnetta Jatkuva huoli virtsankarkailusta tai usein toistuvat käynnit vessassa väsyttävät. Kun pystyt vähentämään virtsaamiskertojen määrää päivällä ja yöllä, voit mahdollisesti taas saada rakon toiminnan kontrolliisi. Sitä kautta toistokatetrointi voi vähentää myös uupumusta.

Miten toistokatetrointi voi olla avuksi?

Yksityiskohtaiset ohjeet toistokatetroinnin suorittamisesta löydät oppaastamme.

Toistokatetroinnin ansiosta vähenevät:* Pakottava virtsaamisentarpeen tunne * Tiheävirtsaisuus* Virtsankarkailu* Öinen virtsaamistarve* Rakon puutteellinen

tyhjeneminen* Virtsatietulehdukset* Munuaisvauriot

13

Mikä vaikutus katetroinnilla on seksielämään?Toistokatetroinnilla pitäisi olla myönteinen vaikutus seksielämääsi. Voit tehdä mitä haluat ja olla aktiivinen ilman, että tarvitsee murehtia nolottavasta virtsankarkailus-ta tai muista epämukavista tuntemuksista.

14

Miten kokeilla toistokatetrointiin tarkoitettuja katetrejaKatetreja kokeiltaessa on tärkeää saada opastusta ammattihenkilökunnalta. Katetrin tulee olla sopivan kokoinen ja mittainen. Sinun tulisi käyttää vain katetria, joka on tutkitusti turvallinen ja hellävarainen käyttää. Ei pidä paikkaansa, että virallinen hyväksymismerkintä tekee kaikista katetreista keskenään yhtä hyviä. Tosiasiassa merkintä vain tarkoittaa, että katetrit täyttävät asetetut minimivaatimukset.

Käytäainakatetria,jokaonhellävarainensekäkatetriasisääntyönnettäessäettätakaisin vedettäessä. Vesivaippakatetrit ovat kaikkein hellävaraisimpia virtsaputkelle. Tämä johtuu siitä, että ne sitovat pintaansa liukastavan vesivaipan. Tuloksena on erittäin liukas pinta, joka oleellisesti vähentää kitkaa ja virtsaputken rasitusta. Kaikki vesivaippakatetrit eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä. Varmistu, että käytät katetria, jonka liukkaus säilyy koko katetroinnin ajan.

Ajattele asioita pitkällä aikavälilläVaurioiden välttämiseksi varmista, että katetrin turvallisuus ja terveysvaikutukset pitkäaikaiskäytössä on luotettavasti tutkittu. Se takaa onnistuneen ja täydellisen rakon tyhjentämisen ja terapiamuodon onnistumisen ilman haittavaikutuksia terveys- tilanteeseesi. Muista, että lyhytaikainen, muutamia päiviä kestävä kokeilu ei vielä riitä osoittamaan, mikä katetri on sinulle paras pitkällä aikavälillä.

Yli 30 vuoden kokemusLoFric on katetrimerkki, joka on ollut markkinoilla yli 30 vuotta. Tällä hetkellä se on markkinoiden parhaiten tutkittu katetrimerkki. Tutkimukset osoittavat luotettavasti, miten hyvin LoFric toimii pitkäaikaiskäytössä. LoFric on ainoa katetrimerkki, jonka käytön on voitu osoittaa vähentävän vaurioiden syntymistä pitkäaikaiskäytössä.

Mitkä tekijät ovat tärkeitä valitessasi katetria?

Toistokatetroitko sinä? Varmista, että käytät LoFric-katetria.

KuusisyytävalitaLoFriceikätoistakatetrimerkkiä

1. LoFriconalhaisenkitkanomaavavesivaippakatetri,jossa

onainutlaatuinenpinta-

rakenne, joka takaa minimaalisen rasituksen limakalvolle katetroinnin aikana.

2. LoFriconainoakatetri,jossaonUrotonic™Pintarakenne.Setakaakos

tutuksen

jälkeen liukkauden säilymisen koko katetroinnin ajan.

3. LoFric vähentää pitkäaikaiskäytössä tutkitusti kipua, virtsaputken vaurioita, ja muita

komplikaatioita.

4. LoFric on eniten tutkittu, kokeiltu ja testattu vesivaippakatetri ja ainoa katetri, jonka

turvallisuudesta on puolueetonta ja pitkäaikaistutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

5. LoFric tarjoaa laajimman tuotevalikoiman, mallit, koot ja pakkaukset kaikkiin käyttö-

tilanteisiin ja tarpeisiin.

6. LoFric on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa ja mahdollistaa useita eri käsittely-

tapoja, joista kukin voi valita itselleen parhaan. Lisää tietoja löydät laajasta palvelu-

paketistamme, joka on käytössäsi.

•Jossinullaonongelmiavirtsatessa,juomisenlopettaminenvirtsaamisenvähentä-miseksi ei ole hyvä idea. Munuaisesi ja rakkosi tarvitsee toimiakseen nesteytystä. Mitä pienempi on virtsamäärä, sitä enemmän se sisältää kuona-aineita, mikä johtaa lisääntyneeseen virtsatietulehduksen riskiin.

•Hyväyleisohjeonjuodanoinkaksilitraanestettäpäivässä.Jotkutvälttävät nesteiden nauttimista illalla välttääkseen tarvetta tyhjentää rakko yöllä.

•Virtsanhappamuuttalisäävienjuomien,kutenkarpalomehunnauttimisen,onväitetty ehkäisevän virtsatietulehduksia.

•Kuntyhjennätrakonkatetroimalla,varmista,ettäsetyhjeneekokonaanjariittävänusein.

•Matkojentekemiselleeioleesteitä,vaikkakäyttäisitkatetreja.Josmatkustusaikaon pitkä, eikä asiallisia wc-tiloja ole tarjolla, voit käyttää matkapakkausta, jossa on virtsankeräyspussi mukana. Jos olet epävarma veden laadusta, voit käyttää katetrin kasteluun pullotettua vettä. Vieraan bakteerikannan välttäminen vähentää virtsatietulehduksen riskiä.

•Rakonharjoittaminenonmenetelmä,jollarakkovähitellentotutetaansuurempiinvirtsamääriin. Keskustele asiasta hoitohenkilökunnan kanssa ennen hoito-ohjelman aloittamista.

•Lihastenjännittämisharjoituksillavoidaanvahvistaalantionpohjanlihaksia. Harjoitukset lisäävät pidätyskykyä ja antavat aikaa ehtiä vessaan ajoissa.

•Virtsanerityslisääntyy,josnautitalkoholiataikahvia.Semerkitseesitä,ettäonpissattava useammin. Jos ongelmat lisääntyvät, vältä alkoholin ja kahvin käyttöä.

•Käytämaltillisestisaippuaaalapesuissa.Saippuavoikuivattaaihoajaheikentäävastustuskykyä bakteereita vastaan.

•Äläkäytäkiristäviävaatteita,jotkasaattavatlisätäpainettarakkoon.

•UmmetusonyleistäMS-tautiasairastavilla.Syökuitupitoistaruokaa,johonkuuluu hedelmiä, tuoreita vihanneksia ja täysjyväleipää. Liiku riittävästi ja juo runsaasti vettä. Keskustele asiasta myös lääkärisi kanssa – joskus ummetus voi johtua käyttämäsi lääkkeen haittavaikutuksesta.

Hakeudu aina hoitoon, kun havaitset oireita virtsaamisessa. Tässä muutamia hyviä neuvoja, miten voit hallita rakkoasi.

17

18

www.wellspect-healthcare.fi

www.lofric.fi

www.multippeliskleroosi.fi

www.kuntoutuskeskus.fi

www.ms-liitto.fi

Lisätietoa ja linkkejä netissä.

Kommenttejakatetroijilta.

“Alkuun toistokatetrointi LoFricilla kuulosti hirveältä. Mutta katetrointi oli yllättävän helppo oppia ja katetri tuntuu niin pehmeältä ja liukkaalta, että sitä tuskin tuntee lainkaan.”

Pekka

“Minulla oli monta virtsatietulehdusta vuosittain. En kerta kaikkiaan pystynyt tyhjentämään rakkoani kokonaan. Toistokatetrointi auttoi ja minulla on enää harvoin pissatulehdusta ja olo on muutenkin parempi. Virtsan karkailua on harvoin, ja MS on rauhallisempi kuin aiemmin.”

Karoliina

“Urologini mukaan minulla on yliaktiivinen rakko, jonka aiheuttaa MS. Sain vaivaan lääkettä, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne paheni. Ongelma johtui rakkoon jäävästä virtsasta, mikä aiheutti virtsatulehduksia. LoFricilla saan rakon kokonaan tyhjäksi. Nykyisin minulla on tuskin ollenkaan tulehduksia ja olokin on kohentunut aiemmalle tasolle.” Jenni

19

Muistiinpanoja.

20

Mitä minun tulisi kertoa lääkärilleni tai hoitajalle? Mikä on normaalia ja mikä ei ole? Olemme laatineet kysymyslomakkeen, joka auttaa alkuun. Joskus on vaikeaa päätel-lä, onko virtsaaminen normaalia vai ei ja siksi tarvitaan omakohtaista ja yksilöllistä arviointia.

Täytä tämä lomake ja vie se mukanasi vastaanotolle. Se helpottaa omalta osaltaan syyn ja oikeanlaisen avun löytymistä.

Ongelmia virtsaamisessa? Täytä kysymyslomake syyn löytämiseksi.

21

1.Kuinkamontakertaapäivässätyhjennätrakkosi?

1–6kertaa 7–10kertaa Yli10kertaa

11.Onkosinullaollutvirtsatietulehduksiaviimeisten12kuukaudenaikana?

Ei Kyllä,1–2kertaa Kyllä,3kertaataiuseammin

2.Montakokertaayössäheräätvirtsaamisentarpeeseen?

Enkertaakaan Kerran Kahdesti Useammin

3.Kuinkauseinvirtsakarkailee?

Eikoskaan Kerranviikossataikorke-intaan2–3kertaaviikossa

Kerranpäivässä Useitakertojapäivässä

8.Käytätkötippasuojiataivaippoja?

Eikoskaan Kyllä,joskus Kyllä,pääsääntöisesti Kyllä,aina

10.Koetko,ettävirtsasuihkukatkeileevirtsattaessa?

Eikoskaan Kyllä,joskus Kyllä,pääsääntöisesti

9.Onkotilanteita,ettäpääsetajoissavessaan,kunvirtsaamisentarveonkova,muttasinunonvaikeaasaadavirtsatulemaan?

Eikoskaan Kyllä,joskus Kyllä,pääsääntöisesti Kyllä,aina

4.Karkaakovirtsaponnistuksenyhteydessä,töissätaiurheillessataimahdollisesti,kunyskäiset?

Ei Kyllä

5.Karkaakovirtsa,kunsinullaonkovavirtsahätäetkäpääsehetivessaan?

Ei Kyllä

6.Karkaakovirtsanukkuessasi?

Ei Kyllä

7.Voitkojännittämällälihaksetestäävirtsankarkaamisen?

Ei Kyllä

06.00

07.00

08.00

09.00

10.00

wc

wcwc

wc

wc wc

wc

Huomioita

wc wc

wc

22

Juodun nesteen ja virtsan määrän taulukko

Tähän yksinkertaiseen taulukkoon voit merkitä juomasi nesteet ja virtsan määrän kahden tai kolmen päivän (48/72 tuntia) ajalta. Näin voit antaa käyttökelpoista tietoa rakkosi tilanteesta. Tuo taulukko mukanasi lääkärille, kun keskustelette rakkosi oireista.

Aika Nautittu neste (ml)

Virtsan määrä (ml)

Katetroitumäärä (ml)

Tippa (X)

Märkä (X)

Vaihdetut vaipat (X)

Äkillinen tarve (X)

Nautittu nestemäärä esimerkkeinä

Miten taulukko täytetään

500ml/cc330ml/cc150ml/cc 200ml/cc

•Merkitsekoskajakuinkapaljonsuunnilleenoletjuonutnestettä.Katsoohjeetalla.

•Merkitseaikajavirtsattumäärä(ml).

•Muistiinpanoihinvoitmerkitälisätietoja,kutenvirtsankarkaaminenaivastaessa,vessajonossajne.

•Josvirtsaakarkaatahattomasti,merkitsex:llä,minkätyyppisestäkarkailustaonkyse.

•Vaipanvaihto–merkitsex:llä.

•Äkillinenvirtsaami-sentarve–merkitsex:llä.

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

wc

06.00

07.00

08.00

09.00

10.00

11.00

12.00

13.00

14.00

15.00

16.00

17.00

18.00

19.00

20.00

21.00

22.00

23.00

24.00

01.00

02.00

03.00

04.00

05.00

Yhteen

säKe

skim

äärin

Aik

a

Päivä:

Päivä1

Nau

tittu

nes

te

(ml)

Vir

tsan

mää

rä

(ml)

Katetroitu

mää

rä (m

l) Ti

ppa

(X)

Mär

kä(X

)Va

ihde

tut v

aipa

t (X

)Ä

killi

nen

tarv

e

(X)

Huo

mio

ita

“Kun lopulta sain MS-diagnoosin, minulla oli ollut virtsarakko-ongelmia jo vuosia. Lääkäreiltä

sain lääkkeitä, jotka auttoivat jonkin verran, mutta rakkovaivat olivat silti sairauden hankalin

oire. Kesti pitkään löytää minulle parhaiten sopiva katetri, mutta nyt olen tyytyväinen, että en

antanut etsiessäni periksi. Käytän nykyisin LoFric P

rimoa monta kertaa päivässä, ja on vaikea

sanoin kuvata, miten nautin viettää normaalia elämää – käydä kaupoissa ja elokuvissa ja

tapailla ystäviä ilman ainaista murehtimista. Saattaa kuulostaa, että liioittelen, mutta...

elämäni on ihan oikeasti muuttunut paremmaksi!”

Krista

©201

3W

ellsp

ectH

ealth

Care,aD

ENTS

PLYInternationa

lCom

pany.A

llrig

htsreserved

.778

66-FI-1

306

Wellspect HealthCare,Piispansilta9A,PL96,02230Espoo.Puhelin:098676160www.lofric.fi