grandparents & grandchildren project – handbook to surf the … · 2008. 6. 17. ·...
TRANSCRIPT
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
The materials and documents have been developed in the framework of a project financed by the European Community.
The contents of the documents do not necessarily reflect the opinion of the EU Commission.
1
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
INTERNETIN SELAUKSEN KÄSIKIRJA Grandparents & Grandchildren Projekti Kirjoittajat Gilberto Collinassi – Net Learning ENAIP FVG Andrea Musi – Net Learning ENAIP FVG Barbara Lavalle - Net Learning ENAIP FVG Mara Galmozzi - AIM/Associazione Interessi Metropolitani Suomentanut: Risto Mikkonen Originaali ************************************************************ Version 06 by Net Learning ENAIP FVG Start date: 20 June 2007 Last update: 27 August 2007 ************************************************************ Copyright © 2007 - ENAIP Friuli Venezia Giulia Via Leonardo da Vinci, 27 33037 Pasian di Prato (UD) – Italy Telephone: 0432 693611 – FAX 0432 690686 Email [email protected] http://www.microcosmi.org
2
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Sisällys
Historiaa .................................................................................. 4
Kuinka internet toimii .................................................................. 8
Mitä tarvitset päästäksesi Internetiin ...............................................12
Tietokoneen käynnistys................................................................13
Internetiin pääsy ja yhteys............................................................14
INTERNETIN SELAILU ......................................................................16
Surffailu netissä ........................................................................16
Kuinka tietokone sammutetaan ......................................................19
Yleisimpien ongelmien ratkaisu ......................................................20
Harjoittele www-sivuilla surffausta .................................................22
TIEDONHAKU INTERNETISSÄ .............................................................23
Hakukoneet..............................................................................23
Harjoittele tiedonhakua internetissä ...............................................27
SÄHKÖPOSTI................................................................................28
Sähköposti: uusi kommunikoinnin väline ...........................................28
Sähköpostijärjestelmä .................................................................30
Harjoittele sähköpostin käyttöä .....................................................31
SANASTO....................................................................................32
3
Historiaa
50-luvulla amerikkalaiset kilpailivat
venäläisten kanssa avaruuden
valloituksesta, mutta tulokset
olivat surkeita; suurinta osaa
raketeista ei saatu edes laukaistua
irti alustasta, ja ne, jotka saatiin,
lensivät täysin holtittomasti.
Tämän seurauksena käynnistettiin
valtava tieteellis-tekninen projekti.
Lisäksi perustettiin Yhdysvaltain
asevoimien tutkimusorganisaatio
ARPA (Advanced Research Projects
Agency). Saksalainen tiedemies
Wherner Von Braun, joka tuli
Yhdysvaltoihin Saksan hävittyä sodan, kutsuttiin mukaan organisaation työhön.
Jatkon tietävät kaikki. NASA kykeni kovalla työllä nujertamaan venäläiset
avaruuden valloituksessa lähettämällä ihmisen ensimmäistä kertaa Kuuhun
vuonna 1969. Avaruuden valloituksen sivutuotteena syntyi ennen pitkää
Internet: vuonna 1965 ARPA ilmoitti, että asevoimien tutkimusorganisaation
kanssa toimivien yliopistojen tietokoneet tulisi yhdistää tavalla tai toisella.
Roberto Dadda:
Lokakuun 4:s vuonna 1957 on varmaankin
ensimmäisiä lapsuuteni aamuja, josta minulla
on selkeä muistikuva. Olin alakoulun
kolmannella luokalla, ja opettaja selitti meille,
että venäläiset olivat lähettäneet satelliitin
avaruuteen ensimmäistä kertaa ihmiskunnan
historiassa. Muistan, kuinka koulusta
lähtiessämme katselimme taivaalle, koska
ajattelimme lapsellisesti, että olisi mahdollista
nähdä jonkinlainen merkki lentävästä
esineestä, jonka laukaiseminen taivaalle oli
tehnyt meihin niin voimakkaan vaikutuksen.
En voinut tietää, että samalla oli lähtenyt
käyntiin tapahtumasarja, joka tulisi
vaikuttamaan niin paljon minun elämääni.
Kun suuret tietoliikenneyhtiöt yrittivät
vakuuttaa, että moinen hanke oli
sulaa hulluutta, Yhdysvaltain
länsirannikolle perustettu pieni firma
loi ensimmäisen järjestelmän.
Yhdysvaltain puolustusministeriön
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
alainen DARPA (Defence Advanced Research Project Agency Network) perehtyi
asiaan ja rakensi vuonna 1969 ARPANETin (Advanced Research Project Agency
Network). ARPANETissä kytkettiin toisiinsa kahden suuren
yhdysvaltalaisyliopiston Los Angelesin University of Californian (UCLA)
(www.ucla.edu) ja Piilaakson sydämessä Palo Altossa sijaitsevan Stanfordin
yliopiston (www.stanford.edu) tietokoneet. Järjestelmän oli kehittänyt
Stanfordin yliopiston tutkimusinstituutti (www.sri.com). Laitteina toimi kaksi
Xerox Data Systemsin vanhaa mallia. Kyllä, luit aivan oikein; kopiokoneyhtiö
Xerox oli tuohon aikaan johtavia yhtiöitä tietojenkäsittelyn alalla.
Internetin syntymäajan voi määrittää tarkasti: se on lokakuun 29:s vuonna 1969
klo 22.30 Yhdysvaltain länsirannikon aikaa.
Netillä on myös syntymätodistus; sivu, johon ensimmäinen yhteydenotto on kirjattu. Päivämäärä on vasemmassa yläkulmassa, alapuolella on kellonaika ja teksti: ”Talked to SRI host to host”.
Tarina kertoo, että kun yhteys oli aikaansaatu, asialla olleet kaksi ryhmää
soittivat toisilleen. Oli sovittu LOGIN-sanan lähettämisestä:
– Lähetimme L-kirjaimen, näettekö sen? – Kyllä!
– Nyt lähti O… – Näkyy…
Tämän jälkeen yhteys katkesi, mutta uusi aikakausi oli
alkanut. Muutaman viikon päästä muodostettiin yhteys
myös Utahin ja San Diegon yliopistojen tietokoneisiin, ja
näin netti oli saanut alkunsa. Internetistä on melko pian
muodostunut suunnaton verkkojen verkosto, johon on
periaatteessa mahdollista yhdistää mikä tahansa tietokone
maapallolla.
5
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Sähköposti tuli kuvaan mukaan vuoden 1973 paikkeilla; nykyisin se on netin
käytetyin palvelu. Sähköpostin keksi BBN:llä työskennellyt Ray Tomlinson.
Vuotta myöhemmin ARPANET saatettiin yleisön tietoisuuteen, ja Tomlinson
sovelsi siihen sähköpostiohjelmaansa. Siitä tuli välittömästi suosittu, kun Larry
Roberts kehitti ensimmäisenä ohjelmiston sähköpostien hallintaan.
Ensimmäinen viesti, jonka hän lähetti, ja siten ensimmäinen koskaan lähetetty
sähköpostiviesti oli ”QWERTYUIOP”. Kerrotaan myös tarinaa, että idea
tuli amerikkalaiselta tutkijalta, joka
kotimatkallaan tiedekongressista
huomasi unohtaneensa
parranajokoneensa yliopiston
asuntolaan. Koska puhelut olivat
tuohon aikaan niin kalliita, tutkija
päätti rahaa säästääkseen lähettää
asiaa koskevan viestin netin kautta.
Tuo yksinkertainen, melko tylsä
viesti olisi voinut käynnistää
todellisen vallankumouksen!
Seuraavaa mullistusta jouduttiinkin sitten
odottamaan jonkin aikaa.
Vasta vuonna 1991 englantilainen Tim
Berners-Lee, joka työskenteli Genevessä,
keksi soveltaa hypertekstiä nettiin. Näin
hänen kehittelemänsä prototyyppi World
Wide Web (www) oli saanut syntynsä.
World Wide Webin idea sai alkunsa itse asiassa jo kaksi vuotta aiemmin 1989
CERN:issä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Berners-Lee ja hänen
kollegansa Robert Cailliau toivoivat saavansa tieteelliset tekstit sähköisessä
muodossa kaikkien saataville voidakseen siten parantaa yhteistyön edellytyksiä
tiedeyhteisön sisällä. Tätä silmälläpitäen he alkoivat määritellä dokumenttien
vaihdon standardeja ja protokollia tietoverkossa. Syntyi HTML-kuvauskieli ja
http-protokolla.
Kyseinen formaatti ja protokolla mahdollistivat rajoitetun tiedonvaihdon
asiaankuuluvien sovellusten avulla (web-selain).
Keksinnön yksinkertaisuus ja tehokkuus johti oitis suosioon akateemikkojen ja
tutkijoiden keskuudessa, levisi bisnesmaailmaan ja johti lopulta nykyiseen
6
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
”webbiaikakauteen”. Nykyisin miljardit websivut muodostavat suuremman
kirjaston kuin kukaan olisi koskaan osannut kuvitella, ja kaikki on saatavilla
mukavasti kotioloissa vähin kustannuksin.
Ja me olemme vasta päässeet alkuun!
7
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Kuinka internet toimii
Internetissä on siis kyse verkkojen verkostosta. Kokonaisuuteen kuuluu
tietokoneita, joita kutsutaan palvelinkoneiksi. Niitä on kaikkialla maapallolla,
ja ne toimivat 24 tuntia vuorokaudessa pitäen sisällään tietoa, tarkemmin
sanoen nettisivustoja ja -sivuja.
Websivuille päästäkseen tulee tietää kyseisen sivuston osoite, jonka voi
tarvittaessa saada selville hakukoneella. Yksittäinen tietokoneen käyttäjä voi
päästä nettiin palveluntarjoajan (ISP, Internet Service Provider) avulla. Asiakas
on tällöin puhelinverkon, kaapeli-tv-verkon tai langattomasti 3G-verkon kautta
yhteydessä liittymän tarjoajaan, jolla on puolestaan yhteys
palvelinkoneisiin.
8
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Jos käytetään perinteistä puhelinmodeemiyhteyttä, asiakas saa
palveluntarjoajalta puhelinnumeron, joka mahdollistaa pääsyn Internetiin.
Numero on erityisen tärkeä, sillä tässä, jo vanhentuneessa yhteystyypissä
vastaa tiedonsiirron kuluista asiakas; jos asiakkaalla on sama suuntanumero
kuin liittymän tarjoajalla, Internetin selaaminen maksaa vain
paikallispuhelumaksun.
Jos haettava tieto on palvelinkoneella, joka sijaitsee toisessa kaupungissa tai
jopa toisessa maassa, asiakkaan kulut eivät nouse, koska liittymän tarjoajan
tehtävä on etsiä netin avulla informaatio mistä päin maailmaa tahansa.
Tällä hetkellä ehdottomasti yleisimpiä liittymävaihtoehtoja ovat ns.
laajakaistaliittymät (ADSL, kaapelimodeemi, Mobiililaajakaista). Niissä
tiedonsiirtomaksut ovat kiinteitä ja perustuvat liittymän liikennöintinopeuteen.
Laajakaistaliittymien nopeudet vaihtelevat välillä 256kb/s – 8Mb/s aina
asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Liittymäsopimuksen myötä asiakas saa sähköpostiosoitteen sekä mahdollisuuden
luoda omat websivut. Sähköpostien suhteen liittymän tarjoaja toimii siten
netissä eräänlaisena postikonttorina suodessaan asiakkaalle mahdollisuuden
vastaanottaa ja lähettää sähköpostiviestejä. Tästä koituu asiakkaalle
ainoastaan yhteyden aiheuttamat tietoliikennekulut, ja Internetiin pääsee
mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. On olemassa myös lisämaksullisia liittymiä,
joihin kuuluu enemmän palveluja. Kaikesta tästä saa tietoa ottamalla yhteyttä
johonkin teleoperaattoriin (Sonera, Elisa, DnaInternet, British Telecom, Tele2,
VODAFONE), joka voi tarjota asiakkaalle tämän tarpeiden mukaisen liittymän.
Jos liittymää arvioidaan sen perusteella, kuinka nopeasti tieto liikkuu, täytyy
ottaa huomioon muutamia seikkoja. Ensinnäkin tietokoneen laatu: mitä
tehokkaampi kone, sen nopeammin netissä voi liikkua. Toinen seikka on
liittymän tyyppi: perinteiset lankaliittymät ovat hitaampia kuin
9
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
kaapelimodeemi- ja ADSL- liittymät, jotka puolestaan ovat hitaampia kuin
valokaapeli. Kolmanneksi on huomioitava Internetissä tapahtuva liikenne.
Joinakin aikoina päivästä tieto liikkuu netissä hitaammin johtuen siitä, että
tuhansia yhteyksiä on samanaikaisesti päällä, minkä vuoksi tietoliikenne
ruuhkautuu: haetun tiedonmurusen on hankalaa päästä palvelinkoneelta
toiselle ja lopulta meidän koneellemme. Tällöin täytyy yksinkertaisesti
katkaista yhteys ja palata asiaan myöhemmin; näin netti saa aikaa selvittää
tietoliikenneruuhkansa. Tilanne on hiukan samankaltainen kuin suurkaupungin
iltapäiväruuhkassa.
Viimeiseksi on huomioitava, että on joitakin websivustoja, joille on vaikeampi
päästä joinakin päivinä tai vuorokaudenaikoina johtuen siitä, että niin monet
ihmiset yrittävät päästä kyseisille sivuille. Tällaista tapahtuu esimerkiksi
maanantaiaamuisin urheilulehtien nettisivuilla. Tällöin kannattaa luovuttaa ja
palata asiaan myöhemmin.
10
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Alla oleva kuva esittää pääpalvelinten verkostoa maailmanlaajuisesti (alemman
portaan palvelimia on useita tuhansia):
11
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Mitä tarvitset päästäksesi Internetiin Päästäksesi Internetiin et tarvitse muuta kuin tietokoneen. Tavallinen
pöytätietokone, jossa on CD-ROM- asema, riittää hyvin. Lisäksi tarvitaan laite,
joka yhdistää tietokoneen puhelinlinjaan tai kaapeliverkkoon eli modeemi.
Modeemi muodostaa puhelinlinjaa hyväksikäyttäen yhteyden sinun koneesi ja
lähimmän palvelinkoneen välille (joka on sen liittymän tarjoajan palvelin,
jonka kanssa sinulla on sopimus).
Modeemi muuttaa tietokoneen tiedon digitaalisesta analogiseksi
(samantyyppiseksi kuin meidän puheemme), jolloin tieto voi siirtyä puhelinjoja
pitkin. Kun analoginen signaali on edennyt puhelinjoja pitkin päämääräänsä, se
muunnetaan modeemin avulla uudestaan digitaaliseksi, jota toinen tietokone
yhteyden toisessa päässä pystyy käsittelemään.
Tätä nykyä on monenlaisia modeemeja ja yhteyksiä (kaapeli, ADSL, normaali
jne.). Yleisin on tällä hetkellä ADSL, joka on hyvin
huokea ja nopea, koska se käyttää
lankapuhelinverkkoa, mutta käyttää eri signaalia kuin
puhelinliikenne. ADSL- modeemi poikkeaa aiemmista
modeemeista. Sen nopeus on parempi, ja lisäksi
ADSL- yhteyden avulla voi samanaikaisesti olla
netissä ja puhua puhelimeen ja käyttää faxia, kun
sen sijaan perinteisen puhelinmodeemien kanssa ei tietokonetta ja puhelinta
voi käyttää yhtä aikaa. Toinen huokea ja nopea laajakaistayhteys voidaan
toteuttaa kaapelimodeemin avulla. Tällöin tiedonsiirrossa käytetään hyväksi
kaksisuuntaista kaapeli-tv-verkkoa.
Huomio! Kun teet
sopimuksen liittymän
tarjoajan kanssa, on
viisasta varmistaa, että
teillä on samat
suuntanumerot.
ADSL eroaa muista modeemeista liityntänsä puolesta. Liitynnällä tarkoitetaan
pistoketyyppiä, jolla modeemi liitetään tietokoneeseen: esim. USB, Ethernet
tai PCI. Helpoin on Ethernet, jota käytetään yleisimmin, kun yhdistetään yksi
12
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
tietokone modeemiin. Ethernetiä käytetään myös silloin, kun tietokone
kytketään lähiverkkoon toisten tietokoneiden kanssa, ja koneet yhdistetään
Internetiin yhden ja saman modeemin kautta.
Ennen modeemin ostoa tulee varmistaa, että tietokoneen käyttöjärjestelmään
sopivat ohjelmistot ovat saatavilla. Jos haluat asentaa ADSL- modeemin, ota
myös selvää, soveltuuko se talossasi olevaan puhelinlinjaan. Kaapelimodeemin
asentaminen edellyttää kiinteistössä olevaa kaksisuuntaista kaapeli-tv-verkkoa.
Tietokoneen käynnistys Huomio! Jos sinulla on perinteinen
liittymä, ennen kuin aloitat, irrota
puhelin seinästä, yhdistä modeemi
seinään ja kytke se päälle (jollei
kyseessä ole korttimodeemi). Jos
sinulla ADSL -yhteys, puhelimen
voi yhdistää modeemiin.
On suositeltavaa, että modeemi kytketään
ensiksi päälle ja sitten vasta tietokone. Kun
kytket tietokoneen päälle, sen kovalevyllä oleva
käyttöjärjestelmä kytkeytyy päälle
automaattisesti.
Tietokone ei kytkeydy päälle hetkessä. Tämän voi todeta näytössä näkyvästä
tiimalasista, joka on näkyvillä niin kauan kuin päälle kytkeytyminen kestää. Kun
kaikki on valmista, tiimalasi muuttuu nuoleksi. Nuolta kutsutaan kursoriksi, ja
sitä liikutetaan hiirellä.
Kuvaruutuun avautuu ns. työpöytä, jossa on erilaisia kuvia. Kuvat ovat esim.
tiedostoja tai kansioita (jotka sisältävät tiedostoja). Lisäksi kuvat voivat olla
ohjelmia. Tiedostoissa voi olla tekstiä, piirroksia, kuvamateriaalia tai videoita.
Se, kuinka paljon ikoneita on, ja minkä näköisiä ne ovat, riippuu tietokoneesta
ja käyttöjärjestelmästä. Tärkeä on tietokoneestasi löytyvän selainohjelman
ikoni.
13
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Jos käyttöjärjestelmäsi on Windows, selain on Explorer. Ikoni, jota sinun tulee
klikata päästäksesi nettiin, näkyy alla oikealla.
Jos koneesi on Macintosh, jonka käyttöjärjestelmä on MacOSX, selain on
nimeltään Safari, ja sen ikoni on alla vasemmalla.
Klikkaamalla ikonia käynnistät ohjelman, joka päästää sinut nettiin, mikäli
modeemi ja linja ovat kunnossa.
Internetiin pääsy ja yhteys
Klikkaa kahdesti hiiren vasenta painiketta selaimen ikonin kohdalla. Jos sinulla
on kaapeli- tai ADSL -modeemi, yhteys syntyy välittömästi. Jos sinulla on
perinteinen modeemi, sinun on muodostettava yhteys liittymän tarjoajaan.
Tällöin sinulle avautuu ikkuna, jossa kysytään tietoja, jotka lopulta aktivoivat
yhteyden:
14
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Kirjoita näihin kohtiin
käyttäjätunnus ja salasana
Ylläolevasta ikkunasta löytyy:
- käyttäjätunnus (ts. nimi, jonka perusteella liittymän tarjoaja tunnistaa
sinut; käyttäjätunnus valitaan heti aluksi)
- salasana (kun kirjoitat salasanasi, päätteellä näkyy ainoastaan
asteriskeja tai täpliä, millä varmistetaan yhteydenottajan oikea
henkilöllisyys)
- puhelinnumero (numero, jolla yhteys muodostetaan)
Huomio! Muodostettu yhteys
on samalla puhelinsoitto.
Varmista aina, että kyseessä
on paikallispuhelu (saat
liittymän tarjoajalta listan
puhelinnumeroista). Tällöin
nettikulut pysyvät
mahdollisimman alhaisina.
Yhdellä Yhdistä- komennon klikkauksella saat esiin
ensimmäisen nettisivun.
Tietokoneen käyttäjä saa salasanan tehdessään
sopimuksen liittymän tarjoajan kanssa, myös kaapeli- ja
ADSL- modeemien kyseessä ollessa, vaikka näiden kautta
yhteys syntyykin ilman edellä kuvattua käyttäjätunnuksen
ja salasanan lähettämistä. Tällainen tieto kannattaa aina
tallentaa ja suojata.
15
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
INTERNETIN SELAILU
Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä asioita tarkemmin, mene netissä
sivulle www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua, sitten kohtaa Nettijumppa,
jonka jälkeen klikkaa kohtaa Harjoittele www-sivuilla surffausta.
Surffailu netissä
Klikattuasi selaimen ikonia sinulle avautuu ns. kotisivu.
Surffatessasi millä tahansa sivustolla voit tutkia sen sisältöä hiiren avulla (jonka
kursori on siis yleensä nuolen muotoinen). Jos kursori osuu sellaisen sanan,
symbolin tai kuvan kohdalle, josta on pääsy uudelle sivulle, nuoli muuttuu
kämmeneksi. Kyseiselle sivulle pääsee kaksoisklikaamalla hiiren vasenta
painiketta.
Websivuilla ei ole kiinteätä korkeutta tai leveyttä. Mitä enemmän tekstiä on,
sitä enemmän sivu pitenee tai levenee. Mikäli tekstiä on paljon, sivu näkyy
ruudulla vain osittain. Tekstiä selaillaksesi sinun pitää liikkua joko ylös - alas -
tai poikittaissuunnassa. Tässä auttavat kuvaruudun oikealla laidalla olevan
vierityspalkin nuolet, jotka löytyvät ala- ja yläkulmasta.
Kotisivulta on mahdollisuus edetä muille sivuille seuraavasti:
- vie kursori hiiren avulla kuvaruudun ylälaidassa poikittain olevalle
osoitepalkille
- klikkaa palkissa olevaa tekstiä (eli osoitetta, jolla paraikaa olet); teksti
peittyy sinisellä, ja nyt voit kirjoittaa sen tilalle uuden osoitteen
16
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
- kirjoita sivuston osoite, jonne haluat mennä
- paina Enteriä, niin saat haluamasi sivuston näkyviin
Huomio! Internetosoitteet kirjoitetaan yleensä seuraavaan tyyliin:
www.geengee.eu
www.nimi.pääte
eli aluksi tulee sivujen nimi ja sitten kaksi- tai kolmikirjaiminen pääte, joka
viittaa sivujen tyyppiin (näitä ovat vaikkapa .org tai .com, jotka viittaavat
sanoihin ”organization” ja ”company”) tai maahan (.it viittaa italialaisiin
sivuihin, .uk englantilaisiin ja .fi suomalaisiin).
Osoitteita kirjoitettaessa sanat tulee aina kirjoittaa ilman välilyöntejä, ja
pisteiden, ajatusviivojen, alleviivausmerkkien ja kauttaviivojen tulee sijaita
täsmälleen oikeilla paikoilla.
Seuraavaksi tarkastelemme selaimen yläreunassa olevan työkalurivin
komentoja:
- Edellinen ja Seuraava: näillä voit kulkea edestakaisin sivuilla, joilla olet
jo käynyt;
- Pysäytä: keskeyttää sivun aukeamisen eli latautumisen. On tarpeellinen,
mikäli sivun latautuminen kestää liian kauan;
- Päivitä: hakee sivun uudelleen palvelimelta alkuperäisestä
osoitteestaan, jos sivun avautumisessa on ongelmia;
- Kotisivu: vie takaisin omalle kotisivullesi;
17
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
- Etsintäsivu: avaa näytön vasemmalle puolelle etsintäsivun, jonka avulla
voit hakea tietoa netistä;
- Suosikit: tänne voit merkitä sivuja, joille kenties haluat palata;
- Sivuhistoria: näyttää listan sivuista, joilla olet
viimeisen kolmen viikon aikana käynyt. Tämän
avulla löydät sivun, jolla olet vieraillut taannoin,
mutta jonka osoitetta et muista;
Huomio!
Suosikit -painike on
yksi hyödyllisimmistä,
sillä sen avulla saat
muistiin osoitteet, joilla
vierailet useimmin.
- Posti: avaa ohjelman sähköpostin lukemista tai
lähettämistä varten. Tämän avulla voit lähettää
myös avoinna olevan www-sivun (tai sen osoitteen)
ystävällesi;
- Tulosta: tulostaa sivun, jolla olet.
Voidaksesi merkitä www-sivun osoitteen Suosikkeihin:
- siirry ko. sivulle;
- klikkaa sivulla ollessasi komentoa Suosikit, jolloin avautuu ruudukko;
- klikkaa ruudukon yläreunasta komentoa Lisää Suosikit-kansioon, jolloin
avautuu uusi ruudukko;
- jossa on Internetin ehdottama nimi kyseiselle sivulle – halutessasi voit
muuttaa nimen;
- lopuksi paina OK.
Halutessasi siirtyä aiemmin merkitsemällesi suosikkisivulle:
- paina Suosikit
- klikkaa sen sivun nimeä, jolle haluat mennä – sivu avautuu
automaattisesti.
18
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Kuinka tietokone sammutetaan
Kytkeäksesi tietokoneen pois päältä
1. Sulje kaikki ohjelmat, jotka ovat olleet käynnissä. Tämän varmistat
tarkistamalla, jääkö kuvaruudun alaosaan Käynnistä-komennon
viereiseen alapalkkiin ikoneita. Jos ikoneita on jäänyt, avaa ne
klikkaamalla, ja sulje sivun oikeassa yläkulmassa olevaa rastia
klikkaamalla.
2. Klikkaa Käynnistä-komentoa, sitten Sammuta tietokone -komentoa.
3. Avautuu ikkuna, jossa lukee Tietokoneen sammuttaminen, ja siinä
vaihtoehdot Valmiustila, Sammuta ja Käynnistä uudelleen.
4. Klikkaa Sammuta-komentoa.
Vaikka tietokone sammuisi sähkökatkoksen vuoksi tai se kytkettäisiin pois
päältä suoraan virtanappulasta, kone ei vaurioidu - tallentamattomat tiedot
saattavat kuitenkin hävitä.
Tällöin tietokonetta uudelleen käynnistettäessä kone ilmoittaa, että se on
sammutettu väärin, ja käynnistää automaattisesti käyttöjärjestelmän.
Joskus koneen saattaa joutua sammuttamaan ”väkisin” (etenkin Windowsin
kyseessä ollessa), koska järjestelmä saattaa mennä täysin tukkoon, jolloin kone
ei reagoi näppäimistöön eikä hiireen lainkaan. Tuollaisessa tilanteessa koneen
voi sammuttaa virtanappulasta ilman että tarvitsisi pelätä seurauksia.
19
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Yleisimpien ongelmien ratkaisu
Selain ei avaa sivua ja näyttää tekstiä ”sivua ei löydy”.
Syitä voi olla monenlaisia:
- websivun osoitetta ei ole kirjoitettu oikein. Tarkista osoite ja korjaa
mahdollinen virhe. Tarkista erityisesti, ettet ole jättänyt välilyöntejä
sanojen väliin.
- yrittäessäsi päästä joillekin sivuille joku on paraikaa päivittämässä niitä
tai tietokonetta, jolla sivut sijaitsevat. Tällöin sinun pitää vain yrittää
uudelleen myöhemmin: kun sivut päivitetty, ne ovat jälleen saatavilla.
- netissä on niin paljon liikennettä, ettei liittymän tarjoaja kykene
hoitamaan koko liikennettä. Yritä uudelleen myöhemmin.
Jos sivun oikeassa yläkulmassa yleensä oleva rasti ei näy, kuinka saan sivun
suljettua?
Jos oikean yläkulman kolmea pikkuruutua ei näy:
- kohdista kursori (eli nuoli) ruudun yläosan siniselle alueelle
- klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta
- näkyviin tulee ruutu
- valitse SULJE
Samaan lopputulokseen pääset painamalla näppäimistöltä yhtä aikaa ALT ja F4
-näppäimiä.
20
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Sivu ei näy, vaikka virheilmoitusta ei ole tullut.
Useita sivuja saattaa olla auki samanaikaisesti. Joskus haettu sivu latautuu
”taustalla”. Voit etsiä haluamasi sivun osoitetta alapalkista (jonka vasemmalla
laidalla siis näkyy Käynnistä-komento) tai pienentämällä muut sivut
klikkaamalla oikeassa ylänurkassa olevaa ruutua, jossa on _-merkki.
Uusimpien Explorer-selainten avulla on mahdollista tarkastella useita sivustoja
yhdessä selainikkunassa ja niissä voi myös siirtyä sivustosta toiseen
selainkehyksen yläreunassa olevien nk. välilehtien avulla.
21
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Harjoittele www-sivuilla surffausta Hiiri mikä hiiri on?
Harjoittele hiirellä opi kohdistamaan hiiren kursori oikein Surffaa netissä harjoittele surffaamista Explorerin avulla osoitteessa [ www.geengee.eu ] Tyypillinen www-sivu (verkkosanomalehti)
lue on-line sanomalehteä
Tyypillinen www-sivu (järjestöt ja organisaatiot) käy EU:n sivuilla Tyypillinen www-sivu (kaupallinen) käy maailman suurimmassa kirjakaupassa Tallenna asiakirjoja tai www-sivuja tietokoneesi kovalevylle arkistoi tietokoneeseesi tiedot, joita et halua menettää
22
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
TIEDONHAKU INTERNETISSÄ
Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä asioita tarkemmin, mene netissä
sivulle www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua, sitten kohtaa Nettijumppa,
jonka jälkeen tee tehtäviä otsakkeen Harjoittele tiedonhakua internetissä
alta.
Hakukoneet
Internet muodostaa rajattoman maailman, joka kehittyy koko ajan.
Tarvitsemasi tiedon haku voi olla pitkällinen ja mutkikas operaatio.
Asiaa helpottamaan on perustettu hakukoneita: ne ovat websivustoja, joihin on
arkistoitu valtava määrä websivuja, ja ne pystyvät muutamassa sekunnissa
valikoimaan ja järjestämään hakukomentosi perusteella materiaalin, jonka ne
ovat keränneet netistä.
Italiassa tehdyn tutkimuksen mukaan hakukoneet vaikuttavat ratkaisevasti
Internetiä käyttävien italialaisten mielipiteisiin, päätöksiin ja ostoksiin.
96 % italialaisista nettikäyttäjistä on sitä mieltä, että paras keino tutustua
nettiin ovat nimenomaan hakukoneet (94 % vastaajista mainitsi Googlen).
Mielenkiintoista on se, kuinka uutterasti tietoa etsitään. Kysymykseen
”Milloin koet tarvitsevasi uutta hakua” 5-8 % kustakin ryhmästä (jotka
jaettiin iän ja sukupuolen mukaan) oli sitä mieltä, että ensimmäisen haun
jälkeen jäi vielä etsittävää.
Huipun (23 %) muodostivat yli 65-vuotiaat, jotka ovat mahdollisesti
tarkempia tai kiinnostuneempia syvällisestä tiedosta kuin nuoremmat.
23
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Lisätietoja kaivanneiden joukosta ryhmien sisällä 8-18 % todella suoritti
haun ensimmäisen sivun jälkeen (poikkeuksena 24 %:n osuus yli 65-
vuotiaista), ja kahden sivun jälkeen edelleen 22-33 % (jolloin yli 65-
vuotiaiden kohdalla lukema putosi 12 %:iin).
Hakukoneet suorittavat työn kolmessa vaiheessa:
- erityinen ohjelma eli hakurobotti liikkuu netissä ja lisää tietoja
hakukoneen tietokantaan tiettyjen kriteereiden mukaisesti
- hakukoneen tietokannassa oleva materiaali ryhmitellään
- tietokantaa käydään läpi annettujen hakusanojen perusteella
Ensin tulee kirjoittaa hakukoneen osoite osoitepalkkiin (alla olevassa listassa
ovat kaikkein suosituimmat):
www.yahoo.com
Kansainväliset www.altavista.com
hakukoneet www.lycos.com
www.google.com
Kun pääset hakukoneelle, voit edetä kahdella tavalla:
- hakusanojen avulla
- hakemistojen avulla.
24
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Haku hakusanojen avulla
Tämä on yleisin tapa. Hakukoneen kotisivulta löytyy suorakaiteen muotoinen
”laatikko”, johon voi kirjoittaa hakusanan tai -sanoja, joiden avulla
määrittelee etsimänsä asian.
Tärkeää on valita oikeat hakusanat, jotta hakukone osaisi etsiä mahdollisimman
tarkkaan sen, mitä haetaan. Kullakin hakukoneella on omat ohjeensa. Yleensä
kaikista löytyy myös mahdollisuus ns. tarkennettuun hakuun, jonka avulla voi
sulkea pois aihealueita, joita ei halua hakuun mukaan. Jos onnistuu
määrittelemään hakusanat tarkasti, haku tuottaa erinomaisia tuloksia (kuten
vaikkapa Savon Sanomat).
Alla on osa Google-hakukoneen kotisivusta. Kun olet kirjoittanut hakusanat
laatikkoon (mikä on eri asia kuin ylempänä oleva osoitepalkki, johon
kirjoitetaan sen websivuston osoite, johon halutaan siirtyä), sinun pitää joko
klikata Google-hakua tai painaa näppäimistöltä Enteriä.
Hakukone käy läpi koko tietokantansa etsiäkseen sivustoja, joilla antamasi
sanat esiintyvät; tämän vuoksi sanojen väliin tulee jättää välilyönti sekä jättää
pois www:t ja pisteet.
25
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Kun hakukone on suorittanut etsintänsä, avautuu sivu, jossa on lista sivustoista,
joilla antamasi sanat esiintyvät. Kunkin sivuston kohdalla on yleensä myös lyhyt
selonteko sivuston sisällöstä.
Kun klikkaat sopivalta näyttävän sivuston otsaketta, löydät kaiken sivuston
tarjoaman tiedon.
Haku hakemistojen avulla
Hakukoneen aloitussivulta voit lähteä etsimään haluamaasi tietoa myös
Hakemisto-komennon kautta. Jos tämän jälkeen valitset vaikkapa Kulttuurin
ja viihteen, sinulle avautuu sellaisia alihakemistoja kuin Arkkitehtuuri,
Elokuvat, Kirjallisuus, Kuvataiteet, Musiikki jne. Näiden avulla voit jatkaa
tiedon etsintääsi.
Alihakemistojen avulla edetessäsi joudut tekemään enemmän työtä, mutta
pääset todennäköisesti tarkempaan lopputulokseen kuin hakusanojen avulla.
26
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Harjoittele tiedonhakua internetissä
Hae tietoa world wide webistä
kuinka yhdistellään avainsanoja, joiden avulla löydän tarvitsemani tiedon
Etsi ja tulet löytämään
kokeile"kokeilen onneani" Googlen toimintoa
Wikipedia ja wikipedialaiset
maailman suurin ja spontaanein tietosanakirja
27
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
SÄHKÖPOSTI Sähköpostin syntymä ajoittuu
vuoteen 1972, jolloin Ray
Tomlinson asensi ARPANETiin
järjestelmän, joka kykeni
siirtämään viestejä yliopistojen
kesken. Lopullisesti järjestelmän
sai toimimaan Jon Postel. (Nimi oli
tässä tapauksessa enne.)
Jos haluat opiskella tässä luvussa esiteltäviä
asioita tarkemmin, mene netissä sivulle
www.geengee.eu, klikkaa Suomen lippua,
sitten kohtaa Nettijumppa, jonka jälkeen tee
tehtäviä otsakkeen Harjoittele sähköpostin
käyttöä alta.
Sähköposti: uusi kommunikoinnin väline
Sähköposti (e-mail) on varmasti netin eniten käytetty palvelu. Sen avulla voi
lähettää viestejä ympäri maailmaa paikallispuhelun hinnalla.
Kullakin nettikäyttäjällä voi olla yksi tai useampia sähköpostiosoitteita, joihin
tulevat sähköpostiviestit tallentuvat sähköpostipalvelimelle. Jos sinulla on
oma sähköpostiosoite, voit tarkistaa postilaatikkoosi (Mailbox) tulleet viestit,
lukea viestejä, vastata niihin, poistaa tai järjestellä niitä tai lähettää viestejä
yhdelle tai useammalle vastaajalle.
Tieto siirtyy asynkronisesti, eli viestin lähettäjän ja vastaanottajan ei tarvitse
olla netissä samanaikaisesti. Lähettäjä ei voi tietää, milloin viesti menee
perille eikä sitä, milloin vastaanottaja viestin lukee, aivan kuten perinteisen
postipalvelunkin kyseessä ollessa (emmehän me välttämättä lue saapunutta
kirjettä heti). Viestin perillemenosta ei siten voi olla täysin varma. Kun palvelin
ei saa viestiä toimitetuksi, se yrittää lähettää tiedon viestin lähettäjälle
tapahtuneesta, mutta koska tämä automaattinen viesti on myös
sähköpostiviesti, tiedotteen perille tulo ei myöskään ole sataprosenttisen
varmaa.
28
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Viestin lähettäjä voi pyytää ilmoituksen perille menneestä viestistä tai siitä,
että viesti on luettu, mutta viestin vastaanottaja päättää, haluaako hän
tällaista ilmoitusta lähetettäväksi; se kun voisi olla harhaanjohtavaa, sillä jo
muutaman sekunnin kestävä viestin pintapuolinen selailu (mikä ei ole sama asia
kuin lukeminen) lähettäisi tällöin ilmoituksen.
Sähköpostiviestien siirto tapahtuu nopeasti. Maantieteellisestä välimatkasta
riippumatta siirtoon menee vain muutamia minuutteja (tai sekunteja). Jos
kirjoitat vastaanottajan osoitteen väärin, saat ilmoituksen, ettei viesti mennyt
perille.
Sähköpostilla voit lähettää tekstisisältöisiä viestejä sekä liittää viesteihin
teksti-, kuva ja/tai musiikkitiedostoja. Näin voi tehdä siis vain siinä
tapauksessa, että vastaanottajalla on oma sähköpostiosoite.
Omaan postilaatikkoon pääsy vaatii yleensä salasanan tai muun vastaavan
tunnistuksen, mikä estää muita kuin sähköpostiosoitteen haltijaa lähettämään
kyseisestä osoitteesta viestejä tai lukemaan vastaanotettuja viestejä.
Jokainen sähköpostiosoite on erilainen. Osoite muodostuu useimmiten
seuraavasti:
käyttäjätunnus@ sähköpostipalvelimen nimi
jossa käyttäjätunnuksen valitsee joko sähköpostin haltija itse tai palvelun
tarjoaja. Symboli @ on kaikissa sähköpostiosoitteissa. Sähköpostiosoite voi
muodostua mistä numeroista tai kirjaimista tahansa (pois lukien ä, å, ö tai è)
sekä välimerkeistä kuten alleviivausmerkki (_) tai piste (.).
Sähköpostiosoitteen saa joko ilmaiseksi (esim. palvelun tarjoajalta
internetyhteyden muodostamisen yhteydessä) tai maksua vastaan, mikäli
haluaa useampia sähköpostiosoitteita tai jonkin erityisen osoitteen.
29
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Sähköpostijärjestelmä
- clientit eli asiakasohjelmat, joilla otetaan yhteys palvelimeen, ja joiden
avulla tietokoneen käyttäjä pääsee tarkistamaan saapuneet sähköpostit
ja lähettämään viestejä (ohjelma on joko käyttäjän tietokoneella tai
netissä)
- serverit eli palvelimet, jotka suorittavat kahta toimintoa:
* tallentavat viestejä
* toimittavat tulevat ja lähtevät viestit perille
Sähköpostien siirron perustana on sopimus siitä, millaista tietoa sähköpostitse
voidaan siirtää ja miten sähköpostiviestejä siirretään yhdeltä palvelimelta
toiselle. Tällaista sopimusta kutsutaan protokollaksi. Yksi yleisimmistä
protokollista on SMTP. Nettikäyttäjän viestien lähettämiseen ja
vastaanottamiseen käyttämät protokollat ovat POP ja IMAP.
Asiakasohjelma muodostaa yhteyden palvelimeen salasanan ja
käyttäjätunnuksen avulla, jotka tietokoneen käyttäjä on siis saanut palvelun
tarjoajalta.
30
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
Harjoittele sähköpostin käyttöä
Sähköposti: uusi kommunikointityökalu
mikä se on, miten se toimii, mihin sitä käytetään?
Luo oma sähköpostitili Gmaililla
kuinka pääsen käyttämään sähköpostipalvelua? Miten saan sähköpostiosoitteen?
Kirjoita ja lue sähköpostiviestejä
kuka kirjoitti viestin? Kuinka voin lukea viestin? Kuinka löydän vanhat viestit?
Osoitekirjan hallitseminen
Kuinka luodaan ja hallitaan sähköpostiosoitteiden sisällysluettelo?
Luo merkintöjä ja suodattimia, jotta voit hallita keskusteluja
kuinka valitaan ne viestit, jotka haluat vastaanottaa ja ne joita et halua?
Viestien hallinta
kuinka hallitset omia s-postikansioitasi?
Netin kieli
mitä on "netiketti"ja kuinka käytetään "hymiöitä" s-postiviestinnässä?
31
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
SANASTO
ADSL
tiedonsiirron epäsymmetrisyyteen perustuva nopea Internet-yhteys
AVAINSANA (KEYWORD)
tiedonhaussa käytetty hakusana
CC
rivi, jonka avulla voit lähettää sähköpostiviestin muillekin vastaanottajille kuin
TO- kenttään nimetylle henkilölle
DIGITAALINEN ALLEKIRJOITUS
digitaalinen allekirjoitus eli sähköinen allekirjoitus on sähköiseen viestiin tehty
PKI- allekirjoitus, joka varmentaa tietyn viestin sisällön ja allekirjoittajan
henkilöllisyyden. Mikäli viestiä muutetaan, allekirjoitus ei enää täsmää.
EMOLEVY (MOTHERBOARD)
eli emokortti, äitilevy, äitikortti, päälevy tai järjestelmälevy. Tietokoneen
keskeinen piirilevy, johon tietokoneen muut osat kiinnitetään, ja jonka avulla
muut osat kommunikoivat
ETÄYHTEYS
kahden koneen välinen yhteys netissä
FLEIMI
Internetin keskustelupalstalle tai uutisryhmään ilmaantuva viesti, jonka
tarkoitus on sanasodan synnyttäminen
32
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
FONTTI
kirjasintyyppi eli kirjainten, numeroiden ja symbolien graafinen esitystapa
FORWARD
komento, jonka avulla voi lähettää vastaanottamansa viestin eteenpäin
FTP
(File Transfer Protocol) on tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen
välillä
GB
gigatavun lyhenne. 1 GB vastaa 1024 megatavua, mikä tarkoittaa 1 073 741 824
tavua
GIF
(Graphic Interchange Format) standardoitu bittikarttagrafiikan
tallennusformaatti. Tällaiset tiedostot, jotka voivat sisältää harmaasävy- tai
värikuvia, tunnistaa tiedostonimen .gif -päätteestä
HAKEMISTO (DIRECTORY)
käyttöjärjestelmän ylläpitämä kovalevyllä oleva luettelo, jossa on tiedostoja ja
dokumentteja
HAKUKONE (SEARCH ENGINE)
ohjelma, joka etsii jatkuvasti Internetistä uusia sivuja analysoiden ja liittäen
ne hakemistoonsa erityisten hakusanojen mukaan, ja tulostaa ruudulle
käyttäjän hakusanoja lähimpänä olevat sivut
33
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
HIIRI (MOUSE)
tietokoneen osoitinlaite, jota käytetään liikuttelemalla sitä pöydällä (yleensä
hiirimaton päällä), jolloin tietokoneen näytöllä oleva osoitin liikkuu vastaavaan
suuntaan
HTML
(Hypertext Markup Language). Avoimesti standardoitu kuvauskieli, josta
websivut rakentuvat
HTTP
(Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla). Keskeisin
protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon
IKONI
eli kuvake. Pieni kuva, joka esittää tiedostoa, kansiota, toimintoa tai ohjelmaa
ILMAISOHJELMA (FREEWARE)
tietokoneohjelma, joka jaetaan ilmaiseksi useimmiten Internetin välityksellä.
Ohjelmaa saa kopioida, monistaa, jakaa edelleen ja käyttää ilmaiseksi.
INTRANET
lähiverkko, joka on vain tietyn ryhmän käytössä
IP-OSOITE
Maksimissaan 12-numeroinen koodi, joka on jokaisella verkkoon liitetyllä
tietokoneella. Osoite on esim. muotoa 194.244.86.2, ja sen avulla kone
paikantuu tiedonsiirrossa.
ISÄNTÄ(TIETO)KONE
työasema tai muu päätelaite, joka toimii palvelimena verkossa
34
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
IT
informaatioteknologia
JAVA
Sun Microsystemsin kehittämä verkkoon sopiva ohjelmointikieli
JPEG
(Joint Photographic Experts Group) bittikarttagrafiikan tallennusformaatti,
joka on tarkoitettu esim. valokuvien pakkaamiseen. Käytetään laajalti
verkkosivuilla. Tiedostojen nimissä .jpeg-pääte.
KANSIO (FOLDER)
kokonaisuus, joka sisältää asiakirjoja eli dokumentteja
KERNELI
käyttöjärjestelmän ydin, jossa sijaitsevat kaikki tietokoneen ydintoiminnan
kannalta tärkeimmät toiminnot, ja joka ”keskustelee” suoraan tietokoneen
laitteiston kanssa
KIRJAUDU SISÄÄN (LOGIN)
komento, jolla pyritään pääsemään suojatuille sivuille
KIRJAUDU ULOS (LOGOUT)
komento, jolla poistutaan sivulta. Uloskirjautumiskomennon jälkeen sivulle
meno vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan
KOTISIVU (HOME PAGE, DEFAULT PAGE)
verkkosivuston ensimmäinen sivu. Kaikkialla maailmassa käytetty termi, joka
viittaa sivuun, joka avautuu, kun kirjoittaa sivuston osoitteen ilman
tarkennuksia osoitepalkkiin ja painaa Enter- komentoa.
35
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
KOVALEVY (HARD DISK)
eli kiintolevy. Yksi tai useampia pyöriviä metalli- tai lasikiekkoja, joiden
magneettiselle pinnalle tallentuu tietokoneen pitkäaikainen massamuisti
KYSELY (QUERY)
tietokannan peruskyselyt ovat kyselyitä, joilla voidaan hoitaa tietokantaan
kohdistuvat haku-, lisäys- ja poistotoimenpiteet.
KÄYTTÄJÄTUNNUS (USERNAME; USER-ID)
mikä tahansa numeroiden ja kirjainten yhdistelmä, jonka avulla tietokoneen
käyttäjä tunnistuu
KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (OPERATING SYSTEM)
tietokoneen perusohjelmisto
LADATA (1. UPLOAD 2. DOWNLOAD)
1. siirtää tiedostoja palvelimelta omalla koneelle 2. siirtää tiedostoja
omalta koneelta palvelimelle
LAITTEISTO (HARDWARE)
tietokoneen kaikki magneettiset, optiset, mekaaniset ja elektroniset osat,
jotka saavat koneen toimimaan. Yleisesti ottaen sana viittaa (elektronisen)
laitteen fyysisiin osiin
LIITETIEDOSTO
tiedosto, joka lähetetään sähköpostin liitteenä
LINKKI
kuva, teksti tai sana, joka siirtää käyttäjän sivulta toiselle
36
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
LINUX
Linus Torvaldsin Unixista kehittämä käyttöjärjestelmä, joka on kansainvälisesti
hyvin suosittu. Levitysversioita on useita, ja suosituimmat ovat Redhat, Corel,
Mandrake, Caldera, Slackware, Debian ja Suse.
LÄHIVERKKO (LAN)
(Local Area Network) rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva
tietoliikenneverkko
MB
megatavu, koostuu 1024 kilotavusta (ja tarkemmin sanoen 1 048 576 tavusta);
standardi, jolla mitataan tiedostojen kokoa
MHZ
megahertsi; yksikkö, jonka avulla kuvataan prosessorin tehoa. Nykyisin
standardiksi on leviämässä GHZ (gigahertsi)
MIKROPROSESSORI
yhden piirin suoritin. Mikroprosessoriin perustuu viime kädessä esim.
tietokoneiden, kämmentietokoneiden ja kännyköiden toiminta
MODEEMI
tietoliikennelaite joka muuntaa tietokoneen kehittämän signaalin
puhelinsignaaliksi ja palauttaa puhelinsignaalin tietokoneen ymmärtämäksi
signaaliksi ja mahdollistaa näin tietokoneiden yhteyden puhelinlinjoja myöten
MP3
(MPEG-1 Audio Layer 3): äänenpakkausmenetelmä, jolla voidaan pakata
digitaalinen musiikki jopa kymmenesosaan sen alkuperäisestä koosta
äänenlaadun pysyessä CD:n tasoisena
37
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
MPEG
(Moving Picture Experts Group): vuonna 1998 perustettu komitea, joka
suunnittelee nykyaikaisia videonpakkaustapoja ja standardoi niitä
NETIKETTI (NETIQUETTE)
Internetissä (sähköposti, web-sivut, uutisryhmät jne.) tapahtuvassa
kommunikoinnissa käytettävät hyvät tavat, "netin etiketti"
NIMIMERKKI (NICKNAME)
”nikki”. Käytetään Internetissä esim. chat- ja keskustelupalstoilla
NIMIPALVELIN (NAME SERVER)
palvelin, joka muuttaa URL- merkkijonopaikantimet numeerisiksi IP- osoitteiksi
OFF LINE
tila, jossa tietokone ei ole yhteydessä nettiin
.ORG
verkkotunnus, joka viittaa organisaatioihin, jotka eivät sovi muihin
kategorioihin; tällaisia ovat pääasiassa voittoa tavoittelemattomat järjestöt
PALOMUURI (FIREWALL)
tietokone ja/tai ohjelma, joka rajoittaa lähiverkkoon tulevia yhteyksiä sallien
vain tietynlaiset koneet ja käyttäjät
PALVELUN TARJOAJA (PROVIDER)
yhtiö, joka tarjoaa palveluita, esim. matkapuhelinpalveluita tai
laajakaistaliittymiä
38
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
(Portable Document Format) Adoben kehittämä siirrettävä tiedostomuoto,
jossa taitto, grafiikka ja fontit säilyvät kaikissa käyttöjärjestelmissä samana
PIKSELI (PIXEL)
ruudun kuvapiste
PLUG-IN
verkkoselaimelle lisäominaisuuksia antava ohjelma
POLTTAVA CD-ASEMA (CD BURNER)
laite, jolla voi kopioida tai luoda CD- tai DVD-levylle dataa, ääntä ja/tai
videokuvaa
POP
(Post Office Protocol) sähköpostinhallintaohjelma
POSTI
sähköpostiviesti
POSTILAATIKKO (MAILBOX)
postilaatikko, johon sähköpostiviestit tulevat
POSTITUSLISTA (MAILING LIST)
palvelu, jossa sama sähköpostiviesti voi lähteä useampaan
sähköpostiosoitteeseen
PROTOKOLLA (PROTOCOL)
Yhteyskäytäntö. Standardi, joka määrittelee tai mahdollistaa laitteiden tai
ohjelmien väliset yhteydet
39
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
PÄIVITYS (UPGRADE)
jonkin ohjelman päivittäminen paremmaksi
QUICKTIME
Apple Computerin kehittämä Windows- ja Mac OS -käyttöjärjestelmissä toimiva
multimedian toistamiseen tarkoitettu tietokoneohjelma
RAM-MUISTI
(Random Access Memory) tietokoneen työmuisti, johon latautuvat
käyttöjärjestelmän ohjelmat, suoritettavat sovellukset sekä näiden tarvitsemat
tiedot. Tyypiltään luku- ja kirjoitusmuistia
RESET
uudelleenkäynnistys
RESOLUUTIO (RESOLUTION)
kuvantoistolaitteen (piirto)tarkkuus eli erottelukyky
REITITIN (ROUTER)
tietoverkkoja yhdistävä laite, jonka tehtävä on välittää tietoa tietoverkon eri
osien välillä
RIIPPUVA TYÖASEMA (CLIENT)
verkkoon liitetty tietokone, joka hyödyntää palvelimeen sijoitettua
käyttöjärjestelmää ja ohjelmia. Esim. selaimet (Netscape, Internet Explorer)
toimivat riippuvan työaseman kautta
ROSKAPOSTI (SPAMMING)
sähköpostitse tapahtuvaa massapostitusta, johon ei ole etukäteen saatu
vastaanottajan lupaa
40
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
RUPATTELU (CHAT)
mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen ”keskustelun” netissä. Chatit voivat
olla avoimia tai sitten yksityisiä, jolloin ne tapahtuvat ns. rupatteluhuoneissa
(chat rooms)
SALASANA (PASSWORD)
sana, jonka avulla pääsee suojatuille verkkosivuille. Käytetään yleensä
käyttäjätunnuksen yhteydessä. Salasanan tunnistus erottaa pienet ja isot
kirjaimet.
SELAIN (BROWSER)
www-selain (jota kutsutaan toisinaan myös navigaattoriksi) on ohjelma, joka
kykenee tulkitsemaan HTML-protokollaa (nykyisin protokollaan viitataan
kirjaimin XHTML). WWW-sivujen tiedostomuoto on useimmiten HTML, joten
WWW-selain mahdollistaa verkossa liikkumisen
SKRIPTI (SCRIPT)
komentosarja, jolla luodaan verkkosivuille animaatioita sopivalla
komentosarjakielellä (Javascript, Perl, PHP, JScript)
S-POSTI (E-MAIL; ELECTRONIC MAIL)
sähköposti
STRIIMAUS (STREAMING VIDEO)
yksisuuntainen videonsiirto tietoverkossa. Video näkyy ruudulla samanaikaisesti
kun sitä ladataan koneelle
SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI (E-COMMERCE)
mahdollisuus ostaa tuotteita netistä luottokortin avulla
41
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
SÄHKÖPOSTITILI (ACCOUNT)
(tunnistusmenetelmä, joka pitää sisällään käyttäjätunnuksen ja salasanan, ja
joka mahdollistaa sähköpostin lähettämisen ja vastaanottamisen)
TCP/IP
(Transmission control protocol/Internet protocol) standardoitu protokolla, joka
ohjaa Internet-yhteyksiä ja tiedonsiirtoa
TIEDOSTO (FILE)
tietokonejärjestelmässä massamuistille tallennettu tietoyksikkö. Tiedostoon
liittyy aina tieto sen koosta (tavuina) sekä nimi. Tiedosto voi sisältää
esimerkiksi tekstiä, musiikkia, videokuvaa tai ohjelman.
TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ (FILE SYSTEM)
järjestelmä, joka organisoi tiedostot hakemistoiksi tietokoneelle. Eri
käyttötarkoituksiin ja -järjestelmiin on olemassa erilaisia tiedostojärjestelmiä.
TIETOKANTA (DATABASE)
tietueiksi ja taulukoiksi järjestetty tiedon kokoelma
TYÖPÖYTÄ
näytön tila silloin, kun ikkunat ja ohjelmien kuvakkeet ovat näkyvillä
UEK (FAQ)
lyhenne sanoista Usein Esitetyt Kysymykset (Frequently Asked Questions).
Kyseessä on missä tahansa keskusteluryhmässä toistuvasti ilmenevien
kysymysten (ja niiden vastausten) lista, jonka avulla vältytään aina samoihin
kysymyksiin vastaaminen
UNIX
käyttöjärjestelmä. Internetin palvelimissa eniten käytetty.
42
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
URL
(Uniform Resource Locator) merkkijono, joka paljastaa websivuston sijainnin
UUTISRYHMÄ ELI KESKUSTELURYHMÄ (NEWSGROUP)
Internetin keskustelupalsta. Eri aiheilla on omat ryhmänsä
VERKKO (NET)
Useita tietokoneita toisiinsa yhdistettyinä. Lähiverkon (LAN) tietokoneet voivat
olla saman rakennuksen sisällä, kun taas laajaverkko (WAN) kattaa laajoja
maantieteellisiä alueita. Internet koostuu tuhansista erilaisista verkoista.
VERKKOTUNNUS (DOMAIN)
aakkosnumeerinen nimi, jonka Internetin nimipalvelujärjestelmä muuntaa IP-
osoitteeksi
VERKKOVASTAAVA (WEBMASTER)
Henkilö, joka on vastuussa websivuston suunnittelusta ja kehittelystä
VIRUS
ohjelma, joka saattaa tuhota tietokoneen tiedostoja
WEBCASTING
digitaalinen liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältävän lähetyksen esittäminen
Internetin välityksellä reaaliajassa
WEB-KAMERA (WEBCAM)
digitaalikamera, jolla voi ottaa kuvia tai tehdä videoita, ja jolla voi lähettää
kuvaa toiselle henkilölle Internetin välityksellä
43
Grandparents & Grandchildren Project – Handbook to surf the Internet
WWW (WORD WIDE WEB)
alunperin CERN:in tutkijoiden kehittämä Internetissä toimiva hyperteksteihin
perustuva tiedonjakelujärjestelmä
WWW-PALVELIN (SERVER)
Internetissä 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä kone, joka pitää verkkosivuja
saatavilla
YHDYSKÄYTÄVÄ (GATEWAY)
lähiverkon ja ison tietokoneen (tai ulkoisen tietoliikenneverkon) välinen
kommunikaatioväylä
YLÄTASON VERKKOTUNNUS (TLD)
lyhyt tunnus, joka jakaa verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-
verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten
päättyvät kirjaimiin .fi
44