ahdistuksesta uskoon: eugen drewermann ja syvyyspsykologinen … · 2017. 3. 12. · drewermann on...
TRANSCRIPT
Systemaattisen teologian osasto
Helsingin yliopisto
Helsinki
Ahdistuksesta uskoon
Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen
kristinuskon tulkinta
Pirkko Soukka
Esitetaumlaumln Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan suostumuksella
julkisesti tarkastettavaksi yliopiston paumlaumlrakennuksen salissa XII lauantaina
1092016 klo 12
ISBN 978-951-51-2381-7 (nid)
ISBN 978-951-51-2382-4 (PDF)
Unigrafia
Helsinki 2016
Abstract
From Anxiety to Faith Eugen Drewermann and the Depth Psychological
Interpretation of the Christian Faith
The aim of this study is to analyze and evaluate Eugen Drewermann`s concept of
birth of faith (fides qua) My research question is what new does Eugen
Drewermann contribute to the theological concept of birth of faith as he applies
depth psychology to it and what is the theological significance of this application
I analyze Drewermannrsquos concepts of being without faith finding Godrsquos
revelation the contents of this revelation and the birth of faith I employ concept
proposition argument structural- and requirement analyses I also evaluate some
of the discussions stirred by Drewermannrsquos thinking I have used Drewermannacutes
hermeneutical and dogmatic studies as my sources
According to Drewermann every human being is under the condition of
existential and psychological anxiety from which the only rescue is faith God
reveals himself to everybodyrsquos inner being What we see in the Bible is this
revelation as reflected by manrsquos inner being The revelation can be found in the
unconscious mind and in the mental images brought forth by biblical texts
Everyone can discover these images by letting the texts of the Bible become alive
to them Drewermann suggests that the meaning of these images is best explained
by the analytical psychology of Carl Gustav Jung Revelation is essentially about
finding God and finding ourselves Faith is born when the loving spirit which
Drewermann calls the spirit of Jesus of Nazareth awakens the images of the
unconscious God calls forth faith in manrsquos inner being through this spirit and by
means of these images Faith causes the anxiety to vanish and man is able to find
his true self
Integrating depth psychological contents into theology is the leading principle in
Drewermannrsquos interpretation of the birth of faith This has yielded some
theologically important results as well as those that are theologically disputable
These outcomes can be seen for instance in Drewermannrsquos concept of anxiety in
his understanding of Godrsquos self-disclosure in creation and in the way he suggests
God is found all of which are essential to his thinking His concept of anxiety
accurately expresses the holistic character of human experience On the other
hand his idea of an inner image as the foundation of revelation is not depth
psychologically correct Moreover Drewermannrsquos view that revelation can be
found in the Bible from behind the text is difficult to prove psychologically Also
his view of the contents of revelation is theologically narrow and the spirit of
Jesus of Nazareth as a theological concept is vague Drewermann correctly
emphasizes that the birth of faith is an experience both existential and
psychological His idea of faith that is free from anxiety is however theologically
unusual and psychologically unrealistic Nevertheless my study proves that
Drewermannacutes interpretation of the birth of faith gives new perspectives to the
theological interpretation of the birth of faith He is a pioneer in applying depth
psychology to theology
Tiivistelmauml
Ahdistuksesta uskoon Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon
tulkinta
Taumlmaumln tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin
kaumlsitystauml uskon syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on mitauml uutta Eugen
Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen kaumlsitykseen uskon
(fides qua) syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen
merkitys Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ilman uskoa olemisen tilasta
ilmoituksen kohtaamisesta ilmoituksen sisaumllloumlstauml ja uskon syntymisestauml Sovellan
kaumlsite- propositio- argumentaatio- rakenne- ja edellytysten analyysia Arvioin
myoumls Drewermannin kaumlsityksistauml kaumlytyauml keskustelua Laumlhteinauml ovat haumlnen
keskeisimmaumlt raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa
Ihmiset elaumlvaumlt Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen
vallassa josta ainoastaan usko voi pelastaa Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmisten
sisimmaumllle Sieltauml se myoumls on heijastunut Raamattuun Ilmoitus loumlytyy ihmisten
tiedostamattomasta mielestauml ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista
Jokainen voi loumlytaumlauml naumlmauml kuvat Raamatun tekstisisaumlltoumloumln elaumlytymaumlllauml Kuvien
sisaumllloumln tulkitsee haumlnen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen
psykologia Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden
loumlytaumlminen Usko syntyy kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma
rakkaudellinen henki heraumlttaumlauml kuvat ihmisen sisimmaumlstauml Jumala synnyttaumlauml uskon
sen ja luomisilmoituksen kuvien vaumllityksellauml Silloin katoaa ahdistus ja ihminen
loumlytaumlauml minuutensa
Syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin
esittaumlmaumlauml uskon syntymisen tulkintaa Se on tuottanut sekauml teologisesti
merkittaumlviauml ettauml teologisesti kiistanalaisia tuloksia Taumlmauml ilmenee esimerkiksi
haumlnen keskeisissauml ahdistuksen luomisilmoituksen ja Jumalan loumlytaumlmisen
kaumlsitteissaumlaumln Ahdistuskaumlsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen
kokonaisvaltaisuuden Luomisilmoituskaumlsitteen perustana oleva sisaumlisen kuvan
kaumlsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti Myoumls naumlkemystauml
ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella
psykologisesti Kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on lisaumlksi teologisesti kapea ja
Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena kaumlsitteenauml haumlmaumlrauml Drewermann
korostaa oikein ettauml uskon syntyminen on sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen
tapahtuma Haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin
teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epaumlrealistinen Tutkimukseni
osoittaa silti ettauml Drewermannin tulkinta uskon syntymisestauml tarjoaa uusia
naumlkoumlkulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan Se on pioneerityoumltauml
syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa
Kiitokset
Eugen Drewermannista kuulin ensi kertaa kevaumlaumlllauml 1994 kun kyselin
akatemiaprofessori Simo Knuuttilalta aihetta lisensiaattitutkimukseen
jossa kaumlsittelisin psykologian soveltamista teologiaan Haumln oli naumlhnyt
Frankfurtin kirjamessuilla Drewermannin teosten invaasion
Drewermannin ajatteluun tutustuminen vei minut heti mukanaan Tein
siis lisensiaattityoumln ja sain sen tarkastajana toimineelta dosentti
Kalervo Nissilaumlltauml monia hyoumldyllisiauml neuvoja mahdollista vaumlitoumlskirjaa
varten
Vaumlitoumlskirjatyoumlni edistymiseen ovat eniten myoumltaumlvaikuttaneet ohjaajani
professori Miikka Ruokanen dosentti Pauli Annala ja dosentti Leo
Naumlreaho Miikka Ruokanen on sekauml jatkotutkintoseminaarissa ettauml
tyoumlni ohjaajana suunnannut huomioni Drewermannin ajattelun
kriittiseen arviointiin Haumlnen kannustuksensa on vienyt minua
eteenpaumlin tyoumlskentelyni kaikissa vaiheissa Pauli Annala on kulkenut
kanssani pisimmaumln matkan Haumln on vaikuttanut monella tapaa tyoumlni
edistymiseen Arvokkaimpana pidaumln haumlnen ohjaustaan niiden
teologisten tulkintojen pariin jotka tarjoutuvat Drewermannin
syvyyspsykologisten tulkintojen vertailukohdiksi Tyoumlni loppuun
saattamisesta kuuluu suurin kiitos Leo Naumlreaholle Haumln esitti minulle
taumlrkeaumln kysymyksen rdquoAiotko tehdauml taumlstauml vaumlitoumlskirjanrdquo ja on sen
jaumllkeen jatkuvasti auttanut minua taumlsmentaumlmaumlaumln sanottavaani Ilman
haumlnen asiantuntemustaan ja kiinnostumistaan eri tutkimusaloja
yhdistaumlvaumlstauml tiedosta ei vaumlitoumlksestaumlni olisi tullut totta Dosentti Pekka
Kaumlrkkaumlinen on haumlnen lisaumlkseen lukenut kaumlsikirjoitukseni ja tehnyt
rakentavia huomautuksia Myoumls edesmennyt dosentti
psykoanalyytikko Matti Hyrck on kannustanut minua Tyoumlni
molemmilta esitarkastajilta professori Kari Syreeniltauml ja dosentti Olli-
Pekka Vainiolta olen saanut hyoumldyllistauml palautetta tyoumlni
parantamiseksi Olen heille kiitollinen siitauml ettauml eri tutkimusaloja
kosketteleva tyoumlni on saanut osakseen monipuolisen
etukaumlteisarvioinnin
Tyoumlskentelymotivaatiooni on koko pitkaumln prosessin aikana vaikuttanut
ratkaisevasti Eugen Drewermannin yleisoumlluentojen seuraaminen ja
haumlnen haastattelemisensa Ne teki ensi kertaa mahdolliseksi Martin
Luther Bundin stipendi jolla opiskelin vuonna 1997 Saksassa
Erlangen-Nuumlrnbergin yliopistossa Kiitaumln Kirkkohallitusta taumlstauml
apurahasta ja Kirkon tutkimuskeskusta lisensiaattitutkimustani
koskeneesta apurahasta Erlangenin stipendi oli erityisen merkittaumlvauml
sillauml siellauml opiskellessani pystyin ostamaan itselleni sellaista
tutkimuskirjallisuutta jonka hankkiminen olisi myoumlhemmin ehkauml ollut
vaikeaa Sittemmin olen kaumlynyt Eugen Drewermannin kanssa monta
hyoumldyllistauml keskustelua tutkimukseni aiheesta Niitauml olemme kaumlyneet
Burg Rothenfelsin jokakesaumlisissauml Drewermann-Tagungeissa kauniin
Mainin rannalla Olen kokenut etuoikeudeksi saada Drewermannin
ajattelun myoumltauml tutustua eraumlaumlseen Euroopan teologian moderniin
trendiin
Laumlmmin kiitos kaikille tukijoilleni ndash myoumls miehelleni metsaumlnhoitaja
Aimo Soukalle
Kotkassa 3 elokuuta 2016
Pirkko Soukka
Sisaumlllys
1 Johdanto 1
11 Eugen Drewermannin teologia 1
12 Syvyyspsykologian suhde teologiaan 5
13 Teologit ja syvyyspsykologia 15
14 Aikaisempi tutkimus 24
15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet 29
2 Ihmisen ahdistus 34
21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena 35
22 Ahdistuksen syntyminen 39
23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo 52
24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon 65
25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana 83
3 Kuvat ilmoituksena 92
31 Luomisessa annetut kuvat 93
32 Kuvien totuus 107
33 Sisaumlisyys kuvien avaajana 115
34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina 128
35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml 142
36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana 159
4 Uskon syntyminen 169
41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu 170
42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml 177
43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi 195
44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml 208
45 Ahdistuksesta uskoon 221
46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana 234
5 Loppukatsaus 245
6 Liitteet 256
Liite 1 Ahdistusmalli 256
Liite 2 Ahdistus-kuva -malli 257
Liite 3 Kaavio uskon syntymisestauml 258
7 Lyhenteet 259
71 Eugen Drewermannin teokset artikkelit ja videotallenteet 259
72 Muut lyhenteet 259
8 Laumlhteet 260
81 Eugen Drewermannin teokset 260
82 Eugen Drewermannin artikkelit 262
83 Eugen Drewermannin haastattelut ja videotallenteet haumlnestauml 262
9 Kirjallisuus 263
1
1 Johdanto
11 Eugen Drewermannin teologia
Saksalainen Eugen Drewermann (1940 ndash)1 on ehkauml tunnetuin
syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Teologia on haumlnen mukaansa
kadottanut yhteyden ihmismielen tiedostamattomaan osaan ja tarvitsee siksi
tuekseen syvyyspsykologiaa2 Haumln ajattelee pelastavansa sen syvyyspsykologian
avulla3 Drewermannin merkitys naumlkyy siinauml laajassa vaikutuksessa jonka haumln on
kirjojensa ja julkisten esiintymistensauml kautta saavuttanut erityisesti
saksankielisissauml maissa Haumln on heraumlttaumlnyt odotuksia kristillisen uskon
uudistumisesta Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlvaumlnauml on analysoida haumlnen
hermeneutiikkaansa ja sen merkitystauml uskon (fides qua) syntymisen tulkinnassa
Drewermann on tuottelias Haumlnen on sanottu kirjoittavan nopeammin kuin
kukaan ehtii lukea Haumlnen tuotantonsa ulottuu satujen syvyyspsykologisista
1 Drewermann tunnetaan parhaiten katolisen kirkon kriitikkona Vielauml 1970- ja 80-luvuilla haumln toimi Paderbornin yliopistossa dosenttina ja opiskelijapastorina Haumlnen yhteiskunta- ja kirkkokriittiset teoksensa ja raamatuntulkintansa heraumlttivaumlt silloin katolisen kirkon johdon huomion ja johtivat melkein kymmenen vuotta kestaumlneeseen opillisten keskustelujen sarjaan joka paumlaumlttyi opetusviran ja pappisoikeuksien peruuttamiseen 1990-luvun alussa Sekauml viralliset keskustelut ettauml niihin liittynyt kirjeenvaihto on julkaistu monia painoksia saaneissa raporteissa Niitauml ovat Drewermannin nimissauml ilmestynyt Worum es eigentlich geht (Worum 1992) Hermann-Joseph Rickin toimittama Dokumentation zur juumlngsten Entwicklung um Dr Eugen Drewermann (1992) ja Peter Eicherin toimittama Der Klerikerstreit (1990) Drewermannin laumlhtoumlkohdat ja rdquotapaus Drewermannldquo on kaumlsitelty lyhyesti lisensiaatintyoumlssaumlni Ks Soukka 2005 3ndash7 Teologisesta yliopistovirastaan erottamisen jaumllkeen Drewermann on toiminut useita vuosia sosiologian ja kulttuuriantropologian opettajana Paderbornin yliopisto-yhtenaumliskorkeakoulussa Haumln on luennoinut Euroopan lisaumlksi Etelauml- ja Pohjois-Amerikassa Helsingissauml Drewermann vieraili 15ndash1610 2001 rdquoUuden vuosituhannen uskoa etsimaumlssaumlrdquo -seminaarissa ja luennoi yliopistolla silloisen uusimman kirjansa rdquoHat der Glaube Hoffnungrdquo (Glaube) -teemasta Drewermann on opiskellut psykoterapiaa Goumlttingenin laumlhellauml sijaitsevassa Tiefenbrunnin instituutissa jonka toimintalinjana on Harald Schulz-Hencken uuspsykoanalyysi Haumln ei ole kuitenkaan suorittanut loppuun opintojaan eikauml niihin sisaumlltyvaumlauml henkiloumlkohtaista analyysia Frey 1995 10ndash11 Drewermann itse kertoo ettauml haumln jaumltti analyysinsauml kesken sisaumlisten ja ulkoisten hankauksien (Reibungen) vuoksi WH II 179 Haumln kertoo ajautuneensa kriisiin tajutessaan normiristiriidan siihen mennessauml omaksumansa ja psykoanalyysissauml oivaltamansa vaumllillauml Haumln sanoo keskeyttaumlneensauml koulutuksensa sillauml eraumlauml (damals) vaikka katsoi Freudin opetusten pitaumlvaumln edelleen taumlysin paikkansa Haumln sanoo kokeneensa ettauml haumlnen tuntemansa katolisuus ja psykoanalyysi suhtautuivat toisiinsa kuitenkin kuin tuli ja vesi Eis (VHS-kasetti) Frey 1995 10ndash11 Drewermann ei siis ole psykoterapeutti tai psykoanalyytikko vaan sielunhoidollisen naumlkemyksensauml pohjalta toimiva terapeutti Haumln ajattelee edustavansa terapeuttista teologiaa jonka tavoitteena on auttaa ihmisiauml Uutta koulukuntaa ei haumlnen ympaumlrilleen ole muodostunut Haumln toimii edelleen syvyyspsykologiaa soveltavana sielunhoitajana ja luennoitsijana 2 PM I 59ndash61 171ndash173 3 rdquoDie Frage nach einer archetypischen Hermeneutikldquohellipldquogiltldquohellipldquoder Ruumlckgewinnung der Tiefenschichten der menschlichen Psyche ja sie hat diese zu ihrer unabdingbaren Voraussetzung Fuumlr die Theologieldquohellipldquobedeutet die Einsicht in die Notwendigkeit eines derartigen Auslegungsverfahrens daszlig sie endlich sich gegenuumlber der Gefahr einer seelenlosen Aumluszligerlichkeitldquohellipldquowidersetzen muszligldquo TE I 70
2
selityksistauml teologian ja luonnontieteiden suhdetta kaumlsitteleviin teoksiin Haumln alkoi
syvyyspsykologian soveltamisen raamatuntulkitsijana mutta laajensi pian
aluettaan eettisiin kysymyksiin esitti oman rdquoeksegeettisen metodinsardquo ja viimein
myoumls syvyyspsykologiaa soveltavan dogmatiikkansa4 2000-luvulla haumln on
suunnannut huomionsa luonnontieteisiin Suhteessaan syvyyspsykologiaan ja
muihinkin tieteisiin Drewermann on eklektikko Siinauml haumln eroaa monista muista
syvyyspsykologiaa soveltavista teologeista Haumln yhdistelee eri koulukuntien
naumlkemyksiauml varsin ongelmattomasti Raamatuntulkinnassaan haumln tukeutuu eniten
Carl Gustav Jungiin mutta muussa tuotannossaan lisaumlksi useiden
psykoanalyytikkojen ja eksistentiaalianalyysin edustajien ajatteluun5
Drewermannin teologiseen tuotantoon kuuluu sekauml tieteellisiauml ettauml rdquosuurelle
yleisoumlllerdquo suunnattuja teoksia raamatuntulkinnoista systemaattis-teologisiin
teoksiin Haumln ei ole maumlaumlritellyt teologisen ja syvyyspsykologisen aineksen
suhdetta ajattelussaan Kirjoitustyyli on roumlnsyilevauml6 Haumlnen tieteelliset teoksensa
ovat taumlynnauml ndash ilmeisestikin ulkomuistista laadittuja ndash lainauksia toisten tutkijoiden
ja kirjailijoiden teoksista Haumlnen on vaumlitetty pyrkivaumln adekvaattiin teologiaan
ilman metodien maumlaumlrittelyauml ja antropologista pohdintaa7 Haumlnen laajaa
lukeneisuuttaan on toisaalta ihailtu ja toisaalta haumln on itsekin myoumlntaumlnyt olevansa
vaikeaselkoinen8 Haumln ei yleensauml maumlaumlrittele kaumlsitteitaumlaumln eikauml perustele
kaumlsityksiaumlaumln Haumln myoumls kaumlyttaumlauml kaumlsitteitaumlaumln eri merkityksissauml Esimerkiksi
psykoanalyysin kaumlsitteellauml haumln viittaa joskus kaikkeen syvyyspsykologiseen9
Lisaumlksi haumln sortuu usein poleemisuuteen10 Drewermannin ajattelu on kuitenkin
4 Syvyyspsykologian systemaattiseen teologiaan soveltamisen naumlkoumlkulmasta keskeisimmaumlt Drewermannin teokset ovat habilitaatiokirja Strukturen des Boumlsen IIndashIII (SB II ja SB III) Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I ja TE II) ja Glauben in Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I) 5 Drewermann julkaisee edelleen vuosittain useita teoksia Esittely haumlnen tuotannostaan vuoteen 2004 mennessauml ks Soukka 2005 7ndash16 Alfred Sobel on julkaissut haumlnen tuotannostaan useita bibliografian laitoksia Vuoteen 1993 mennessauml Drewermann oli julkaisut 39 monografiaa Sobel 1993 Verkkokirjakauppa Amazonde pitaumlauml myynnissaumlaumln yli 100 Drewermannin teosta (osumia joista osa eri laitoksia tai haumlnestauml kirjoitettuja 841) 1582016 Teosten kappalemyynti on ylittaumlnyt kolme miljoonaa Niitauml on kaumlaumlnnetty ainakin 15 kielelle suomi mukaan lukien Monet haumlnen esitelmaumltilaisuuksistaan ovat olleet loppuunmyytyjauml Brokop 2012 Saksan kansalliskirjaston katalogi sisaumlltaumlauml yli 700 Drewermann-osumaa joihin kuuluvat sekauml haumlnen teoksensa ettauml haumlnen ajatteluaan kaumlsittelevaumlt teokset Katalog 2016 Merkittaumlvimpiauml teologisia teoksia ei ole suomennettu 6 Esim Thomas Philippin mukaan Drewermann yhdistaumlauml naumlennaumlisen ongelmattomasti teologisia ja syvyyspsykologisia kaumlsitteitauml Philipp 1997 186ndash87 Osa Drewermannin kirjallisesta tuotannosta on nauhoitteisiin pohjautuvia 7 Philipp 1997 186 8 bdquoDie Gang dieser nicht einfachen gedanklich schwierigen Untersuchungldquo SB II 622 9 TE I 154ndash55 10 Esim GF I -teoksen johdantoluku Die Stunde des Jeremialdquo GF I 9ndash45
3
antanut aiheen kymmeniin vaumlitoumlskirjoihin puhumattakaan sadoista alemman tason
tieteellisistauml tutkimuksista
Drewermannin ajattelun perustana on syvyyspsykologian ohella
eksistentiaalifilosofia ja siinauml erityisesti Soslashren Kierkegaardin teologia11
rdquoDogmatiikassaanrdquo Glauben in Freiheit I haumln kuitenkin suhteuttaa ajatteluaan
myoumls Friedrich Schleiermacherin ja Karl Rahnerin ajatteluun Kierkegaardin haumln
kuitenkin nimeaumlauml useissa yhteyksissauml kristikunnan viimeiseksi profeetaksi ja
esikuvakseen Yhdeksi syyksi taumlhaumln haumln mainitsee Kierkegaardin
kirkkokriittisyyden12
Esimerkiksi teoksessaan Strukturen des Boumlsen III Drewermann tukeutuu
yhteentoista Kierkegaardin omissa nimissaumlaumln tai eri pseudonyymiensauml nimissauml
julkaisemaan teokseen13 Haumln ajattelee Kierkegaardin heijastavan kaikkiin
teoksiinsa oman elaumlmaumlnsauml ongelmia ja niiden ratkaisuja14 ja painottaa ettauml
Kierkegaardin uskonnollinen ajattelu sai jatkuvasti uusia saumlvyjauml15 Niinpauml Pelko ja
vavistus16 -teoksen ja samana vuonna ilmestyneen Joko ndash tai17 -teoksen erilainen
suhtautuminen uskontoon johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettauml ne heijastavat
Kierkegaardin elaumlmaumln senhetkistauml valintatilannetta Joko ndash tai -teoksen
uskonnollisuus edustaa Drewermannin mukaan uskonnollisuuden esteettistauml tasoa
jota myoumls avioliitto Reginen kanssa olisi edustanut Pelko ja vavistus taas edustaa
eettistauml tasoa jota Kierkegaardin ajatteluun toi ankaran isaumln varjo18 Drewermann
ei siis joko pidauml taumlrkeaumlnauml tai taumlysin uskottavana Kierkegaardin lausumaa jonka
mukaan haumlnen pseudonyyminsauml eivaumlt edusta haumlnen omaa ajatteluaan19
11 Haumln kertoo tutustuneensa Kierkegaardiin ja muihin eksistentiaalisesti ajatteleviin jo kouluaikanaan WID 54 Haumln pitaumlauml syvyyspsykologian edustajien ja Kierkegaardin ajattelun yhdistaumlmistauml toisiinsa taumlysin luontevana sen perusteella ettauml Kierkegaard on erityisesti inhimillistauml ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia Haastattelu 2009 12 Esim TE I 12 GF I 55 Drewermann perustelee vaumlitettaumlaumln viittaamalla Kierkegaardin paumlivaumlkirjoihin jotka taumlmauml on julkaissut omissa nimissaumlaumln 13 Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks Vainio 2004 20ndash25 Pseudonyymien erilaisista asennoitumisista kristinuskoon ks Vainio 2003 215ndash16 14 Esimerkiksi Paul Holmer ei pidauml taumlmaumlnsuuntaisia selityksiauml uskottavina 15 Drewermann kaumlsittelee perusteellisesti Kierkegaardin ajattelussa tapahtuneita muutoksia ja niiden heijastumista haumlnen teoksiinsa esim SB III 504ndash14 16 Kierkegaard 2001 17 Joko ndash tai -teos sisaumlltyy teokseen Viettelijaumln paumlivaumlkirja (Kierkegaard 1989) 18 SB III 506ndash07 19 Kierkegaard kirjoittaa Paumlaumlttaumlvaumln epaumltieteellisen jaumllkikirjoituksen lopussa olevassa itse allekirjoittamassaan liitteessauml seuraavasti rdquoSalanimellauml julkaistuissa kirjoissa ei ole sanaakaan joka olisi minun kirjoittamani minulla ei ole niistauml mitaumlaumln mielipidettauml muuta kuin ulkopuolisen ei mitaumlaumln tietoa niiden merkityksestauml muutoin kuin lukijana minulla ei ole niihin etaumlisintaumlkaumlaumln henkiloumlkohtaista suhdetta jollaisen omaaminen olisikin mahdotonta suhteessa kaksoisharkinnan laumlpaumlisseeseen tiedotukseenrdquo Kierkegaard 1992 631 Vainio 2003 215
4
Drewermann ajattelee ilmeisesti ettauml ne soveltuvat haumlnen kaumlyttoumloumlnsauml juuri siksi
ettauml ne tuovat esiin ihmisten uskonnollisen kokemuksen moninaisuuden
Kaumlsitykseni mukaan sekauml Kierkegaardin ettauml haumlnen pseudonyymiensauml esittaumlmaumlt
teologiset kaumlsitykset soveltuvat syvyyspsykologisten kaumlsitysten vertailukohdiksi
Ihmisen kehitystauml ahdistuksesta uskoon kaumlsitellessaumlaumln Drewermann
turvautuu Kierkegaardin teoksista eniten teoksiin Ahdistus Kuolemansairaus sekauml
Pelko ja vavistus20 Nykyajan ihmisen tilaa kaumlsitellessaumlaumln haumln soveltaa sekauml
Kierkegaardin Vigilius Haufniensiksen nimissauml julkaisemaa Ahdistus-teosta ettauml
Anti-Climacuksen nimissauml julkaisemaa Kuolemansairaus-teosta Ahdistuksen on
arvioitu heijastavan kristinuskoon myoumlnteisesti suhtautuvan mutta vielauml sen
ulkopuolella olevan mielialoja Kierkegaardin ajattelussa se edustaa pateettisen
uskonnollisuuden tasoa jolla synti ahdistaa ihmistauml21 Kuolemansairaus -teoksen
Anti-Climacus on sen sijaan sitoutunut rdquoaumlaumlrimmaumliseen kristinuskoonrdquo22
Sellaisena teos edustaa paradoksikristillisyyttauml jossa ihminen ei enaumlauml tunne
pelkkaumlauml syyllisyyttauml ja ahdistusta synneistaumlaumln vaan elaumlauml synnintunnossa joka on
kvalitatiivisesti kokonaan uusi eksistenssimaumlaumlritys23 Drewermann kuitenkin
liittaumlauml Ahdistus-teoksen ahdistuksen (Angst) ja Kuolemansairaus-teoksen
epaumltoivon (Verzweiflung) kaumlsitteet toisiinsa24 Tulkitessaan kertomusta
Abrahamin koettelemuksesta (1 Moos 22 1ndash19) uskon syntymisenauml
Drewermann turvautuu Kierkegaardin Hiljaisuuden Johanneksen nimissauml
esittaumlmaumlaumln Pelko ja vavistus -teokseen On paumlaumltelty ettauml Hiljaisuuden Johannes
kuvaa uskon paradoksaalisena koska ei itse usko25 Drewermann kaumlyttaumlauml naumliden
teosten sisaumlltoumlauml syvyyspsykologisen tulkinnan vastaparina samaan tapaan kuin
muutakin teologiaa 26
Kierkegaardin ja syvyyspsykologien ajatusten yhdistaumlmistauml Drewermann
perustelee sillauml ettauml Kierkegaard on laumlhestynyt syvyyspsykologisia painotuksia
Carl Gustav Jung taas on haumlnen mukaansa loumlytaumlnyt psykologina sen sisaumlisyyden
tason johon Jeesus vetosi ja jota Kierkegaard kuvasi Sigmund Freudin haumln
20 Kierkegaard 1964 Kierkegaard 1924 ja Kierkegaard 2001 21 Dunning 1985 10 Kierkegaard jakaa ihmisen eksistenssin kolmeen paumlaumltasoon esteettiseen eettiseen ja uskonnolliseen Uskonnollisen tason haumln jakaa vielauml pateettisen ja paradoksaalisen uskonnollisuuden tasoon Liehu 1989 4 141 158 22 Vainio 2003 216 23 Liehu 1989 177 24 Esim SB III 497 25 Vainio 2003 222ndash23 26 Drewermannista Kierkegaardin oppilaansa ks tarkemmin Heymel 1993
5
puolestaan arvioi monipuolistaneen Kierkegaardin kaumlsitystauml ahdistuksesta27
Tavoitteenaan Drewermann pitaumlauml ihmisten vapauttamista ahdistuksesta
Kierkegaard on haumlnen mukaansa perehtynyt ahdistuksen raskauteen ja Jung on
yhdistaumlnyt siitauml vapautumisen oman minuutensa loumlytaumlmiseen28 Ajattelunsa
kolmantena laumlhtoumlkohtana Drewermannilla on luonnontieteellinen maailman- ja
ihmiskuva29 Haumln on selvaumlstikin pyrkinyt esittaumlmaumlaumln uuden erilaisia naumlkoumlkulmia
yhdistelevaumln uskontulkinnan Syvyyspsykologia on siinauml haumlnen tulkintansa avain
Haumlnen on jopa arvioitu kehittaumlneen sitauml soveltamalla uuden teologisen
paradigman30
12 Syvyyspsykologian suhde uskontoon
Syvyyspsykologia on yhteisnimitys niille psykologisille suuntauksille jotka
korostavat ihmismielen tiedostamattomien prosessien merkitystauml Sen kehitys on
alkanut Sigmund Freudin (1856ndash1939) psykoanalyysista Klassisina
syvyyspsykologisina suuntauksina pidetaumlaumln Freudin psykoanalyysia Alfred
Adlerin individuaalipsykologiaa ja Carl Gustav Jungin analyyttista psykologiaa31
Muista psykologisista suuntauksista syvyyspsykologia eroaa siinauml ettei se
tavoittele kvantitatiivisesti mitattavaa tietoa ihmisestauml vaan ihmismielen syvaumlllistauml
ymmaumlrtaumlmistauml32 Siinauml mielessauml syvyyspsykologia on tyypillinen ihmistiede33
27Haastattelu 2009 Syvyyspsykologian Drewermann loumlysi vasta papiksi valmistuttuaan mutta haumln pitaumlauml sen loumlytaumlmistauml taumlrkeimpaumlnauml tieteellisenauml loumlytoumlnaumlaumln WID 60ndash62 28 Esim WH II 135ndash36 29 Drewermann on ottanut kantaa biologian kosmologian ja neurobiologian tuloksiin muun muassa kirjasarjansa Glauben in Freiheit -teoksissa Der sechste Tag Die Herkunft des Menschen und die Frage nach Gott (GF III1) Und es geschah so Die moderne Biologie und die Frage nach Gott (GF III2) Im Anfang ndashDie moderne Kosmologie und die Frage nach Gott (GF III3) Atem des Lebens ndash Das Gehirn Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott GF III41) ja Atem des Lebens ndash die Seele Die moderne Neurologie und die Frage nach Gott ( GF III42) 30 Esim Beier 2004 330 Jansen 2004164 Fischer 2006 161 Drewermannin tekemiauml avauksia luonnontieteiden suuntaan ei ole ainakaan toistaiseksi arvostettu samassa maumlaumlrin 31 Synonyyminauml kaumlytetaumlaumln nimitystauml dynaaminen psykologia Syvyyspsykologian piiriin luetaan vaihtelevasti eri suuntauksia jotka pitaumlvaumlt tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutusta ihmisen toimintaan merkittaumlvaumlnauml mutta tarkastelevat ihmisen toimintaa omasta erityisestauml naumlkoumlkulmastaan Taumlllaisia suuntauksia ovat esimerkiksi bioenergetiikka ja transaktioanalyysi Boos 2005 Tiefenpsychologie Egidius 1997 djuppsykologi Eksistentiaalianalyysi voidaan tiedostamatonta henkisyyttauml korostavana suuntauksena lukea syvyyspsykologian piiriin vaikka se useimmiten luokitellaankin omaksi suuntauksekseen 32 Ricœur 1974b 380 Tieteen kaumlsitykseksi ymmaumlrtaumlmisestauml on maumlaumlritelty esim ymmaumlrtaumlminen on taitoa saada sanottu tai kirjoitettu puhumaan uudelleen Gadamer 2004 134 33 Tieteet jaotellaan Edmund Husserlia seuraten luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin Humanistisia tieteitauml vastaa taumllloumlin hermeneuttinen tieteenfilosofia Hermeneutiikassa laumlhdetaumlaumln liikkeelle elaumlmyksellistauml kokemusta saumlaumltelevistauml tajunnan tapahtumisperiaatteista intentionaalisuus tulkinta (konteksteissa oivaltaminen) ja ymmaumlrtaumlminen (merkitsevyydessauml elaumlminen ja toimiminen) Hermeneutiikka perustelee niiden olemassaolon jaumlrkiperaumlisyyttauml ihmisessauml ja osoittaa miten reaaliset kokemukselliset prosessit kehkeytyvaumlt niiden puitteissa
6
Suhteessaan uskontoon ja teologiseen tulkintaan eroavat toisistaan eniten
psykoanalyysi analyyttinen psykologia ja eksistentiaalianalyysi Drewermann
soveltaa niitauml kaikkia Keskityn seuraavassa siihen miten ne eroavat toisistaan
yleisiltauml laumlhtoumlkohdiltaan ja suhteessaan uskontoon Arvioin samalla mitauml
mahdollisuuksia asianomaiset suuntaukset tarjoavat teologiseen kaumlyttoumloumln
Psykoanalyysi on sekauml hoitomuoto ettauml teoria tai teoriarakennelma34 Freud
on merkittaumlvauml sekauml tutkimusmetodin kehittaumljaumlnauml ettauml laumlnsimaisen ihmiskaumlsityksen
muovaajana Haumln on tuonut yleiseen tietoisuuteen sen ettauml ihmisellauml on
tiedostamattomia pyrkimyksiauml ettauml seksuaalisuudella on perustavanlaatuinen
merkitys ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat myoumlhempaumlaumln elaumlmaumlaumln Haumln on
asettanut kaikelle psykologiselle ja psykiatriselle tyoumlskentelylle vaatimuksen
yksiloumlllisten kokemusten arvostamisesta ja ihmisten autonomian
kunnioittamisesta35 Gerard Radnitzkyn mukaan psykoanalyysi sopii malliksi
kaikille humanistisille tieteille koska tieto lisaumlaumlntyy ja tarkentuu siinauml asteittain
rdquoPuhtaassardquo psykoanalyyttisessa tilanteessa (rdquopurerdquo psychoanalytic situation)
tiedonhankinnan ja tulosten saavuttamisen tavoitteena on analysoitavan henkiloumln
itsetuntemuksen lisaumlaumlntyminen ja epaumlsuorasti myoumls analysoijan itsetuntemuksen
lisaumlaumlntyminen ja psykoanalyyttisen teorian kehittyminen36 Juumlrgen Habermas
nimittaumlauml taumltauml tavoitetta emansipatoriseksi tiedonintressiksi Se pyrkii
vapauttamaan ajattelua perinteen kahleista ja ohjaamaan sitauml kypsaumln ihmisyyden
suuntaan37 Psykoanalyysilla on kaikesta sen osaksi tulleesta arvostelusta
huolimatta keskeinen asema laumlnsimaisessa kulttuurissa38
(rakenteissa) ja niiden logiikkaa noudattaen Rauhala 2010 10 Ihmistieteen kaumlsitteellauml viitataan humanististen tieteiden lisaumlksi yhteiskuntatieteisiin Vastakohtapareiksi esitetaumlaumln taumllloumlin luonnontieteet ja ihmistieteet eli henkitieteet tai hengentieteet Psykologian paikkaa tieteiden kentaumlssauml on hankala maumlaumlritellauml Se maumlaumlritellaumlaumln yleensauml tieteeksi joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijoumlitauml Empiiriset kokeet ja havainnointi liittaumlvaumlt sen luonnontieteisiin tutkimuskohde ja pyrkimys ymmaumlrtaumlauml ihmisen toiminnan syitauml liittaumlvaumlt sen ihmistieteisiin 34 Esimerkiksi Jussi Kotkavirta ajattelee ettei psykoanalyysi ole yleinen teoria mielestauml tai sielusta filosofian tai yleisen psykologian mielessauml vaan psykoanalyyttiseen kokemukseen ja empiriaan kiinnittyvauml monimuotoinen teoriarakennelma Kotkavirta 2010 115 35 Enckell 2008 114 36 Radnitzky 1970 41ndash50 37 Habermas 1976 Niiniluoto 1980 71ndash72 Esimerkiksi Hans-Georg Gadamer ei kuitenkaan hyvaumlksy psykoanalyysia taumlssauml mielessauml esikuvalliseksi tieteeksi Kusch 1986 151 Kaikki muutkaan eivaumlt pidauml sen metodia tieteellisenauml Jotkut filosofit kuten Ernest Nagel ovat pitaumlneet Freudin kaumlsitteitauml epaumltaumlsmaumlllisinauml Ricœur 1974b 353ndash54 Esimerkiksi Karl Popperin mukaan psykoanalyysi ei ole tiedettauml siksi ettei sen vaumlitteitauml voi falsifioida Popper 1968 37ndash38 Adolf Gruumlnbaum sitauml vastoin ajattelee psykoanalyyttisten teorioiden olevan kausaalisia ja periaatteessa testattavissa mutta vaumlittaumlauml myoumls ettauml ne empiiriset havainnot joita psykoanalyysi esittaumlauml vaumlitteittensauml tueksi ovat analyytikon ohjailun muovaamia ja rdquosaastuttamiardquo ja siten tieteellisesti riittaumlmaumlttoumlmiauml Gruumlnbaum 1984 Psykologit Ari Ollinheimo ja Risto Vuorinen torjuvat
7 Uskonto kiinnosti Freudia koko haumlnen elaumlmaumlnsauml ajan ja haumln kehitti
jatkuvasti uskontoteoriaansa39 Haumln tarkasteli uskontoa sekauml ihmislajin
uskonnollisen tarpeen ettauml yksityisen ihmisen jumalakaumlsityksen synnyn ja
saumlilymisen naumlkoumlkulmasta40 Uskonto on alkuperaumlisen psykoanalyysin mukaan
tietylle elaumlmaumlnvaiheelle tyypillisen oidipaalisen ristiriidan torjuntaa joka voi
jatkua koko elaumlmaumln ajan Uskonto on neuroottista Freud on nimittaumlnyt uskontoa
myoumls illuusioksi jonka sisaumlltouml on peraumlisin lapsuudenaikaisista kokemuksista Se
auttaa haumlnen mukaansa turvatonta ihmistauml tuntemaan olonsa turvalliseksi Naumlin
tapahtuu taantumalla lapsuuden kokemukseen voimakkaan isaumln suojeluksesta41
Uuspsykoanalyytikko Erich Frommin mukaan Freud ei ole ottanut kantaa Jumalan
olemassaoloon vaan on pyrkinyt pelkaumlstaumlaumln osoittamaan miksi ihmiset ovat
luoneet Jumala-kaumlsitteen42 Psykoanalyysi ei Freudin oman lausuman mukaan ole
Gruumlnbaumin kritiikin laumlhtemaumlllauml liikkeelle Freudin alkuperaumlisestauml kannasta jonka mukaan psyykkinen kausaliteetti maumlaumlraumlauml psyykkisiauml toimintoja yhtauml tiukasti kuin fysiikan lait fysikaalisia objekteja Selittaumlminen ja ymmaumlrtaumlminen ovat heidaumln mukaansa sama asia He vaumlittaumlvaumlt ettauml psykoanalyysi pystyy vastaamaan esitettyyn arvosteluun Ollinheimo amp Vuorinen 1999 104ndash09 Psykoanalyysin puolustajista useimmat katsovat ettauml sitauml on arvioitu Popperin ja Gruumlnbaumin kritiikissauml sellaisin kriteerein jotka eivaumlt tee sille oikeutta Sitauml on heidaumln mukaansa arvioitava ihmistieteenauml Naumlin ajattelevat E Hopkins RWollheim S Gardner ja J Lear Eriksson Johan 2011 212 Toisaalta analyytikotkin ovat esittaumlneet erilaisia kaumlsityksiauml psykoanalyysin tieteellisyydestauml Esimerkiksi ranskalainen Andreacute Green arvioi ettei psykoanalyysi ole tiedettauml eikauml hermeneutiikkaa vaan kaumlytaumlntoumlauml Tuohimetsauml 2007 73 Psykoanalyysia ei voi myoumlskaumlaumln Johan Erikssonin mukaan sijoittaa luonnontieteellisen tai ihmistieteellisen paradigman puitteisiin vaan se on pikemminkin laajennus arkipsykologian tavasta ymmaumlrtaumlauml ja selittaumlauml inhimillistauml toimintaa Eriksson Johan 2011 215ndash218 Erikssonin kritiikkiin ovat vastanneet Henrik Enckell Jussi Kotkavirta ja Martti Tuohimetsauml jotka lukevat psykoanalyysin ihmistieteisiin Enckell 2011 222ndash25 Kotkavirta 2011 225ndash29 Tuohimetsauml 2011 229ndash33 38 Elisabeth Roudinesco vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi on saavuttanut erityisasemansa nimenomaan metapsykologisen pyrkimyksensauml avulla Roudinesco 2000 51 119 Psykologian professori Markku Ojanen vaumlittaumlauml freudilaisen viettiteorian johtavan yksipuoliseen ihmiskaumlsitykseen Motivaatiokysymykset ovat haumlnen mukaansa paljon monimutkaisempia kuin Freud ajatteli ja kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset liioittelevat ihmisten minaumlkeskeisyyttauml Ojanen 1986 18ndash19 22 39 Taumlrkein teos jossa Freud kaumlsittelee uskontoa on Totem und Tabu (Toteemi ja tabu 1989) Taumlrkeimmaumlt haumlnen uskontoa kaumlsittelevistauml artikkeleistaan ovat Zwangshandlungen und Religionsuumlbung (GW 7) Eine Kindheitserinnerung des Leonardo da Vinci (GW 9) Der Moses des Michelangelo (GW 10) Die Zukunft einer Illusion (GW 11) Der Mann Moses und der monotheistische Religion (GW 16) ja Die endliche und das unendliche Analyse (GW 16) Sjoumlgren 1991 323ndash24 Teoksista tai artikkeleista on suomennettu Toteemi ja Tabu Leonardo da Vincin lapsuudenmuisto teoksessa Uni ja isaumlnmurh Kuusi esseetauml taiteesta Eraumlaumln toivekuvitelman tulevaisuus Mies nimeltauml Mooses ja yksijumalinen uskonto teoksessa Mooses telepatia ja paholainen soveltavaa psykoanalyysia 1899ndash1939 40 Freud 1989 125ndash26 132 167ndash171 Se ettauml kristinuskon ydinsanomana on Jumalan Pojan uhrikuolema todistaa Freudin mukaan ettauml sen taustana on muinaisuudessa tapahtunut isaumlnmurha ndash muuten ei haumlnen mukaansa sovitukseksi tarvittaisi pojan kuolemaa Freud vaumlitti ettauml isaumlnmurhan aiheuttama syyllisyys vaikuttaa edelleen sukupolvissa jotka eivaumlt voi tietaumlauml mitaumlaumln kyseisestauml teosta Syyllisyys on haumlnen mukaansa ihmisille luontaista vaikka se tarvitsee myoumls vahvistusta ympaumlristoumlltauml paumlaumlstaumlkseen vaikuttamaan Haumln naumlki itsekin ongelmia taumlssauml lamarckilaisessa kaumlsityksessaumlaumln hankittujen ominaisuuksien periytymisestauml Freud 1989 183ndash187 179 41 Freud 1948 Geels amp Wikstroumlm 1997 101 42 Fromm 1986 18ndash20 Siihen ettei Freud illuusion kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln vaumllttaumlmaumlttauml tarkoita uskonnon olevan erehdystauml on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Albert Pleacute Pleacute 1969 19
8
sen enempaumlauml uskonnollista kuin uskonnonvastaistakaan vaan puolueeton
instrumentti kaumlrsivien auttamiseksi43 Haumlntauml voinee siksi luonnehtia agnostikoksi
jonka naturalistiseen ihmiskaumlsitykseen ei sopinut ajatus reaalisesti olemassa
olevasta Jumalasta Psykoanalyyttinen ja teologinen ihmiskaumlsitys eivaumlt aluksi
kohdanneet
Freudin jaumllkeistauml psykoanalyysin kehitystauml kuvataan usein viettiteorian ja
objektisuhteiden teorian vuorovaikutuksena Eri koulukuntia yhdistaumlvaumlt
hajaannuksesta huolimatta tietyt perusoletukset44 Alkuperaumlinen viettiteoria on
saanut uuden muodon egopsykologiassa Se korostaa ihmisen tietoisen minaumln
suhteellista riippumattomuutta haumlnen tiedostamattomastaan45 Freudin tytaumlr Anna
Freud on ollut varsinkin Yhdysvalloissa laajan kannatuksen saaneen
egopsykologian eurooppalaisena taustavoimana46 Haumln ei ole juuri ottanut
huomioon uskonnollista ulottuvuutta keskittyessaumlaumln kaumlsittelemaumlaumln ihmisen minaumln
suojautumiskeinoja47 Erik H Eriksonin mukaan uskon laumlhtoumlkohtana on lapsen
kokemus turvallisuudesta ensimmaumlisen elinvuoden aumlitisuhteessa Aikuisen
elaumlmaumlssauml se toistuu kokemuksena naumlkymaumlttoumlmaumlstauml laumlsnaumlolosta48 Alkuperaumlisen
viettiteorian korvautuminen egopsykologialla naumlyttaumlauml helpottavan psykoanalyysin
ja teologian kohtaamista Onhan yksiloumln vastuullisuus yksi kristillisen etiikan
peruskorostuksista
Uuspsykoanalyysin toinen paumlaumlsuuntaus objektisuhteiden teoria korostaa
ihmisen kontaktihakuisuutta eli synnynnaumlistauml valmiutta objektisuhteisin D W
Winnicottin mukaan toinen osapuoli josta kaumlytetaumlaumln objektin nimitystauml voi olla
sisaumlinen ulkoinen tai sijaita niiden vaumllisellauml siirtymaumlalueella (transitional space)
Kyseinen siirtymaumlalue on kaiken inhimillisen luovuuden laumlhde ja muun muassa
43 Naumlin Freud kirjeessaumlaumln ystaumlvaumllleen Oskar Pfisterille joka oli evankelinen pappi Goumlrres 1978 259 44 Klassisesta freudilaisesta viettiteoriasta kasvaneita suuntauksia ovat egopsykologia objektisuhteiden teoria ja kleinilainen koulukunta sekauml lacanilainen oppisuunta Sitolahti 2006 93 Eri koulukuntia yhdistaumlviin perusoletuksiin kuuluu mm oletus siitauml ettauml tiedostamattomat mielelliset prosessit maumlaumlrittelevaumlt pitkaumllti tietoisen ajattelumme ja kaumlyttaumlytymisemme ilmenemismuotoja Etenkin aiemmin koetut tyydytyksen ja turvallisuuden tunteet motivoivat toimintaamme tiedostamattomalla tasolla Muita perusoletuksia ovat esim kaumlsitykset siitauml ettauml puolustusmekanismit rakentuvat yksiloumlkehityksessauml tietyssauml jaumlrjestyksessauml ja mielellisten konfliktien myoumltauml suljemme joitakin asioita aktiivisesti tietoisuutemme ulkopuolelle Psykoanalyyttiset koulukunnat jakavat myoumls oletuksen siitauml ettauml mieli rakentuu kehityksellisesti Majava amp Tuhkasaari 2010 276 Psykoanalyysin kehityksestauml ks esim Sitolahti 2000 45 Adaptaatio on teorian kantava kaumlsite Psykologisen kehityksen tavoitteena on sopeutuminen rdquokeskimaumlaumlraumlisesti odotettavissa olevaan ympaumlristoumloumlnrdquo Sitolahti 2006130 46 Sitolahti 2006 106ndash107 Anna Freudin ja Melanie Kleinin taistelua psykoanalyysin linjasta Sitolahti kuvaa artikkelissaan hyvin Sitolahti 2006 99ndash107 47 Naumlin esim Anna Freudin teoksessa Minaumln suojautumiskeinot Freud Anna 1969
9
uskonnon asuinsija Alueen mahdollinen tuhoutuminen ulkoisista tai sisaumlisistauml
syistauml uhkaa kuitenkin yksiloumln uskonnollisuutta49 Uskonto ei siis ole
objektisuhdeteorian mukaan neuroottista tai illuusiota Freudin tarkoittamassa
negatiivisessa mielessauml vaan ihmisen kokonaispersoonallisuuden luonnollinen
terve ulottuvuus50 Matti Hyrck on kehittaumlnyt objektisuhteiden teorian pohjalta
rdquosuhteessa olon perusmielikuvien teorianrdquo jota haumln soveltaa ihmisten
jumalakaumlsityksiin Haumln on osoittanut psykologisten tekijoumliden vaikutuksen
ihmisten jumalakaumlsityksen syntymiseen ja kuvannut naumlin muotoutuvien
jumalakaumlsitysten perustyyppejauml51 Objektisuhteiden teoria naumlyttaumlauml tarjoavan
teologiaa rikastuttavia mahdollisuuksia uskonnollisuuden ymmaumlrtaumlmiseen
Esimerkiksi psykoanalyyttisen uskontoteorian kehittaumljaumlstauml sopii Ana Maria
Rizzuto jonka teoria perustuu sekauml Sigmund Freudin ettauml egopsykologi Eriksonin
ja objektisuhdeteoreetikon Winnicottin ajatteluun Jumalakaumlsitys ja
jumalarepresentaatio pitaumlauml haumlnen mukaansa erottaa toisistaan Jumala on
psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta illusorinen transitionaalinen objekti joka palvelee
ihmisen itsehallintaa suhdetta muihin ja suhdetta elaumlmaumlaumln itseensauml Jumala-
kaumlsitys on kulttuurin tuote jumalarepresentaatio on sen sijaan yksiloumln minuudessa
kehittynyt kokemus Jumalasta Kaikilla on jumalarepresentaationsa mutta
erilaiset psyykkiset syyt estaumlvaumlt monia uskomasta Rizzuto on ilmaissut selkeaumlsti
sen ettauml psykoanalyysi kaumlsittelee kyllauml uskonnollisten kaumlsitysten syntymistauml
mutta ei uskontoa itseaumlaumln Esimerkiksi Jumalan olemassaolo ja olemus ovat
teologisia kysymyksiauml52 Uuspsykoanalyytikot eivaumlt siis puutu metafyysisiin
kysymyksiin eivaumltkauml pidauml uskontoa patologisena Freudin tavoin Se tekee
teologialle mahdolliseksi hyvaumlksyauml esimerkiksi uuspsykoanalyyttisen kaumlsityksen
ihmismielen dynaamisuudesta ja hyoumldyntaumlauml sitauml Psykoanalyysin suhdetta
teologiaan voinee siksi ehkauml verrata materialismin ja idealismin suhteeseen53
48 Wikstroumlm 2009 151ndash153 49 Hyrck 1995 13ndash14 Owe Wikstroumlm kaumlyttaumlauml termiauml siirtymaumlvyoumlhyke Wikstroumlm 2009 153 50 Merkittaumlviauml objektisuhteiden teorian kehittaumljiauml ovat D W Winnicottin lisaumlksi Melanie Klein Wilfred Bion W R D Fairbairn Harry Guntrip ja J Donald Sutherland Sitolahti 2006 138 51 Hyrck 1995 Hyrckin vaumlitoumlskirjaa Mielen kuvat Jumalasta on pidetty kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlnauml uskontopsykoanalyyttisenauml tutkimuksena( Populaarimpi teos samasta teemasta on Hyrck 2003) Hyrckin tutkimuksen merkitystauml psykoanalyysin naumlkoumlkulmasta on arvioinut naumlin esim Simo Korkee Korkee 199778 52 Rizzuto 19797ndash8 44ndash48 177ndash179 53 Freud torjui sen naumlkemyksen ettauml psykoanalyysin takana olisi jokin ihmiskaumlsitys maailmankatsomus tai filosofia Freud 1964 547ndash549 Kettunen 1990 67
10 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung (1875ndash1961) suhtautui
Freudin tavoin kriittisesti kirkon oppiin ja auktoriteettiin Uskontoon Jung
kuitenkin suhtautui myoumlnteisesti54 Haumlnen ajatteluaan ei ehkauml siksi ole pidetty
teologian kannalta yhtauml ongelmallisena kuin Freudin ajattelua55 Jung toimi
joitakin vuosia Freudin tyoumltoverina mutta haumlnen syvyyspsykologiansa ei ole
psykoanalyysin rinnakkaisilmiouml tai jatkumo vaan oma teoriansa ja siihen
perustuva terapiansa Jungin ansioksi on luettava huomion kiinnittaumlminen
ihmiskunnan yhteiseen psyykkiseen perimaumlaumln Se ilmenee haumlnen mukaansa
myyteissauml saduissa ja unissa ja on saumliloumlttynauml jokaisen ihmisen kollektiivisen
tiedostamattoman arkkityyppeihin56 Yleisuskonnollinen laumlhtoumlkohta on ajanut
analyyttistauml psykologiaa myoumls Jungin jaumllkeen myyttien tarkasteluun
persoonallisuuden kehityksen naumlkoumlkulmasta57
Spontaani numeeninen kokemus on Jungin mukaan olennaisinta
uskonnossa Sielu on luonnostaan uskonnollinen58 Sisaumlinen kokemus Jumalasta
on haumlnen mukaansa niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen laumlhtoumlkohtana
Jumalan sijasta Jung puhuu yleensauml jumalakuvasta (Gottesbild imago Dei) joka
on yksi mielen arkkityypeistauml59 Haumln on Freudin tavoin sitauml mieltauml ettauml Jumala-
representaatio kuuluu luontaisesti ihmisyyteen Luontaista ei Jungin mukaan ole
sen sisaumlltouml vaan muoto60 James W Heisigin mukaan Jung kehitteli jatkuvasti
Jumala-kaumlsitystaumlaumln ja on mahdotonta osoittaa mitauml Jung lopulta tarkoitti
jumalakuvalla61 Jumalakuva on Jungin ajattelussa joka tapauksessa suhteessa
tiedostamattoman erityissisaumlltoumlnauml olevaan minuuden (self Selbst) arkkityyppiin62
54 Jung 1960b 58ndash59 Jung 1991 205 55 Erich Frommin mielestauml tosin yleinen kaumlsitys jonka mukaan Freud olisi uskontoa vastaan ja Jung sen puolella on harhaanjohtavaa yksinkertaistamista Fromm 1986 17 Esimerkiksi Kurt von Niederwimmer ja Martin Buber vaumlittaumlvaumlt kuitenkin Jungin ajattelun edustavan gnostilaisuutta suhteessaan kristinuskoon Niederwimmer 1977 277 Hummel 1972 261 56 Jung 1964 GW 7 sect 109 57 Esim taumlstauml on Erich Neumannin teos Ursprungsgeschichte des Bewusstseins Neumann 1949 58 Jung 1972a GW 12 sect 14 Jung 1963 GW 11 sect 64 Jung 1960b 34ndash35 Jung 1991 207 59 rdquoAber auf alle Faumllle muszlig die Seele eine Beziehungsmoumlglichkeit daszlig heiszligt eine Entsprechung zum Wesen Gottes in sich haben sonst koumlnnte ein Zusammenhang nie zustande kommen Diese Entsprechung ist psychologisch formuliert der Archetypus des Gottesbildesldquo Jung 1972 GW 12 Einleitung sect 11 60 Ihmisen Jumala-kaumlsityksen taustana oleva muoto on minuuden arkkityyppi Jung 1963 GW 11 sect 757 61 Heisig kaumly laumlpi Jungin teoriakehittelyn vaiheita ja paumlaumltyy taumlhaumln lopputulokseen Heisig 1979 138 62 Jung 1964 GW 7 sect 398 Rizzuto 1979 37 Jung maumlaumlrittelee analyyttisen psykologian keskeisimmaumlt kaumlsitteet kootusti teoksessa Jung 1960a GW 6 445ndash528 Suomeksi ne on maumlaumlritelty esim teoksessa Ehnberg 2013 Minuuden arkkityypistauml ja ihmisen minuudesta on kaumlytetty yleisesti myoumls suomennosta itsen arkkityyppi ja itse mutta niistauml on taumlssauml tutkimuksessa luovuttu muun muassa kielenkaumlytoumln sujuvuuden vuoksi
11
Ihmisen uskonnollisuus on siten haumlnen mukaansa yhteydessauml individuaatioon eli
psyykkisen kypsymisen prosessiin Jung korostaa kuitenkin ettei haumln kaumlyttaumlessaumlaumln
Jumalasta minuuden arkkityypin kaumlsitettauml sano mitaumlaumln Jumalan reaalisesta
olemassaolosta63 Jumalaan Jung sisaumlllyttaumlauml hyvaumln ja pahan vastakkaisuuden ja se
on johtanut haumlnet puhumaan triniteetin lisaumlksi kvaterniteetista jossa paholainen tai
Neitsyt Maria on Jumalan neljaumlntenauml persoonana Triniteetti ja kvaterniteetti ovat
haumlnelle ihmismielen symboleja Kristillisen dogmatiikan keskeisimmaumlt persoonat
ovat Jungille psykologisia entiteettejauml Isauml edustaa minuutta voiman ja energian
laumlhteenauml Poika taas symboloi tietoisuuden emergenttiauml struktuuria ja Henki egoa
minuuteen yhdistaumlvaumlauml voimaa64 Minuuden arkkityypin avulla Jung maumlaumlrittelee
yhtaumlaumlltauml kuvaavansa ihmisen kokonaisuutta ja toisaalta korostavansa taumlmaumln
kokonaisuuden paradoksisuutta Uskonnon tuntemat hahmot viittaavat haumlnen
mukaansa ihmisen sisaumliseen minuuden arkkityyppiin joka puolestaan viittaa
omaan keskushahmoonsa psykologinen minuuden arkkityyppi on Kristuksen
vertauskuva65
Jung on tutkinut ja siteerannut monia gnostilaisia tekstejauml66 Haumlnen
ajattelunsa suhdetta gnostilaisuuteen on siksi analysoitu paljon67 Eniten epaumlilyjauml
gnostilaisuudesta on heraumlttaumlnyt haumlnen kaumlsityksensauml tiedostamattoman
sielunelaumlmaumln vaikutuksesta Jumala-suhteeseen68 Esimerkiksi Martin Buber ja
Maurice Friedman pitaumlvaumltkin Jungia gnostikkona koska haumln heidaumln mukaansa
63 Jung 1963 GW 11 sect 757 64 Wikstroumlm 1992 55 Paholaisesta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 103ndash04 Neitsyt Mariasta kvaterniteetin osana ks Jung 1963 GW 11 sect 107 65 ldquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 66 Robert A Segal on poiminut teokseensa Jungin tekstejauml joissa taumlmauml kaumlsittelee teologian ja psykologian alaan liittyviauml gnostilaisia kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 55ndash193 Gnostisismista gnostilaisuudesta ja gnosiksesta puhuttaessa viitataan ensiksikin ensimmaumlisten vuosisatojen liikkeeseen joka on korostanut muun muassa maailman ja jumaluuden dualismia Toiseksi niillauml viitataan vastaavaan elitistiseen uskonnolliseen tietaumlmykseen Kaumlsitteiden kaumlytoumlstauml ei ole konsensusta Marjanen 2005 31 45ndash47Birger A Pearson maumlaumlrittelee gnostilaisten oppien uskonnolliseksi sisaumllloumlksi 1) Jumalan dualismi Jumala ja demiurgi 2) maailma on kaaosta ja vankila 3) ihmisen sisaumlinen minuus on ruumiin vankina 4) pelastus ruumiillisuudesta tapahtuu gnosiksen avulla Lisaumlksi Pearson erottaa gnostilaisuudessa myyttien ja rituaalien dimension Pearson 2005 82ndash88 Ensimmaumlisten vuosisatojen gnostilaisuuden piirteiksi on lisaumlksi mainittu esim askeettisuus ja toisaalta seksuaalinen vapaus sekauml naisemansipaatio Marjanen 20057 23 Gnostilaisuuden tutkimuksesta ks Marjanen 1991 Dunderberg 1999 Dunderberg 2005 Dunderberg amp Marjanen 2005 ja Marjanen 2005 67 Robert A Segal kaumlsittelee teoksessaan kymmenen Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta analysoineen tutkijan kaumlsityksiauml Segal Robert A 1992 68 Segal Robert A 1992 44ndash45
12
saarnaa itsetuntemuksen tuomaa pelastusta kuten gnostikot69 Robert A Segal sen
sijaan arvioi Jungin ja gnostikkojen vaumllisten yhtaumllaumlisyyksien johtuvan siitauml ettauml
Jung soveltaa gnostikkojen kaumlsityksiauml psykologiaansa Omaan
tiedostamattomaansa tutustuminen on Segalin mukaan haumlnelle terapian eikauml
pelastuksen vaumlline70 Eraumliden kriitikkojen mukaan Jung on kuitenkin gnostilaisia
ajatuksia suosivan esoteerisen maailmankatsomuksen kehittelijauml Taumltauml he
perustelevat sekauml Jungin kiinnostuksella uushenkisiauml liikkeitauml ja uuspakanuutta
kohtaan ettauml arvioimalla eraumlaumlt analyyttisen filosofian aspektit okkultistisiksi71
Jungia pidetaumlaumln kuitenkin yleensauml syvyyspsykologian edustajana mutta itse haumln
ajatteli olevansa empiirikko72
Uushenkisyyden suhdetta gnostilaisuuteen ei ole osattu maumlaumlritellauml
taumlsmaumlllisesti73 Eniten ne ehkauml eroavat maailmankuviltaan gnostilaisuus on
maailmankielteistauml uushenkisyys taas uskoo ihmisen henkiseen kasvuun74
Uushenkisyyden piiriin luetaan vaihteleva joukko ilmioumlitauml ja yhteisoumljauml75 Wouter
J Hanegraaff on luonnehtinut uushenkisyyttauml sitauml ilmentaumlvaumlstauml kirjallisuudesta
loumlytaumlmiensauml keskeisten teemojen avulla Haumlnen mukaansa sen keskeisiauml teemoja
ovat taumlmaumlnpuoleisen elaumlmaumln arvostaminen holismi eli kaikkien asioiden
keskinaumlisen riippuvuuden korostaminen evolutionismi eli maailmankaikkeuden
naumlkeminen uutta luovana prosessina psykologian sakralisoiminen eli se ettauml
ihminen luo itse oman todellisuutensa ja uuden aikakauden odotus76
Uushenkisyys on ehkauml omaksunut Jungilta juuri ihmisen sisaumlisen kehityksen
korostamisen
Sekauml teologeja ettauml psykologeja on aumlrsyttaumlnyt ettauml Jung on kaumlyttaumlnyt
uskonnollisia symboleja maumlaumlrittelemaumlttauml minkaumllaisen tietoteorian pohjalta haumln
niitauml kaumlyttaumlauml Naumlin haumlnen on vaumlitetty tehneen psykologiasta metafysiikkaa77
Epaumlluulojen syynauml on ilmeisesti ollut myoumls se ettauml monet esoteerikot ovat
hyoumldyntaumlneet Jungin teorioita vaikkakin yksipuolisesti78 Jungin ajattelua
69 Segal Robert A1992 44ndash45 70 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 71 Esim Paul J Stern ja Richard Noll Pietikaumlinen 1999 342ndash44 Noll 1994 297 72 Esim Jung 1976a GW 91 sect 149 73 Dunderberg amp Marjanen 2005 17 74 Marjanen 1991 78 81ndash2 75 Ketola 2008 215 76 Ketola 2008 218ndash19 Kattavan luettelon uushenkisyyden sisaumllloumlstauml on esittaumlnyt myoumls William Bloom Heelas 1996 22ndash26 ja Risto Saarinen 1990 204ndash217 77 Wikstroumlm 1992 52ndash53 78 Kieseritzky 1995 15
13
tutkitaan yhauml enemmaumln kriittisesti79 ja eri laumlhestymistapoja soveltaen80 Vaikka
analyyttisen psykologian suhde uskontoon on myoumlnteinen vaikeuttaa sen ja
teologian kohtaamista sen uushenkisyyttauml laumlhellauml oleva maailmankuva
Analyyttisen psykologian suhde uskontoon ja teologiaan ei siis ole yhtaumlaumln
ongelmattomampi kuin alkuperaumlisen psykoanalyysin
Eksistentiaalianalyysin81 suhtautuminen uskontoon eroaa sekauml Freudin ettauml
Jungin asennoitumisesta Suuntausta voi pitaumlauml sekauml kritiikkinauml ettauml taumlydennyksenauml
klassiselle psykoanalyyttiselle teorialle Se on alkanut Ludvig Binswangerin
(1881ndash1966) ja haumlnen kollegoidensa pyrkimyksistauml sovittaa yhteen Freudin
psykoanalyysia ja Martin Heideggerin kriittistauml eksistenssifilosofiaa82 Taumlmauml ehkauml
selittaumlauml eksistentiaalianalyysin liittymaumlkohdat Kierkegaardin ja muiden
eksistentialistien ajatteluun Suuntauksen myoumlhemmistauml kehittaumljistauml on tunnetuin
logoterapian perustaja Viktor E Frankl83 Eksistentiaalianalyysi on
luonnehdittavissa tutkimusmenetelmaumlksi ja mietiskelytavaksi koska se tarkastelee
ihmiselaumlmaumlauml sekauml antropologisesti ettauml ontologisesti
Psykoanalyysin vastustaminen ilmenee eksistentiaalianalyysissa siten ettei
se etsi sairauksien syitauml eikauml sovella psykiatrista luokittelua Taumlmaumlnhetkisiauml
elaumlmyksiauml ei johdeta lapsuudenkokemuksista vaan niitauml tarkastellaan
merkityskokonaisuuden osina Ihmisiauml autetaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln ahdistuksen
merkitystauml eikauml vapautumaan siitauml Yksiloumln suhde menneeseen ei Binswangerin
mukaan maumlaumlraumlydy menneisyydestauml kaumlsin kuten klassinen psykoanalyysi olettaa
79 Fraser N Wattsin mukaan Jungin uskontoa koskevista naumlkemyksistauml on ilmeisesti paras yksittaumlinen selvitys otsakkeen rdquoPsykologia ja alkemiardquo alla Einleitung in die
Religionspsychologische Problematik der Alchemie (Jung 1972a GW 12 15ndash54) Watts 2000 663 Jungin kirjoitukset jotka erityisesti sisaumlltaumlvaumlt uskonnonpsykologisia havaintoja ovat Owe Wikstroumlmin mukaan Zur Psychologie westlicher und oumlstlicher Religion (Jung 1963 GW 11) johon sisaumlltyvaumlt mm kirjoitukset Psychologie und Religion Das Wandlungssymbol in der Messe ja Job saa vastauksen Wikstroumlm 2009 177 Petteri Pietikaumlisen teos C G Jung and the Psychology of Symbolic Forms on uusin Suomessa ilmestynyt vaumlitoumlskirja Jungin ajattelusta Pietikaumlinen 1999 80 Ehnberg 2013 116ndash17 81 Eksistentiaalianalyysin rinnalla kaumlytetaumlaumln myoumls nimityksiauml eksistenssianalyysi daseinanalyysi ja eksistentiaalinen psykoanalyysi 82 Huhtinen 1995 12ndash13 Kettunen 1990 69 83 Frankl sanoo kaumlyttaumlvaumlnsauml eksistentiaalianalyysi (Existenzanalyse existential analysis) -termin sijaan logoterapia-termiauml sekauml viitatessaan teoriaan ettauml sen perustalta tehtaumlvaumlaumln terapiaan Syyksi logoterapia-termin kaumlyttoumloumln erityisesti englanninkielisissauml julkaisuissa haumln sanoo eksistenssianalyysi-termin moniselitteisyyden Frankl haluaa tehdauml pesaumleroa Binswangerin kaumlsityksiin vaikka haumlnen teoriansa kuuluu samaan jatkumoon Binswangerin ja taumlmaumln kollegoiden kehittaumlmaumln eksistentiaalianalyysin kanssa Frankl 2005 22ndash23 Ksesim Egidius 1997 existentialistisk psykoterapi Taumlssauml tutkimuksessa luen eksistentiaalianalyysin alkuhistorian ja myoumlhemmaumln kehityksen aikana esitetyt kaumlsitykset yhden ja saman suuntauksen piirissauml esitetyiksi
14
vaan horisontin jatkuvuus mahdollistaa menneen ja nykyisyyden kokemisen
samassa pisteessauml84
Henkisyyden korostaminen erottaa eksistentiaalianalyyttisen
ihmiskaumlsityksen psykoanalyyttisestauml henkinen persoona saumlaumltelee ihmisen
ruumiillis-sielullis-henkistauml kokonaisuutta Jokaisen keskeisin tarve on
merkityksen loumlytaumlminen elaumlmaumllleen Taumlrkeintauml ei ole tietoisen ja tiedostamattoman
erottaminen vaan henkisten voimien ja viettivoimien vaikutuksen erottaminen
toisistaan85 Kyseinen huomion suuntaaminen ihmisen henkisyyteen naumlyttaumlisi
tarjoavan yhteistyoumlmahdollisuuksia teologialle Eksistentiaalianalyysin teologinen
kaumlyttoumlkelpoisuus onkin havaittu kirkollisen sielunhoidon piirissauml86
Tietoisen ja tiedostamattoman sielunelaumlmaumln raja on eksistentiaalianalyysin
mukaan venyvauml ja laumlpaumlisevauml ja psyykkisen tiedostamattoman rinnalla on myoumls
henkistauml tiedostamatonta Sekin erottaa eksistentiaalianalyysin psykoanalyysistauml
Tiedostamatonta ei ole eksistentiaalianalyysin mukaan vain idissauml vaan myoumls
egoon sisaumlltyy syvaumlllauml oleva tiedostamaton henkinen alitajunta Se muodostaa
syvyyspersoonan jota ei pystytauml analysoimaan Omantunnon toiminta kuuluu sen
piiriin ja aidot eksistentiaaliset ratkaisut ovat taumlstauml syystauml aina tiedostamattomia
Omatunto on transsendentti jonka taustalla on Jumalan Sinauml87 Henkisen
tiedostamattoman olemassaolo selittaumlauml eksistentiaalianalyysin mukaan sen ettauml
kaikissa ihmisissauml on tiedostamatonta uskonnollisuutta joka voi joko tulla esiin
tai tukahtua Panteistinen naumlkemys Jumalan asumisesta ihmismielessauml torjutaan
kuitenkin jyrkaumlsti88 Eksistentiaalianalyyttinen kaumlsitys Jumalasta naumlyttaumlauml olevan
sopusoinnussa klassisen kristillisen jumalakaumlsityksen kanssa
Eksistentiaalianalyysi erottaa silti omat naumlkemyksensauml teologiasta
Esimerkiksi omantunnon toimintaa kaumlsitellessaumlaumln se osoittaa teologialle ja
terapialle omat alueensa Franklin mukaan omatunto on psykologisena faktana
vain transsendentin ilmioumln immanentti aspekti joten omantunnon toimintaa ei
84 Huhtinen 1995 13 24ndash25 27ndash28 68 85 Frankl 1987 16ndash17 19 Mekanistisena ja atomistisena pitaumlmaumlnsauml psykoanalyyttisen persoonallisuusmallin tilalle Frankl asettaa uuden mallin Sen mukaan ihmismielen persoonallinen akseli kulkee yhdessauml sitauml ympaumlroumlivien psykofyysisten kerrosten kanssa tietoisen esitietoisen ja alitajuisen laumlpi Frankl 1987 20 86 Suomessa eksistentiaalianalyyttinen koulukunta on vaikuttanut Therapeia-saumlaumltioumln jaumlrjestaumlmaumln koulutuksen kautta Sielunhoitokoulutuksen alkuvaiheessa oli jaumlrjestaumlytyneenauml olemassa vain sen antama koulutus ja saumlaumltioumln vaikuttajina toimi monia kirkon edustajia Koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyseenalaistettu psykoanalyysia Suomalainen sielunhoito on sittemmin soveltanut monilta eri tahoilta saatuja vaikutteita Kettunen 1990 69ndash74 327ndash336 87 Frankl 1987 16 21ndash22 25 52
15
pidauml projisioida psyykkiseksi toiminnaksi89 Sekauml tietoisuus ettauml vastuullisuus ovat
ja pysyvaumlt ratkaisemattomina kysymyksinauml psykologis-immanenttisen tarkastelun
tasolla Ontologian piirissauml ne sen sijaan eivaumlt ole ongelmia ne ovat peri-ilmioumlitauml
ndash eksistentiaaleja jotka kuuluvat olemiseen90 Psykoterapiassa ei Franklin mukaan
saavuteta sitauml korkeampaa ulottuvuutta jossa ihmisen eksistenssi kohtaa
Logoksen91 Teologista tulkintaa arvostava eksistentiaalianalyysi ei siis pyri
teologiseksi koulukunnaksi eikauml korvaamaan uskonnon harjoittamista Sen
myoumlnteinen suhde uskontoon ilmenee aidon uskonnollisuuden myoumlnteisten
vaikutusten korostamisena Sekauml Freudin kaumlsitys uskonnon neuroottisuudesta ettauml
Jungin kaumlsitys uskon perustumisesta kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppeihin torjutaan92 Franklin mukaan teologia ja eksistentiaalianalyysi
voivat toimia rinnakkain vaikka niillauml on omat tavoitteensa93
Syvyyspsykologian suhde teologiaan naumlyttaumlauml riippuvan kunkin
syvyyspsykologisen suuntauksen filosofisista laumlhtoumloletuksista Ihmisen
henkisyyttauml painottavilla suuntauksilla on taumlstauml syystauml enemmaumln liittymaumlkohtia
teologiseen tulkintaan kuin ihmistauml naturalistisesta naumlkoumlkulmasta tarkastelevalla
psykoanalyysilla Syvyyspsykologia tarjoaa teologialle parhaimmillaan yhteisen
ihmisen henkisyyttauml ja hengellisyyttauml arvostavan tarkastelukulman Taumlmauml
mahdollistuu esimerkiksi eksistentiaalianalyysin kohdatessa teologian Myoumls
Jungin analyyttinen psykologia antaa teologialle aineksia uskonnollisuuden
ymmaumlrtaumlmiseen Kaikki psykoanalyyttiset suuntaukset tarjoavat teologialle
vaumlhintaumlaumln pohjan antropologiansa tarkistamiseen
13 Teologit ja syvyyspsykologia
Taumlssauml alaluvussa tarkastelen sitauml miten eri syvyyspsykologisten suuntausten
teologialle tarjoavat mahdollisuudet on otettu vastaan teologiassa Siinauml on ollut
havaittavissa muutos torjumisesta toisiaan arvostavan rinnakkaisuuden suuntaan
Freudin agnostisismi lisaumlsi epaumlilemaumlttauml aluksi monien teologien kriittisyyttauml
psykoanalyysia kohtaan Jung puolestaan on torjuttu esimerkiksi siksi ettauml haumln
88 Frankl 1987 56ndash57 89 Frankl 1987 47ndash48 90 Frankl 1987 22 91 Frankl 1983 303 92 Frankl 1987 59ndash65 93 Frankl 1983 68 296
16
erottaa Jumalassa sekauml hyvaumln ettauml pahan Sen on pelaumltty johtavan niiden
pitaumlmiseen yhtauml hyvaumlksyttaumlvinauml94 Myoumls Jumala-kaumlsityksen riippuvuutta
minuuden (Selbst) arkkityypistauml on kritisoitu teologisesti95 Kritiikki lienee usein
perustunut vaumlaumlrinkaumlsitykseen Jungin individuaatioteorian luonteesta96 Jungia on
myoumls syytetty psykologismista ja gnostisismista haumln loumlytaumlauml kyllauml sielusta Jumalan
symbolin mutta ei ymmaumlrrauml sen viittaavan transsendenttiin Jumalaan97
Esimerkiksi meillauml Suomessa on tuotu esiin naumlkemys syvyyspsykologian
avulla synnytetystauml rdquojumalakuvateologiastardquo jonka mukaan ihmisen yksiloumlllinen
jumalakuva maumlaumlrittaumlisi haumlnen jumalasuhteensa98 Syvyyspsykologian
soveltamisen on epaumlilty muuttavan teologian psykologiaksi Matti Hyrckin
vaumlitoumlskirjan Mielen kuvat Jumalasta ja Paavo Kettusen kirjan Suomalainen rippi
heraumlttaumlmauml keskustelu teologian ja syvyyspsykologian suhteesta on samalla
laantunut valitettavan nopeasti99
Syvyyspsykologian teologiselle kaumlytoumllle loumlytyy joka tapauksessa
teoreettinen perusta Tutkivathan kaikki tieteet samaa todellisuutta vaikkakin
omista naumlkoumlkulmistaan kaumlsin ja omia menetelmiaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Erityisesti
teologian eksistenttinen funktio jonka mukaan sen on koskettava rdquoihmistauml
itseaumlaumlnrdquo edellyttaumlauml syvyyspsykologian hyoumldyntaumlmistauml100 Se voi taumlydentaumlauml
teologista kaumlsitystauml ihmisen eksistenssistauml Se soveltuu monia muita psykologian
suuntauksia paremmin uskonnollisten kokemusten tulkintaan koska siinauml
pureudutaan niiden mielensisaumliseen taustaan101 Drewermannin
syvyyspsykologisen tulkinnan voi olettaa syventaumlvaumln kaumlsitystauml uskon
syntymisestauml
Teologia laumlhestyy psykoanalyysia ihmistieteenauml joka antaa oman
panoksensa ihmiselaumlmaumln eri ilmioumliden tulkintaan Sitauml laumlhestytaumlaumln
94 Wikstroumlm 1992 55 95 Esim Spinks 1963 94 Pennanen 1967 152 96 Jungin mukaan individuaatio eli yksiloumlityminen on prosessi joko naumlkyy jatkuvana muuttumisena eri elaumlmaumln alueilla uskonto mukaan lukien Jung 1960a GW 6 sect 825 sect 829 97 Niederwimmer 1977 277 98 Juntunen 2002 9 99 Hyrck 1995 Kettunen 1998 Kaumlydystauml keskustelusta on hyvaumln selosteen kommentteineen esittaumlnyt Jussi Koivisto Koivisto 2006 382ndash385 100 Poumlhlmann 1974 15ndash17 Teologian perinteisistauml tavoitteista on johdettavissa myoumls tarve pyrkiauml yhteistyoumlhoumln kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian kanssa 101 Tutkimuskohteen perusteella voidaan psykologisessa tutkimuksessa erottaa eri osa-alueita Niitauml ovat esimerkiksi kehityspsykologia kliininen psykologia kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia Laumlhestymistavan perusteella taas erotetaan toisistaan psykologisia suuntauksia Niitauml ovat esim behaviorismi humanistinen psykologia analyyttinen psykologia ja psykoanalyysi Kaksi viimeksi mainittua edustavat syvyyspsykologiaa
17
tasavertaisuuden perustalta sillauml se ei vaumlhennauml mitenkaumlaumln teologian paumltevyyttauml
uskonnon alueella Syvyyspsykologialla on esimerkiksi Paul Ricœurin mukaan
yhauml suurempi osa siitauml tehtaumlvaumlstauml joka ennen oli filosofialla102 Haumlnen mukaansa
psykoanalyysin suhdetta teologiaan ilmentaumlauml psykoanalyyttisen ja uskonnollisen
symboliikan suhde Symbolit ovat Ricœurin mukaan aina kaksi- tai
useampimerkityksisiauml Psykoanalyysissa symbolit auttavat vapautumaan
mystiikasta ja illuusioista uskonto sen sijaan kaumlyttaumlauml symboleja pyhaumln
manifestaatioina Psykoanalyyttinen ja uskonnollinen hermeneutiikka vaikuttavat
siksi yhteen sovittamattomilta Ne eivaumlt voi kohdata toisiaan formaalin logiikan
puitteissa mutta kohtaaminen tapahtuu kuitenkin transsendentaalia
kaksimerkityksisyyden logiikkaa soveltamalla103
Valistusajan jaumllkeinen teologia loi edellytykset teologian ja
syvyyspsykologian kohtaamiselle Protestanttisen teologian uusiksi
tutkimuskohteiksi tulivat silloin uskonnollinen tietoisuus ja moraalinen tunne
Kehityksen alkoivat Friedrich Schleiermacher (1768ndash1834) ja Albrecht Ritschl
(1822ndash89) Soslashren Kierkegaardin (1813ndash1855) ja Martin Heideggerin (1888ndash1976)
eksistentialismi vaikutti heidaumln jaumllkensauml siihen ettauml uskoa selitettiin entistauml
useammin inhimillisen todellisuuden naumlkoumlkulmasta104 Katoliseen teologiaan toi
uudenlaisen antropologisen naumlkoumlkulman Karl Rahner (1904ndash1984)105 Haumlnen
kokemusteologiaansa on pidetty paradigman muutoksena106 Heidegger on
vaikuttanut haumlnenkin ajatteluunsa107 Syvyyspsykologiset naumlkemykset tunnetaan
nykyaumlaumln kaikilla teologian osa-alueilla mutta niillauml tapahtuvaa syvyyspsykologian
soveltamista on taumlssauml yhteydessauml mahdollista valaista ainoastaan muutamin
esimerkein Ne kuitenkin auttavat Drewermannin ajattelun merkityksen
arvioinnissa Onhan haumln liikkunut niistauml useimpien alueella uskon syntymistauml
kaumlsitellessaumlaumln
Teologian ja syvyyspsykologian vuorovaikutus on ollut runsainta
kaumlytaumlnnoumlllisessauml teologiassa Yhteistyouml alkoi sielunhoidon tai pastoraaliteologian
102 Ricœur 1974a 87 Ricœur 1974b 17ndash18 103 Ricœur 1974b 25 40 53 62 66 69 Transsendentaalinen logiikka on alkuaan Immanuel Kantin teoksessaan Kritik der reinen Vernunft kaumlyttaumlmauml kaumlsite jonka avulla haumln tutki ymmaumlrryksen panosta tietoon ja ymmaumlrryksen rajoja Kant 2012 Transsendentaalisen logiikan tehtaumlvaumlnauml on selvittaumlauml tiedon alkuperauml ja tiedon suhde eri olioihin 104 Webster 2000 825 105 Pannenberg 1983 11 106 Philipp 1997 196 205ndash208 Philippin mukaan kyseinen antropologinen kaumlaumlnne on havaittavissa myoumls Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen lausumissa Philipp 1997 207 viite 152 107 Yarnold 2000 718
18
otsakkeen alla Niiden kehittaumlmisen taustalla oli esimerkiksi meillauml Suomessa ns
uuskansankirkollinen ajattelutapa108 Suomen sielunhoitokoulutuksessa
tukeuduttiin 1960-luvulta alkaen useimmiten Jungin analyyttiseen
psykologiaan109 Monien oli kuitenkin aluksi vaikea hyvaumlksyauml Jungin kiinnostusta
kaikkia uskontoja kohtaan110 Syvyyspsykologian arvostus on silti vaumlhitellen
lisaumlaumlntynyt Vielauml 1970-luvulla ajateltiin sen voivan toimia vain teologian
aputieteenauml Nykyisin on sen sijaan vallalla teologian ja syvyyspsykologian
tasavertaista vuorovaikutteisuutta korostava ajattelutapa Puhutaan
pastoraalipsykologiasta111
Teologiaa ja syvyyspsykologiaa yhdistettiin ensimmaumliseksi
syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa112 Itse Sigmund Freud oli
aloitteentekijaumlnauml Haumln esitti Moosesta ja monoteismia kaumlsitelleessauml teoksessaan
originellin tulkintansa Mooses-kertomuksista113 Freudin ja Jungin ajattelua
soveltavaa raamatuntulkintaa harjoittivat pian laumlaumlkaumlrit psykologit filosofit ja
teologit Stephen Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan
peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan
intuitiivinen tieto Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta perustuu olettamukseen
ettauml Raamatun kirjoittajat ovat vuodattaneet teksteihinsauml itselleen
tiedostamattomaksi jaumlaumlnyttauml intuitiivista tietoa Tulkitsijoiden tehtaumlvaumlksi
maumlaumlritellaumlaumln sen paljastaminen114 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on
suosittua esimerkiksi Saksassa115
108 Kettunen 1990 21 109 Erityisesti Erik Ewalds on korostanut Jungin psykologiaan tukeutuen syvyyspsykologian merkitystauml jumalasuhteelle ja hengelliselle elaumlmaumllle Kettunen 1990 200 110 Pennanen 1967 153 111 Kettunen 1995 13 15 18ndash19 112 Syvyyspsykologinen raamatuntulkinta on Anton A Bucherin mukaan osa raamattupsykologiaa (Bibelpsychologie) joka toimii teologian ja psykologian vaumllisessauml jaumlnnitteisessauml tilassa Teologian ja psykologian suhteen haumln arvioi ilmenevaumln sekauml yleensauml ettauml erityisesti raamattupsykologiassa neljaumlssauml toisistaan erottuvassa muodossa Teologia voi ensiksikin saumlilyttaumlauml totuusmonopolinsa jolla punnitaan psykologista tietoa Toiseksi voidaan painottaa teologian ja psykologian erilaisuutta ja soveltaa psykologiaa aputieteen tavoin Kolmantena mallina on kaumlytaumlnnoumln yhteistyouml jossa ei puututa periaatekysymyksiin Tieteiden vaumllisessauml filosofisessa dialogissa puolestaan liikutaan abstraktilla tasolla painopisteen ollessa asianomaisten tieteiden perusteiden huomioon ottamisessa Bucher 1992a 170ndash171 113 Der Mann Moses und die monotheistische Religion Freud 1950 Bucher 1992a 10 114 Oeming 1995 107 110 115 Martin von Arndt kaumlsittelee uskontotieteellisessauml vaumlitoumlskirjassaan noin kolmeakymmentauml tulkitsijaa Von Arndt 1999 Arndt kaumlyttaumlauml analysoimistaan tutkimuksista nimitystauml Bibelexegese vaikka haumln tutkii syvyyspsykologian eri suuntausten ja systemaattisen teologian laumlhtoumlkohdista kaumlsin suoritettua raamatuntulkintaa Syvyyspsykologisesta raamatuntulkinnasta kaumlytetaumlaumln Saksassa yleisesti nimitystauml Tiefenpsychologische Exegese
19 Syvyyspsykologista raamatuntulkintaa on integroitu eksegetiikkaan vasta
kolmisenkymmentauml vuotta Syynauml on ollut psykologian soveltamista koskeva
epaumlluulo On esimerkiksi epaumlilty ettauml se on laumlhinnauml tekstistauml heijastuvien
henkiloumlkohtaisten ongelmien etsimistauml ja pyrkimystauml korvata teologia
yleisuskonnollisuudella116 Tilanne on taumlstauml kuitenkin muuttunut vaikka
historiallis-kriittiset metodit ovatkin saumlilyttaumlneet keskeisen asemansa Raamattua
laumlhestytaumlaumln nykyaumlaumln kolmesta naumlkoumlkulmasta tekstin takana olevasta tekstiin
sisaumlltyvaumlstauml ja selittaumljaumln naumlkoumlkulmasta117 Mikaumlaumln metodi ei kykene Gerd
Theissenin mukaan tulkitsemaan todellisuutta yksinaumlaumln Kokeminen ja
ymmaumlrtaumlminen ovat kokonaisvaltaisia Theissen on soveltanut muun muassa
psykoanalyysia ja analyyttista psykologiaa118 Syvyyspsykologisen eksegeesin
metodiseen avautumiseen on vaikuttanut sekauml kirjallisuustieteen ja sosiologisten
tieteiden kehitys ettauml psykologien lisaumlaumlntynyt kiinnostus uskontoa kohtaan119
Syvyyspsykologiaa soveltavaa eksegeettistauml tyoumlskentelyauml voinee kuvata
hermeneuttisen yleismallin avulla jossa tekstin tulkintaprosessiin vaikuttaa
tulkitsijan yksiloumlllisen esiymmaumlrryksen lisaumlksi taustaideologiana jokin
syvyyspsykologinen paradigma120 Syvyyspsykologian soveltaminen naumlyttaumlauml
avaavan eksegetiikalle uuden kontekstuaalisuuden
Kirkkohistoriassa on sovellettu ns psykohistoriallista tutkimusotetta
Psykoanalyyttinen kehitysteoria on sen viitekehyksenauml121 Erik H Eriksonin
tutkimus Martti Lutherista (Young Man Luther 1958) on ensimmaumlisiauml
psykohistoriallisia tutkimuksia Siinauml tarkastellaan uskonpuhdistajan
persoonallisuutta erittelemaumlllauml haumlnen nuoruuden kokemuksiaan ja kriisejaumlaumln122
Uusimpiin suomalaisiin tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi Pekka Lundin tutkimus
laumlhetystyoumlntekijoumliden kriisinkaumlsittelystauml Heidaumln kaumlyttaumlytymisensauml osoitetaan
riippuneen siitauml millauml psyykkisellauml tasolla heidaumln uskonnollisuutensa toteutui123
116 Theissen 1983 11 117 Kille 2004 20 22 118Theissen 1983 20ndash32 58ndash61 Mitternacht 2004 102ndash03 105 119 Esim Merenlahti 2005 391ndash92 120 Hermeneuttisesta yleismallista ks Syreeni 1995 13ndash17 Ensimmaumlinen meillauml Suomessa yksittaumliseen raamatuntekstiin sovellettu syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvauml eksegeettinen tutkimus on Jukka Laurilan pro gradu vuodelta 2008 Laurila 2008 121 Psykohistoriallisesta tutkimusotteesta ks Siltala 2011 122 Suom Nuori Luther 1966 123 Lund 2008 Lund analysoi psykoanalyyttisen objektisuhdeteorian avulla niitauml tietoja joita haumlnellauml historioitsijana oli kaumlytoumlssaumlaumln laumlhetystoumlntekijoumliden kaumlyttaumlytymisestauml heitauml kohdanneessa osin hengenvaarallisessa tilanteessa 1920-luvun Kiinassa
20 Kovimman haasteen syvyyspsykologia esittaumlauml systemaattiselle teologialle
Sen olisi sitouduttava sellaiseen ihmiskaumlsitykseen jossa teologia ja
syvyyspsykologia voivat laumlhtoumlkohdistaan luopumatta taumlydentaumlauml toisiaan Erilaiset
perusoletukset ihmisistauml vaikeuttavat taumltauml Teologia tarkastelee ihmistauml haumlnen
suhteessaan Jumalaan vaikka teologiset Jumala-kaumlsitykset vaihtelevatkin suuresti
Kaikilla syvyyspsykologisilla suuntauksilla on vastaavasti omat
jumalakaumlsityksensauml Jumalan reaaliseen olemassaoloon ei niissauml kuitenkaan oteta
kantaa Yhteistauml tietoteoriaa ei teologialla ja syvyyspsykologialla ole
Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin perusteltavissa teologian
perinteisillauml tavoitteilla teologian produktiivisena funktiona on suhteen
loumlytaumlminen ajankohtaiseen tilanteeseen124 Uskoa on siis tulkittava yhauml uudelleen
kulttuurin muuttuessa Syvyyspsykologian soveltaminen sisaumlltyy myoumls
dogmatiikan tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta125
Dogmatiikka tutkii sen mukaan kristillistauml uskoa parhaiten silloin kun se rakentaa
yhteyksiauml myoumls muihin tieteisiin
Pastoraaliteologi Wybe Zijlstra (1973ndash) on korostanut erityisesti
systemaattisen teologian uudistumistarvetta Dogmatiikkaa ei haumlnen mukaansa ole
enaumlauml mahdollista harjoittaa suljettuna jaumlrjestelmaumlnauml Teologisen ihmiskaumlsityksen
absolutisointi on torjuttavissa siten ettauml uskonkokemuksien tulkintaan sovelletaan
muiden tieteiden apua Zijlstran mukaan kulttuurissa on parhaillaan meneillaumlaumln
siirtyminen ontologisesta vaiheesta funktionaaliseen vaiheeseen jossa korostuu
avoimuus ja kaiken yhteisyys Ontologisessa vaiheessa on kartoitettu ihmisen
ylaumlpuolella olevaa todellisuutta ja loumlydetty luontoa ja ihmiselaumlmaumlauml ohjaavat
ikuiset lait Teologiassa on luotu systeemejauml joissa Jumalallakin on paikkansa
mutta teologian omavaraisuus on vieraannuttanut ihmiset sekauml itsestaumlaumln ettauml
uskosta Siksi on aika irtautua ontologisista asenteista126 Samaa avoimuuden
merkitystauml teologialle on systemaattisen teologian edustajista korostanut
esimerkiksi Juha Pihkala127
Teologien tavassa kohdata psykologia on Michael Schlagheckin mukaan
erotettavissa viisi tapaa Aumlaumlrimmaumlisin on toisen tieteenalan ndash esimerkiksi
syvyyspsykologian ndash paumltevyyden kieltaumlvauml malli Myoumls rajoittamismalli torjuu
124 Poumlhlmann 1974 17ndash19 125 Raunio 2001 107 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 126 Zijlstra 1995 27 308ndash312 347 127 Pihkala 2009 27ndash29
21
tieteiden kohtaamisen Yhteistyoumlmalleja haumln loumlytaumlauml kolme Ensimmaumlinen niistauml on
filosofinen vaumllitysmalli joka muodostaa lopulliset kriteerinsauml abstraktien
kaumlsitteiden pohjalta ja pyrkii kaumlsitysten suhteen maumlaumlrittelyyn teoreettista tietauml
Toinen yhteistyoumlmalli on molemminpuolisen kritiikin malli joka ottaa huomioon
toisen osapuolen konkreetin kokemuspiirin asettaa sille kysymyksiauml omista
laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin ja antaa sen asettaa itselleen kysymyksiauml vastattaviksi
Vaativin malli on kriittisen dialogin malli jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti
hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln keskinaumlisen kriittisyyden metodeja128
Kaikilla yhteistyoumlmalleilla on omat ansionsa
Tietty filosofinen ihmiskaumlsitys on ensimmaumlinen merkittaumlvauml perusta teologian
ja syvyyspsykologian yhdistaumlmiselle Siinauml toteutuu filosofinen vaumllitysmalli Paul
Tillichin (1886ndash1965) teologia on taumlstauml paras esimerkki Tillich on hyoumldyntaumlnyt
eksistentialismin mahdollisuudet kahden tieteenalan yhteistyoumln tietoteoreettisena
perustana Haumln arvioi syvyyspsykologian teologian ja eksistentialismin etsivaumln
yhdessauml kadonnutta irrationaalista subjektiivisuutta ja tunkeutuvan siinauml toistensa
alueille129 Syvyyspsykologian on haumlnen mukaansa oltava mukana toteuttamassa
teologian apologeettista tehtaumlvaumlauml130 Pyrkimys ontologian ja psykologian
synteesiin naumlkyy Tillichin koko tuotannossa mutta erityisesti haumlnen
kaumlsityksessaumlaumln uskosta perimmaumlisenauml vaikuttuneisuutena (ultimate concern)131
Korrelaatiomenetelmauml on haumlnen keinonsa kaumlsitellauml jumalallisen ja inhimillisen
suhdetta uskonnollisissa kokemuksissa132 Sen avulla on haumlnen mukaansa
loumlydettaumlvissauml se piste jossa jumalallinen ja inhimillinen yhdistyvaumlt Inhimillinen
minuus ei haumlnen mukaansa syrjaumlydy kun Jumalallisen Hengen kosketus
inhimilliseen henkeen synnyttaumlauml vastakohtien integraation133 Tillich itse kaumlyttaumlauml
128 Sudbrack 1998 11ndash12 129 Tillich 1965 113ndash114 Dourley 2009 245 130 Tillich 1965 123ndash124 Tillichin kiinnostusta syvyyspsykologian integrointiin selittaumlvaumlt monet tekijaumlt Haumln viittaa eksistentiaalisessa ajattelussaan usein Boehmeen Schellingiin Baaderiin ja Heideggeriin jotka sovelsivat psykologiaa ei-psykologisissa yhteyksissauml Haumln osallistui yhtenauml jaumlsenenauml uskonnon ja terveyden suhteita kaumlsittelevaumlaumln keskusteluryhmaumlaumln jonka jaumlsenistauml tunnetuimpia olivat Erich Fromm Rollo May ja Carl Rogers Haumln piti Carl Gustav Jungin arkkityyppiteoriaa teologisesti merkittaumlvaumlnauml Dourley 2009 238ndash39 249 131 Kaumlsite rdquo ultimate concernrdquo on monessa yhteydessauml todettu vaikeasti suomennettavaksi On esitetty mm kaumlaumlnnoumlksiauml perimmaumlinen riippuvuus perimmaumlinen huoli ja perimmaumlinen koskettavuus 132 Korrelaation kaumlsitettauml Tillich kaumlyttaumlauml kolmessa eri merkityksessauml Kun on kyse teologiasta korrelaatio voi haumlnen mukaansa tarkoittaa ensiksikin uskonnollisten symbolien ja niiden symboloimien asioiden vaumllistauml riippuvuutta toiseksi inhimillistauml ja jumalallista kuvaavien kaumlsitteiden loogista riippuvuutta toisistaan ja kolmanneksi ihmisen perimmaumlisen riippuvuuden suhdetta siihen mistauml haumln on riippuvainen Tillich 1984a 60ndash61 133 Tillich 1963 25ndash27 36ndash37 114
22
korrelaation kaumlsitettauml maumlaumlritellessaumlaumln jumalallisen ja inhimillisen suhdetta mutta
John Dourleyn mukaan olisi parempi puhua teologian ja syvyyspsykologian
synteesistauml134 Tillichiauml on pidetty merkittaumlvimpaumlnauml niistauml systemaattisen teologian
edustajista jotka ovat rakentaneet suhdetta muihin tieteisiin135
Tillichin arvioidaan yleensauml toimineen teologin kutsumuksestaan kaumlsin
vaikka haumln laumlhestyykin ihmistauml monesta naumlkoumlkulmasta Haumln ei esimerkiksi
kaumlsittele psykologisesti ihmisen kykyjauml tai selviaumlmiskeinoja136 Sen sijaan haumln
korostaa olemisen mysteeriauml Uskosta vieraantuneellakin on haumlnen mukaansa
yhteytensauml Jumalaan137 Syvyyspsykologia edustaa Tillichille vanhaa
maailmanaikaa jossa demoninen mielen syvyys determinoi ja kaumlyttaumlauml pakkovaltaa
ihmisen tietoiseen mieleen ja tahtoon Syvyyspsykologia paljastaa ihmiselaumlmaumln
varjopuolia ja vahvistaa siten kristinuskon kaumlsitystauml langenneesta ihmiskunnasta
Spiritualiteetti ja psykologia pitaumlauml erottaa toisistaan vaikka psykologisia
elementtejauml voikin kaumlyttaumlauml esimerkiksi Jumalasta puhuttaessa138 Tillich erottaa
toisistaan eksistentiaalisen ja neuroottisen ahdistuksen vaikka neuroottisen
ahdistuksen taustalla on haumlnen mukaansa eksistentiaalista ahdistusta
Essentiaalinen eksistenssi ei ole haumlnen mukaansa loumlydettaumlvissauml laumlaumlketieteen tai
psykologian keinoin139 Drewermannin yhdistaumlauml Tillichiin Jungin analyyttisen
psykologian arvostus
Molemminpuolisen kritiikin malli on toinen teologian ja syvyyspsykologian
yhteistyoumlmalleista Sitauml sovelletaan esimerkiksi Wolfhart Pannenbergin (1928ndash
2014) mukaan yhteiseltauml antropologiselta perustalta Haumln pitaumlauml ihmistauml
kaumlsittelevaumlauml biologiaa tieteenauml johon voi yhdistaumlauml muiden tieteiden tietoa ja
tulkintaa Fundamentaaliteologinen antropologia argumentoi haumlnen mukaansa
biologian psykologian kulttuuriantropologian ja sosiologian pohjalta ja etsii
niistauml teologialle relevantteja soveltamiskohteita140 Syvyyspsykologian
soveltaminen perustuu siinauml naumlkemykseen ihmisen eksentrisyydestauml eli suhteesta
johonkin itsensauml ulkopuolella olevaan Sen Pannenberg ajattelee kehittyvaumln
134 Dourley 2009 238 135 Bayer 2009 18 136 Bayer 200918 Dourley 2009 242 137 Tillich 1963 27 138 Tillich 1962 63 172 Dourley 2009 242ndash43 139 Tillich 1958 59 140 Pannenberg 1983 21ndash22 Samaan aikaan on alkanut myoumls psykologinen uskonnontutkimus Pragmatisti William Jamesin (1842ndash1910) teos The Varietes of Religious Experience (1902) on uskonnonpsykologian ja uskonnonfilosofian klassikko jossa viitataan myoumls tiedostamattomaan sielun elaumlmaumlaumln ja Sigmund Freudiin James 1981
23
taumlrkeissauml ihmissuhteissa Teologisesti eksentrisyys taas merkitsee haumlnen mukaansa
transsendenttista Jumala-suhdetta Haumln antaa runsaasti tilaa sekauml Freudin ettauml
Jungin ihmiskaumlsitykselle Esimerkiksi ihmisen tunne-elaumlmaumlauml Pannenberg
kaumlsittelee kuitenkin identiteettikysymyksenauml eikauml suhteessa
mielihyvaumlperiaatteeseen kuten Freud Psykologialla ja teologialla on siten haumlnen
mukaansa oma toistensa suhteen itsenaumlinen alueensa Haumln korostaa ettei
psykologia pysty selittaumlmaumlaumln kaikkea141 Drewermannin yhdistaumlauml Pannenbergiin
useisiin tieteisiin tukeutuminen
Saksalainen jesuiittateologi Josef Sudbrack (1925ndash2010) puolestaan edustaa
naumlkemystauml jonka mukaan teologian ja syvyyspsykologian onnistunut dialogi ottaa
huomioon yksiloumln naumlkoumlkulman Haumln pyrkii toteuttamaan kriittisen dialogin mallia
jossa sekauml etsitaumlaumln persoonallisesti hyvaumlksyttaumlvaumlauml totuutta ettauml kehitetaumlaumln
keskinaumlisen kriittisyyden metodeja Objektiivisen totuuden ja subjektiivisen
kokemuksen on haumlnen mukaansa kohdattava Teologia tarvitsee dialogia
erityisesti poikkeuksellisten mystisten ilmioumliden selittaumlmiseksi142 Drewermannin
korostama kokemuksellisuus on laumlhellauml taumltauml ajattelutapaa Haumlnen ajattelustaan
loumlytyy siis yhtymaumlkohtia monen teologian ja syvyyspsykologian yhteistyoumlmallin
suuntaan
Yhteisen tietoteorian puute on ilmeisesti vaikeuttanut syvyyspsykologian
soveltamista teologiaan143 Esimerkiksi Aku Visala kehottaa kuitenkin tieteiden
kohtaamiseen Haumlnen paumlaumlllekkaumlisyysmallinsa kuvaa tieteen ja kristinuskon
suhdetta Ne voivat sen mukaan kohdata useissa kohdin ja joko tukea toisiaan tai
olla ristiriidassa keskenaumlaumln Kun ne puhuvat samoista asioista ne voivat korvata
toisensa tai sitten jompaakumpaa tulee muokata Mallia voinee soveltaa teologian
ja syvyyspsykologian kohtaamiseen144 Syvyyspsykologia voi sen mukaan tukea
teologiaa tai olla sen kanssa ristiriidassa Voidaan joutua hylkaumlaumlmaumlaumln joitakin
teologisia kaumlsityksiauml tai muokkaamaan niitauml Syvyyspsykologian soveltamisella on
141 Pannenberg 1983 83ndash116 188 217 227 507 509 513 142 Sudbrack 1998 12 16 137 Sudbrack tarkoittaa totuudella henkiloumlkohtaiseksi totuudeksi koettua Sudbrack 1998 11ndash12 143 Philipp 1997 181ndash192 Philipp keskittyy tarkastelemaan teologian ja psykoanalyysin yhdistaumlmistauml Haumlnen mainitsee Tillichin Joachim Scharfenbergin Gunda Schneider-Flumen Heribert Wahlin ja Eugen Drewermannin henkiloumlinauml jotka ovat pyrkineet yhdistaumlmaumlaumln psykoanalyysia ja teologiaa onnistumatta kehittaumlmaumlaumln niille yhteistauml tietoteoriaa Teologian ja Carl Gustav Jungin analyyttisen psykologian yhteisen tietoteorian tavoittelemista Philipp pitaumlauml toivottomana yrityksenauml koska Jungin teoria on haumlnen mukaansa epaumltieteellinen 144 Visala 2010 65 Olen arvioinut mallin soveltuvan myoumls systemaattisen teologian ja syvyyspsykologian suhteen kaumlsittelyyn
24
siis aina vaikutuksensa teologian sisaumlltoumloumln Siksi naumlitauml vaikutuksia on tutkittava
Taumlmauml koskee erityisesti teologisen uskontulkinnan ydinkysymysten
syvyyspsykologista kaumlsittelyauml
14 Aikaisempi tutkimus
Drewermann on asettanut syvyyspsykologian soveltamisen tavoitteeksi
ihmisten vapauttamisen ahdistuksesta jota haumln pitaumlauml uskon esteenauml 145 Haumlnen
kaumlsitystaumlaumln uskon (fides qua) syntymisestauml on siksi sivuttu tai kaumlsitelty useissa
tutkimuksissa146 On arvioitu haumlnen ahdistuskeskeistauml ihmiskaumlsitystaumlaumln haumlnen
ilmoituskaumlsitystaumlaumln ja haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml miten Raamattu vaikuttaa uskon
syntymiseen Seuraavassa tarkastelen sitauml miten eri tutkijat ovat arvioineet
syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Drewermannin ajattelussa Toiset ovat
arvioineet sitauml yleisesti toiset puolestaan esimerkiksi haumlnen ihmiskaumlsitykseensauml
ilmoituskaumlsitykseensauml tai uskonkaumlsitykseensauml liittyvaumlnauml
Eksegeetit ja psykologit ovat keskittyneet arvioimaan Drewermannin
tulkintametodia mutta he ovat sen ohessa esittaumlneet myoumls kaumlsityksensauml haumlnen
teologista naumlkemyksistaumlaumln Eraumlaumlt heistauml ovat kiistaumlneet Drewermannin
syvyyspsykologisen tulkinnan arvon Esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf
Pesch arvioivat monografiassaan Tiefenpsychologie und keine Exegese (1988)
ettei Drewermann ole loumlytaumlnyt Raamatusta syvyyspsykologian avulla mitaumlaumln
uutta147 Eksegeetti ja psykoanalyytikko ja Hartmut Raguse puolestaan arvioi
Psychoanalyse und biblische Interpretation (1993) -teoksessaan ettei
Drewermannin raamatuntulkinta edusta korrektia syvyyspsykologiaa148 Tulkinta
on Ragusen mukaan Drewermannin omien tunteiden regressiivistauml sijoittamista
Raamatun teksteihin149 Eksegeetti Joumlrg Frey arvioi sen sijaan teoksessaan Eugen
Drewermann und die biblische Exegese (1995) ettauml Drewermannin tulkinta
edustaa hengellistauml tulkintaa150mutta sen pilaa se ettauml Drewermann edellyttaumlauml
145 SB I XIII 146 Ensimmaumlisenauml Drewermannin teologiaa analysoi vaumlitoumlskirjatasolla Gregor Fehrenbacher v 1991 Haumln sanoi tavoitteekseen ymmaumlrtaumlauml Drewermannia ja nimesi taumlmaumln tulkintojen ongelmakohtia Drewermannin teologiaa ovat teologien ja psykologien lisaumlksi analysoineet myoumls filosofit ja sosiologit esim monografiassaan Die Tragik Gottes filosofi Uwe Beyer (Beyer1995) ja monografiassaan Eugen Drewermann und das gegenwaumlrtige Problem der Sinnstiftung sosiologi Christel Gaumlrtner (Gaumlrtner 2000) 147 Lohfink amp Pesch 1988 21 148 Raguse 1993 253 149 Raguse 1993 252 150 Frey 1995 24ndash44
25
Raamatun tekstin olevan vaumllittoumlmaumlsti koettavissa151 Se on kannanotto
Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan usko syntyy Raamattuun liittyvaumlssauml
kokemuksessa Drewermann ei Freyn mukaan loumlydauml Raamatusta sellaista mitauml
siitauml voisi loumlytaumlauml mutta loumlytaumlauml sellaista mitauml siihen ei sisaumllly152 Frey siis vaumlittaumlauml
Ragusen tavoin ettei Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta ole korrektia
Drewermannin soveltama unientulkinta ei myoumlskaumlaumln eksegeetti Gerd Luumldemannin
mukaan sovellu eksegeettiseksi metodiksi Se ei sovi historiallis-kriittisen
eksegeesin vaihtoehdoksi eikauml auta taumltauml paremmin loumlytaumlmaumlaumln Raamatun teksteistauml
Jumalan aumlaumlntauml153 Syvyyspsykologinen tulkinta ei haumlnen mukaansa voi auttaa
ihmisiauml uskon omistamiseen Sekin on Drewermannin uskonkaumlsitystauml koskeva
kannanotto Luumldemann arvostaa kuitenkin teoksessaan Texte und Traumlume (1992)
Drewermannin yritystauml rakentaa siltaa myyttien ja nykyihmisten vaumllille Myoumls
Drewermannin ihmiskaumlsitystauml Luumldemann pitaumlauml teologisesti perusteltuna
Ahdistuksen nostaminen sopii haumlnen mukaansa eksegeettisen psykoanalyyttisen
ja teologisen tulkinnan teemaksi koska Drewermann on perillauml
kysymyksenasettelunsa perusteista154 Drewermannin kaumlsitystauml uskon
syntymisestauml Raamatun perustalta naumlyttaumlvaumlt eniten kritisoivan eksegeetit
Eksegeetti Bernhard Lang kuitenkin arvostaa Drewermannin
hermeneutiikkaa joka suhteessa Haumln torjuu tutkimuksessaan Die Bibel neu
entdecken (1995) ajatuksen Raamatun tekstien ainoasta oikeasta selityksestauml ja
esittelee Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan yhtenauml neljaumlstauml
mahdollisesta tulkinnasta155 Haumln rinnastaa syvyyspsykologisen tulkinnan
torjunnan siihen patologisia muotoja saaneeseen vastarintaan jota Freudin
kollegat aikanaan esittivaumlt psykoanalyysia vastaan156 Lang osoittaa ettauml
Drewermannin esikuvina ovat Jungin lisaumlksi olleet keskiajan mystikot ja Friedrich
Schleiermacher157 Haumln ei pidauml tulkinnan tunne-elementtiauml pahana vaan korostaa
ettauml nykytilanteessa tarvitaan uusia merkityksiauml etsivaumlauml tulkintaa158
Drewermannin kaumlsitys uskonkokemuksesta on siis Langin mukaan myoumls
eksegeettisesti perusteltavissa Eksegeeteillauml on siten keskenaumlaumln ristiriitaisia
151 Frey 1995 237 152 Rey 1995 234ndash35 153 Luumldemann 1995 24ndash25 30ndash31 45ndash46 154 Luumldemann 1992 13 14 155 Lang 1995 59 156 Lang 1995 45ndash46 157 Lang 1995 195ndash96 158 Lang 1995 8ndash9
26
kaumlsityksiauml sekauml Drewermannin tulkintametodista ettauml haumlnen tulkintansa
teologisesta merkityksestauml
Systemaattisen teologian edustajat ovat eksegeettejauml enemmaumln tarkastelleet
Drewermannin syvyyspsykologisia tulkintoja niiden teologisen merkityksen
naumlkoumlkulmasta Esimerkiksi haumlnen tulkintaansa ilman uskoa elaumlvaumln ihmisen tilasta
on arvioitu taumlysin vastakkaisesti Teologi ja psykoanalyytikko Matthias Beier on
osoittanut tutkimuksessaan A Violent God-image (2004) ettauml Drewermann
vastustaa vaumlkivaltaista Jumala-kaumlsitystauml joka ahdistaa ihmisiauml ja on siksi
tulkinnut Raamattua uudelleen syvyyspsykologisesti159 Myoumls Franz Wilhelm
Jansen ajattelee Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa tuodakseen esiin
ihmiselaumlmaumln kaikkia tasoja hallitsevan ahdistuksen Syvyyspsykologiaan
tukeutuminen ei haumlnen mukaansa estauml taumltauml pitaumlmaumlstauml eksistentiaalista ahdistusta
ihmisen ahdistuksen ytimenauml160 Jansen ei kuitenkaan kaumlsittele sitauml miten
Drewermann yhdistaumlauml eksistentiaalisen ahdistuksen eri muodot psyykkisen
ahdistuksen muotoihin Jansen esittaumlauml arvionsa teoksessaan Von der
Menschlichkeit Gottes und der Goumlttlichkeit des Menschen (2004)161 jossa haumln
tutkii vertaillen Eugen Drewermannin ja Edward Schillebeeckxin kaumlsityksiauml
ilmoituksen ja kokemuksen suhteista
Julia Knop analysoi tutkimuksessaan Suumlnde Freiheit Endlichkeit (2007)
Drewermannin ihmiskaumlsitystauml toisin kuin Beier ja Jansen Haumln tarttuu siihen ettauml
Drewermann rakentaa ihmiskaumlsityksensauml psykoanalyyttisen neuroositeorian ja
eksistentiaalifilosofian varaan Taumlhaumln menettelyyn ei haumlnen mukaansa ole
teologisia perusteita ja sillauml on vaikutuksensa teologiseen kaumlsitykseen synnistauml162
Knop ei analysoi Drewermannille keskeisen ahdistuskaumlsitteen ja syntikaumlsitteen
suhdetta vaan vaumlittaumlauml ettauml Drewermannin harmatologiassa on
rdquopelastushistoriallisiardquo heikkouksia Drewermannin ilmaisun synnistauml neuroosina
Jumalan edessauml Knop naumlyttaumlauml ymmaumlrtaumlvaumln siten ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml synnin tarttuvan
ihmiseen vastaavalla lailla kuin ulkoiset tekijauml tekevaumlt ihmisen neuroottiseksi
Ihminen ei siis olisi vastuussa synnistaumlaumln163 Drewermannin soveltama
syvyyspsykologia ei ole Knopin mukaan yhdistettaumlvissauml kristilliseen
ihmiskaumlsitykseen
159 Beier 2004 327 160 Jansen 2004 152 161 Teos on Nijmegenin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirja Jansen 2004 230 162 Knop 2007 252ndash53
27 Drewermannin ilmoituskaumlsitys on Thomas Schnelzerin ja Alfred Etheberin
arviointien paumlaumlkohteena He analysoivat taumlmaumln kaumlsitystauml jonka mukaan Jumalan
ilmoitus on loumlydettaumlvissauml ihmisten mielestauml Schnelzerin tutkimuksen Archetyp
und Offenbarung (1999) 164 mukaan Drewermann hyvaumlksyy Jungin
arkkityyppiopin psykologis-antropologiseksi taustateoriaksi mutta muokkaa sen
teologiseksi teoriaksi Schnelzer torjuu naumlin vaumlitteet Drewermannin
psykologismista Haumln loumlytaumlauml Drewermannin ilmoituskaumlsityksestauml Paul Tillichin ja
Karl Rahnerin kaumlsityksiin verrattavaa teologisten ja antropologisten kaumlsitteiden
korrelatiivisuutta165 Alfred Etheber puolestaan analysoi Drewermannin
ilmoituskaumlsitystauml Carl Gustav Jungin ilmoituskaumlsityksen sovellutuksena
tutkimuksessaan Offenbarung und Psyche (1998)166 Etheber arvioi toisin kuin
Schnelzer ettauml Drewermann epaumlonnistuu yrityksessaumlaumln integroida
syvyyspsykologiaa teologiaan Drewermann paumlaumltyy synteesiin jossa
syvyyspsykologia hallitsee teologiaa167 Schnelzer ja Etheber arvioivat siis
vastakkaisesti Drewermannin syvyyspsykologisen ilmoitustulkinnan
onnistuneisuutta Matthias Beier ja Franz Wilhelm Jansen paumlaumlttelevaumlt Schnelzerin
tavoin ettauml Drewermann uudistaa teologisen ilmoituksen tulkinnan
syvyyspsykologiaa soveltamalla Haumln on heidaumln mukaansa vaumlitteellaumlaumln
ihmismielen tiedostamattoman ilmoituksesta uudistanut sekauml teologisen ilmoitus-
ettauml kokemuskaumlsityksen168
Jansen analysoi myoumls Drewermannin kaumlsitystauml siitauml miten usko (fides qua)
syntyy ihmismielessauml Drewermannin teologian antina haumln pitaumlauml uskon
eksistentiaalisesti vapauttavan dimension esiintuomista169 Drewermann on haumlnen
mukaansa maumlaumlritellyt uudelleen uskonnon tehtaumlvaumln joka on ihmisen sisaumlisten
kuvien kutsuminen esiin170 Haumln on antanut syvyyspsykologiaa soveltamalla Karl
Rahnerin rdquoyliluonnolliselle eksistentiaalillerdquo antropologisen merkityksen171
Kaumlsitys ihmiselle haumlnen sisimpaumlnsauml kautta puhuvasta Jumalasta sovittaa Jansenin
163 Knop 2007 95 164 Vaumlitoumlskirjaan on julkaistaessa lisaumltty ainoastaan henkiloumlluettelo Schnelzer 1999 3 165 Schnelzer 1999 275 414 166 Julkaisu on eine leicht uumlberarbeitete Fassungldquo haumlnen vaumlitoumlskirjastaan Etheber 1998 11 167 Freudin psykodynaamisen naumlkemyksen varhaislapsuuden kehityksestauml Drewermann on Etheberin mukaan sen sijaan integroinut onnistuneesti Kierkegaardin kaumlsitykseen ihmisen ahdistuksesta Freudin ja Jungin syvyyspsykologiaa Drewermann ei Etheberin mukaan edes yritauml saattaa keskenaumlaumln sopusointuun Etheber 1998 269 310ndash311 168 Beier 2004 330 Jansen 2004106ndash07 122 169 Jansen 2004 14ndash15 105 170 Jansen 2004 142 171 Jansen 2004 189
28
mukaan uudella tavalla yhteen uskonnollisen kokemuksen ja sen teologisen
tulkinnan172 Haumln korostaa ettauml Drewermannin painottama syvaumlkokemus
(Tieferfahrung) osoittaa taumlllauml olevan tietoisesti uusi hermeneuttinen asenne 173
Jansen osoittaa ettauml Drewermann on paumlaumltynyt valitsemaan syvyyspsykologisen
tulkintamenetelmaumln koska pitaumlauml dogmatiikkaa kyvyttoumlmaumlnauml auttamaan
nykyihmisiauml174 Jansenin mukaan Drewermann ajattelee uskonnon tarjoaman
vapauden olevan vapaan Jumalan vapaudesta riippuvan vapautta eikauml idealistisen
filosofian rdquovapautta sinaumlnsaumlrdquo175 Jansen ei ole kuitenkaan analysoinut sitauml mikauml
merkitys erilaisilla ihmisen mielestauml loumlytyvillauml kuvilla on Drewermannin mukaan
uskon syntymiseen eikauml sitauml miten uskon syntyminen taumlmaumln mukaan ilmenee
ihmisessauml teologisesti ja syvyyspsykologisesi arvioituna Haumln ei myoumlskaumlaumln ole
hyoumldyntaumlnyt paumlaumltelmissaumlaumln Drewermannin raamatuntulkintoja jotka tarjoavat
mahdollisuuden analysoida yksityiskohtaisesti haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon
syntymisestauml Jansen ei ole selvittaumlnyt miten Drewermann on onnistunut
yhdistaumlmaumlaumln teologisen kaumlsityksen Jumala-yhteydestauml syvyyspsykologiseen
kaumlsitykseen ihmisen mielentoiminnasta
Drewermannin kaumlsitystauml uskon (fides qua creditur) syntymistauml on kaumlsitellyt
perusteellisesti myoumls Ralph Fischer Haumln on vertaillut teoksessaan Macht der
Glaube heil(2006)176 Drewermannin ja Eugen Biserin kaumlsityksiauml uskon
vaikutuksista Haumln arvioi Drewermannin soveltavan syvyyspsykologiaa
tehdaumlkseen uskon ymmaumlrrettaumlvaumlksi177 Taumlmauml on esittaumlnyt Fischerin mukaan uuden
paradigman dogmaattis-soteriologisesta naumlkoumlkulmasta178 Haumlnen mukaansa
Drewermann pitaumlauml evolutiivista ndash siis Jungin tulkintaan perustuvaa ndash
antropologiaa edellytyksenauml uskon sisaumlisyyden ymmaumlrtaumlmiselle mutta ei ole
kuitenkaan korvannut teologiaa syvyyspsykologialla eikauml pidauml uskoa evoluution
tuloksena179 Fischer kuitenkin kritisoi Drewermannia ylettoumlmien vaatimusten
asettamisesta uskoa etsiville ja siitauml ettei taumlmauml tee selvaumlksi miten
syvyyspsykologia auttaisi heitauml kaumlytaumlnnoumlssauml180 Haumlnkaumlaumln ei ole selvittaumlnyt
yksityiskohtaisesti mitauml uutta Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla
172 Jansen 2004 191 173 Jansen 2004 138ndash39 174 Jansen 2004 182 175 Jansen 2004 197 176 Teos pohjautuu Bambergin katolisen yliopiston vaumlitoumlskirjaan 177 Fischer 2006 165 179 178 Fischer 2006 270 179 Fischer 2006 169ndash170 180 Fischer 2006 193
29
tuonut teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja miten naumlin syntynyttauml
kaumlsitystauml uskon syntymisestauml olisi arvioitava Haumln ainoastaan viittaa arvioinnin
vaikeuteen181
Taumlhaumlnastisessa tutkimuksessa on siis arvioitu Drewermannin
tulkintametodia ja myoumls haumlnen uskon syntymistauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln
Kuitenkaan ei ole selvitetty miten syvyyspsykologinen tulkinta yhdistyy haumlnen
teologisin vaumllinein luomaansa kaumlsitykseen uskon syntymisestauml eikauml sitauml miten se
vaikuttaa teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml Se on taumlmaumln tutkimuksen
tehtaumlvaumlnauml
15 Tutkimuksen tavoite menetelmaumlt ja laumlhteet
Tarkoitukseni on analysoida ja arvioida Drewermannin kaumlsitystauml
subjektiivisen uskon (fides qua creditur) syntymisestauml Tutkimuskysymyksenauml on
mitauml uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla
teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian
soveltamisen teologinen merkitys Teologialla tarkoitetaan taumlssauml tutkimuksessa
sellaista kristinuskon tutkimusta ja tulkintaa jossa hyvaumlksytaumlaumln ajatus reaalisesti
olemassa olevasta transsendenttisesta Jumalasta ja ihmisymmaumlrrykselle
saavuttamattomasta todellisuudesta Syvyyspsykologialla tarkoitetaan niitauml
psykologisia suuntauksia jotka korostavat ihmismielen tiedostamattomien
prosessien merkitystauml Drewermann on kaumlsitellyt uskon syntymistauml useimmissa
teoksissaan mutta haumln ei ole koonnut yhteen sitauml koskevia kaumlsityksiaumlaumln Haumln ei
ole esittaumlnyt uskon syntymistauml koskevaa teologis-psykologista teoriaa Taumlmauml
tutkimus voi osaltaan korvata taumlmaumln puutteen
Menetelmaumlni on systemaattinen analyysi Analysoin Drewermannin
kaumlsitystauml siitauml miten haumlnen subjektiiviseksi kokemukseksi ymmaumlrtaumlmaumlnsauml usko
syntyy ihmisen mielessauml182 Kaumlytaumln uskon kaumlsitettauml sanan systemaattisteologisessa
merkityksessauml Usko on monista aineksista kasvava sisaumlinen vakuuttuneisuus
jolla on empiirinen pohja Se ilmenee luottamussuhteena persoonalliseen
181 Esim Fischer 2006 160 193 200 182 Uskoa jolla uskotaan on suomenkielisen teologian piirissauml nimitetty uskonaktiksi uskontapahtumaksi ja eksistentiaaliseksi sekauml subjektiiviseksi uskoksi Uskonaktista puhuminen painottaa uskovan itsensauml aktiivista tiettynauml hetkenauml toteutuvaa asennoitumista Uskontapahtuman kaumlsite sisaumlltaumlauml Pihkalan mukaan Jumalan laumlsnaumlolon yhteyden ja turvan kokemuksen (Pihkala 2009 84) Subjektiivisen uskon ja eksistentiaalisen uskon kaumlsitteen kaumlyttouml liittyy eksistenssiteologiseen naumlkemykseen uskosta yksiloumlllisenauml subjektiivisena kokemuksena
30
Jumalaan183 Tutkimukseni kohteena on ihmisten uskon subjektiivinen puoli joka
liittaumlauml heidaumlt uskon sisaumlltoumloumln eli objektiiviseen uskoon Tarkastelen
Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymisestauml siitauml naumlkoumlkulmasta mitauml haumlnen
mukaansa vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlltyy uskon syntymiseen Tutkimukseni ulkopuolelle
rajautuu kehityspsykologinen naumlkoumlkulma uskon muuttumisesta ihmisyksiloumln
siirtyessauml elaumlmaumlssaumlaumln uuteen vaiheeseen184 Hermeneuttinen asiankaumlsittely
tapahtuu analysoimalla Drewermannin kaumlsityksiauml uskon edellytyksistauml ja uskon
ilmenemisestauml koska haumln kaumlsittelee uskoa yksiloumlpsykologisena asiana
Selvitaumln analyysissani syvyyspsykologisen ja teologisen tulkinnan suhdetta
Analysoin sitauml miten Drewermann tulkitsee ihmisen uskonnollista tarvetta ja
uskon syntymistauml syvyyspsykologisessa kontekstissa Tarkastelen miten haumln
integroi teologiset ja syvyyspsykologiset ainekset Arvioin haumlnen ajatteluaan
hermeneutiikkana jonka avulla haumln etsii uutta kieltauml ilmaistakseen sitauml mistauml
uskon syntymisessauml on kysymys Oletan ettei Drewermann pyri redusoimaan
uskon todellisuutta syvyyspsykologisiksi ilmioumliksi vaan kuvaamaan sitauml
syvyyspsykologisesti185 Pidaumln haumlnen tulkintaansa fenomenologisena tulkintana
jossa haumln etsii uskon syntymiselle teologista tulkintaa taumlydentaumlvaumlauml tulkintaa186
Ajattelen haumlnen soveltavan syvyyspsykologiaa emansipatorisen tiedonintressin
pohjalta ja oletan ettauml haumlnen pyrkimyksenaumlaumln on taumlten kehittaumlauml kaumlsitystauml uskon
syntymisestauml syvyyspsykologisen ihmiskaumlsityksen korostamaan kypsaumln
ihmisyyden suuntaan187
Tutkimus on tavoitteiltaan dogmaattinen eli oppisisaumlltoumlauml koskeva mutta
sillauml on yhtymaumlkohtia myoumls spiritualiteetin teologiaan188 Tehtaumlvaumlauml vaikeuttaa
Drewermannin ajattelun tietynlainen spiraalimaisuus ja haumlnen
183 Pihkala 2009 21ndash22 184 Laajalti tunnettu on esimerkiksi amerikkalaisen James W Fowlerin uskon kehittymistauml koskeva teoria jota Lauri Oikarinen on analysoinut vaumlitoumlstutkimuksessaan Oikarinen 1993 185 Taumlmauml on perusteltua siksi ettauml Drewermann ilmaisee tavoitteekseen soveltaa syvyyspsykologiaa teologian tukemiseen Esim TE I 70 Haumln vaumlittaumlauml tiedostavansa syvyyspsykologian rajoitukset se ei ole universaalitiedettauml eikauml sovi uskonnon korvikkeeksi Ainoastaan syvyyspsykologia on haumlnen mukaansa kuitenkin ottanut 1900-luvulla tehtaumlvaumlkseen vapauttaa ihmisten kaumlyttoumloumln uskonnollisuuden alkulaumlhteet Syvyyspsykologiaa tarvitaan haumlnen mukaansa lautaksi jonka kuljettamana teologinen tulkinta saavuttaa sellaisen paumlaumlmaumlaumlraumln jossa syvyyspsykologia voidaan unohtaa ja siirtaumlauml historiaan TE II 789ndash90 186 Naumlin myoumls Ricœur uskoa tulkitsee syvyyspsykologiaa soveltamalla Ricœur 1974b 43 187 Tieteenfilosofiassa erotetaan yleensauml kolme eri tiedonintressiauml tekninen hermeneuttinen ja emansipatorinen Niiniluoto 1980 72 188 rdquoSpiritualiteetin teologia on kaumlytaumlnnoumlllisesti suuntautunut systemaattisen teologian ala joka tutkii inhimilliseen kokemukseen sisaumlltyvaumlauml hengellistauml ulottuvuutta ja pyrkii tekemaumlaumln siitauml kaumlytaumlnnoumln johtopaumlaumltoumlksiaumlrdquo Kotila 200316
31
argumentointityylinsauml189 Haumlnen ajattelunsa moniulotteisuudesta johtuu etten voi
aina erikseen analysoida haumlnen kaumlsitystensauml yhteyttauml tietyn syvyyspsykologisen
suuntauksen tulkintaan vaan joudun laumlhestymaumlaumln syvyyspsykologiaa yhtenauml
teologisesta laumlhestymistavasta eroavana ajattelutapana Syvyyspsykologian
edustajien tiedetaumlaumln jatkuvasti kehittaumlneen omaa tulkintatapaansa mutta rajaan
tutkimukseni ulkopuolelle sen tarkastelemisen mitauml vaihetta heidaumln
teoriankehittelyssaumlaumln Drewermannin tulkinta kulloinkin edustaa Rajaan
tutkimuksen ulkopuolelle myoumls syvyyspsykologisten teorioiden tieteellisen ja
muun kritiikin Analyysini pohjalta arvioin syvyyspsykologian mahdollisuuksia
rikastuttaa teologista kaumlsitystauml subjektiivisen uskon syntymisestauml190 Laumlhestyn
uskoa yksiloumln naumlkoumlkulmasta
Drewermann on tarttunut melkoiseen haasteeseen yhdistaumlessaumlaumln
syvyyspsykologista tulkintaa Kierkegaardin ja haumlnen pseudonyymiensauml ajatteluun
Onhan kristillinen usko mainituissa teologisissa teoksissa usein kuvattu
inhimillisillauml tulkinnoilla tavoittamattomaksi Siten esimerkiksi Kierkegaardin
pseudonyymi Johannes Climacus maumlaumlrittelee kristityn sisaumlisyyden
paradoksaaliseksi sisaumlisyydeksi joka poikkeaa kaikesta muusta sisaumlisyydestauml191
Usko on taumlmaumln mukaan paradoksi on paradoksaalista ettauml syntinen ihminen voi
olla yhteydessauml absoluuttiseen Jumalaan192 Usko on uskoville itselleenkin jaumlrjen
tavoittamattomissa oleva salaisuus ja arvoitus193 Kaikki psykoanalyyttiset
suuntaukset taas tarkastelevat ihmisen mielenmaisemaa toisenlaiselta perustalta
Uskontulkinta jossa kierkegaardilainen kaumlsitys uskon syntymisestauml yhdistyisi
saumattomasti syvyyspsykologiseen tulkintaan oikeuttaisi epaumlilemaumlttauml puheen
uudesta paradigmasta194 Drewermannin ajattelua uhkaa toisaalta sama vaara kuin
kaikkea pitkaumllle vietyauml kontekstuaalisuutta kristinuskon ydinsisaumllloumlstauml
luopuminen Naumlin tapahtuu jos syvyyspsykologia alkaa hallita teologiaa siten
ettei haumlnen kaumlsityksessaumlaumln uskon syntymisestauml saumlily teologisen uskonkaumlsityksen
189 Myoumls Knuutila-Loukonen (2008 93) on monien saksalaisten tutkijoiden ohella huomauttanut Drewermannin argumentaatiotavan poikkeuksellisuudesta 190 Taumlllainen arviointi on tietenkin aina subjektiivista vaikka laumlhtoumlkohtanani on kaumlsitys teologiasta Jumalan transsendenttisuuden ja ihmisymmaumlrrykselle tavoittamattoman todellisuuden hyvaumlksyvaumlnauml tieteenauml 191 Kierkegaard 1992 616 192 Kierkegaard 2001 63 Kierkegaard 2004 56 71 193 Kierkegaard 1992 189 220 194 Esim Beier (2004 330) Jansen (2004164) ja Fischer (2005161) arvioivat Drewermannin luoneen uuden teologisen paradigman syvyyspsykologiaa teologiaan soveltamalla
32
transsendenttius195 Jos Drewermann vaumllttaumlauml taumlmaumln vaaran voi haumlnen tulkintaansa
pitaumlauml merkittaumlvaumlnauml kontekstuaalisena tulkintana
Tarkasteluni kohteena ovat ensiksikin Drewermannin kaumlyttaumlmaumlt kaumlsitteet
Aikaisemman tutkimuksen pohjalta tiedaumln esimerkiksi ahdistuksen ja itsensauml eli
oman minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitteiden tarjoutuvan keskeisiksi analyysin
kohteiksi196 Kiinnitaumln huomiota siihen missauml merkityksessauml Drewermann kaumlyttaumlauml
kaumlsitteitaumlaumln Selvitaumln mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja
mitkauml mahdollisesti teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml
Teologisen ja syvyyspsykologisen sisaumllloumln integroiminen samaan kaumlsitteeseen
merkitsee eri tieteiden piiriin kuuluvien kaumlsitteiden synteesiauml Taumlllauml tavoin
mahdollisesti syntyvien sisaumllloumlltaumlaumln uusien teologisten kaumlsitteiden asema
subjektiivisen uskon syntymistauml koskevan kaumlsityksen kokonaisuudessa on
analyysini keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml Synteesin tuntomerkkinauml pidaumln sitauml ettauml
teologinen ja syvyyspsykologinen kaumlsitesisaumlltouml yhdistyvaumlt uudeksi
kaumlsitesisaumllloumlksi Drewermannin systemaattisuutta vaumllttaumlvaumlstauml esitystavasta seuraa
ettauml tutkimustavaksi valikoituu joskus yksittaumlisiauml kaumlsitteitauml laajempien
tulkintakohtien vertailu Samasta syystauml johtuu ettauml tarkastelen myoumls haumlnen
implisiittisesti kaumlyttaumlmiaumlaumln kaumlsitteitauml
Toiseksi sovellan propositioanalyysia Pyrin osoittamaan Drewermannin
uskon syntyauml koskevat faktiset vaumlitteet jotka haumln esittaumlauml usein monipolvisissa
lauseissa Kolmanneksi tarkastelen Drewermannin argumentaatiota Painopisteenauml
ovat syvyyspsykologian kaumlytoumllle esitetyt perustelut Taumlhaumln liittyy sen arviointi
soveltaako Drewermann syvyyspsykologisten suuntausten kaumlsityksiauml
asianmukaisesti Arvioin myoumls miten onnistuneesti haumln perustelee
syvyyspsykologian eklektistauml soveltamista Neljaumlnneksi sovellan
rakenneanalyysia Drewermannin ajattelun kokonaisstruktuurista saa hyvaumln
kaumlsityksen analysoimalla haumlnen luomiensa teologis-syvyyspsykologisten mallien
rakennetta ja sisaumlltoumlauml Siihen liittyy analyysimuotona myoumls haumlnen kaumlsitystensauml
edellytysten analyysi Pyrin osoittamaan minkaumllaisen taustakaumlsityksen pohjalta
haumlnen kaumlsityksensauml uskon syntymisestauml nousee Taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena on
hahmottaa kokonaiskaumlsitys siitauml miten haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jos
195 Monet Drewermannin kriitikot ovat syyttaumlneet haumlntauml taumlstauml Esim Ulrich Eibachin mukaan on kysyttaumlvauml riistaumlaumlkouml Drewermannin rdquokokonaisuustulkintardquo teologiselta tulkinnalta itsenaumlisyyden Eibach 1992 14ndash15 196 Taumlssauml viitataan sekauml muuhun Drewermann-tutkimukseen ettauml lisensiaatintyoumlhoumlni Soukka 2005
33
syvyyspsykologian soveltaminen auttaa Drewermannia tulkitsemaan uskon
syntymistauml entistauml monipuolisemmin voi mielestaumlni siis puhua uudesta
paradigmasta
Laumlhden tutkimuksessani liikkeelle siitauml minkaumllaista on Drewermannin
mukaan elaumlauml ilman uskoa Teologisesti ja syvyyspsykologisesti tulkitun
ahdistuksen suhteen selvittaumlminen on siinauml keskeisintauml Seuraavaksi selvitaumln
Drewermannin kaumlsitystauml siitauml mikauml synnyttaumlauml uskon Keskeiseksi nousee taumllloumlin
haumlnen kaumlsityksensauml Raamatusta uskon laumlhteenauml koska sillauml on haumlnen mukaansa
taumlrkeauml merkitys uskon syntymisessauml Selvitaumln missauml suhteessa teologinen ja
syvyyspsykologinen tulkinta ovat toisiinsa haumlnen selittaumlessaumlaumln Raamatun
vaikuttavan uskon syntyyn Analyysini kohteena on sekauml se mikauml haumlnen
mukaansa rdquopuhutteleerdquo ihmisiauml Raamatussa ettauml se miten Raamattua on haumlnen
mukaansa tulkittava Tarkasteluni polttopisteessauml on haumlnen symbolikaumlsitteensauml ndash
sen teologisuus ja syvyyspsykologisuus Kolmanneksi analysoin Drewermannin
kaumlsitystauml siitauml mitauml ihmisessauml tapahtuu uskon syntyessauml eli analysoin haumlnen
teologista antropologiaansa Selvitaumln sekauml haumlnen kaumlsityksensauml uskon yleisistauml
antropologisista edellytyksistauml ettauml yksiloumlllisten erojen vaikutuksesta uskon
syntymiseen Haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon syntymisestauml arvioin sekauml ihmisen
mielessauml tapahtuvan ettauml sen ulkoisen ilmenemisen naumlkoumlkulmasta Jeesus
Nasaretilaisen vaikutus uskon syntymiseen on analyysin teologinen solmukohta
Tutkimukseni punaisena lankana on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteistoumln
suhteen selvittaumlminen Jokaisen luvun lopussa arvioin Drewermannin niissauml
esittaumlmaumlauml tulkintaa Naumlissauml ala-luvuissa osoitan kootusti mitauml uutta haumln on
kyseisissauml luvuissa tuonut syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen
kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml teologinen merkitys sillauml on
Tutkimukseni etenee johdannon jaumllkeen uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta
katsottuna kronologisesti
Varsinainen laumlhdemateriaali koostuu Drewermannin tuotannosta vuoteen
1996 asti Perustelen rajausta sillauml ettauml haumln on esittaumlnyt siihen mennessauml
keskeisimmaumlt kaumlsityksensauml teologian ja syvyyspsykologian suhteesta Haumln
nimittaumlin suuntasi silloin huomiotaan teologian ja luonnontieteiden suhteeseen
Valittu materiaali tuo hyvin esiin Drewermannin kaumlsityksen uskon syntymisestauml
Aineisto alkaa habilitaatiokirjasta Strukturen des Boumlsen (SB I SB II SB III 1978)
ja paumlaumlttyy Jesus von Nazareth Befreiung zum Frieden -teokseen (GF II 1996)
34
jossa Drewermann on summannut aiemmin esittaumlmaumlaumlnsauml Uudemmista laumlhteistauml
on mukana ainoastaan taumlsmentaumlvaumlauml aineistoa Teologian ja syvyyspsykologian
suhteen kannalta olennaisin laumlhdeaineisto sisaumlltyy seuraaviin teoksiin
Tiefenpsychologie und Exegese IndashII (TE I TE II 1984ndash85) ja Glauben in
Freiheit I ndash oder Tiefenpsychologie und Dogmatik (GF I 1993)
2 Ihmisen ahdistus
Teologinen kaumlsitys uskon syntymisestauml liittyy laumlheisesti kaumlsitykseen ilman
uskoa olevan ihmisen sisaumlisestauml tilasta Siitauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen
(Angst) kaumlsitettauml1 Ahdistuksen ja pelon kaumlsitteiden erottelussa haumln tukeutuu
Sartreen jonka mukaan pelon aiheuttaa jokin maumlaumlraumltty vaikkakin vain
todennaumlkoumlinen ja vaumlltettaumlvissauml oleva asia Ahdistuksen sen sijaan aiheuttaa
ihmisen oma minuus sillauml sitauml saumlaumltelee vain jokainen itse Ei mikaumlaumln (das Nichts)
nimittaumlin poistaa vapauden minun ja tulevaisuuteni vaumlliltauml2 Ahdistuksen
teologisen tulkinnan Drewermann kuitenkin rakentaa laumlhinnauml Kierkegaardin
ajattelun varaan
Luvussa 21 analysoin Drewermannin ahdistuskaumlsitteen rakentumista
luvussa 22 haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen syntymisestauml luvussa 23 haumlnen
teologisin vaumllinein luomaansa ahdistuskaumlsitettauml ja luvussa 24 miten haumln
taumlydentaumlauml sitauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Luvussa 25 arvioinmitauml uutta
Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen ahdistuksen
tulkintaan ja mikauml on sen teologinen merkitys
1 Ahdistus on vanha teologinen kaumlsite jota on vasta Kierkegaardin vaikutuksesta alettu kaumlyttaumlauml sekulaarissa merkityksessauml Wachinger 1980 203 Ahdistus on erotettavissa pelosta Se kuuluu ihmisen eksistenssiin eikauml siinauml ole moraalista aspektia Ihminen voi olla samanaikaisesti ahdistunut ja rohkea mutta ei pelaumltauml ja olla rohkea Haendler 1957 385 Saksan Angst voidaan suomentaa joko kaumlsitteellauml rdquoahdistusrdquo tai kaumlsitteellauml rdquopelkordquo Esim Tillich joka tunsi sekauml Angst-kaumlsitteen psykologisen merkityksen ettauml Kierkegaardin tuotannon kaumlyttaumlauml Angst-kaumlsitteen tilalla englannin anxiety kaumlsitettauml Vrt Tillich 1958 31 Naumlin se olisi suomennettavissa ahdistukseksi Drewermannin Angst-kaumlsite suomennetaan taumlssauml tutkimuksessa perinteistauml Kierkegaardin aringngest-kaumlsitteen suomentamistapaa noudattaen sanalla rdquoahdistusrdquo ellei taumlstauml kaumlytaumlnnoumlstauml poikkeamisesta erikseen mainita Syynauml on Drewermannin itsensaumlkin usein ilmaisema riippuvuus Kierkegaardin ahdistusta koskevasta ajattelusta 2 ldquoIm Unterschied zur Angst ist die Furcht das Ergreifen der bloszlig wahrscheinlichen aber determinierten wenngleich sich mir entziehenden Zukunft ihr entgehe ich durch Reflexion auf meine MoumlglichkeitenldquohellipldquoAngst aber ist gerade das reflektive Ergreifen meiner Selbst weil sie eben von nichts anderem als mir selbst determiniert sind weil sich zwischen mich und die Zukunft das Nichts der Freiheit schiebt die jede Determination ausschlieszligtldquo SB III 202
35 21 Ahdistus koko ihmisen kokemuksena
Drewermannin ajattelulle on ominaista pyrkimys monitieteisyyteen Se
ilmenee sekauml haumlnen raamatuntulkinnoistaan ettauml systemaattisteologisista
teoksistaan Haumln sisaumlllyttaumlauml teologiaansa luonnontieteellisiauml psykologisia ja
filosofisia kaumlsityksiauml Taumlmauml koskee myoumls haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilman uskoa olevan
ihmisen tilasta eli ahdistuksesta3 Taumlssauml alaluvussa analysoin haumlnen
ahdistuskaumlsitettaumlaumln
Ahdistuksen vaikutus ihmiselaumlmaumlaumln on Drewermannin mukaan totaalista
rdquoAhdistus on ihmisen varsinainen synti ndash sellainen ahdistus joka valtaa koko
ihmisen maumlaumlraumlauml haumlnen naumlkemyksensauml maailmankatsomuksellisissa asioissa
saumlvyttaumlauml haumlnen elaumlmaumlnkokemustaan pitaumlauml haumlntauml itseoikeutetusti vankinaan ja
naumlyttaumlauml olevan vaumlistaumlmaumlttauml haumlnen osanaanrdquo4 Drewermann perustelee siis
ahdistuskaumlsitteen kaumlyttaumlmistauml ilman uskoa olevan ihmisen tilasta sen totaalisella
vaikutuksella joka on verrattavissa teologian piirissauml yleiseen kaumlsitykseen synnin
vaikutuksesta ihmiseen Haumlnen kaumlsityksensauml siitauml ettauml ahdistusta kokevat vain
uskosta osattomat eroaa monien teologien ahdistuskaumlsityksestauml5 Haumln kaumlyttaumlauml
uskoa vailla olevan ihmisen tilanteesta ahdistuksen kaumlsitettauml jolla yleisessauml
kielenkaumlytoumlssauml viitataan pelonsekaiseen tunnetilaan 6 Ahdistus ei ole haumlnen
mukaansa psyykkinen ominaisuus muiden joukossa vaan rdquoahdistus itse antaa
ihmiselle haumlnen elaumlmaumlnsauml naumlyttaumlmoumln sen kulissit ja jopa ihmiselaumlmaumln tragedian
ainekset ihminen ei hallitse ahdistusta vaan ahdistus hallitsee haumlntauml ja tuo
3 Drewermann maumlaumlrittelee ettauml ahdistuksen vaikutusvoiman ymmaumlrtaumlmiseksi on syytauml kaumlyttaumlauml integroiden ainakin kolmen eri tieteen menetelmiauml nimittaumlin etologian (Verhaltensforschung) syvyyspsykologian ja eksistenssifilosofian GF I 309 Sudbrackin mukaan ahdistuksen teema on Drewermannin mukaan keskeinen viiden eri tieteen ja niiden metodien alueella nimittaumlin biologian etologian psykologian eksistenssifilosofian ja teologian Sudbrack 1992a 54 4 SB I XI 5 Esim Tillichin mukaan ahdistus kuuluu ihmisen olemiseen ja Kierkegaardin mukaan epaumltoivosta vapaita ovat ainoastaan todelliset kristityt Tillich 1961 31 Tillich 1984b 58 Kierkegaard 1924 33ndash34 6 Psykologiassa ahdistuneisuus anxiety Angst (joskus tuska) on epaumlmaumlaumlraumlinen pelonsekainen painostava tunnetila joka syntyy ratkaisemattomien frustraatiotilanteiden seurauksena (tilapaumlisenauml tai pysyvaumlnauml) ja joka yleensauml liittyy tulevaisuuteen kohdistuviin odotuksiin Saarinen Raija1969 ahdistuneisuus Ahdistuksen ja pelon erosta psykologian naumlkoumlkulmasta ks Egidius 1994 Aringngest pelko koskee tiettyauml vaaraa mutta ahdistus on epaumlmaumlaumlraumlisempaumlauml ja eriytymaumltoumlntauml Ahdistus on psyykkistauml tilaa koskevana diagnoosina luotu vasta 1800-luvun lopulla vaikka ahdistukseen liitettaumlvaumlt oireet on tunnettu antiikin ajoista laumlhtien 1900-luvun lopulta laumlhtien ahdistuksessa on psykologiassa ja psykiatriassa erotettu toisistaan paniikkihaumlirioumlt ja yleistyneet ahdistuneisuushaumlirioumlt Pietikaumlinen 2013 202ndash03 Ahdistuksen kaumlsitteen moniselitteisyydestauml psykologiassa teologiassa ja filosofiassa Drewermannin ahdistuksen kaumlsitteen analyysiin liittyen ks Lundahl 2000 23ndash26
36
mukanaan sisarensa apeuden ja epaumltoivonrdquo7 Ahdistus on siten Drewermannin
mukaan ihmisen elaumlmaumlauml hallitseva kokonaistila jonka vaikutukset naumlkyvaumlt myoumls
ulospaumlin Ahdistusta pidetaumlaumlnkin aiheellisesti haumlnen teologisen antropologiansa
avainkaumlsitteenauml8
Drewermannin mukaan ihmisillauml on monen tieteen keinoin tutkittavaa ja
tulkittavaa ahdistusta Haumln erottaa ensiksikin fyysisessauml muodossa ilmenevaumln
ahdistuksen ihmisten vaumlliaivoissa on muiden nisaumlkkaumliden tapaan ohjelmoituna
erilaisia ahdistustilanteita ja niitauml vastaavia reaktioita Ahdistusta aiheuttavat
lisaumlksi erilaiset kokemukset Kyseinen psyykkinen ahdistus ilmenee psyykkisinauml
oireina Kolmantena ahdistuksen laumlhteenauml on ihmisen tietoisuus Kyseinen
ahdistus syntyy oman vapauden kohtaamisesta Drewermann nimittaumlauml sitauml
tavallisesti henkiseksi (geistig) ahdistukseksi Kaumlytaumln siitauml eksistentiaalisen
ahdistuksen kaumlsitettauml koska Drewermann ajattelee sen olevan kaiken ihmisten
kokeman ahdistuksen ytimenauml9 Ahdistus liikkuu haumlnen mukaansa hissin tavoin
inhimillisen eksistenssin eri kerrosten vaumllillauml ja sitoo ne toisiinsa Naumlmauml kerrokset
Drewermann nimeaumlauml kaumlyttaumlmaumlllauml psykoanalyysin kaumlsitteitauml rdquoserdquo rdquominaumlrdquo ja
rdquoyliminaumlrdquo10 Toisessa yhteydessauml haumln ilmaisee ahdistuksen koskettavan yhtauml lailla
ihmisten rdquoviettipohjaardquo (das Es) rdquominaumlaumlrdquo (das Ich) kuin rdquohenkeaumlkinrdquo(der Geist)11
Hengen kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln haumln tukeutuu Kierkegaardin
eksistentiaalifilosofiaan jota soveltaa teologisessa merkityksessauml12 Haumln
maumlaumlrittelee siten ihmismielen rakenteen joskus syvyyspsykologisesti ja toisinaan
taas eri tieteiden naumlkoumlkulmia yhdistaumlmaumlllauml Se ettauml Drewermann maumlaumlrittelee
7 Drewermann liittaumlauml ahdistuksen kuvauksen G Bernanosin maalaispapin paumlivaumlkirjan kuvaukseen SB I XI-XII 8 Fehrenbacher 1991 202 Strohmeier 1996 4 Schnelzer 1999 217 Sudbrack 1992a 54 9 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werdenldquohellipldquoDie Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquo SB III XXIII 10 ldquoDer Begriff Angst ist bei mir wirklich vielschichtig er stellt eine Art Fahrstuhl-Logik dar Ich glaube die Angst verbindet alle Stockwerke der menschlichen Existenz Das beginnt ganz unten in der Tierpsychologie Es laumlsst sich zeigen dass es nicht beliebig viele Aumlngste gibt sondern dass wir im Zwischenhirn auf etwa fuumlnf verschiedene Angstsituationen programmiert sind und auf diese spezifisch aumlhnlich wie die Saumlugetiere reagierenldquohellipldquoUnd diese drei Schichten die Aumlngste die objektiv in der Auszligenwelt liegen und die von anderen Menschen mit der Interpretation der Auszligenwelt vermittelt werden die Angstprogramme die aus dem Erbe der Evolution in uns liegen plus die Angst die aus dem Bewusstsein kommt ndash diese drei mischen sich und bilden die Fahrstuhllogik aller drei Ebenen ndash von Es Ich und Uumlber-Ichldquo Propheten 38 40 Ks myoumls GF I 309 UA 101-02 11 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 12 Vrt GF I 33
37
ahdistuksen kolme tasoa taumlllauml tavoin toisistaan poikkeavasti osoittanee haumlnen
teologisen intressinsauml olevan enemmaumln praktista kuin teoreettista laatua
Drewermann korostaa ettauml ihmisten ahdistus on erilaisista
ilmenemismuodoistaan huolimatta yhtauml ja samaa ahdistusta13 Erilaiset menetykset
synnyttaumlvaumlt siten psyykkistauml ahdistusta perimaumlaumln kuuluvan fyysisen ahdistuksen
pohjalta 14 Eksistentiaalinen ahdistus puolestaan irrottaa haumlnen mukaansa erilliset
ahdistussisaumllloumlt tilannetekijoumlistauml ja saa ne vaumlistaumlmaumlttauml uhkaamaan olemistamme15
Ahdistuksen ulkoisista ilmenemismuodoista tulee naumlin Drewermannin mukaan
sisaumlisten ahdistusten vertauskuvia Ahdistus kasvaa tietoisuuden lisaumlaumlntyessauml ja
muuttuu laadultaan sulautuessaan ihmisen eksistenssiin16 Drewermann vaumlittaumlauml
ettauml epaumlusko ilmenee jokaisessa haumlnen fyysisyytensauml psyykkisyytensauml ja
henkisyytensauml pohjalta Haumlnellauml on holistinen ihmiskaumlsitys17 Haumln pyrkii tekemaumlaumln
teologiasta filosofian kaltaisen yleisen tutkimusalan
Eksistentiaalinen ahdistus edustaa Drewermannin ajattelussa ahdistuksen
ylintauml tasoa Sen kauhistavuus perustuu haumlnen mukaansa siihen ettei omaa itseaumlaumln
voi paeta Se voimistaa haumlnen mukaansa kaikkien muiden ahdistuksen muotojen
13 ldquoIch glaube dass eine einzige Angst im Untergrund der verschiedenen Angstformen zu finden istldquoGespraumlche 21 14 ldquoUraumlngste innerlich zusammengehoumlren und eine Einheit bildenldquohellipldquoAllen Aumlngsten gemeinsam ist ihre Zugehoumlrigkeit zur depressiven ErlebnisbereitschaftldquohellipldquoAngsterlebenldquohellipldquodurch bestimmte Formen von Objektverlust ausgeloumlst wirdldquo SB II 232 15ldquoDie geistigen Angstformen hingegen schlieszligen sich den vorgegebenen Problemstellungen an sie loumlsen aber die einzelnen Angstinhalte endguumlltig aus ihren situativen oder kommunikativen Bedingtheiten und Zufaumllligkeiten heraus und erheben sie in den Rang notwendiger wesentlicher und unvermeidbarer Gefaumlhrdungen des Daseinsldquo GF I 353 16 ldquoBeide Angstreihen lassen sich thematisch aufeinander beziehen indem die psychischen Angstformen als verinnerlichte Formen einer urspruumlnglich aumluszligeren (acuterealenacute) Thematik von Bedrohung und Gefahr verstanden werden koumlnnenldquohellipldquo die ehedem aumluszligerlichen Themen der Angst werden jetzt zu symbolischen Vorbildern innerer Aumlngsteldquohellipldquodie Angst selber quantitativ mit dem Grad der wachsenden Bewusstwerdung der Lebensvorgaumlnge zunimmt und zugleich qualitativ die Angstinhalte selber mit der Existenz des Menschen verschmelzenldquo GF I 352ndash353 17 Holistisuudella ymmaumlrretaumlaumln yleisimmin sitauml ettauml ihmisen eri olemuspuolet ovat hyvin tiiviisti toisistaan riippuvaisia Ne ovat yhdessauml paljon tiiviimmaumlllauml tavalla kuin kausaalisuhteessa oletetaan Siksi ihmistauml tulee tarkastella ja ymmaumlrtaumlauml haumlnen situaatiostaan kaumlsin Rauhala 1983 46 48 Kettunen 1990 58 Holismin kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln nykyaumlaumln erityisesti ns vaihtoehtoisen spiritualiteetin piirissauml uushenkisen ajattelun pohjalta Esim British Holistic Medical Association maumlaumlrittelee holismin tarkoittavan ihmisen naumlkemistauml ympaumlristoumlnsauml yhteyteen kuuluvana sekauml ihmisen ymmaumlrtaumlmistauml ruumiiksi ja hengeksi Hedges amp Beckford 2000 173 Uushenkisyys eli New age -ilmiouml puolestaan on laaja ja diffuusi Hedges amp Beckford 2000 170 Holistista ihmiskaumlsitystauml edustaa esim ns the whole person -ajattelu joka pitaumlauml sairautta emotionaalisen spirituaalisen ja fyysisen tason yhteisenauml asiana Hedges amp Beckford 2000179 Holistinen ihmiskaumlsitys on saanut 1960- ja 1970-luvuilta alkaen paljon julkisuutta rdquothe human potential movementrdquo-liikkeessauml jonka syntyyn on eniten vaikuttanut psykologia Carl Gustav Jungista ja Abraham Maslowin humanistisesta psykologiasta alkaen ja toiseksi idaumln uskontojen tutuksi tuleminen laumlnsimaissa Puttick 2000 201ndash07 Drewermannin ihmisolemuksen eri tasoille antamat nimitykset vaihtelevat eri yhteyksissauml Taumlssauml tutkimuksessa liitytaumlaumln Drewermannin ajattelussa
38
vaikutusta rdquoUlkoisten tekijoumliden ahdistavuus riippuu niille annetusta
merkityksestauml joka puolestaan riippuu elaumlmaumlnkatsomuksestardquo18 Drewermann
arvioi taumlmaumln naumlkemyksensauml pohjalta ettauml esimerkiksi pappiskutsumuksen
laumlhtoumlkohtana voi olla itsensauml hylaumltyksi tuntevan nuoren omasta psyykkisestauml
tilastaan tekemauml ontologinen tulkinta19 Eksistentiaalinen ahdistus on siten
inhimillisen tuskan ytimenauml joka antaa merkityksen kaikille ahdistuksen
muodoille
Ahdistuksen laatua kaumlsitellessaumlaumln Drewermann tukeutuu kahteen erilaiseen
tulkintaan ihmisen mielestauml Esimerkiksi hissin vertauskuvaa kaumlyttaumlessaumlaumln haumln
maumlaumlrittelee mielen kerroksiksi ruumiin sielun ja hengen20 Sama kolmijako
esiintyy kristillisessauml teologiassa jo Origeneella21 Kierkegaardiin tukeutuessaan
Drewermann kuitenkin maumlaumlrittelee ettauml ruumiiseen ja sieluun liittyvauml rdquohenkirdquo
muodostaa ykseyden naumlistauml kolmesta22 Teologiassa on vallitsevana juuri taumlmauml
naumlkemys hengestauml erityisenauml koko ihmisen olemusta yhdistaumlvaumlnauml hengellisenauml
tekijaumlnauml23 Drewermannin kielikuva ihmispersoonan kerroksista sopii huonosti
yhteen haumlnen hengen eritysasemaa korostavan ihmiskuvansa kanssa Haumlnen
kaumlsityksensauml eksistentiaalisen ahdistuksen vaikutuksesta ahdistuksen
kokonaisuuteen jaumlauml naumliden lausumien perusteella jonkin verran epaumlselvaumlksi Sen
ettauml eksistentiaalinen ja psyykkinen ahdistus ovat vuorovaikutuksessa haumln sen
keskeisimpaumlnauml esiintyvaumlaumln jaotteluun ja puhutaan sen mukaisesti fyysisestauml psyykkisestauml ja eksistentiaalisesta ahdistuksesta 18 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuss fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden indem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst zuruumlckgefuumlhrt werden Die Wahrheit und die Furchtbarkeit der Angst besteht ja gerade darin dass man nicht vor etwas Fremdem zuruumlckschaudert das man vermeiden oder vor dem man fliehen koumlnnte sondern letztlich immer und unausweichlich vor sich selbstldquohellipldquoIn Wirklichkeit ist die Macht der aumluszligeren Faktoren abhaumlngig von der Bedeutung die man ihnen verleiht und diese haumlngt ganz und gar an der Art eigenen Lebensentwurfsldquo SB III XXIII 19 ldquoDas Gefuumlhl ontologischer Unsicherheit das wir bisher als eine Grundtatsache in der Motivation des Klerikerseins herausgearbeitet haben laumlsst sich psychoanalytisch als eine direkte Folge des Gefuumlhls der Nichtakzeptiertheit seitens der primaumlren Kontaktpersonen verstehenldquo KPI 270 20 Propheten 38 40 21 Annala 1993 94 Myoumls Kettler 1960 1696ndash1697 22 ldquoacuteDer Menschacute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das acuteDritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Kierkegaard 1964 110 Kierkegaard 1924 19 23 Anderson 2000 24
39
sijaan tuo selkeaumlsti esille Taumlssauml suhteessa haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml muistuttaa
esimerkiksi Viktor E Franklin eksistentiaalianalyyttistauml ahdistuskaumlsitettauml24
Eksistentiaalisen ja psyykkisen tason ilmioumliden yhteenkuuluvuutta
Drewermann perustelee tukeutumalla Kierkegaardiin taumlmauml on puhunut samasta
asiasta kuin psykoanalyysi myoumlhemmin vaikkakin toisesta naumlkoumlkulmasta25
Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl arvioivat ettauml esimerkiksi synnin ja
neuroosin yhdistaumlminen on Kierkegaardin vaikutusta26 Drewermann on naumlin
luonut Kierkegaardin ajattelun ja syvyyspsykologisten tulkintojen pohjalta
uudenlaisen holistisen epaumluskon tilan kaumlsitteen terapeuttisen teologiansa
laumlhtoumlkohdaksi Kriitikotkin ovat arvostaneet sen omintakeisuutta27 Taumlmaumln
tutkimuksen naumlkoumlkulmasta on oleellisinta ettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ahdistuksen
kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen sisaumlltoumljauml
yhdistaumlvaumlssauml merkityksessauml Haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja
syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsitteen synteesi
22 Ahdistuksen syntyminen
Drewermann kaumlyttaumlauml siis uskon ulkopuolella olemisen tilasta ahdistuksen
kaumlsitettauml ja vaumlittaumlauml ettauml henkinen eli eksistentiaalinen ahdistus on taumlmaumln holistisen
ahdistuksen ytimenauml Haumln tarkoittaa eksistentiaalisella ahdistuksella Jumalasta
erottavaa ahdistusta Miten Jumalasta joudutaan haumlnen mukaansa eroon ja onko se
vaumlltettaumlvissauml Miten ahdistuksen syntyminen on haumlnen mukaansa selitettaumlvissauml
syvyyspsykologisesti Mikauml on haumlnen tulkintansa suhde muiden
syvyyspsykologisesti tulkitsevien tulkintaan Taumlssauml alaluvussa etsin vastausta
naumlihin kysymyksiin
Drewermann vertaa psykoanalyysiin tukeutuen ihmisen alkuperaumlistauml
Jumala-yhteyttauml imevaumlisikaumlisen narsistiseen kokemukseen aumlidistaumlaumln ihminen on
24 Esim Frankl 1987 18ndash19 Drewermann myoumls tukeutuu Viktor E Frankliin kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen eri muotoja Esim SB III 113 469 471 477 25 ldquoDie Gedanken Kierkegaards sind heute von groumlszligtem Interesse geblieben weil seine Darlegung uumlber die Verzweiflung unmittelbar nur vom anderen Ende her vorwegnimmt was in der Psychoanalyse als Neurose beschrieben wirdldquo PM I 129 Viittaus on Kuolemansairaus-teokseen jonka sisaumllloumln ajatellaan edustavan Kierkegaardin omaa ajattelua 26 Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 27 Esimerkiksi Kassel korostaa Drewermannin ahdistuskaumlsityksen omintakeisuutta vaikka suhtautuukin siihen muuten varsin kriittisesti Kassel 1993 7ndash8
40
samanlaisessa turvassa kuin lapsi aumlitinsauml sylissauml28 Haumln nimittaumlauml sitauml
psykoanalyyttisesti varhaisimmaksi oraaliseksi vaiheeksi29 Ihminen elaumlauml haumlnen
mukaansa silloin sellaisessa sopusoinnussa itsensauml kanssa jonka Jungin
analyyttinen psykologia tulkitsee tietoisen ja tiedostamattoman mielen
ykseydeksi30 Taumlssauml viattomuuden tilassaan ihminen kuuluu vielauml luontoon eikauml
haumlnellauml siksi ole hengessauml koettavaa eksistentiaalista ahdistusta Haumlnellauml on
kuitenkin ahdistusta jonka tuottaa mahdollisuus astua omaan vapauteensa ja
omaan todellisuuteensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann vielauml korostaa
ettei viattomuuden tilassa elaumlvaumln ihmisen ahdistus ole kuitenkaan eksistentiaalista
ahdistusta eikauml siihen sisaumllly syyllisyyttauml31 Kaumlsitys ahdistumista edeltaumlneestauml
viattomuuden tilasta vertautuu Paul Tillichin dreaming innocence -oppiin vaikkei
Drewermann mainitsekaan Tillichiauml32
Syntiinlankeemuskertomus33 kuvaa Drewermannin mukaan parhaiten
ahdistuksen syntymistauml Haumln kaumlsittelee sen sisaumlltoumlauml habilitaatioteoksessaan
Strukturen des Boumlsen eksegeettisestauml psykoanalyyttisestauml analyyttis-
psykologisesta ja filosofisesta naumlkoumlkulmasta34 Kertomusta tulkitaan haumlnen
mukaansa vaumlaumlrin jos Jumala-suhteen katkeamisen syynauml pidetaumlaumln ylpeyttauml
Ihmisen ahdistuminen jaumlauml silloin huomaamatta35 Perinteinen selitys on haumlnen
28 rdquoDer Schutzraum der Mutter steht dem Kind ausschlieszliglich und ungeteilt zur VerfuumlgungldquohellipldquoDas Bild des Gartens symbolisiert lediglich das was die Mutter dem Kind bedeutetldquohellipldquoDas Bild entspricht ganz und gar dem acuteprimaumlrenacute acuteNarziszligmusacute des Saumluglingsldquo SB II 23 29 SB II 547 Freudin mukaan viettityydytyksen saaminen keskittyy oraalivaiheessa (noin 0ndash1v) suuhun Drewermannin mukaan lapsi elaumlauml varhaisinta oraalista vaihetta puolen vuoden ikaumlaumln asti 30 rdquoSo stellt psychologisch das Paradies ein Bild des Friedens und der Einheit des Menschen mit sich selbst darldquohellipldquoDas Bild des Adams alles in sich schlieszligt was psychisch zum Menschen gehoumlrt also den ganzen Bereich des Unbewuszligten aus dem sich das Bewuszligtsein erhebtldquo SB II 29 31 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquohellipldquoNun ist er aber wesentlich nicht nur durch die Natuumlrlichkeit sondern durch den Geist bestimmt Als Geist entwirft der Mensch seine eigene Freiheit in ihr betritt er seine eigentliche Wirklichkeit diese aber ist das Feld der reinen Moumlglichkeit und dieses Nichts der Freiheit die dem Geiste moumlglich ist erzeugt Angst acute Dies meint Kierkegaard ist das tiefe Geheimnis der Unschuld dass sie zur gleichen Zeit Angst ist acute ldquo SB III 437 Kierkegaard 1964 55ndash56 32 Tietoisuuteen heraumlaumlminen eli essentiasta eksistentiaan siirtyminen aiheuttaa naumlet Tillichin mukaan ahdistusta olennossa jonka olemassa olo oli rdquonukkuvan viattomuudenrdquo tilassa vielauml potentiaalista eikauml aktuaalista Tillich on Drewermannin tavoin tukeutunut Kierkegaardiin maumlaumlritellessaumlaumln ihmisen syvimmaumln ahdistuksen liittyvaumln haumlnen tietoisuuteensa rajallisesta vapaudestaan Tillich 1962 33ndash35 33 Gen 3 34 Strukturen des Boumlsen -teoksensa osissa SB I SB II ja SB III 35 ldquoDas Tun des Menschen hat man oft als acuteStolzacute bezeichnet und mit dem Streben nach dem von Gott verbotenen Wissen und dem Wie-Gott-sein-Wollen begruumlndetldquohellipldquoDiese Auffassung ist aber nur zT berechtigt und falsch wenn von ihr her ein Gesamtverstaumlndnis von Gn 3 1ndash7 ermoumlglicht werden soll Den das Motiv des Stolzes kommt erst in Gn 35 zum Ausdruck und erklaumlrt durchaus
41
mielestaumlaumln myoumls ristiriitainen Jumalan yhteydestauml lankeamisen ajatellaan naumlet
kuuluvan kaikkien ihmisten eksistenssiin mutta sitauml pidetaumlaumln samalla vapaan
tahdon ratkaisuna Lankeamisesta voidaan naumlin syyttaumlauml ihmistauml itseaumlaumln
Drewermann vaumlittaumlauml ratkaisseensa kyseisen perisyntiopin ongelman Kierkegaardin
nerokkaaseen oivallukseen tukeutumalla Sen mukaan ihmisestauml tulee syyllinen
ahdistuksen vuoksi36 Ahdistus taas on haumlnen mukaansa aina kuulunut ihmislajin
elaumlmaumlaumln sillauml se on syntynyt itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen
(Geist) ilmestyessauml lajin kehitykseen37
Syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumakulkua Drewermann kaumlsittelee
keskitetysti eksegeettiseksi nimeaumlmaumlssaumlaumln Strukturen des Boumlsen I -teoksessa38
Kyseessauml ei haumlnen mukaansa ole varsinainen analyysi tai tulkinta vaan
kertomuksessa esiintyvien emotionaalisten tekijoumliden verbalisointi39 Pidaumln sitauml
kuitenkin tulkintana Haumln esittaumlauml siihen lisaumlnaumlkoumlkohtia teoksessaan Strukturen des
Boumlsen II psykoanalyyttistauml ja analyyttis-psykologista tulkintaa soveltamalla
Psykoanalyyttinen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta on haumlnen mukaansa
syvyyspsykologisista tulkinnoista paras koska sen avulla voi ymmaumlrtaumlauml jahvistista
kertomusperinnettauml40 Se tulkitsee haumlnen mukaansa Jumalasta luopumista kuten
jahvistin tekstikin41 Psykoanalyysiin tukeutuen Drewermann keskittyy
analysoimaan kertomuksen motiiveja ja symboleja42 Ahdistuksen syntyyn
liittyviauml motiiveja ovat haumlnen mukaansa syoumlmiskiellon kuoleman uhan ja
paratiisista karkottamisen motiivit kaumlaumlrme naisen houkuttelijana ja nainen miehen
houkuttelijana43 Kaikki naumlmauml motiivit ovat mukana myoumls haumlnen eksegeettisessauml
tulkinnassaan Drewermann epaumlilee ettei Jungin analyyttinen tulkinta tuo
nicht ja macht gerade unverstaumlndlich wie die Frau die den ersten Ansturm der Schlange so weit von sich gewiesen hat mit einem Mal in die Suumlnde geraumltldquo SB I 75 36 ldquoDas Kernproblem der acuteErbsuumlndenlehreacute das all diesen Definitionen ihre Berechtigung aber auch ihre Grenzen zuweist besteht indessen in der Paradoxie daszlig der Abfall von Gott zur Existenz eines jeden Menschen gehoumlren also notwendig sein soll und trotzdem einen Akt der Freiheit darstellen muss um Schuld des Menschen und nicht der Teil der Schoumlpfung Gottes zu senldquohellipldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 Syyllisyysteemasta enemmaumln SB III 540ndash82 37ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 38 SB I 53ndash74 39 SB I 53 40 SB I XLII 41 SB I XLIIndashXLIII 42 SB II 52ndash124 152ndash247 Syntiinlankeemuskertomusta Drewermann kaumlsittelee filosofisesta naumlkoumlkulmasta SB III 436ndash460 ja naumlkoumlkulmaansa maumlaumlrittelemaumlttauml UA 56ndash76 ja GF II 121ndash40
42
psykoanalyyttisen tulkinnan tavoin esiin syntiinlankeemuskertomuksen
erityisyyttauml mutta esittaumlauml kuitenkin myoumls jungilaisen tulkinnan44 Seuraavassa
analysoin Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa haumlnen eri
teoksissaan esittaumlmaumlnsauml pohjalta Keskityn analyysissani siihen mitauml kertomus
haumlnen mukaansa paljastaa ahdistuksen syntymisestauml ja vaikutuksista ja mikauml on
haumlnen tulkintansa suhde eraumlisiin muihin syvyyspsykologisiin tulkintoihin
Drewermann mainitsee syntiinlankeemusta syvyyspsykologisesti tulkitessaan
runsaasti sen eri edustajien tulkintoja kertomuksen yksityiskohdista mutta haumln
tyytyy yleensauml vain esittelemaumlaumln niitauml
Drewermann korostaa syntiinlankeemuskertomuksen psykologista
osuvuutta se kuvaa sitauml miten ahdistus seurauksineen saa ihmisen valtaansa 45
Keskeisintauml siinauml on Jumalaan kohdistuva epaumlily Paratiisin kaumlaumlrme saa sen aikaan
vaumlaumlristelemaumlllauml Jumalan lupausta ja kieltoa46Ahdistuksen synnyttaumlauml siis kaumlaumlrmeen
puhe Sen ainekset ovat Drewermannin mukaan alkuisin Jumalan luomasta
maailmasta eivaumltkauml mistaumlaumln erillisestauml rdquopimeyden valtakunnastardquo 47 Kertomuksen
Jumala on haumlnen mukaansa persoona eikauml missaumlaumln tapauksessa tulkittavissa
ihmismielen osaksi48 Haumln painottaa erityisesti ettauml Jumala ja ihminen ovat eri
persoonia49 Drewermann pitaumlauml taumlrkeaumlnauml huomata ettauml ahdistuksen aiheuttajaksi
esitetaumlaumln Jumalan luoma olento sillauml ei ole olemassa mitaumlaumln pahuutta johon
Jumalan valta ei ulottuisi50 Jumalan syynauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan voi
pitaumlauml sitauml ettauml ihminen lankeaa sillauml Jumala ei ole luonut ihmistauml pahaan
taipuvaiseksi kuten haumln huomauttaa Jungin vaumlittaumlvaumln Taumlllaiset vaumlitteet edustavat
haumlnen mukaansa gnostisismia51 Haumln viittaa naumlin gnostilaisen antropologian
platonistiseen ihmiskaumlsitykseen52 Haumln ei myoumlskaumlaumln yhdy Jungin vaumlitteeseen
jonka mukaan Jumala tahtoi ihmisten lankeavan ja loi siksi kaumlaumlrmeen53
43 SB II 16 44 SB II 140 Jungilaiseen tulkintaan syntiinlankeemuskertomuksesta Drewermann tukeutuu SB II 124ndash152 45 rdquoEs ist das Ergebnis unserer Beschaumlftigung mit der jahwistischen (j) Urgeschichte deren Interpretation wir hier vorlegenldquohellipWir moumlchten und zwar theologisch verbindlichldquohellipldquohinweisen auf die Ausweglosigkeit einer Existenz ohne Gottldquo SB I XIIndashXIII 46 SB I 53ndash60 47 SB I 60ndash73 81 48 SB III 158 Drewermann syyttaumlauml gnostisismista kirjailija Thomas Mannia 49 SB III 577 50 ldquoSchlangeldquohellipldquoistldquohellipldquonur eines der Tiere acutedie Jahwe der Gott gemacht hatacute gerade also nichtldquohellipldquoeine selbstaumlndige MachtldquohellipldquoEs gibt kein Boumlses das sich Gottes Machtbereich entzoumlge Das steht am Anfang Und wir werden diesen Fingerzeig nicht vergessen duumlrfenldquo SB I 55 51 SB II 147 SB III 185 363 Drewermann viittaa Jungin teokseen Ein Moderner Mythus X 388 52 Ks Pearson 2005 84 53 Kille 2001 87
43
Kuitenkaan Drewermann ei pidauml Jungia gnostikkona54 Analysoidessaan
syvyyspsykologisesti kaumlaumlrmesymbolin merkitystauml Drewermann tukeutuu
mieluummin psykoanalyysin edustajiin jotka pitaumlvaumlt kaumlaumlrmettauml seksuaalisena
symbolina kuin analyyttisen psykologian edustajien tulkintaan kaumlaumlrmeestauml
ihmismielen pimeiden puolien symbolina55 Seksuaalisymboliksi kaumlaumlrmeen
tulkitsee esimerkiksi psykoanalyytikko Ludvig Levy56
Jung ja haumlnen monet seuraajansa korostavat kaumlaumlrmesymbolin
ambivalenttisuutta Se voi Jungin mukaan symboloida mielen pimeaumln puolen eli
varjon lisaumlksi myoumls aumlitiauml ja animaa eli ihmismielen naisellista puolta57
Drewermann tuntee naumlmauml merkitykset58 Haumln tarttuu Jungin tapaan tulkita
syntiinlankeemuksen kaumlaumlrmettauml sen myytin valossa joka kaumlsittelee taistelua
lohikaumlaumlrmettauml vastaan59 Myyttien erona on haumlnen mukaansa ettauml
syntiinlankeemuskertomuksessa kaumlaumlrmettauml ei yritetauml tappaa Kertomuksen ihmiset
eivaumlt ole sankareita eivaumltkauml halua hyoumlkaumltauml Jumalaa ja haumlnen luomaansa vastaan
Kysymys on onnettomuudesta Drewermann ei siksi hyvaumlksy Jungin tulkintaa
jonka mukaan syntiinlankeemuskertomus olisi kuvaus tietoisuuteen heraumlaumlmisestauml
tai oman minuutensa (Selbst) loumlytaumlmisestauml Haumln torjuu selkeaumlsti taumlmaumln vaumlitteen60
Haumln ei syntiinlankeemuskertomusta tulkitessaan juuri tuo esille ahdistuksen
mahdollisia positiivisia vaikutuksia61 Tietoisuuteen heraumlaumlmisen ja minuuden
loumlytaumlmisen esivaiheiden kuvaukseksi se haumlnen mukaansa kuitenkin sopii mutta
haumln ei maumlaumlrittele tarkemmin milloin minuus olisi loumlydettaumlvissauml62
Uskontopsykologi Anton A Bucher huomauttaa oikein ettauml Drewermannin
tulkinta eroaa taumlssauml Jungin tulkinnasta63 Drewermann naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml
ihminen voisi loumlytaumlauml minuutensa jo lapsuudessaan kun se Jungin mukaan on
yleensauml mahdollista vasta keski-iaumlssauml
54 SB III 157 Haumln on siis samaa mieltauml kuin Jungin ajattelua gnostilaisuuden naumlkoumlkulmasta selvittaumlnyt Robert A Segal jonka mukaan Jung tosin soveltaa joitakin gnostilaisia kaumlsityksiauml analyyttiseen psykologiaansa mutta ei ole uskonnollisessa mielessauml gnostikko Segal Robert A 1992 18ndash19 25 55 SB II 89 103 SB III 154 56 Kille 2001 62 57 Kille 2001 86 Jung 1973 GW 5 sect541 Jung 1976b GW 92 sect 390 viite 84 58 SB II 131 59 SB II 141ndash46 Esim Jung 1973 GW 5 sect 538 sect 575 60 rdquoNicht ist es wahr daszlig die j acuteSuumlndenfallerzaumlhlungacute als ein Bild der Selbstfindung und Individuation zu verstehen seildquo SB II 146 61 Esim SB III 546 haumln sen sijaan korostaa ahdistuksen voivan johtaa turvautumaan Jumalaan 62 rdquoBeim sog Suumlndenfallrdquohelliprdquoum einen Vorgang der Selbstfindung und Bewuszligtwerdung gehtldquo SB II 139 144 146 SB III 124 Vrt Jung 1978 GW 13 sect 244 63 Bucher 1992a 78 Jungin mukaan individuaatio eli itsensauml tai minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista vasta keski-iaumlssauml
44 Psykoanalyytikot tulkitsevat tavallisesti syntiinlankeemuskertomuksen
kaumlsittelevaumln seksuaalista rikkomusta koska se heidaumln mukaansa edustaa eettisiauml
normeja seksuaalisuudelle asettanutta juutalaisuutta Esimerkiksi Levyn mukaan
lankeemuksen symboliksi on tietoisesti valittu syoumlminen joka tunnetaan
seksuaalisena symbolina64 Eksegeettistauml tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln myoumls
Drewermann arvioi ettauml siihen voi sisaumlltyauml seksuaalisia elementtejauml mutta
seksuaaliseen rikkomukseen keskittyvauml tulkinta ei haumlnen mukaansa ole missaumlaumln
tapauksessa ainoa oikea tulkinta65Syntiinlankeemuskertomus on haumlnen mukaansa
ennen muuta kuvaus Jumalasta erottavan eksistentiaalisen ahdistuksen
syntymisestauml Haumln ajattelee psykoanalyyttisen tulkinnan voivan synnyttaumlauml
mielivaltaista spekulaatiota ja loumlytaumlauml kertomuksesta siihen sisaumlltymaumlttoumlmiauml
motiiveja66 Syntiinlankeemuskertomusta ei Drewermannin mukaan voi tulkita
moraalin naumlkoumlkulmasta67
Mikauml sitten aiheuttaa sen ettauml ahdistuksettomassa paratiisissa elaumlvauml ihminen
ahdistuu kaumlaumlrmeen puheesta ndash Tai jos kysymys sovelletaan ihmiselaumlmaumlaumln
yleisemmin mikauml saa ihmisen kokemaan eksistentiaalista ahdistusta
Drewermannin mukaan ahdistumisen syynauml on kognitiivis-affektiivinen konflikti
Jumala on taumlhaumln asti ollut ihmisille elaumlmaumln laumlhde mutta nyt haumln naumlyttaumlauml uhkaavan
ihmistauml kuolemalla68 Drewermann kuvaa perusteellisesti Eevan ja kaumlaumlrmeen
kohtaamista mutta ei painota mitenkaumlaumln naisen syyllisyyttauml vaan korostaa
ihmisten syyllisyyden ja rangaistuksen yhteisyyttauml69 Se ettauml Eeva antaa hedelmaumln
myoumls Adamille osoittaa haumlnen mukaansa ettauml syntinen turvautuu toiseen koska
jaumlauml yksin70 Eeva on siis rdquoheikko nainenrdquo Psykoanalyytikko Gudrun Jork sen
sijaan naumlkee kertomuksen Eevassa vahvan aumlidin joka kapinoi patriarkaalisesti
toimivaa Jumalaa vastaan71 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln tulkinnan
myoumlhemmin72 Haumln tulkitsee siis Eevan syvyyspsykologisesti usealla tavalla
Kaumlaumlrme astuu Drewermannin tulkinnassa Jumalan tilalle ihmisen
turvaajaksi Haumln kuvaa lankeemuksen tapahtuvan Eevan ja kaumlaumlrmeen
64 Kille 2001 61 62 65 SB II 102 120ndash21 66 SB II 118 67 SB III 49ndash59 68 ldquoEr der wenig vorher der Ursprung und Garant des Lebens der Menschen war erscheint jetzt als der Bedrohende und den Tod Verhaumlngende Hier liegt denn auch der Konfliktstoffldquo SB I 62 69 SB I 71 70 SB I 71ndash72 71 Kille 2001 68 72 SB II 123
45
monipolvisen sananvaihdon tuloksena Olennaista siinauml on Eevan epaumlvarmuuden
ja ahdistuksen lisaumlaumlntyminen Kaumlaumlrme saa Jumalan naumlyttaumlmaumlaumln despootilta joka
uhkailee ihmistauml mutta ei kuitenkaan pysty toteuttamaan uhkauksiaan Taumlllaisesta
heikosta ihmisiaumlkin kadehtivasta Jumalasta on helppo luopua73 Jungin teorian
kehittaumljauml John Sanford voisi huomauttaa Drewermannille ettauml myoumls jotkut
gnostikot pitaumlvaumlt kertomuksen kaumlaumlrmettauml pelastajana74 Drewermannin
eksegeettisen tulkinnan yhdistaumlauml psykoanalyytikkojen tulkintaan Jumalan
tulkitseminen isaumlksi Naumlmauml tulkitsevat kertomusta oidipaalisena draamana Jumala
on siinauml isauml ja Adam haumlnen poikansa Eeva on aumliti mutta haumlnen roolinsa
psykoanalyytikot tulkitsevat eri tavoin75 Myoumls Drewermann esittaumlauml omanlaisensa
oidipaalisen tulkinnan jossa Jumalaa edustaa kaumlaumlrme Taumllloumlin haumln siis paumlaumlttelee
kertomuksen kaumlsittelevaumln yli kolmevuotiaiden elaumlmaumlauml76 Sen mukaan kertomus
kuvaa psykoanalyyttisesti tulkittuna Eeva-tyttaumlren houkutusta insestisuhteeseen
kaumlaumlrmeisaumln kanssa Tulkintaansa haumln perustelee lapsuuden isaumlsuhteen
vaikutuksella tyttaumlren myoumlhempaumlaumln puolisonvalintaan77 Psykoanalyytikko Otto
Rank taas tulkitsee Eevan Adamin aumlidiksi ja Adamin ajavan aumlitinsauml kaumlaumlrmeen
houkutuksesta insestiseen suhteeseen kanssaan Toiseksi tulkintamahdollisuudeksi
Rank esittaumlauml ettauml kyseessauml olisi Jumala-isaumln ja Eeva-tyttaumlren vaumllinen insesti78
Drewermann mainitsee syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa taumlydentaumlessaumlaumln
jaumllkimmaumlisen mahdollisuuden79 Haumln ajattelee siis syntiinlankeemuskertomuksen
olevan tulkittavissa syvyyspsykologisesti monella tavalla Psykoanalyytikko Geacuteza
Rόheimin mukaan juuri se ettauml seksuaalisuuden luonut Jumala tuomitsee sen
osoittaa syntiinlankeemuskertomuksen kuvaavan isaumln ja pojan vaumllistauml konfliktia80
Eeva ajattelee Drewermannin mukaan paumlaumlsevaumlnsauml ahdistuksestaan kaumlaumlrmeen
avulla Haumln ponnistelee silti pitkaumlaumln pysyaumlkseen Jumalan puolella81
Lankeemuksesta on kysymys vasta silloin kun yritys raukeaa Varsinainen
lankeemus tapahtuu Drewermannin mukaan kuin hypnotisoituna ihmisen itsensauml
73 SB I 56 74 Kille 2001 88ndash89 75 Kille 2001 64 76 Oidipaalinen vaihe sijoittuu Freudin ja Drewermannin mukaan 3-56 vuoden ikaumlaumln SB II 547 77 SB II 116 78 Kille 2001 62ndash63 79 SB II 116 80 Kille 2001 66 81 SB I 55ndash71
46
ollessa passiivinen82 Pahaan taipumisen keskeisimpaumlnauml syynauml haumln pitaumlauml ihmisen
epaumlvarmuutta ja alemmuudentunteita ja korostaa aivan suomalaisen
haumlpeaumltutkimuksen tapaan kristittyjen keskeisenauml tuntemuksena olevan
epaumlvarmuus muille kelpaamisesta83 Haumlnen mukaansa olisi gnostisismia vaumlittaumlauml
Jungin tavoin ettauml Jumalan pelkaumlaumlminen (Furcht) olisi aiheuttanut lankeamisen 84
Ihmisen epaumlvarmuus siitauml voiko Jumalaan enaumlauml luottaa on haumlnen mukaansa sen
sijaan syynauml myoumls ahdistuksen jatkumiseen Taumlssaumlkin haumln siis syyttaumlauml Jungia
gnostilaisista korostuksista vaikka ei pidauml taumltauml varsinaisena gnostikkona85
Drewermannin mukaan ahdistus ajaa lankeamaan yhauml uudelleen ja siten yhauml
suurempaan ahdistukseen86 Haumln on samaa mieltauml kuin Gudrun Jork jonka
mukaan syntiinlankeemuksen kaltainen tilanne saa ihmiset pelkaumlaumlmaumlaumln
ahdistuneina Jumala-isaumln rangaistusta87 Inhimillinen ahdistus johtuu siis
Drewermannin mukaan perimmaumlltaumlaumln Jumala-suhteen puuttumisesta mutta haumln
korostaa ahdistuksen kokonaisvaltaisuutta syvyyspsykologiaa ahdistuksen
syntytapahtumaan soveltamalla
Esittaumlmaumlaumlnsauml oidipaalista tulkintaa vahvemmin Drewermann liittaumlauml
syntiinlankeemuskertomuksen lapsen oraalisen kehitysvaiheen loppupuolelle
jolloin lapsen suhtautuminen aumlitiin muuttuu ambivalentiksi88 Kielletyn puun
hedelmien syoumlmisestauml rankaisemisen haumln naumlet ajattelee kuvaavan lapsen
kokemusta taumlmauml kuvittelee vieroittamisen johtuvan siitauml ettauml haumln on imetyksessauml
vahingoittanut aumlitiaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml toisin kuin esimerkiksi Freud ettauml
kaikkien ihmisten syyllisyyden tunteet kumpuavat naumlistauml kokemuksista89 Taumlstauml
paumlaumltellen kaikki lapset joutuisivat haumlnen mukaansa puolen vuoden iaumln jaumllkeen
eroon Jumalasta ja ahdistuksen valtaan Psykoanalyyttisesti tulkittuna se
82 ldquoDas eigentliche Tun der Frau erscheint wie hypnotisiert wie passiv gezogen wirklich nur wie ein Schluszligpunkt einem in sich abgeschlossenen Satzldquo SB I 70 83 SB I 62 Vrt esim Kettunen 2011 384 84 SB II 32 Jung 1974b 82 85 SB III 157 86 rdquoEs gehoumlrt zur Suumlnde daszlig der Mensch der aus Angst in die Suumlnde geraumlt nach und in der Suumlnde noch groumlszligere Angst vor Gott hatldquo SB I 107 Oidipaalisen tulkinnan Drewermann esittaumlauml SB II 115ndash118 mutta hylkaumlauml sen samalla lopuksi 87 Kille 2001 71 88 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe on 0ndash1 -vuotiaana 89 rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oidipaalinen vaihe on noin 3ndash5ndash6 -vuotiaana Freudin kaumlsityksestauml ks esim Taumlhkauml 1996
47
merkitsee haumlnen mukaansa kaikkien ihmisten neuroottisuutta90 Jungilaisen
analyytikon Mario Jacobyn mukaan taumlllaista voi tapahtua joskus epaumlempaattinen
aumliti synnyttaumlauml haumlnen mukaansa lapsessa epaumlvarmuutta joka helposti johtaa
ahdistuneeseen kaumlyttaumlytymiseen91 Drewermann hyvaumlksyy Jungin tulkinnan jonka
mukaan syntiinlankeemus kuvaa sisaumlistauml irtautumista aumlidistauml tai isaumlstauml92 Myoumls
psykoanalyytikko Geacuteza Rόheim tulkitsee paratiisista karkottamisen sylilapsen
normaaliksi kehitykseksi taumlmauml paumlaumlsee irtautumaan symbioottisesta aumlitisuhteesta93
Syntiinlankeemuskertomuksen ja eksistentiaalisen ahdistuksen synnyn
sijoittaminen taumlhaumln vaiheeseen on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml ahdistus
kuuluu Drewermannin mukaan ihmisyyteen ndash eli lapsenkin elaumlmaumlaumln heti
syntymaumln jaumllkeen94
Drewermannin syntiinlankeemuskertomuksen tulkintaa ohjaa siten selvaumlsti
haumlnen teologialleen ominainen rinnakkaistenvaihtoehtojen etsintauml
Syvyyspsykologien lisaumlksi haumln tukeutuu tulkinnoissaan myoumls eri kulttuurien
myyttiaineistoon Haumln korostaa myyttien avoimuutta erilaisille tulkinnoille ja
symbolien monimerkityksisyyttauml95 Syntiinlankeemuksessa on haumlnen mukaansa
kuitenkin olennaisinta ahdistuksen vaikutus vain ahdistuksen synty selittaumlauml haumlnen
mukaansa sen ettauml ihminen luopuu alkuperaumlisestauml Jumala-yhteydestaumlaumln Taumlssauml on
haumlnen kanssaan samoilla linjoilla Jungin seuraaja Heinz Westman jonka mukaan
uudenlaisen tietoisuuden saavuttaminen aiheuttaa ihmisessauml vaumlistaumlmaumlttauml
ahdistusta96
Walter Kasper kritisoi Drewermannin tulkinnassa erityisesti taumlmaumln kaumlsitystauml
ahdistuksen ja synnin suhteesta Kasper kysyy eikouml ahdistus ole seurausta siitauml
ettauml ihminen on vapaasta tahdostaan hylaumlnnyt Jumalan97 Kasper ei ota
kritiikissaumlaumln huomioon ettauml Drewermannin tulkinnan tavoitteena on valottaa
syntiin lankeamiseen johtavia psyykkisiauml tekijoumlitauml Haumln pyrkii ymmaumlrtaumlmaumlaumln
pahan valtaa ihmisiin omasta ihmiskaumlsityksestaumlaumln kaumlsin Monet ovat arvostaneet
90 SB I LXXXVII Luvussa 24 kaumlsittelen mitauml Drewermann tarkoittaa kaikkien neuroottisuudella 91 Kille 2001 92 92 SB II 124ndash25 Esim jungilaisessa ns subjektin tason tulkinnassa ajatellaan myytin tai unen yleensauml kuvaavan yhden ihmisen sisaumlisiauml kokemuksia Bucher 1992a 41 93 Kille 2001 66ndash67 94ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 95 SB II 104 117 124 96 Kille 2001 95 97 Kasper 1992 11ndash12
48
tulkinnan empiiristauml otetta vaikkei se pystykaumlaumln ratkaisemaan perisyntioppiin
liittyviauml teologisia ongelmia98 Myoumls Kasper pitaumlauml Drewermannin tulkintaa
merkittaumlvaumlnauml uustulkintana jos muistetaan ettauml taumlmaumln mukaan ahdistus myoumls ajaa
ihmisiauml turvautumaan Jumalaan99
Kriittisesti Drewermannin syntikaumlsitystauml arvioi myoumls Julia Knop Haumln
huomauttaa oikein ettauml Drewermann kiistaumlauml perisynnin Lisaumlksi haumln kuitenkin
vaumlittaumlauml ettauml Drewermann pitaumlauml syntiauml vain ihmisen yrityksenauml vapautua
ahdistavasta olosta Drewermann erottaa Knopin mukaan siten etiikan Jumalaan
uskomisesta ja kiistaumlauml ihmisen vastuun100 Haumln arvioi Drewermannin
terapeuttisten pyrkimysten johtaneen siihen ettauml taumlmauml pitaumlauml ahdistusta eli uskon
puutetta sairauteen verrattavana tilana johon ihminen tarvitsee Jumalan apua101
Myoumlskaumlaumln Hans-Martin Barthin mukaan ei Drewermannin tulkintaa ahdistuksesta
synnin syynauml voi hyvaumlksyauml teologiseksi kaumlsitykseksi vaikka ajatuksella onkin
psykologinen oikeutuksensa Drewermann kieltaumlauml haumlnenkin mukaansa ihmisen
vastuun pahuudestaan102 Taumltauml mieltauml on myoumls Ernst Dassmamm103Barth ja Knop
ja Dassmann ovat siltauml osin oikeassa ettauml Drewermann torjuu moralistisena
pitaumlmaumlnsauml katolisen etiikan104 Ihmisen vastuuta teoistaan haumln ei kuitenkaan kiellauml
mutta korostaa sen olevan kirkollisen yliminaumln vallasta vapautuneen oman
minuutensa loumlytaumlneen ihmisen vastuullisuutta105 Ahdistuksesta vapautuminen
vapauttaa haumlnen mukaansa synnistauml ja tekee oikeanlaisen eettisyyden
mahdolliseksi106
Drewermann paumlaumlttelee syntiinlankeemuskertomuksesta ettei ahdistuneen
ole pakko taipua pahaan Haumln ei hyvaumlksy Dassmannin Knopin ja Barthin vaumlitettauml
98 Heribert Wahlin mukaan Drewermann esittaumlauml perisyntiopin tilalle rdquoperiahdistusopinrdquo (rdquoErbangstlehrerdquo) pystymaumlttauml kuitenkaan aikaisempia selittaumljiauml paremmin selittaumlmaumlaumln teologisesti tai psykoanalyyttisesti sitauml mistauml olemisen ahdistus oikein tuli paratiisiin Wahl 1987 925 Siegfrid Wiedenhoferin mukaan viimeaikaisessa teologisessa keskustelussa on vaumlistetty perisyntioppiin liittyvaumlauml probleemaa perisynnin yleisyydestauml ja vaumlistaumlmaumlttoumlmyydestauml sekauml sen aiheuttamasta syyllisyydestauml Drewermannin rdquoStrukturen des Boumlsenrdquo teoksen 3 osaan sisaumlltyy Wiedenhoferin mukaan taumlmaumln probleeman kaikkein perusteellisin ratkaisuyritys Wiedenhofer 1987 366ndash67 99 Kasper 1992 11ndash12 Ahdistuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 41 100 Knop 2007 106 109 121ndash22 125 Perisyntiopin Drewermann kiistaumlauml ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnenldquo SB III 582 101 Knop 2007 123 125 102 Barth 1988 249 103 Dassmann 1992 63ndash64 104 Esim GF I 96ndash139 105 GF I 123ndash24 106 SB III 553 SB II 615
49
rdquooppinsardquo vastuuttomuudesta Oman olemisensa ja taumlmaumln maailman tiedostava
ihminen kyllauml kohtaa haumlnen mukaansa vaumlistaumlmaumlttauml rdquoei-olemisenrdquo kaumlaumlrmeen (die
Schlange des Nichtseins) joka on kaiken rdquoei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnrdquo (Nicht-Notwendig)
tunnuskuva Ihminen voisi siten haumlnen mukaansa saumlilyttaumlauml yhteytensauml Jumalaan
myoumls kaumlaumlrmeen houkutellessa107 Drewermann ajattelee ahdistuksen valtaan
joutuneiden voivan omilla valinnoillaan estaumlauml ahdistumisensa jatkumisen
Kaumlsityksensauml haumln ilmaisee myoumls Kierkegaardilta lainaamansa vertauksen avulla
Syvyyteen katsominen aiheuttaa sen mukaan kyllauml pyoumlrrytystauml On kuitenkin
ihmisen oma syy jos haumln antaa ahdistukselle sellaisen vallan ettauml se johtaa haumlnet
tuijottamaan syvyyteen kuin hypnotisoituna Silloin ihmisestauml tulee syyllinen
ahdistumiseensa108 Muuta syyllisyyttauml ei ihmisellauml Drewermannin mukaan ole
sillauml haumln on nyt ahdistuksensa vankina109 Haumln ei painota Kierkegaardin tavoin
sitauml ettauml ihminen sekauml pelkaumlauml ahdistumista ettauml haluaa paeta siihen110
Drewermannin tulkinta syntiinlankeemuskertomuksesta ei ole esitetyistauml
epaumlilyistauml huolimatta gnostilaista sillauml Jumala on haumlnen mukaansa ihmisten luoja
ja persoona jolla on suhde luomiinsa ihmisiin Myoumls haumlnen kaumlsityksensauml ihmisten
alkuperaumlisestauml viattomuudesta on kristillisen tulkinnan mukainen111 Haumln myoumls
torjuu kertomusta tulkitessaan gnostilaisuutta edustavat
naumlkemykset112Drewermannin kaumlsityksessauml ahdistuksesta eraumlaumlnlaisena
107 ldquoEs ist meint die biblische Erzaumlhlung auf dieser Ebene der Symbolik absolut unvermeidlich daszlig zu einem Menschen wenn er seiner selbst bewuszligt wird und seine Lage in dieser Welt begreift die acuteSchlangeacute des Nichtseins zu reden beginnt Kein Gott kein Schoumlpfer koumlnnte eine Welt erschaffen in der sich dieser Dialog zwischen der acuteSchlangeacute und dem Menschen vermeiden lieszlige Zu der Welt selber die Gott gemacht hat gehoumlrt notwendig die acuteSchlangeacute als das Emblem alles Nicht-Notwendigen Von daher koumlnnte die Gefaumlhrdung des Menschen der im Moment seiner Bewuszligtwerdung die Schlange reden houmlrt an sich in den schuumltzenden Haumlnden Gottes wie aufgehoben erscheinenldquo GF II 133 108 ldquoVor Gott ist es nicht notwendig daszlig der Mensch in seiner Angst beginnt wie im Schwindel nur noch um sich selbst zu kreisen nur noch in das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzen Gewiszlig ist es notwendig daszlig der Blick in den Abgrund Schwindel verursacht und es ist im Gefuumlhl des Schwindels notwendig den Halt zu verlieren aber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 Kierkegaard ilmaisee asian naumlin ldquoJa kuitenkin haumln on syyllinen koska haumln vajosi ahdistuneisuuteensa mitauml haumln kuitenkin tavallaan halusildquo Kierkegaard 1964 57 Kierkegaardin vertauksen takaa loumlytyy vastaava Friedrich Schellingin esittaumlmauml vertaus Schelling 2004 69ndash70 109 ldquoDaszlig die eigentliche Suumlnde des Menschen die Angst ist ndash Angst in einer Form daszlig sie den ganzen Menschen ergreift daszlig sie die Perspektiven seiner Weltanschauung bestimmt daszlig sie die Regungen seines Lebensgefuumlhls durchtoumlnt daszlig sie wie eine nicht weiter reduzierbare Selbstverstaumlndlichkeit mit ihm verhaftet ist und unabtrennbar zu ihm zu houmlren scheintldquo SB I XI 110 Kierkegaard 1964 57 111 SB II 147SB III 570 esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 27 112 Esim SB IIIssa noin 30 kertaa
50
luonnonvoimana jota ihmisen on mahdotonta vastustaa on kuitenkin
gnostilaisuuden dualistiseen maailman- ja ihmiskuvaan viittaavia piirteitauml113
Sitauml ettei ihmisen ole pakko taipua pahaan Drewermann perustelee myoumls
filosofisesti Haumln pitaumlauml ensiksikin kiinni tahdon vapaudesta Ihmisellauml on haumlnen
mukaansa valinnanvapaus mutta se on rajoitettu Ihminen on siis vastuullinen
vaikka haumlnellauml on ahdistuksensa Drewermann hyvaumlksyy Kantin naumlkemyksen
jonka mukaan pakko ja vapaus voivat vaikuttaa toistensa rinnalla Ihminen kuuluu
siten aumllyllisenauml olentona vapauden piiriin mutta empiirisenauml olentona luonnon
piiriin114 Valinnan vapautta Drewermann perustelee sekauml Kierkegaardiin ettauml
Hegeliin tukeutumalla Kierkegaardin mukaan ihminen ei voi olla Jumalan tavoin
vapaa koska haumln ei ole rdquoHenkirdquo samassa mielessauml kuin Jumala115 Hegeliin
tukeutuen Drewermann taas arvioi ettei syyllisyys eli Jumalan yhteydestauml
lankeaminen ole vaumlltettaumlvissauml Ihmisen vapaudessa eli haumlnen henkisyydessaumlaumln
taumlytyy naumlet olla jotakin sellaista joka tekee haumlnestauml aivan pakosta syyllisen
Kyseiseen ihmisen vapauteen ei kyllaumlkaumlaumln voi liittyauml ulkoista pakkoa sillauml se
kumoaisi vapauden Sen sijaan vapauteen sisaumlltyy sisaumlinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys116
Taumlllauml Drewermann tarkoittanee vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti toteutuvaa eroa Jumalan
yhteydestauml Haumlnen mukaansa syyllisyyttauml voi ymmaumlrtaumlauml oikein vain
eksistentiaalisesta vapauden kaumlsityksestauml kaumlsin117
Ihmisen ristiriitaisuutta voidaan Drewermannin mukaan analysoida
filosofisesti mutta siten ei kuitenkaan loumlydetauml ratkaisua syyllisyyttauml koskevaan
ongelmaan118 Kysymys pahuudesta liittyy ihmisen uskoon ja epaumluskoon ja
kuuluu siksi teologian ratkaistaviin119 Se ei voi filosofian ja psykologian tavoin
113 SB I 55ndash71 Vrt Pearsonin esitys gnostisismin eri dimensioista Pearson 2005 82ndash87 114 SB III LXIX 8 13 Drewermann pakon ja vapauden dilemmaa perusteellisesti Kantin ajatteluun tukeutuen SB III1ndash53 115 ldquoWenn der Mensch in dem Sinn acuteGeistacute waumlre daszlig er sich selber (als Einheit von Sein und Wesen) begruumlndet (acutegesetztacute) haumltte so waumlre er sich selber niemals fragwuumlrdig er waumlre seit
Ewigkeit und schloumlsse alles Zeitliche in sich er waumlre in sich absolut notwendig und gerade darin in ausschlieszliglichem Gehorsam sich selbst gegenuumlber absolut frei Nun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Er ist ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund seines Daseins nicht in sich selbstldquo GF I 336 116 rdquoEinen Ausweg aus dieser Aporie gibt es nur wenn wir dem Gedanken Hegels zustimmen daszlig an der menschlichen Freiheit an der Geistigkeit des Menschen etwas sein muszlig das sie mit Notwendigkeit schuldig werden also biblisch acutevon Gott abfallenacute laumlszligt Diese Notwendigkeit darf der Freiheit des Menschen nicht aumluszligerlich sein denn sonst wuumlrde die Freiheit aufgehoben sie muszlig vielmehr so begriffen werden daszlig sie der Freiheit selbst innerlich ist daszlig sie die Freiheit also nicht aufhebt sondern daszlig sie vielmehr als die Weise in Erscheinung tritt in der Freiheit sich vollzieht und verwirklichtldquo SB III 99 117 Naumlin myoumls Knop 2007 98 118 SB III 568ndash576 119 SB III XLIXndashL
51
pitaumlauml lankeamista ihmisen ainoana vaihtoehtona Onhan lankeaminen mahdollista
torjua Jumalan edessauml (vor Gott)120 Ahdistus onkin voitettavissa vain silloin kun
sen kohtaa rdquoJumalasta kaumlsinrdquo (von Gott her)121 Jos ahdistuksen valtaa ei
ymmaumlrretauml ja kuvitellaan vapauduttavan pahasta ymmaumlrryksen keinoin
ajaudutaan gnostilaiseen mytologiaan122 Ainoastaan usko tekee Drewermannin
mukaan mahdolliseksi olla lankeamatta ahdistukseen ja epaumltoivoon Ihmistauml
voidaan pitaumlauml syyllisenauml vain kun haumlntauml tarkastellaan uskosta kaumlsin 123 Haumln
nimittaumlaumlkin lankeamisen rdquopakkoardquo naumlennaumliseksi124 Jumalaan turvautuminen on
siten haumlnen mukaansa aina mahdollista vaikka ahdistus tekeekin sen vaikeaksi
Knop kysyy aiheellisesti onko Jumala-suhde noin vain valittavissa125
Drewermannilla naumlyttaumlauml olevan pelkistetyn harmoninen kaumlsitys uskosta
Ahdistuksen keskeisimpaumlnauml vaikutuksena on Drewermannin mukaan
alkuperaumlisen Jumala-yhteyden katkeaminen Ahdistus on traagista koska se
paljastaa ihmisen syyllisyyden mutta estaumlauml samalla tunnustamasta sitauml126
Ahdistuksen ja Jumala-yhteyden vastakohtaisuus on kuitenkin taumltaumlkin
traagisempaa Ihminen tarvitsee haumlnen mukaansa Jumalaa juuri ahdistuksensa
vuoksi ja uskon merkitys on ahdistuksen voittamisessa127 Usko ja ahdistus ovat
vastakohtia128 Ahdistus jota Drewermann pitaumlauml syntiinlankeemuskertomuksen
tulkinnassaan synnin syynauml on taumlssauml maumlaumlritelmaumlssauml astunut synnin paikalle
Synnissauml ei haumlnen mukaansa ole niinkaumlaumln kysymys moraalista kuin Jumala-
suhteen katketessa tapahtuneesta eksistenssin muutoksesta Jumala-suhde ja
120 ldquoVor Gott ist es nicht notwendigldquohellipldquoin das eigene Loch zu starren und darin abzustuumlrzenldquo SB III 545 121 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 122 SB III 539 123 ldquoWie denn uumlberhaupt von einer Schuld des Menschen die Rede sein kann wennldquohellipldquodie Schuldgefuumlhle notwendig aus der Ambivalenz der menschlichen Triebanlagen und bestimmten aumluszligeren Faktoren entstehenldquohellipldquoWichtig ist jedoch daszlig das menschliche Dasein erst vom Glauben an Gott her als schuldig zu erkennen istldquo SB III 568 575 124 ldquoDie scheinbare Notwendigkeit des Boumlsenldquo SuumlndeSchuld 152 125 Knop 2007 111 126 ldquoGerade darin liegt die ganze Tragik der Angst daszlig sie nicht nur die Schuld hervorbringt sondern auch die Umkehr verhindertldquo SB I 82 127 ldquoDer Begriff Angst zu dem entscheidenden Maszligstab theologischen Denkens gemacht wird Nur auf dem Hintergrund der Angst ist Gott dem Menschen wesentlich und nur in der Uumlberwindung der Angst versteht man was Glaube istldquo SB III 578 128 ldquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164ldquoDer Mensch nicht leben kann ohne Gott dass es jedenfalls gegen die Angstldquohellipldquoinmitten der Gnadenlosigkeit der Welt als Heilmittel nur den Glauben gibtrdquo SB I XII
52
moraalisaumlaumlntoumljen noudattaminen ovat eri asioita129 Drewermannin kaumlsitys
ahdistuksen yleisyydestauml vertautuu teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan kaikki
ovat syntisiauml
Uskoon ei Drewermannin mukaan sisaumllly ahdistusta ja ahdistusta tunteva on
uskosta osaton Taumlmauml kaumlsitys muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan vain
uskomalla Kristukseen vapaudutaan synnistauml Teologisesti kyseenalainen on
kuitenkin Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan ero Jumalasta ilmenisi aina
epaumlmieluisuuden saumlvyisenauml mielentilana ja usko puolestaan taumlydellisenauml
tuskattomuutena Se muistuttaa uushenkistauml spiritualiteettikaumlsitystauml130
Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml kokemusmaailmasta on siis
pelkistetyn kaksijakoinen ihminen joko uskoo tai on uskon ulkopuolella Taumlssauml
haumlnen naumlkemyksensauml on laumlhellauml Kierkegaardin naumlkemystauml jonka mukaan
ahdistuksesta vapaita ovat vain todelliset kristityt131 Drewermannin naumlkemys
eroaa kuitenkin Kierkegaardin naumlkemyksestauml siinauml ettauml taumlmauml ei yleensauml samaista
ahdistusta ja synnin vallassa olemista132 Drewermann ei myoumlskaumlaumln pohdi
esimerkiksi Tillichin tavoin uskoonkin kuuluvaa ahdistuksen laumlheisyyttauml Ahdistus
on taumlmaumln mukaan uskossakin ihmistauml laumlhellauml vaikkei se kuulukaan uskoon133
Drewermann korostaa siis yhtaumlaumlltauml Kierkegaardin tavoin ihmiselaumlmaumln olevan
yleensauml yhtauml ahdistusta muta toisaalta haumln ajattelee ahdistuksen olevan
voitettavissa helpommin kuin esimerkiksi Tillich ajattelee
23 Eksistentiaalinen ahdistus ja epaumltoivo
Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisiauml Jumalasta
erottavasta eksistentiaalisesta ahdistuksesta jossa haumln tukeutuu erityisesti
Kierkegaardiin Siksi tarkastelen ensiksi Kierkegaardin kaumlsitystauml
eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja epaumltoivosta ja toiseksi Drewermannin kaumlsitystauml
129 rdquoacuteSuumlndeacute nicht zunaumlchst ein moralischer Tatbestand istldquohellipldquosondern Fehlverhalten am Grund der Existenzldquohellipldquoes eines istldquohellipldquosich gegenuumlber dem ethisch Allgemeinen und ein anderes sich gegenuumlber Gott zu Verhaltenldquo SB I XIIndashXIV 130 Uushenkisestauml spiritualiteetista ks esim Helander 2005 131 Kierkegaard 1924 33ndash34 132 Vain aumlaumlrimmaumlinen epaumltoivo on Kierkegaardin mukaan syntiauml rdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 133 Tillich 1961 30ndash31
53 Kierkegaardin mukaan ihminen on Jumalasta riippuvainen henki134 Ihmisen
hengen haumln rinnastaa taumlmaumln minuuteen135 Haumlnen mukaansa ihmisellauml on ollut
ahdistusta ennen syntiinlankeemustakin mutta se on ollut erilaista kuin nykyinen
ahdistus Vasta syntiinlankeemus on muuttanut sen vapauden tiedostamisesta
johtuvaksi ahdistukseksi joka on taumlysin toista kuin pelko136 Ahdistus voi haumlnen
mukaansa olla tietoista hengessauml koettavaa tai tiedostamatonta ja hengetoumlntauml137
Tietoista se voi olla joko pahan tai hyvaumln suhteen Pahan suhteen tietoisesti
ahdistunut on esimerkiksi itsensauml synnin orjaksi tunteva ihminen ja hyvaumln suhteen
tietoisesti ahdistunut taas ahdistuu hyvyydestauml ja uhmaa hyvyyttauml138
Kierkegaardin mukaan ahdistus voi kasvattaa ihmistauml niin ettauml taumlmauml loumlytaumlauml
uskon mutta elaumlmauml on silti jatkuvaa kamppailua ahdistusta vastaan139 Jos
ihminen ei kuitenkaan loumlydauml suhdetta itseensauml ja Jumalaan haumlnen ahdistuksensa
kasvaa epaumltoivoksi Se taas esiintyy Kierkegaardin mukaan ahdistuksen tapaan
monenmuotoisena Se voi ensiksikin olla tiedostamattomuutta omasta hengestaumlaumln
eli minuudestaan jolloin se ilmenee esimerkiksi vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyytenauml uskonnon
suhteen140 Toiseksi ihmisellauml voi olla hengen eli minuuden tiedostavaa epaumltoivoa
jossa Kierkegaard erottaa kolme muotoa Ensimmaumlinen niistauml on heikkouden
epaumltoivo joka ilmenee epaumltoivona jostakin ajallisesta141 Toinen on ikuisuuteen ja
omaan minuuteen liittyvauml epaumltoivo142 Kolmas epaumltoivo puolestaan on olemista
omassa varassaan eli uhmaa Jumalaa kohtaan143
Drewermann tukeutuu Kierkegaardiin sekauml teologisessa ihmiskaumlsityksessaumlaumln
ettauml kaumlsityksessaumlaumln eksistentiaalisesta ahdistuksesta Ihminen on haumlnen mukaansa
rdquojohdetulla tavallardquo (auf abgeleitete Weise) henki kuten myoumls Kierkegaard
maumlaumlrittelee ja siitauml myoumls johtuu haumlnen ahdistuksensa144 Ihminen ei ole siten
henki (Geist) samassa mielessauml kuin Jumala rdquoJos ihminen olisi sillauml tapaa henkirdquo
maumlaumlrittelee Drewermann rdquoettauml haumln olisi itse oma perustansa haumln ei
134 Kierkegaard 1924 19ndash20 135 Kierkegaard 1924 19 Olen korvannut vanhahtavan itseyden kaumlsitteen taumlssauml ja myoumlhemminkin minuuden kaumlsitteellauml 136 Kierkegaard 1964 42 55 58 137 Kierkegaard 1964 58 122 138 Kierkegaard 1964 143 148ndash49 139 Kierkegaard 1964 197199 140 Kierkegaard 1924 67ndash74 141 Kierkegaard 1924 74ndash96 142 Kierkegaard 1924 96ndash106 143 Kierkegaard 1924 106ndash117
54
kyseenalaistaisi koskaan itseaumlaumln Ihminen olisi siinauml tapauksessa ikuinen ja
sisaumlllyttaumlisi myoumls ajallisuuden itseensauml Ihminen olisi myoumls itsessaumlaumln vaumllttaumlmaumltoumln
ja tottelevaisena itseaumlaumln kohtaan absoluuttisen vapaardquo145 Silloin ihmisellauml ei olisi
ahdistusta Ahdistus johtuu siis haumlnen mukaansa siitauml ettauml viattomasta ja
tietaumlmaumlttoumlmaumlstauml ihmisestauml on tullut henkiolento Eksistentiaalinen ahdistus
katkaisee Drewermannin mukaan ihmisen suhteen minuuteensa ja estaumlauml haumlntauml
loumlytaumlmaumlstauml sitauml Haumlnellauml ei ole minuutta eli haumln ei voi olla henkensauml kautta
yhteydessauml Jumalaan146
Hengeksi tullessaan ihminen saa Drewermannin mukaan oman vapautensa
ja astuu omaan todellisuuteensa mutta taumlmauml vapaus on vain mahdollisuus ja
aiheuttaa siksi ahdistusta Ihmisellauml on naumlet sekauml pakottava tarve luopua
yksiloumlllisyydestaumlaumln ettauml sulautua massaan vapautensa menettaumlneenauml147 Vapaus on
siten ihmisen suurin taakka ja sen vaaliminen voi vaatia valtavia ponnistuksia
Drewermann on omaksunut Kierkegaardin tulkinnan jonka mukaan ihmisen
syvintauml ahdistusta on omasta vapaudestaan ahdistuminen148 Haumln on kuitenkin
hyoumldyntaumlnyt kaumlsityksessaumlaumln ahdistuksesta myoumls Martin Heideggerin ja Jean Paul
Sartren naumlkemyksiauml Sartre yhdistaumlauml Drewermannin mukaan kaumlsityksessaumlaumln
ahdistuksesta Kierkegaardin kaumlsityksen ahdistuksesta oman vapautensa edessauml
Heideggerin kaumlsitykseen ahdistuksesta rdquoei-minkaumlaumlnrdquo(Nichts) edessauml
Drewermannin mukaan niiden yhdistaumlmisessauml ahdistuskaumlsitykseen ei ole mitaumlaumln
ristiriitaa koska vapaus edellyttaumlauml ei-minkaumlaumln kieltaumlmistauml149
Eksistentiaalinen ahdistus on Drewermannin mukaan syntynyt ihmislajin
kehityshistorian aikana Se on ominaista vain ihmiselle mutta sen juuret ovat
144rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 Kierkegaard 1924 20 145 GF I 336 Vrt Kierkegaard 1924 19ndash21 146 ldquoacuteGeistacute definierte der daumlnische Religionsphilosoph als acutedas Selbstacuteacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquohellipldquoDoch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muss vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 147 ldquoMan ist gewoumlhnt an den Gedanken daszlig die Freiheit das eigentliche und houmlchste Gut des Menschen sei und das ist auch wahr Aber man uumlbersieht leicht daszlig es zugleich die groumlszligte Buumlrde des Menschen ist und daszlig es einer auszligerordentlichen Anstrengung bedarf seine eigene Freiheit zu wollen Es liegt in der Tat eine Sehnsucht in dem Menschen sich als Individuum aufzugeben und in der Unfreiheit der Masse zu verschwinden eben weil keine Angst dem Menschen innerlicher und tiefer ist als die Angst der Freiheit vor sich selbstldquo PM I 134 PM (suom) 71 148 ldquoEntsprechend war es Kierkegaards geniale Intuition daszlig die tiefste Angst des Menschen die Angst der Freiheit vor sich selbst istldquo SB III XXV 149 ldquoSo besteht zwischen beiden Auffassungen insofern kein Unterschied als die Freiheit als Nichten das Nichts voraussetztldquo SB III 202
55
luomakunnan yhteisessauml alkuahdistuksessa150 Taumlssauml korostuksessaan haumln seuraa
Kierkegaardia151 Eksistentiaalinen ahdistus on haumlnen mukaansa sekauml
evoluutioketjun vaumlistaumlmaumltoumln vaihe ettauml taumlysin uusi ilmiouml ihmisen
kehityshistoriassa Tietoisuuden (Bewuszligtsein) ja yksiloumlllisyyden lisaumlaumlntyessauml on
kasvanut myoumls ahdistus 152 Ratkaisevan muutoksen elaumlinten kokemaan
ahdistukseen on tuonut itsetietoisuuden (Selbstbewuszligtsein) ja hengen (Geist)
mukaantulo taumlhaumln kehitykseen 153 Luomakunnan ahdistuksen kasvaminen
inhimilliseksi ahdistukseksi perustuu siten Drewermannin mukaan biologiaan
Itsetietoisuuden ja hengen ilmaantuminen sen sijaan on haumlnen mukaansa
tulkittavissa vain teologisesti Itsetietoisuus nimittaumlin tekee ahdistuksesta henkistauml
eli eksistentiaalista154 Drewermann perustelee eksistentiaalisen ahdistuksen
syntyauml sekauml evoluutiobiologisesti ettauml teologisesti
Eksistentiaalisen ahdistuksen syntymisessauml on Drewermannin mukaan kyse
laadullisesta hyppaumlyksestauml Kuva on selvaumlstikin omaksuttu Kierkegaardilta155
Itsetietoisuus ja eksistentiaalinen ahdistus syntyvaumlt Drewermannin mukaan silloin
rdquokun tietoisuuden ja maailman acuteminaumlnacute ja acuteei-minaumlnacute olemuksellinen ero
murtautuu esiinrdquo rdquoSilloin ihmiset myoumls tulevat tietoisiksi acuteaumlaumlrellisestauml
aumlaumlrettoumlmyydestaumlaumlnacute He ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa muuta kuin heitauml ympaumlroumlivauml
todellisuus He myoumls ymmaumlrtaumlvaumlt olevansa riippuvaisia siitauml ja sen aiheuttamasta
uhastardquo156 Drewermann ei ilmaise tarkemmin mitauml haumln tarkoittaa laadullisella
hyppaumlyksellauml Viittaako haumln taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlessaumlaumln ehkauml geneettiseen
mutaatioon evoluutioketjussa Vai onko se ymmaumlrrettaumlvauml filosofiseksi tai
150 SB II 222 Drewermann tukeutuu antropologi R Bilzin naumlkemykseen siitauml ettauml ihmisen eksistentiaalinen ahdistus (Daseinsangst) voidaan johtaa empiirisesti todennettavasta alkuahdistuksesta (Urangst) joka esiintyy tietyissauml perusmuodoissa 151 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56 152 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 153 ldquoWenn in das Angsterleben der Tiere von einem bestimmten Punkt der Entwicklung an Selbstbewuszligtsein und acuteGeistacute eindringen und damit eine entscheidende Aumlnderung herbeifuumlhrenldquo GF I 337 154 ldquoErst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewuszligtseins an tritt die Angst als die geistige
Bestimmtheit aufldquo GF I 337 155 Kierkegaard esim kuvaa synnin ilmaantumista maailmaan aumlkilliseksi hyppaumlykseksi Kierkegaard 1964 42 156ldquoIrgendwann muss die wesentliche Fremdheit zwischen Bewusstsein und Welt zwischen acuteIchacute und acuteNicht-Ichacute subjektiv aufbrechen und dieser Augenblick ist identisch mit dem Geburtstunde des Selbstbewusstsein und der Angst Nichts von dem was uns umgibt sind wir selbst das aber was wir sind ist ebenso abhaumlngig wie bedroht von den Dingen rings um uns her Erst von diesem Moment des erwachenden Selbstbewusstsein an tritt die Angst als eine geistige Bestimmtheit auf indem sie sich als die Bedingung erweist unter der das Ich seiner selbst als einer acuteendlichen Unendlichkeitacute bewusst werden kannldquo GF I 336ndash37
56
teologiseksi kaumlsitteeksi157 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee eksistentiaalisen
ahdistuksen olemusta filosofisin termein Onkin ajateltavissa ettauml Drewermann
painottaa Heideggerin hengessauml sitauml ettauml eksistentiaalisen ahdistuksen olemus on
tulkittavissa vain eksistentiaalifilosofian avulla158 Samasta syystauml johtunee ettei
haumln taumlssauml yhteydessauml myoumlskaumlaumln suhteuta itsetietoisuuden ja eksistentiaalisen
ahdistuksen syntyauml ihmisen psyykkiseen kehitykseen eikauml psyykkisen ahdistuksen
syntyyn Haumln ei pohdi sitauml kumpi naumlistauml ahdistuksen paumlaumllaumlhteistauml ilmaantuu ensin
ihmisyksiloumln elaumlmaumlaumln ja ihmiskunnan historiaan Lapsen elaumlmaumlaumln
eksistentiaalinen ahdistus astuu haumlnen eraumliden tulkintojensa mukaan kuitenkin
oraalisessa kehitysvaiheessa159
Jos ahdistunut ihminen ei tartu mahdollisuuteen pysyauml Jumalan yhteydessauml
haumln ajautuu Drewermannin mukaan epaumltoivoon160 Se on kiinnipitaumlmistauml omasta
ei-minaumlaumln olemisesta ja lopulta halua olla ei-mitaumlaumln Epaumltoivoisen tuskan ytimenauml
on kyvyttoumlmyys vapautua omasta itsestaumlaumln161 Ahdistus eroaa siis Drewermannin
mukaan epaumltoivosta siinauml ettauml ihminen joutuu ahdistuksen valtaan ilman omaa
syytaumlaumln Ahdistuksen jatkuminen epaumltoivon muodossa on taas haumlnen oma
valintansa Teologisesti epaumltoivoa tulkitessaan Drewermann korostaa ihmisen
omaa vastuuta Ahdistus on Drewermannille holistinen epaumltoivo taas teologinen
kaumlsite Kierkegaardin tavoin haumln erottaa epaumltoivon psyykkisestauml
epaumltoivoisuudesta Epaumltoivossa on kyse ihmisen eksistenssissauml tapahtuneesta
muutoksesta162 Ahdistuksen valtaan joutuneessa ihmisessauml ei silloin enaumlauml toteudu
157 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlssauml yhteydessauml tarkemmin sitauml minkauml lajien kohdalla haumln ajattelee eksistentiaalisen ahdistuksen ilmaantuneen ihmisen evoluutioon Ihmistauml ei haumlnen mukaansa kuitenkaan saa asettaa rdquohenkisenaumlrdquo olentona eksklusiivisesti muuta maailmaa vastaan eikauml haumln pidauml rdquosielun kuolemattomuuttardquo elaumlinten kohdalla mahdottomana ajatuksena Esim Tiere 34 Drewermann myoumls korostaa teologiassaan kehittyneimpien nisaumlkkaumliden ja ihmisen sisaumlisten kokemusten samanlaisuutta mutta ei ota selkeaumlsti kantaa elaumlinten tietoisuuden laatuun Schmerz 122 158 Heidegger naumlet vaumlittaumlauml ldquoMit dem Hinweis auf das Fehlen einer eindeutigen ontologisch zureichend begruumlndeten Antwort auf die Frage nach der Seinsart dieses Seienden das wir selbst sind in der Anthropologie Psychologie und Biologie ist uumlber die positive Arbeit dieser Disziplinen kein Urteil gefaumllltldquo Heidegger 1963 50 159 Vrt Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinta SB II 187 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) Oraalinen kehitysvaihe alkaa psykoanalyysin mukaan noin frac12 vuoden iaumlssauml 160 ldquoAllein von Gott her erscheint die Angst als etwas Uumlberwindbares Nicht-Zwanglaumlufiges erst im Glauben an Gott erwacht der Mensch aus dem Gefaumlngnis seines acuteverfluchten Lebensacuteldquohellipldquozu seiner eigentlichen Bestimmung und Wuumlrdeldquo SB III XLVIII 161 ldquoBesteht die Verzweiflung darin dieses Starren in das eigene Nichts festzuhalten und am Ende das wovor man sich aumlngstigte das Nichts selbst zu wollenldquohellipldquoDie ganze Qual des Verzweifelten liegt darin acutedaszlig er sich selber nicht loswerden kannldquo SB III 466ndash67 Vrt Kierkegaard 1924 78 162 ldquoDaszlig die Verzweiflung andauert ist selbst Folge einer Stellungnahme am Grund der Existenz nicht einfache (psychologische) Wirkungldquo SB III 465 467 Esim Kierkegaard 1924 29
57
alkuperaumlinen ruumiin sielun ja hengen synteesi163 Haumln nimittaumlauml epaumltoivoa
ihmisen varsinaiseksi synniksi ja vaumlittaumlauml myoumls Kierkegaardin pitaumlvaumln epaumltoivoa
syntinauml ja uskon vastakohtana164 Haumln ei kuitenkaan perustele vaumlitettaumlaumln165
Kierkegaardilta loumlytyy sen sijaan Drewermannin tulkinnasta poikkeava tulkinta
epaumltoivosta Haumlnen pseudonyyminsauml Anti-Climacuksen mukaan vain liiallinen
epaumltoivo on syntiauml166 Drewermann pitaumlauml ehkauml siten epaumltoivoa Jumala-suhteen
kannalta tuhoisampana kuin Kierkegaard Epaumltoivon nimittaumlminen synniksi
osoittaa haumlnen korostavan epaumltoivon tilan ja uskon tilan eroa Drewermannin
mukaan syntiauml on Jumalasta erossa elaumlminen Haumln pitaumlauml Kierkegaardin tavoin
epaumltoivoa minuuden (Selbst) sairautena joka vaikuttaa ihmisen Jumala-
suhteeseen167
Drewermannin kaumlsitys ahdistuneen ihmisen epaumltoivosta seuraa siis hyvin
pitkaumllti Kierkegaardin kaumlsityksiauml Haumln korostaa kuitenkin toisin kuin Kierkegaard
ettauml ahdistus ja epaumltoivo ovat uskon vastakohtia168 Drewermann puhuu taumlssauml
yhteydessauml ilman tasoerottelua yhdestauml epaumltoivosta joka esiintyy neljaumlssauml eri
muodossa Drewermannin naumlkemys ahdistuksen totaalisuudesta johtaa kysymaumlaumln
haumlnen ahdistustulkintansa onnistuneisuutta On syytauml kysyauml osuuko Drewermann
oikeaan tehdessaumlaumln ahdistuksesta ja epaumltoivosta uskolle vastakkaisen tilan On
arvioitu ettauml Drewermann on tulkinnut Kierkegaardia taumlllauml tavalla koska haumln
pyrkii maumlaumlrittelemaumlaumln ahdistuksen teologisesti tavalla joka on yhdistettaumlvissauml
psykoanalyyttiseen ahdistuskaumlsitykseen169 Se ehkauml on johtanut haumlnet korostamaan
163 ldquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 164 ldquoVerzweiflung ist fuumlr Kierkegaard in diesem Sinne die eigentliche Form der Suumlnde das genaue Gegenteil des Glaubensldquo SB III 462 165 Teoksessaan Psychoanalyse und Moraltheologie I Drewermann viittaa vain yleisesti Kierkegaardin Kuolemansairaus-teokseen ldquoZu diesem Zweck lassen sich Gedanken aufgreifen die S Kierkegaard in der Studie acuteDie Krankheit zum Todeacute vorgelegt hat in der er den Verlust der Gnade den Verlust der Rechtfertigung in Gott als Verzweiflung beschrieb bzw umgekehrt darlegte dass es vor Gott Suumlnde ist verzweifelt zu seinldquo PM I 128 Drewermann ei esitauml yhtaumlaumln Kierkegaardin siteerausta vaumlittaumlessaumlaumln taumlmaumln pitaumlvaumln epaumltoivoa syntinauml Teoksessaan Strukturen des Boumlsen III haumln ei esitauml taumlllauml kohden mitaumlaumln viittausta SB III 462 166 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 167 rdquoEpaumltoivo on sairautta hengessauml itseydessaumlrdquo Kierkegaard 1924 19 rdquoEpaumltoivo on hengen maumlaumlre suhtautuu ikuiseen ihmisessaumlrdquo Kierkegaard 1924 25 168 Kierkegaardin mukaan kaikilla ihmisillauml on ahdistusta vaikkakin esimerkiksi uskovan ihmisen ahdistus on erilaista kuin muiden ahdistus Kierkegaard 1948 89 92 97ndash98 169 Irrgang 1992 126
58
Jumalasta erossa olemisen tuskaa ja uskon ahdistuksettomuutta Kierkegaardin
valinta eksistentiaalisen ahdistuksen ja epaumltoivon tulkitsijaksi jaumlttaumlauml huomiotta
esimerkiksi Tillichin naumlkemyksen eksistentiaalisesta ahdistuksesta170
Terapeuttisen pyrkimyksensauml vuoksi Drewermann ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml
mahdollisuutta ettei uskon puuttuminen johtaisi epaumltoivoon
Epaumltoivon valtaan joutuneessa ei Drewermannin mukaan ole toteutunut
olemisen (Sein) ja tietoisuuden (Bewuszligtsein) synteesi vaan haumlnen minuutensa on
haumlnen itsensauml asettama171 Ihmisen hengen kaumlsitteen sijasta haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml
filosofista minuuden (Selbst) kaumlsitettauml172 Minuuden Drewermann maumlaumlrittelee
Kierkegaardiin tukeutuen minuus on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se
seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja
aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesirdquo173
Haumln kaumlyttaumlauml siis hengen ja minuuden kaumlsitteitauml sekauml ahdistuksen vallassa olevista
ettauml siitauml vapautuneista ihmisistauml Se on teologisesti ristiriitaista Ahdistuksesta
vapautuneen kohdalla henki on haumlnen mukaansa kolmas sielun ja ruumiin
170 Tillichin mukaan uskovallakin on ahdistusta vaikkei ahdistus kuulu uskoon Tillich 1961 30ndash31 171 Kierkegaard 1924 20 172Monessa muussa yhteydessauml Drewermann kaumlyttaumlauml Selbst-kaumlsitettauml syvyyspsykologisena kaumlsitteenauml Kaumlsite on taumlssauml tutkimuksessa korvattu sanalla minuus sekauml Drewermannin tukeutuessa Kierkegaardin ajatteluun ettauml haumlnen tukeutuessaan syvyyspsykologian edustajien ajatteluun Minuuden loumlytaumlmisen kanssa samanmerkityksisenauml kaumlytetaumlaumln yleisesti sekauml Kierkegaardiin ettauml syvyyspsykologisiin tulkintoihin tukeuduttaessa myoumls itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Aikaisemmin on vastaava Kierkegaardin termi useimmiten kaumlaumlnnetty sanalla rdquoitseysrdquo ndash naumlin esim Kierkegaard 1924 suom J Hollo Minuuden kaumlsite maumlaumlritellaumlaumln eri tavoin eri psykologisissa suuntauksissa Kaumlsityksiauml rdquoitseysrdquo ja rdquominuusrdquo pitaumlauml samamerkityksisinauml esim kognitiivista psykologiaa edustava Risto Vuorinen Vuorinen 1995 298 ja 301 Vuorinen maumlaumlrittelee psykologisesti minuuden olevan minaumlkokemus eli itseyden kokemus itseauml ja itselle taumlrkeitauml ihmissuhteita koskevien ndash tietoisten ja tiedostamattomien ndash ajatusten mielikuvien tunteiden toiveiden jne kokonaisuus minaumln elaumlmyksellinen vastine joka sisaumlltaumlauml toisaalta omasta ruumiista muodostetut mielikuvat ja toisaalta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sisaumlistetyt mielikuvat Vuorinen 1995 301 Analyyttisen psykologian perustaja Carl Gustav Jung puolestaan maumlaumlrittelee minuuden (Selbst) tarkoittavan ihmistauml psyykkisenauml kokonaisuutena johon sisaumlltyy tietoista ja tiedostamatonta sisaumlltoumlauml Jung 1960a GW 6 sect 891 Myoumls minaumln kaumlsite saa eri sisaumlltoumljauml Esim Vuorinen maumlaumlrittelee sen voivan tarkoittaa joko toimintaa ohjaavaa psyyken perusrakennetta(suppea merkitys) tai psyykettauml kokonaisuudessaan (laaja merkitys) Vuorinen 1995 301 Jung maumlaumlrittelee minaumln tarkoittavan niiden kaumlsitysten kokonaisuutta jotka muodostavat tietoisuuden keskuksen Jung 1960a GW 6 amp sect 810 Vuorisen suppea minaumln kaumlsite ja Jungin minaumln kaumlsite ovat laumlhellauml toisiaan 173 ldquoDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacuteldquo GF I 336 Kierkegaardin mukaan rdquoItseys on suhde joka suhteutuu itseensauml tai se on se seikka suhteessa ettauml suhde suhteutuu itsensauml itseys ei ole suhde vaan se ettauml suhde suhteutuu itseensauml Ihminen on aumlaumlrettoumlmyyden ja aumlaumlrellisyyden ajallisen ja ikuisen vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden synteesi lyhyesti sanoen synteesi Synteesi on kahden asia vaumllinen suhde Siten tarkasteltuna ihminen ei vielauml ole itseysrdquo Kierkegaard 1924 19
59
suhteessa ja muodostaa ykseyden itsetietoisuutena174 Drewermann sitoutuu siten
siihen Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan ruumiiseen ja sieluun liittyvaumlt
minuus ja rdquohenkirdquo muodostavat ykseyden naumlistauml kolmesta175
Jumala-suhteen katkeamisesta seuraavan epaumltoivon luonne paljastuu
Drewermannin mukaan parhaiten kun ihmisen eksistenssiauml tarkastellaan Jumalan
edessauml olevana (vor Gott) Epaumltoivo kun ei ainoastaan pidauml pelastusta
mahdottomana vaan myoumls kieltaumlytyy taumlysin tahtomasta sitauml ja paumlaumlttaumlauml unohtaa
Jumalan Taumlmaumln lisaumlksi epaumltoivoon sisaumlltyy vielauml suurempi epaumlsuhde
(Miszligverhaumlltnis) Jumalaan Se ilmenee subjektiivisena kykenemaumlttoumlmyytenauml kokea
epaumltoivoa epaumltoivoksi Drewermannin mukaan haumlnen naumlkemyksensauml noudattaa
Kierkegaardin epaumltoivokaumlsitystauml176 Siinauml haumln on pitkaumllti oikeassa Subjektiivista
kyvyttoumlmyyttauml kokea epaumltoivo epaumltoivoksi vastannee Kierkegaardin ajatus siitauml
ettauml ihminen on tietaumlmaumltoumln minuudestaan177 Sitauml ettauml ihminen pitaumlauml pelastusta
mahdottomana vastannee Kierkegaardin kaumlsitys rdquonaisellisesta heikkouden
epaumltoivostardquo Sen vallassa ihminen ei tahdo olla oma itsensauml Sitauml ettauml ihminen
kieltaumlytyy tahtomasta pelastusta ja tahtoo unohtaa Jumalan vastannee
Kierkegaardin naumlkemys rdquomiehekkaumlaumlstauml epaumltoivostardquo jonka vallassa ihminen
tahtoo epaumltoivoisesti olla oma itsensauml178
Kierkegaard on Drewermannin mukaan hyvin perillauml hengestauml esittaumlmaumlnsauml
maumlaumlritelmaumln rdquoraumljaumlhdysvoimastardquo Henki on naumlet Kierkegaardin mukaan ajallisen
ja ikuisen sekauml vapauden ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden vaumllisten vastakohtaisuuksien
174 ldquoacuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewusstsein das als Selbstbewusstsein die Einheit bildetldquo GF I 336 175 ldquoacuteDas Selbst ist ein Verhaumlltnis das sich zu sich selbst verhaumllt oder ist das am Verhaumlltnis daszlig das Verhaumlltnis sich zu sich selbst verhaumlltacute acuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 Ks Kierkegaardin lainauksen suomennos Kierkegaard 1924 19 176 ldquoEnthuumlllt sich die Verzweiflung des Fuumlr-sich-seins wenn die menschliche Existenz acutevor Gottacute gesehen wird Gerade dagegen aber wehrt sich die Verzweiflung besteht sie doch darin die Erloumlsung nicht nur fuumlr unmoumlglich zu halten sondern gar nicht mehr zu wollen und mit Vorsatz Gott vergessen zu machen Verzweiflung ist Gottvergessenheit Daher gehoumlrt es zwar zur Verzweiflung daszlig sie durch ein Miszligverhaumlltnis zu Gott entsteht bzw dieses Miszligverhaumlltnis ist aber es ist im Sinne Kierkegaards ein noch groumlszligeres Miszligverhaumlltnis zu Gott die Frage nach Gott modo ponendo auszuklammern insofern ist gerade das subjektive Unvermoumlgen die Verzweiflung noch als Verzweiflung zu empfinden selbst nur eine Form sich in ihr einzurichten nur eine Potenzierung ihrer selbstldquo SB III 466 177 Kierkegaard 1924 67ndash70 178 Kierkegaard 1924 78
60
toteutuma179 Jokainen pakenee Drewermannin mukaan vapauteen liittyvaumlauml
ahdistusta itselleen luonteenomaisella tavalla180 ja vaumllttyy taumlllauml lailla
muodostamasta omaa vastakohtien synteesiaumlaumln Ihminen pakenee ja tarrautuu
ahdistuksensa koko voimalla toiseen vastakohdista (esim vaumllttaumlmaumlttoumlmyys ndash
mahdollisuus)181 Naumlin tapahtuva vapauden torjunta johtaa Drewermannin mukaan
neljaumln toisistaan poikkeavan epaumltoivon syntyyn jotka ovat aumlaumlrellisyyden epaumltoivo
aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ja mahdollisuuden
epaumltoivo182 Kaikilla naumlillauml epaumltoivon muodoilla Drewermann kuvaa
Kierkegaardin tavoin ihmisen minuuden (Selbst) tilaa Jokainen niistauml ilmaisee
haumlnen mukaansa ihmisen suhteen Jumalaan Naumlitauml sisaumlisiauml tiloja voi tarkastella
useista eri naumlkoumlkulmista Niitauml ovat esimerkiksi Paul Ricœurin nimeaumlmaumlt
vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tahtomisen ja tunteiden tasot183
Seuraavassa analysoin niistauml kaumlsin Drewermannin kaumlsitystauml epaumltoivon sisaumllloumlstauml
Analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln siitauml mitauml muotoja epaumltoivo saa aumlaumlrellisyyden
epaumltoivossa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivossa ja
mahdollisuuden epaumltoivossa
Aumlaumlrellisyyden epaumltoivo ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin
mukaan siitauml ettei ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden
vaumllistauml synteesiauml Taumlssauml haumln tukeutuu Kierkegaardin ajatteluun184 Ihminen ei naumlet
kuulu pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrellisyyden piiriin eikauml myoumlskaumlaumln pelkaumlstaumlaumln aumlaumlrettoumlmyyden
piiriin kuten Jumala185 Minuutensa (Selbst) loumlytaumlaumlkseen ihmisen olisi
hyvaumlksyttaumlvauml yhtauml lailla oma henkisyytensauml joka edustaa aumlaumlrettoumlmyyttauml kuin
179 rdquoKIERKEGAARDS Genie aber bestand darin die Brisanz zu entdecken die in dieser Formal steckt wenn man sie nicht bloszlig abstrakt denkt sondern als Existenzbestimmung durchlebt Denn was bedeutet es acuteGeistacute(oder besser geistige Existenz) als Reflexion als bewuszligten Vollzug eines unendlichen Gegensatzes von acuteZeitlichem und Ewigemacute acutevon Freiheit und Notwendigkeitacute zu bestimmenldquo GF I 336 Kierkegaardin naumlkemyksellauml ihmisen eksistenssiin sisaumlltyvaumlstauml ristiriitaisuudesta on taustansa Immanuel Kantin opetuksessa puhtaan jaumlrjen antinomioista Ks Kant 1997 164ndash178 180 PM I 134 PM(suom) 71ndash72 181 ldquoDer Mensch besitzt also die Faumlhigkeit zur Freiheit aber er hat zugleich die groumlszligte Angst davor frei zu sein und es liegt nichts naumlher als das er die Freiheit abschafftldquohellipldquoEr braucht statt die Synthese seiner Gegensaumltze zu binden nur einen der Spannungspole seiner selbst zu fliehen und sich an den anderen mit der Energie seiner Angst anzuklammernldquo PM I 134 PM(suom) 71ndash72 182 Naumlin myoumls Kierkegaard 1924 46 50 55 59 Kielellisesti parempia suomennoksia olisivat epaumlilemaumlttauml aumlaumlrellisyyden aiheuttama epaumltoivo jne 183 ldquoMoving laterally one might project three columns representing a finite aspect then a complementary infinite and finally the mediation of the two Then proceeding vertically three lines or levelsrdquohelliprdquoacutethe transcendental synthesisacute (sensibilityndashunderstanding) acutethe practical synthesisacute (the will) and affective fragilityacute(the emotions)rdquo Ricœur 1986 XVIII 184 PM I 133 Kierkegaard 1924 45 185 PM I 133 PM(suom) 70
61
kuulumisensa luomakuntaan eli oma aumlaumlrellisyytensauml186 Drewermann viittaa
Kierkegaardin kuvaukseen aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon muodoista
On syntiauml ettei epaumltoivoisesti joko tahdo olla Jumalan tai Jumala-kaumlsityksensauml
edessauml oma itsensauml tai sitten tahtoo epaumltoivoisesti olla juuri oma itsensauml Oman
minuuden mittana on kaiken aikaa oman minuuden kieltaumlminen187
Ihminen saattaa Drewermannin mukaan paeta synteesin vaikeutta ensiksikin
pitaumlytymaumlllauml ajalliseen eli paumlaumltyauml aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Haumlnen
epaumltoivoisuuttaan ei kuitenkaan ole helppo huomata sillauml haumln pystyy minuutensa
puuttumisen vuoksi sopeutumaan hyvin ympaumlristoumloumlnsauml Drewermann kuvaa
aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa elaumlvaumlauml ihmistauml Kierkegaardiin tukeutuen
maallisissa pyrinnoumlissauml viihtyvaumlksi ja niissauml menestyvaumlksi henkiloumlksi Taumlmauml voi
juuri minuuden puuttumisen vuoksi menestyauml ajallisissa asioissa eihaumln haumlntauml
vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml188 Drewermann kuvaa siten aumlaumlrellisyyden
epaumltoivoa uskonnollisuuden torjuntana eli Ricœurin esittaumlmaumlllauml
vastaanottavaisuuden ja ymmaumlrtaumlmisen tasolla Taumlllainen ihminen sulkee
mielestaumlaumln pois sen ettauml haumln voisi loumlytaumlauml minuutensa Jumalan yhteydessauml
Kyseessauml on ihmisen aumlaumlrellisyyden ja Jumalan aumlaumlrettoumlmyyden dialektiikka
Drewermannin kuvaus aumlaumlrellisyyden epaumltoivon vallassa olemisesta on kuitenkin
ylimalkaisempaa kuin Kierkegaardin kuvaus Kuolemansairaus-teoksessa
Drewermann ei tuo esille sitauml Kierkegaardin korostusta ettauml aumlaumlrellisyyden
epaumltoivo johtuu ihmisen omasta valinnasta Onhan taumlmauml riistaumlnyt itseltaumlaumln
alkuperaumlisyytensauml ja luopunut ihmispelon vuoksi minuudestaan Drewermann ei
186 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 187 ldquoKierkegaard sagt dazu acuteSuumlnde ist vor Gott oder mit der Vorstellung von Gott verzweifelt nicht man selbst sein wollen oder verzweifelt man selbst sein wollen acute(Die Krankheit 73) Und eben darin daszlig die vor Gott geschieht liegt die unendliche qualitative Potenzierung der Verzweiflung Denn acuteDer Maszlig stab fuumlr das Selbst ist allezeit was dasjenige ist demgegenuumlber es Selbst ist (75)`ldquo SB III 474 Kierkegaard 1924 121 188 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen
62
myoumlskaumlaumln painota Kierkegaardin tavoin sitauml ettauml minuutensa etsimisestauml
kieltaumlytyminen ilmentaumlauml eettistauml rajoittuneisuutta189 Tunteiden taso eli ihmisen
affektiivisen haurauden tunnistaminen josta esimerkiksi Ricœur puhuu ihmisen
ulottuvuutena puuttuu Drewermannin kuvauksesta190
Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo johtuu Drewermannin mukaan siitauml ettei
ihminen onnistu loumlytaumlmaumlaumln aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesiauml Haumln selittaumlauml
Kierkegaardiin tukeutuen kyseisen epaumltoivon syyksi hellittaumlmaumlttoumlmaumln
transsendenttisuuden kaipuun joka saa ihmisen pakenemaan sietaumlmaumltoumlntauml
rajallisuutta191 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivo ajaa ihmistauml asettamaan tavoitteensa
kaukaisten utopioiden toteuttamiseen192 Haumln jopa luulee ettauml haumlnen itsensauml on
tultava Jumalan kaltaiseksi voidakseen elaumlauml ihmisenauml Haumln haumlvittaumlauml oman
eksistenssinsauml kavahtaessaan oman aumlaumlrellisen minuutensa (Selbst)
konkreettisuutta193 Drewermann tuo naumlin Kierkegaardin tavoin esiin sen ettei
aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta kaumlrsivauml loumlydauml tahdon ja paumlaumlmaumlaumlraumln synteesiauml vaan
haumlnen epaumltoivonsa muodostuu halun ja kykenemaumlttoumlmyyden dialektiikasta Haumln
tuo esiin olennaisimman Kierkegaardin kuvauksesta vaikka ei painotakaan taumlmaumln
tavoin ihmisen epaumltoivon kokonaisvaltaisuutta194 Haumln ei myoumlskaumlaumln tavoita
Kierkegaardin esittaumlmaumln kuvauksen syvyyttauml Taumlmaumln mukaan itsestaumlaumln
vieraantunut ihminen voi naumlet paumlaumltyauml tilaan jossa ei voi kestaumlauml sitauml ettauml on
olemassa Jumalalle195 Drewermann tulkitsee joka tapauksessa hyvin
aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon vallassa olevan affektiivista haurautta joka estaumlauml taumltauml
saavuttamasta aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden vaumllistauml synteesiauml
Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden epaumltoivo syntyvaumlt Drewermannin
mukaan vapauden pakenemisesta Taumllloumlin ihminen ei voi loumlytaumlauml
koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 189 Kierkegaard 1924 50ndash54 190 Ricœur 1986 81ndash132 191 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 192 PM I 134 PM(suom) 72 193 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoVerschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute(Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 194 Kierkegaard kuvaa aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa tunteen tiedon ja tahdon haaveellisuutena joka johtaa koko minuuden haaveellisuuteen joka puolestaan ilmenee esimerkiksi rdquouskonnollisena paumlihtymyksenaumlrdquo Kierkegaard 1924 49 195 Kierkegaard 1924 49
63
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja mahdollisuuden synteesiauml Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo on
Drewermannin mukaan mahdollisuuden puuttumista niin kuin myoumls Kierkegaard
maumlaumlrittelee Ihmisen rdquominuuttardquo ei taumllloumlin tukahduta todellinen vaumllttaumlmaumlttoumlmyys
vaan ihminen itse Kyseisen epaumltoivon tunnistaa siitauml ettauml ihminen toimii omasta
mielestaumlaumln aina oikein koska tekee vain sen mikauml on pakko196 Drewermann
erottaa Kierkegaardiin tukeutuen kaksi vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon alalajia
henkisen ja hengettoumlmaumln Haumln kuvaa kyseisten henkisen tason epaumltoivon
muotojen ilmenemistauml psyykkisellauml tasolla Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden
epaumltoivo naumlyttaumlytyy mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy
tosiasioihin Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin
tai deterministin vakaumus joka pakottaa jatkuvaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen ja
kuolleeseen lainomaisuuteen197 Ihminen voi siten haumlnen mukaansa hukata
mahdollisuutensa aidon minuuden loumlytaumlmiseen joko vaumllinpitaumlmaumlttoumlmyyttaumlaumln tai
siksi ettauml pyrkii olemaan toimissaan virheetoumln Kummassakin tapauksessa
196 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinlebenldquohellipldquogepriesenldquohellipldquogeehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das EndlicheldquohellipldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Kierkegaard 1924 50ndash54 196 Ricœur 1986 81ndash132 196 rdquoLeitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf der Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Unendliche fliehtldquo SB III 470 196 PM I 134 PM(suom) 72 196 ldquoSo koumlnnen wirldquohellipldquomit Kierkegaard sagenldquohellipldquoeine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnen ldquo SB III 471rdquoBeschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquohellipldquoin dem Sinne dass dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wird Das Selbst des so Verzweifelten erstickt gewissermaszligen in dem Zwang immer nur das Notwendige atmen zu muumlssen und keinen Raum zur eigenen Entfaltung zu besitzen Indessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst die das Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 477 197 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen dass es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den
64
unohtuu se ettauml ihminen saa mahdollisuutensa Jumalalta Jumalalle on naumlet kaikki
mahdollista Drewermann vaumlittaumlauml Kierkegaardin korostavan epaumltoivon muodoilla
sitauml ettauml ihmisen oleminen on olemista mahdollisuudessa198
Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml Kierkegaard kuvaa
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa laumlhinnauml sen psyykkisen ilmenemisen tasolla Haumln
huomauttaa aivan oikein ettei Kierkegaard juuri kaumlsittele sitauml minkaumllaiseksi
ihminen ymmaumlrtaumlauml oman tilanteensa199 Drewermann sen sijaan pyrkii
painottamaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon sisaumlltoumlauml Se merkitsee haumlnen
mukaansa minuuden tuhoa ilman Jumala-yhteyttauml Naumlin myoumls Kierkegaard
Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivon ymmaumlrtaumlauml vaikkei haumln
tuokaan Drewermannin mielestauml sitauml riittaumlvaumlsti esille Heistauml molempien analyysin
painopisteenauml on Drewermannin mukaan minuuden vaumlistaumlmaumltoumln musertuminen
ilman uskoa Silloin jaumlauml haumlnen mukaansa jaumlljelle vain henkevaumlauml tai hengetoumlntauml
palvontaa jossa ihminen tuhoaa itsensauml Analyysin ytimenauml on jolla ei ole
Jumalaa ei ole myoumlskaumlaumln minuutta200 Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden
epaumltoivossa on kysymys vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden ja Jumala-yhteyden dialektiikasta
Ihminen ei naumlet loumlydauml minuuttaan eikauml Jumalaa jos tarrautuu vaumllttaumlmaumlttoumlmyyteen
Mahdollisuuden epaumltoivolle on Drewermannin mukaan puolestaan
olennaista ettauml ihminen pitaumlauml kaikkia mahdollisuuksia avoimina ja luulee siten
vaumllttaumlvaumlnsauml vaumlaumlraumlt ratkaisut Drewermann viittaa Kierkegaardin kuvaukseen
mahdollisuuden epaumltoivosta Sen mukaan mahdollisuuden epaumltoivo ilmenee
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden puuttumisena Minuus pakenee silloin itsensauml luota eikauml
mikaumlaumln ole sille enaumlauml vaumllttaumlmaumltoumlntauml Minuus myoumls hajottaa itseaumlaumln kuvittelemalla
sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 198 ldquoWas dem Menschen den Mut zur eigenen Freiheit zum Gebrauch seiner Phantasie zum Wagnis und zur Hoffnung der Moumlglichkeit gegenuumlber dem niederdruumlckenden Gang der Notwendigkeit gibt ist GottldquohellipldquoEs ist dies der Punkt an dem sich die Kierkegaardsche Ableitungsreihe der Formen menschlicher Verzweiflung im Grunde schlieszligtldquohellipldquodaszlig das menschliche Dasein ein Sein in Moumlglichkeit istldquo SB III 478ndash79 Kierkegaard 1924 63ndash66 199 ldquoDie Kierkegaardsche Analyse zielt sich zwar mehr darauf wie das Subjekt sich die objektive Wirklichkeit zurechtlegt als wie es sich selbst verstehtldquo SB III 478 Vrt Kierkegaard 1924 59ndash66 200 ldquoDie eigentliche Pointe seiner Analyse aber ist daszlig das Selbst notwendig erdruumlckt werden muszlig wenn es nicht an Gott glaubt daszlig ohne den Glauben an Gott nichts anderes uumlbrig bleibt als die Notwendigkeit geistig oder geistlos anzubeten und daran als Mensch als ein Selbst sich zugrundezurichten Der Kern all seiner Analysen der Verzweiflung ist acutewer keinen Gott hat der hat auch kein Selbstacuteldquo SB III 478 Kierkegaard painottaa aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kuvatessaan enemmaumln naumliden epaumltoivon muotojen mielensisaumlistauml ilmenemistauml Kierkegaard 1924 46ndash54
65
kaikkea sellaista mikauml ei voi koskaan toteutua201 Epaumltoivoinen riistaumlauml
Drewermannin mukaan naumlin itseltaumlaumln kaikki mahdollisuudet todelliseksi
(wirklich) tulemiseen Haumln on tietyssauml mielessauml sellaisen arpajaisiin osallistuvan
kaltainen joka pelkaumlauml niin paljon isoa voittoa ettauml lykkaumlauml jatkuvasti
osallistumistaan Haumln on kuin kana joka ei paumlaumlse ulos vankilastaan koska juoksee
peloissaan oikean paikan ohi Haumln ei saa koskaan realisoitua mahdollisuuksiaan
vaan tuhlaa vapautensa yrittaumlessaumlaumln olla menettaumlmaumlttauml sitauml202 Ilman Jumalaa oleva
ihminen etsii epaumltoivoisesti toista ihmistauml joka pystyisi korvaamaan haumlnelle
Jumalan203 Drewermann ei kuitenkaan tuo esille sitauml Kierkegaardin korostamaa
naumlkemystauml ettauml taumlmaumln epaumltoivon vallassa oleva ihminen naumlkee mahdollisuutensa
aina vaumlaumlrin204 Haumln myoumls korostaa mahdollisuuden epaumltoivon olevan toiveunien
taumlyteistauml Haumln ei edes viittaa Kierkegaardin tavoin synkkaumlmieliseen tuskaa
tuottavaan mahdollisuuden epaumltoivon lajiin205 Mahdollisuuden epaumltoivo naumlyttaumlauml
Drewermannin mukaan olevan elaumlmaumlauml tunteiden tasolla Ihmisen affektiivinen
hauraus jota Ricœur on kaumlsitellyt ilmenee taumltauml epaumltoivoa kokevassa
Drewermannin mukaan mahdollisuuden ja Jumala-yhteyden dialektiikkana206
24 Psyykkisen ahdistuksen yhdistyminen epaumltoivoon
Jumala-suhteen puuttuminen ilmenee siis Drewermannin mukaan
ihmisolemuksen kaikilla tasoilla Epaumltoivoon yhdistyy psyykkistauml ahdistusta
Naumlkemys pohjautuu Drewermannin holistiseen ihmis- ja ahdistuskaumlsitykseen207
201 ldquoBezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute als acutedas Fehlen der Notwendigkeitacute in der Weise acutedass das Selbst in der Moumlglichkeit von sich weglaumluft so dass es kein Notwendiges hatldquohellipldquoDas Selbst verzettelt sich acuteimmer augenblicklicher und augenblicklicheracuteldquohellipldquoin einem phantastischen Spiel mit Moumlglichkeiten die indessen nie Wirklichkeit werden duumlrfenldquo SB III 476 Kierkegaard 1924 55ndash56 202 rdquoZu seinem Ungluumlck nimmt der acuteVerzweifelte der Moumlglichkeitacute sich natuumlrlich auf diese Weise jede Chance wirklich zu werden Er gleicht sein Leben lang gewissermaszligen einem Lotteriespieler der aus Angst nicht den ganzen groszligen Gewinn zu ziehen immer wieder seinen Einsatz verzoumlgert oder anders gesagt er verhaumllt sich wie ein Huhn das den Ausweg aus seiner Gefangenschaft nicht zu finden vermag weil es aus lauter Angst immer wieder an dem einen entscheidenden Punkt vorbeilaumluft an dem es innehalten muumlszligte um seine acuteeigentlicheacute Richtung zu finden Um seine Freiheit zu erhalten kommtldquohellipldquodaher niemals dahin seine Entscheidungsmoumlglichkeiten zu realisieren und so vertut er seine Freiheit um sie nicht zu verlierenldquo GF I 349 203 SB III 476 204 ldquoMahdollisuuden kuvastinrdquohelliprdquovaumlaumlrentaumlaumlrdquohelliprdquoEttauml itseys naumlyttaumlauml sellaiselta tai taumlllaiselta itsensauml mahdollisuudessa on vain puoli totuutta sillauml itsensauml mahdollisuudessa itseys ei ole vielauml laumlheskaumlaumln vaan ainoastaan puolittain oma itsensaumlrdquo Kierkegaard 1924 57 205 Kierkegaard 1924 58 206 Ricœur 1986 81ndash132 207 ldquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309
66
Haumln on myoumls luonut mallin epaumltoivon ilmenemisestauml ihmismielen psyykkisellauml
tasolla208 Nimitaumln sitauml ahdistusmalliksi Siinauml haumln yhdistaumlauml uuspsykoanalyytikko
Fritz Riemannin (1902ndash79) nimeaumlmiauml persoonallisuustyyppejauml209 Kierkegaardin
maumlaumlrittelemiin epaumltoivon muotoihin Skitsoidisuus yhdistyy mallissa aumlaumlrellisyyden
epaumltoivoon depressiivisyys aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoon pakkoneuroottisuus
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon ja hysteerisyys mahdollisuuden epaumltoivoon210
Drewermannin ahdistuskaumlsite on siten haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen
ahdistuskaumlsitteensauml synteesi Taumlssauml alaluvussa analysoin sitauml miten Drewermann
taumlydentaumlauml teologista ahdistuskaumlsitettaumlaumln syvyyspsykologiaa soveltamalla Vastaan
seuraaviin kysymyksiin Mitauml perusteluja Drewermann esittaumlauml mallilleen Kuinka
onnistuneesti malli yhdistaumlauml teologista ja psykologista tulkintaa Aiheuttaako
epaumltoivo ehkauml psyykkisen ahdistuksen vai paumlinvastoin
Jumala-suhteen puuttumista ei kriitikoiden mukaan voi selittaumlauml
psykoanalyysilla211 Teologian professori ja Zuumlrichin Jung-instituutin dosentti
Maria Kassel torjuu Drewermannin syvyyspsykologisen ahdistustulkinnan
Raamattu ei haumlnen mukaansa pidauml ahdistusta ihmisen osana Kassel tarttuu
Drewermannin kaumlsitykseen jonka mukaan uskonnon tehtaumlvaumlnauml on vapauttaa
ihmiset ahdistuksesta Haumlnen mielestaumlaumln vaikuttaa siltauml ettauml vain sairaat voivat
taumlmaumln mukaan loumlytaumlauml itselleen uskon212 Kassel siis epaumlilee Drewermannin
leimaavan neuroottisiksi kaikki ne ihmiset joilla ei ole uskoa Walter Kasper pitaumlauml
kyllauml ahdistusta yleisenauml ongelmana mutta sen poistaminen ei haumlnen mukaansa
ole kristinuskon paumlaumltehtaumlvauml213 Kassel ja Kasper eivaumlt arvosta Drewermannin
holistista ahdistustulkintaa jonka tavoitteena on tulkita Jumalasta erossa elaumlvaumln
ihmisen sisaumlistauml tilannetta mahdollisimman monipuolisesti Gerd Luumldemann ja
Franz Wilhelm Jansen sen sijaan arvostavat sitauml214
Drewermann perustelee teologisesti syvyyspsykologian kaumlyttaumlmistauml
uskonnollisen tilan tulkintaan Haumln vaumlittaumlauml ettauml Kierkegaardin mukaan sekauml
psykologinen ettauml eksistentiaalinen epaumltoivon tulkinta koskevat ihmisen suhdetta
Jumalaan Kierkegaardin tulkinnan eksistentiaalisesta epaumltoivosta haumln vaumlittaumlauml
208 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 209 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 210 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 211 Vahvimmin Drewermannia ovat taumlssaumlkin suhteessa kritisoineet eksegeetit Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Esim Lohfink amp Pesch1988 24ndash5 40 212 Kassel 1992 44 213 Kasper 1992 11
67
olevan erityisen laumlhellauml psykoanalyyttistauml tulkintaa215 Perustelut osuvat sikaumlli
oikeaan ettauml eksistentiaalinen ahdistus ilmenee Kierkegaardin mukaan
psyykkisellauml tasolla216 Ahdistuksen eri muotojen sitominen tiukasti toisiinsa
perustuu kuitenkin Drewermannin omaan tulkintaan Haumln yrittaumlauml tasoitella
Kierkegaardin ajattelun ja psykoanalyysin eroja217 Haumln perustelee epaumltoivon
muotojen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlmistauml omalla tulkinnallaan
Kierkegaardin ajattelusta
Psykoanalyysi soveltuu Drewermannin mukaan teologian kaumlyttoumloumln koska
se tuntee sekauml tuhoisat ettauml auttavat asenteet Haumln vaumlittaumlauml ettauml psykoanalyysi
auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sekauml Jumalaan turvautumista ettauml Jumalan vastustamista218
Haumln ajattelee ettauml neuroosit ilmentaumlvaumlt sitauml omasta olemisesta vieraantuneisuutta
(Daseinsvereinseitigung) joka vaumlistaumlmaumlttauml kuuluu ilman Jumalaa elettaumlvaumlaumln
elaumlmaumlaumln219 Anton A Bucherin mukaan Drewermann identifioi kahden eri tieteen
kaumlsitteitauml ja sortuu siten teologian psykologisointiin220 Drewermann itse ajattelee
kaumlyttaumlvaumlnsauml syvyyspsykologiaa teologisen tulkinnan tukena Haumln vaumlittaumlauml ettauml
syvyyspsykologian avulla loumlytyy erityisen syvaumlllinen teologinen tulkinta uskosta
osattoman tilasta Kun psykoanalyysia kaumlytetaumlaumln teologisena fenomenologiana
naumlhdaumlaumln haumlnen mukaansa sen epaumltoivon syvyys johon ihminen joutuu ollessaan
etaumlaumlllauml Jumalasta Psykoanalyysi voi haumlnen mukaansa pelastaa teologisen
syntikaumlsityksen joka on haumlnen mukaansa pintapuolinen ja moralisoiva
Psykoanalyysi voi antaa teologialle sellaista eksistentiaalisuutta ettauml se loumlytaumlauml
jaumllleen uskon pelastavan voiman221 Syvyyspsykologia voi siis Drewermannin
214 Luumldemann 1992 13 14 Jansen 2004 152 215 ldquoKierkegaard zeigt wie die Psychologie und das Existenzverstaumlndnis der Verzweiflung eigentlich nur die verschiedenen Ausdrucksformen eines grundlegenden Miszligverhaumlltnisses in dem Verhaumlltnis des Menschen zu Gott und darin zu sich selbst aufgreifenldquo SB III 462 ldquoWendet Kierkegaard auf der existentiellen Ebene ein Untersuchungsverfahren an das eine enge Verwandtschaft mit den Gedankengaumlngen der Psa aufweistldquo SB III 467 216 Esim Kierkegaard 1924 33 217 Naumlin myoumls Bernhard Irrgang Irrgang 1992125ndash26 218 rdquoDie Psa fungiertldquohellipldquoalso als eine Phaumlnomenologie der Grundeinstellungen die den Menschen seelisch zerstoumlren oder heilen koumlnnenldquohellipldquoso bedienen wir uns der Psa um zu zeigen wie die Grundentscheidungen fuumlr oder gegen Gott sich in psychische Sachverhalte umsetzen und wie diese ihrerseits auf jene Grundentscheidungen hin transparent werdenldquo SB II XX 219 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden dass von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 220 Bucher 1992c 110ndash13 221 ldquoErweisen sich die Neuroseformen der Psychoanalyse als notwendige Daseinsvereinseitigungen eines Lebens ohne Gott Die Kluft die bis dahin Theologie und Psychotherapie voneinander trennt laumlsst sich mithin uumlberbruumlcken indem die Neurosenlehre der Psychoanalyse selbst als eine
68
mielestauml tulkita psyykkisten tilojen lisaumlksi eksistentiaalisia tiloja Haumln nimeaumlaumlkin
ahdistustulkintansa rdquodogmatiikan ja psykoanalyysin synteesin yritykseksirdquo Haumln
ajattelee selvittaumlvaumlnsauml ihmisten kokemusta Jumala-yhteyden ulkopuolelle
joutumisesta222 Psykologisoiko Drewermann siis teologian vai saumlilyttaumlaumlkouml
teologia haumlnen ahdistustulkinnassaan oman eritysluonteensa Seuraavassa etsin
vastausta myoumls taumlhaumln kysymykseen
Drewermann perustelee Riemannin uuspsykoanalyyttiseen teoriaan
turvautumista teologisen syntikaumlsityksen kapeudella223 Haumln ei kuitenkaan
maumlaumlrittele tarkoittaako taumllloumlin jotakin tiettyauml tulkintaa vai kaikkea teologista
synnin tulkintaa Haumln unohtaa kritiikissaumlaumln koko syntiopin kehityshistorian224
Siinauml suhteessa haumlnen kaumlsityksensauml syvyyspsykologisen tuen vaumllttaumlmaumlttoumlmyydestauml
teologiselle tulkinnalle perustuu yksipuoliseen naumlkemykseen teologisesta
fenomenologiasta Inhimillisen ahdistuksen monipuolista ymmaumlrtaumlmistauml
vaatiessaan haumln kuitenkin pyrkii toteuttamaan teologian perustavoitteita225 Haumlnen
mallinsa perustana oleva holistinen ahdistuskaumlsitys on siten perusteltu myoumls
teologisesta naumlkoumlkulmasta Syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlminen
teologiseen tulkintaan ei ole teologian psykologisointia
Riemann kaumlsittelee teoriassaan skitsoidisuutta depressiivisyyttauml
pakkoneuroottisuutta ja hysteerisyyttauml persoonallisuushaumlirioumlinauml226 Drewermann
theologische Phaumlnomenologie der acuteSuumlndeacute verstanden werden muszlig die zeigt was es bedeutet in radikaler Gnadenlosigkeit im Feld der Gottesferne an sich selber in Verzweiflung zu kommen Entgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 222 ldquoVersuch einer Synthese von Dogmatik und Psychoanalyseldquohellip ldquoWie wird dann der Verlust der Rechtfertigung des Daseins in Gott erfahren und was bedeutet es ausgeschlossen zu seinldquo PM I128 223 ldquoEntgegen den moralisierenden Oberflaumlchenbeschreibungen der acuteSuumlndeacute fuumlhrt die Psychoanalyse die Theologie in existentielle Zusammenhaumlnge ein an denen die heilende Kraft des Glaubens an Gott wieder finden und zuruumlckgewinnen kannldquo PM I 161 224 Hamartiologian kehittely on tapahtunut laumlhinnauml laumlnnen kristikunnassa Esim Heinrich Holze mainitsee nimeltauml merkittaumlvinauml syntikaumlsityksen kehittaumljinauml alkukirkon ajalta ja keskiajalta seuraavat apologeetit Ireneus Tertullianus Cyprianus Clemens Alexandrialainen Origenes Augustinus Johannes Scotus Anselm Canterburylainen Petrus Lombardus Bernhard Clairvauxilainen Hugo von St Victor Tuomas Akvinolainen Duns Scotus Helftan Gertrud Suuri Mestari Eckhart Wilhelm Ockhamilainen Pico della Mirandola Augustinusta haumln pitaumlauml muita merkittaumlvaumlmpaumlnauml Kaikki reformaattorit esittivaumlt omat painotuksensa syntikaumlsityksestauml ja harmatologiaa kehitettiin edelleen sekauml katolisen kirkon ettauml uskonpuhdistuskirkkojen piirissauml Holze 2004 188 Syntiopin kehityksestauml uudella ajalla lyhyesti ks esim Abraham 2004 225 Syvyyspsykologian huomioon ottamisen voi naumlhdauml liittyvaumln dogmatiikan konstruktiiviseen tehtaumlvaumlaumln selvittaumlauml kristinuskon ja muiden katsomusten suhdetta Raunio 2001 10 Kaumlrkkaumlinen 2013 266 226 rdquoWir wollen uns nun den Persoumlnlichkeiten zuwenden deren grundlegendes Problem ndash von der Seite der Angst her gesehenldquohellipldquoistldquo Riemann 1961 20 Persoonallisuushaumlirioumlt ovat mielenterveyshaumlirioumlitauml joille ovat ominaisia nuoruusiaumlstauml tai varhaisaikuisuudesta laumlhtien
69
sen sijaan kaumlyttaumlauml niistauml neuroosin kaumlsitettauml Skitsoidinen depressiivinen pakko-
oireinen ja hysteerinen neuroosi ovat haumlnen mukaansa klassisia
neuroosimuotoja227 Haumln ei tee mallissaan eroa neuroosien pysyvaumlmpaumlauml
ahdistuneisuutta ilmaisevien persoonallisuushaumlirioumliden ja normaalien
persoonallisuuden erojen vaumllille228 Haumln ei myoumlskaumlaumln mainitse mallissaan
psykoosin tasoisia haumlirioumlitauml psykosomaattisia oireita tai psyykkisiauml oireita joita
on kaumlsitellyt muissa yhteyksissauml229 Kierkegaardin maumlaumlrittelemaumlt epaumltoivon
muodot voivat haumlnen mukaansa kuitenkin ilmeisesti tulla esiin myoumls psykoosien
tasoisina Psykooseissa on nimittaumlin haumlnen mukaansa kyse samanlaatuisesta
ilmenneet syvaumlaumln juurtuneet joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja kaumlyttaumlytymispiirteet jotka heikentaumlvaumlt suoriutumista ja aiheuttavat kaumlrsimystauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 227 ldquoVier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterieldquo GF I 322 ldquoGerade vom acutein-der-Welt-Seinacute her die vier Hauptformen der Angst in der klassischen Neurosenlehre der Psychoanalyse als Formen reflektierter Endlichkeit im Spiegel der Unendlichkeit verstehen lassenrdquo GF I 337 Neuroosi on elimellisiin syihin perustumaton psyykkinen haumliriouml jossa todellisuudentaju saumlilyy ja potilas kaumlrsii ratkaisemattomista ristiriitatilanteista aiheutuvista toistuvista ja suhteellisen pysyvistauml oireista (esim ahdistuneisuus fobiat kompulsiot tai erilaiset ruumiilliset vaivat) Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 Neuroosi on psykologisena kaumlsitteenauml Sigmund Freudin tunnetuksi tekemauml kaumlsite Nykyaumlaumln kaumlytetaumlaumln neuroosin kaumlsitteen sijaan mieluummin ahdistuneisuushaumlirioumln tai masennushaumlirioumln kaumlsiteitauml Kaumlsitteen aiemmista merkityksistauml ks Pietikaumlinen 2013 131ndash32 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Depressiolla tarkoitetaan masennusta mielentilaa jolle on ominaista mm mielialan lasku aloitekyvyn puute ja unihaumlirioumlt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 867 Laajemmin esim Isometsauml 2014b 246ndash286 Depressiosta modernissa laumlaumlketieteellisessauml mielessauml on puhuttu 1800-luvun pulivaumllistauml alkaen Pietikaumlinen 2013 115 Pakko-oireisiin haumlirioumlihin luetaan pakkoajatukset ja pakkotoiminnot Koponen 2014 326 Pakkoajatuksia nimitetaumlaumln myoumls obsessioiksi ja pakkotoimintoja kompulsioiksi Partonen amp Loumlnnqvist 2014 870 871 Pakkomielteitauml on kaumlytetty laumlaumlketieteellisenauml terminauml 1800-luvun lopulta alkaen Pietikaumlinen 2013 124 Hysteria on haumliriouml jonka oireisiin kuuluu dissosiaation konversion tai somatisaation oireita Dissosiaatio on psyykkinen puolustuskeino joka erottaa jonkin psyykkisen toiminnon muista psyykkisistauml toiminnoista esimerkiksi ajatuksen siihen liittyvaumlstauml tunteesta Konversio on tiedostamattomasta psyykkisestauml ristiriidasta tai tarpeesta johtuva elimellisen toiminnon menetys tai muutos esimerkiksi halvaus kouristus muistinmenetys tai sokeutuminen Somatisaatiolla tarkoitetaan psyykkistauml puolustuskeinoa jonka kaumlyttouml johtaa niin suhteettomiin elimellisiin oireisiin etteivaumlt ne voi johtua yksinomaan elimellisestauml sairaudesta Partonen amp Loumlnnqvist 2014 869 868 870 873 Hysterian asemesta puhutaan nykyisin dissosiaatiohaumlirioumlistauml Niistauml enemmaumln Lauerma 2014 338ndash349 1800-luvun loppupuolella hysterialla tarkoitettiin erilaisia ruumiillisia yllaumlttaumlen alkavia oireita jollaisten parissa tyoumlskennellen Freud aloitti psykoanalyysin kehittaumlmisen 228 Persoonallisuudella tarkoitetaan yksiloumllle tyypillisten ominaisuuksien ja toimintatapojen kokonaisuutta joka kuvastaa ja saumlaumltelee yksiloumln elaumlmyksiauml ja kaumlyttaumlytymistauml Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 229 Esim psykoosit SB II 172ndash74 556ndash58 psykosomaattiset oireet SB II 195ndash96 defenssit SB II 160ndash178 Psykoosi on mielisairaus elimellinen tai psyykkinen haumliriouml jossa ihmisen todellisuudentaju on haumliriintynyt Partonen amp Loumlnnqvist 2014 872 Defenssit ovat paumlaumlosin tiedostamattomia psyykkisiauml puolustusmekanismeja eli monimutkaisia tunteiden ja tiedonkaumlsittelyn toimintatyylejauml joiden avulla aivot saumlaumltelevaumlt ristiriitatilanteissa mielen sisaumlistauml tasapainoa muuttamalla ulkoisia tai mielen sisaumlisiauml realiteetteja Loumlnnqvist 2014 80 Psykosomatiikassa tarkastellaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden yhteyttauml sairauksien syntyyn ja kulkuun On luovuttu maumlaumlrittelemaumlstauml yksittaumlisiauml psykosomaattisia haumlirioumlitauml ja
70
ahdistuksesta kuin neurooseissa Ne edustavat haumlnen mukaansa ainoastaan
neuroottisen ahdistuksen voimistumisesta230 Psykoottisuus kuitenkin eroaa
neuroottisuudesta muutenkin kuin vain ahdistuneisuuden voimakkuuden suhteen
Ihmisen todellisuuden taju on haumliriintynyt psykooseissa mutta ei neurooseissa
Taumltauml Drewermann ei ota huomioon Haumln kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kuvaamaan
kaikkea psyykkisenauml ilmenevaumlauml ahdistusta
Drewermann perustelee neuroosin kaumlsitteen soveltuvuutta kaikkien ihmisten
mielentilan kuvaamiseen sillauml ettauml terveimmaumlstaumlkin ihmisestauml loumlytyy
neuroottisuutta ja traagisuutta Kaikki eivaumlt kuitenkaan haumlnen mukaansa ole sanan
varsinaisessa merkityksessauml neurootikkoja231 Taumlmauml kaumlsitys neuroottisuudesta
hyvaumlksytaumlaumln yleisesti Ihmisiauml ei voi jakaa jyrkaumlsti terveisiin ja sairaisiin vaan
heidaumln mahdollisen haumliriintyneisyytensauml vaumllillauml on aste-eroja Mielenterveyden
maumlaumlrittely on myoumls kulttuurisidonnaista232 Drewermann ei ole kiinnostunut
psyykkisen ahdistuksen luokittelusta vaan sen yhteydestauml ihmisen kokemaan
eksistentiaaliseen ahdistukseen Paumlaumlpaino on ahdistuksen kvaliteetilla Haumlntauml
kiinnostaa onko ahdistus skitsoidista depressiivistauml pakkoneuroottista vai
hysteeristauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Drewermannin ahdistusmalli
pelkistaumlauml kokemustodellisuutta koska haumln kaumlsittelee kaikkea psyykkistauml ahdistusta
neuroosin kaumlsitteen alla Asianmukaista olisi nimetauml Kierkegaardin maumlaumlrittelemien
epaumltoivon muotojen psyykkiset vastinparit persoonallisuustyypeiksi tai
persoonallisuuden laaduiksi Se vastaisi Riemannin naumlkemystauml niiden
luonteesta233
Miten siis on ymmaumlrrettaumlvauml se ettauml Drewermann nimittaumlauml syntiauml neuroosiksi
Jumalan edessauml (rdquoNeurose vor Gott)234 Haumln sanoo naumlin tukeutumalla
korostetaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijoumliden vaikutusta sairauksiin Joukamaa amp Mattila 2014 598 602 230 rdquoEs istldquohellipldquolediglich eine Frage nochmaliger quantitativer Steigerung wann der neurotische in den psychotischen Zustand uumlbergehtldquo SB II 558 231 ldquoQualitativ istldquohellipldquojeder Mensch acuteneurotischacuteldquohellipldquoMan haumltte nunmehr also davon zu sprechen daszlig alle Menschen eine neurotoide Struktur haben dh in ihrer Gesamtstruktur qualitative neurotische BestandteileldquohellipldquoZweifellos ist die Behauptung alle Menschen seien neurotisch einfach unsinnigldquo SB II 554ndash55 Schultz-Hencke 1951 85ndash6 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on saksalaisen neopsykoanalyysin merkittaumlvimpiauml edustajia Myoumls PM (suom) 30 232 Taumlstauml esim Viitamaumlki 1978 131ndash5 Pietikaumlinen 2013 15ndash17 233 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeitenldquo Riemann 1961 20 59 105 156 234 ldquoWirldquohellipldquoAusdruck Suumlnde als acuteNeurose vor Gottacute bevorzugenldquo SB II 558 Synnin ja neuroosin suhdetta Drewermann kaumlsittelee jahvistisen syntiinlankeemuskertomuksen syvyyspsykologisen tulkinnan yhteydessauml SB II 553ndash71
71
Kierkegaardin tulkintaan jonka mukaan vahvana vaikuttava epaumltoivo on syntiauml235
Haumln poikkeaa siten Kierkegaardin tulkinnasta jossa synti on puhtaasti teologinen
kaumlsite236 Identifioiko haumln synnin ja neuroosin kuten Bucher vaumlittaumlauml237
Drewermannin tulkinta ei ole kahden tieteenalan kaumlsitteiden identifiointia
Bucherin tarkoittamassa mielessauml Taumlmauml ei ole arvioinnissaan ottanut huomioon
Drewermannin intentiota Neuroosin kaumlsite on taumlssauml ymmaumlrrettaumlvauml vertauskuvaksi
se kuvaa synnin tuhoavaa vaikutusta238 Drewermann nimittaumlin perustelee
ilmaisunsa sopivuutta sillauml ettauml synnissauml on kyse torjunnasta vaikkakaan ei
viettivirikkeiden vaan Jumalan torjunnasta239 Perusteluksi haumln viittaa
uuspsykoanalyytikko Harald Schultz-Henckeen240 Kaumlsitteen vertauskuvallisena
kaumlyttaumlmisen puolesta puhuu myoumls se ettauml Drewermann ilmaisee yksikantaan
pitaumlvaumlnsauml psykoanalyysin tuntemia neurooseja synnin eli Jumalasta erossa
olemisen perusmallina (Grundmuster)241 Haumln korostaa kaumlyttaumlvaumlnsauml
neuroosipsykologiaa synnin fenomenologiana242 Drewermann kaumlyttaumlauml Jumala-
yhteyden puuttumisesta neuroosin kaumlsitettauml korostaakseen sen totaalisuutta
Syvyyspsykologisten ilmioumliden kaumlyttouml vertailukohtina ei ole teologian
psykologisointia
235 ldquoEpaumltoivo on synti Synti on Jumalan edessauml eli Jumalaa ajatellen epaumltoivoisesti olla tahtomatta olla oma itsensauml tai epaumltoivoisesti tahtoa olla oma itsensaumlrdquohelliprdquosynti on epaumltoivon potensatiordquo Kierkegaard 1924 121 Myoumls Lorenz Wachinger ja Heribert Wahl ovat arvioineet synnin ja neuroosin yhdistaumlmisen olevan Kierkegaardin vaikutusta Wahlin mukaan Drewermann irrottaa ahdistuksen ja neuroosin kaumlsitteet niiden kliinis-terapeuttisesta kontekstista ja muuntaa ne antropologisiksi kaumlsitteiksi Wachinger 1985 725 Wahl 1987 925ndash26 236Myoumls Eibach huomauttaa taumlstauml ldquoFuumlr Kierkegaard kann Suumlnde eigentlich gar nicht Gegenstand der Psychologie oder irgendeiner sonstigen Wissenschaft sein da sie nicht etwas acuteZwangslaumlufigesacute ist sondern durch einen qualitativen Sprung in Erscheinung tritt der nicht kausal-empirisch oder spekulativ (als notwendig) zu erklaumlren ist Sie ist auch nicht nur ein passiv erlittenes Verhaumlngnis sondern wird vom Individuum in der Angst acutedurch einen qualitativen Sprung acuteaktiv gesetzt ist mithin auch keine quantifizierbare Groumlszlige Dieser Sprung kann zumindest nicht psychologisch erklaumlrt werden allenfalls koumlnnen die daraus resultierenden Folgen psychologisch beschrieben werdenldquo Eibach 1992180 237 Bucher 1992c 112ndash13 238 Naumlin tulkitsevat asian myoumls Gregor Fehrenbacher Matthias Beier ja Josef Sudbrack Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 239ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX 240 SB III 557 241 ldquoWir selbst gewinnen an dieser Stelle unserer Arbeitldquohellipldquodie Moumlglichkeitldquohellipldquozu fragen kann der Begriff der Suumlnde (bzw der Verzweiflung Kierkegaards) so konzipiert werden daszlig von daher die Neuroseformen der Psaldquohellipldquoals Grundmuster einer Existenz in der Abwendung von Gott in dem Mangel Gottes verstehbar ja ableitbar werdenldquohellipldquoWir sind so weit diese Frage mit einem eindeutigen Ja antworten zu koumlnnenldquo SB III 463 Ks myoumls SB III 414 242 ldquoDie Kierkegaardsche Entwicklung der Formen menschlicher Verzweiflung erweitert und bestaumltigt daher die Psychologie der Neurose als eine theologische Phaumlnomenologie der Suumlnde ldquo SB III 468
72 Mitauml perusteluja Drewermann sitten esittaumlauml mallissaan tapahtuvalle
eksistentiaalisen epaumltoivon ja psyykkisen ahdistuksen muotojen yhdistaumlmiselle
Ovathan uskon puuttuminen ja mieltauml vaivaava ahdistus taumlysin eri asioita Voihan
ihminen ahdistua psyykkisesti hyvin monista syistauml joilla ei ole mitaumlaumln tekemistauml
haumlnen Jumala-suhteensa kanssa Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml uskon tai sen
puuttumisen voi paumlaumltellauml ihmisen mielentilasta Amerikkalainen teologian
professori ja psykoanalyytikko Matthias Beier naumlyttaumlauml olevan taumltauml mieltauml Haumln
nimittaumlin tarttuu Drewermannin lausumaan jonka mukaan neuroottisen rdquoaumlidin
ikaumlvaumlnrdquo takana on Jumalan kaipuu Onko Drewermann siis loumlytaumlnyt Jumala-
suhteen puuttumisesta uuden selityksen neuroottisuudelle kuten Beier
Drewermannin tulkinnan ymmaumlrtaumlauml243 Beier paumlaumltyy naumlkemykseensauml sen
perusteella miten Drewermann tulkitsee syntiinlankeemuskertomusta244 Toisessa
yhteydessauml Beier kuitenkin torjuu sen ettauml Drewermann pitaumlisi mielen sairauksien
syynauml hengellisessauml mielessauml vaumlaumlraumlauml asennetta245 Myoumls Beier ajattelee
Drewermannin kaumlyttaumlvaumln neuroosin kaumlsitettauml totutusta poikkeavassa
vertauskuvallisessa merkityksessauml246
Mikauml siis on Drewermannin intentiona haumlnen yhdistaumlessaumlaumln mallissaan
Jumala-suhteen puuttumisesta kertovan eksistentiaalisen ahdistuksen ja
psyykkisen ahdistuksen Onko Beier oikeassa silloin kun haumln tulkitsee
eksistentiaalisen ahdistuksen aiheuttavan psyykkistauml ahdistusta Drewermannin
mukaan Naumlinhaumln Drewermann kuvaa ahdistuksen syntyvaumln
syntiinlankeemuskertomuksessa Taumlmaumln naumlkemyksen kanssa on ristiriidassa se
ettauml Drewermann painottaa neuroottisuuden muotoja kuvatessaan niiden
psykologista syntytaustaa Psyykkinen ahdistuneisuus johtuu haumlnen mukaansa
minaumln heikkoudesta Minauml on haumlnen mukaansa voimaton tiedostamattomien
243 rdquoDie Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 Beier arvioi Drewermannin pitaumlvaumln ihmisten eksistentiaalista ahdistusta heidaumln neuroosiensa syynauml ja pitaumlauml taumltauml merkittaumlvaumlnauml uustulkintanardquo Of central importance is that Drewermann holds the infinite fear of the human spirit responsible for the fact that acutenormal drive impulses and needsacute increase to levels of neurotic quantity Neurotic conflicts are thus due to an existential projection under the spell of fearrdquo Beier 2004 100 244rdquoWenn wir in der Psa Interpretation sagten die Suumlnde erscheine dort in Form einer acuteNeuroseacute so verstehen wir jetzt daszlig der Abfall von Gott in der Tat sich in den Grundformen der Neurose auslegen muszlig und daszlig die Suche nach Gott auch hinter dem stets vergeblichen Verlangen steht mit dem der Neurotiker sich nach der Einheit mit der acuteMutteracute zuruumlcksehntldquo SB III 329 245 Beier 2004 52 246 Beier 2004 53
73
puoliensa edessauml ja ahdistuu siksi viettipohjan ja yliminaumln puristuksessa247
Edelleen Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml ettauml ihmiselaumlmaumln viisi ensimmaumlistauml vuotta
muodostavat herkaumln jakson jolloin ihmisen rdquoelaumlimellinenrdquo ahdistus saa uusia
muotoja Freudia seuraten haumln selittaumlauml psyykkisen ahdistuksen synnyn liittyvaumln
lapsen taumlrkeimpiin ihmissuhteisiin ja erityisesti aumlitisuhteeseen248
Ahdistumiskehitys niveltyy haumlnen mukaansa muuhun kehitykseen siten ettauml
lapsuudessa koettu ahdistus ilmenee myoumlhemmin kutakin kehitysvaihetta
vastaavana neuroosina249 Ahdistusten psykologisen syntytaustan painottaminen
antaisi ymmaumlrtaumlauml ettauml psyykkinen ahdistuminen haumlnen mukaansa kuitenkin
yllaumlpitaumlauml eksistentiaalista ahdistusta ellei sitten synnytauml sitauml Ihmisen Jumala-
suhteen katkeaminen voisi siten johtua psyykkisistauml syistauml Onko haumlnellauml siis
keskenaumlaumln ristiriitaisia naumlkemyksiauml ahdistuksen synnystauml
Drewermannin tulkintaa yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla voi paumlaumltellauml
ensiksikin minkauml perusteella haumln liittaumlauml tietyt psyykkisen ahdistuksen muodot
tiettyihin epaumltoivon muotoihin Siten voi myoumls selvittaumlauml haumlnen kaumlsityksensauml eri
neuroosien ja niitauml vastaavien epaumltoivon muotojen synnystauml ja mahdollisesta
vaikutuksesta toistensa syntyyn Naumlin on myoumls loumlydettaumlvissauml kokonaiskaumlsitys
eksistentiaalis-psyykkisten ahdistusten ilmenemismuodoistandash Antaako siis
syvyyspsykologian soveltaminen uutta syvyyttauml teologiseen ahdistuksen
tulkintaan kuten Drewermann vaumlittaumlauml
Skitsoidiselle ihmiselle on Drewermannin mukaan ominaista tunnekylmyys
haumln voi puhua aumlitinsauml kuolemasta yhtauml asiallisesti kuin paumlivaumln
saumlaumlstauml250Skitsoidisuutta vastaava eksistentiaalinen tila on aumlaumlrellisyyden
247 ldquoDas Tragische entsteht in tiefenpsychologischer Sicht dort wo das Ich seinem eigenen Unbewuszligten ohnmaumlchtig ausgeliefert ist und zwischen den Gesetzen des Es und des Uumlberichs in schicksalhafter Schuld und in notwendiger Strafe zermahlen wird Das eigentliche Problem der Tragoumldie ergibt sich demnach aus einer Schwaumlche des Ichs und diese laumlszligt sich sowohl geistesgeschichtlich als auch strukturell interpretierenldquo PM I 25 Yliminauml-kaumlsitteen kaumlyttouml osoittaa Drewermannin tukeutuvan taumlssauml psykoanalyyttiseen mielenmalliin 248 GF I 318 320 249 rdquoIn dieses Schema angstbedingter Anpassung fuumlgen sich nun die Themenstellungen der vier klassischen Phasen der Triebentwicklung ein sie alle repraumlsentieren spezifische Konflikte die in jeder Biographie zwischen Mutter und Kind vorprogrammiert sind indem bestimmte Gefuumlhlsambivalenzen freilich in unterschiedlichen Staumlrkegraden unvermeidbar werden Alle vier Stadien haumlngen genetisch mit den vier klassischen Neuroseformen der Schizoidie der Depression der Zwangsneurose und der Hysterie zusammen indem die jeweiligen Angstformen von einem bestimmten Quantum an charakterbedingt acutechronifiziertacute werdenldquo GF I 321ndash22 250 PM I 156
74
epaumltoivo251 Drewermann vertaa skitsoidikon itsekkyyttauml siihen ettauml aumlaumlrellisyyden
epaumltoivosta kaumlrsivaumlltauml ihmiseltauml puuttuu oma minuus jolla olla yhteydessauml
Jumalaan Haumln perustaa naumlkemyksensauml Kierkegaardin tulkintaan252 Taumlmauml on
kuvannut kyseistauml epaumltoivoa eettiseksi rajoittuneisuudeksi Siinauml ihminen on
hukannut itsensauml luopumalla minuudestaan ja tyytymaumlllauml aumlaumlrellisen maailman
tarjoamaan elaumlmaumlaumln rdquoSellainen ihminen unohtaa itsensauml Haumln unohtaa mikauml on
haumlnen nimensauml jumalallisessa katsannossardquo253 Drewermann yhdistaumlauml naumlin
skitsoidisuuden ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivon niiden ulkoisen ilmenemisen
perusteella Haumlnen mukaansa kyseinen neuroosi alkaa joskus kehittyauml jo lapsen
ensimmaumlisinauml elinpaumlivinauml Naumlin kaumly kun lapsi kokee aumlidin poissaolon
hylkaumlaumlmiseksi254 Kaumlsitys naumlin varhain kehittyvaumlstauml ahdistuksesta on
sopusoinnussa sen Drewermannin Kierkegaardiin tukeutuvan kaumlsityksen kanssa
ettauml ahdistus kuuluu ihmisyyteen ja erottaa ihmisen elaumlimistauml255 Drewermann
ajattelee siten skitsoidisuuden ja siihen yhdistyvaumln aumlaumlrellisyyden epaumltoivon
johtuvan varhaislapsuuden emotionaalisesta kylmyydestauml Skitsoidisesta
ahdistuksesta kaumlrsivaumln ahdistus on haumlnen mukaansa samalla varhaisempaa kuin se
ahdistus jonka syntymistauml haumln kuvaa syntiinlankeemuskertomusta
tulkitessaan256Sitauml haumln ei kaumlsittele johtaako kyseisenlainen kokemus aina
skitsoidisuuteen ja aumlaumlrellisyyden epaumltoivoon Skitsoidisuuden synnyn sitominen
jopa lapsen ensimmaumlisiin elinpaumliviin sisaumlltaumlauml kuitenkin vaumlitteen jonka mukaan
ahdistavat psyykkiset kokemukset voivat olla Jumala-suhteen katkeamisen syynauml
251 ldquoInsofern kann man wohl sagen daszlig die Kierkegaardsche Form der Verzweiflung der Endlichkeit der Neuroseform der Schizoidie entspricht daszlig also existentiell der Schizoide im Grunde ein Verzweifelter istldquo SB III 472 252 rdquoEs geht dem Schizoiden mithin staumlndig um sich selbst aber Kierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sindldquohellipldquoSie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gottldquo SB III 472 PM I 159 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml minuuden kaumlsitettauml filosofisena ja teologisena kaumlsitteenauml 253Kierkegaard 1924 51ndash52 254ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 ldquoDie erste Angst die ein Mensch erlebt ist die Angst eines Kindes von seiner Mutter verlassen zu werdenldquo GF I 318 ldquoVon daher kann man sagen daszlig die Angst vor dem Verlust der Mutter in der Tat wie die Psychoanalyse es lehrt noch weit von allen realen Aumlngsten als Grundquelle der Angst anzusehen istrdquo GF I 320 Klassisen psykoanalyysin teoriaan ei sisaumllly imevaumlisiaumln skitsoidista vaihetta jonka Drewermann on omaksunut Riemannin teoriasta ldquoAntriebsorientierten Angsttheorie die wir in der entwicklungspsychologischen 4-Phasen-Lehre der Psa als Grundlegung der entsprechenden vier Neuroseformen antreffen (vgl F Riemann Grundformen der Angst)ldquoSB II 222 Ks Riemann 1961 20ndash58 255 SB 222 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 256 SB II 189
75
Taumlmauml tulkinta eroaa haumlnen eri yhteyksissauml esittaumlmaumlstaumlaumln tulkinnasta jona mukaan
Jumalasta ajauduttaisiin eroon aikaisintaan puolen vuoden iaumln jaumllkeen257
Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon ja skitsoidisuuden vallassa olevan ihmisen
uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti
Haumln tukeutuu sekauml Kierkegaardin epaumltoivotulkintaan ettauml Riemannin
uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuuden tulkintaan Aumlaumlrellisyyden epaumltoivon
vallassa elaumlvauml ihminen viihtyy haumlnen mukaansa maallisissa pyrinnoumlissauml eikauml haumlntauml
vaivaa vastuu aumlaumlrettoumlmyyden edessauml258 Haumlnellauml ei voi olla aitoa uskonsuhdetta
Jumalaan myoumlskaumlaumln skitsoidisuutensa vuoksi Haumlnen suhtautumisensa uskontoon
voi kuitenkin ilmetauml monella tavalla259 Haumln on laumlheisyyden pelkonsa vuoksi
suhteessaan uskontoon usein skeptikko tai kyynikko260 Haumln jumaloi itseaumlaumln jos
haumlnen skitsoidisuutensa on psykoottista261 Skitsoidisuuden ulkoinen ilmeneminen
voi Drewermannin mukaan vaihdella paljon esimerkiksi silloin kun siihen
sekoittuu depressiivisyyttauml262 Jos skitsoidisesti neuroottinen rdquouskoordquo on haumlnen
uskonsa Drewermannin mukaan ahdistunutta yliminaumln uskoa263 Riemannin
teorian liittaumlminen aumlaumlrellisyyden epaumltoivon tulkintaan antaa epaumlilemaumlttauml tulkintaan
uutta ulottuvuutta
Myoumls aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon ja depressiivisyyden Drewermann yhdistaumlauml
niiden ilmenemismuodon perusteella Haumln yhdistaumlauml depressiivisen ihmisen
257 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 258 ldquoDie Verzweiflung der Endlichkeit die sich nach Kierkegaard darin aumluszligert unter Verlust des eigene Selbst acuteeine Nachaumlffung zu werden eine Zahl in der Masse zu seinacute(Kierkegaard Krankheit 32) Da dieses Verhalten durchaus nicht ausschlieszligt sondern sogar beguumlnstigt daszlig es dabei zu einer besonderen Art der Lebenstuumlchtigkeit kommt bleibt diese Art der Verzweiflung zumeist unbemerkt acuteWeil ein Mensch so verzweifelt ist deshalb kann er sehr gut und eigentlich noch besser in der Zeitlichkeit dahinleben`hellip`gepriesen`hellip`geehrt und angesehen acutenur hat er kein Selbst Es entsteht so eine Haltung die sich im Endlichen verbraucht ohne die Verantwortung fuumlr das Endliche`ldquoldquoKierkegaard bemerkt mit Recht von denjenigen die unter dem Fehlen der Unendlichkeit verzweifelt sind acuteSie gebrauchen ihre Faumlhigkeiten sammeln Geld treiben weltliche Geschaumlfte berechnen klug usw usw werden vielleicht in der Weltgeschichte genannt aber sie sind nicht sie selbst sie haben geistig verstanden kein Selbst um dessentwillen sie alles wagen koumlnnten kein Selbst vor Gott ndash wie selbstisch sie auch in uumlbrigen sind` (Die Krankheit 33)ldquo SB III 471ndash72 Kierkegaard 1924 50ndash54 259Markuksen evankeliumin selityksessauml Drewermann liittaumlauml skitsoidisen ahdistuksen piirteet sekauml juutalaisiin lainoppineisiin ettauml Jeesuksen Kapernaumin synagogassa tapaamaan saastaisten henkien vaivaamaan mieheen Kertomuksen lainoppineet ovat Drewermannin mielestauml yhtauml osattomia uskosta kuin henkien vaivaama mies Raamattuun perehtyneet kirjanoppineet tunnustautuvat naumlet uskoon vain ulkoisesti niin ettei se kosketa heidaumln eksistenssiaumlaumln Taumlssauml suhteessa he ovat Drewermannin mukaan taumlysin verrattavissa demonien vallassa olevaan mieheen joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi vaikka tahtookin pysyauml erossa haumlnestauml DMK I 195 260 SB III 472 261 SB III 473 262 PM I 162 263Yliminaumln uskon synnyttaumlmisestauml Drewermann syyttaumlauml vallitsevaa kristinuskon muotoa johon kuuluu valmis oppi Syytoumls kohdistuu erityisesti katoliseen kirkkoon DMK I 198ndash99
76
vastuuntunnon ja loppumattomat syyllisyyden tunteet siihen ettauml ihminen
vieraantuu aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivossa yhauml enemmaumln itsestaumlaumln264 Oman
paumlaumlttelynsauml tueksi Drewermann viittaa esimerkein monien syvyyspsykologien
luonnehdintoihin depressiosta265 Taumlmaumlnkin ahdistuksen alkujuurta Drewermann
etsii kehitysvaiheesta josta ihmisellauml itsellaumlaumln ei nykykaumlsityksen mukaan ole
selkeitauml muistikuvia Lapsi on silloin noin kahdeksan kuukauden ikaumlinen Haumln
nimittaumlauml vaihetta myoumlhaumlisemmaumlksi oraaliseksi vaiheeksi Depressiivinen neuroosi
alkaa haumlnen tulkintansa mukaan silloin rdquovierastamisenardquo (Acht Monats-Angst)
joka johtuu siitauml ettauml lapsi on alkanut erottaa laumlheiset ihmiset vieraammista
Drewermann korostaa Freudin tulkinnasta poiketen myoumls ihmisen
syyllisyydentunteiden syntyvaumln jo taumlssauml oraalisessa eikauml kuten Freud
oidipaalisessa vaiheessa266 Taumltauml vaihetta syntiinlankeemuskertomus haumlnen
mukaansa kuvaa267 Haumln siis vaumlittaumlauml yhtaumlaumlltauml ettauml syntiinlankeemuskertomus
kuvaa noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml alkavan ahdistuksen syntymistauml ja
hyvaumlksyy toisaalta Kierkegaardin tulkinnan ahdistuksesta ihmisen elaumlimistauml
erottavana tuntomerkkinauml268
Noin kahdeksan kuukauden iaumlssauml tai skitsoidisen ihmisen tapauksessa jo
aikaisemmin syntynyt ahdistus seuraa ilmeisesti Drewermannin mukaan ihmistauml
vaikka haumlnen ahdistuneisuutensa saisi myoumlhemmin uuden muodon
Drewermannin mukaan psykoanalyysi selittaumlauml depressiivisyyden syntyauml
lapsuudessa toteutuvan kausaalis-geneettisen oraalisuuden pohjalta Haumln on siinauml
mielessauml oikeassa ettauml psykoanalyysi korostaa lapsuuskokemusten vaikutusta
ihmisen psyykkiseen kehitykseen Kierkegaardin aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon
tulkinnasta Drewermann taas hyvaumlksyy sen ettauml kyseinen ahdistus syntyy
264 rdquoSo wie der Depressive sich fuumlr die ganze Welt verantwortlich weiszlig und infolgedessen unter der Unendlichkeit seiner Schuldgefuumlhle zugrundegehtldquohellipldquoverschwendet die Verzweiflung der Unendlichkeit weil sie die Konkretheit des Endlichen und des eigenen Selbst scheut die eigene Existenz wie acutezum Pyramidenbauacute (Kierkegaard Die Krankheit 30)ldquo SB III 469ndash70 Kierkegaard 1924 47 49 265 Haumln mainitsee nimeltauml V E Frankl O Fenichel F Riemann JH Schultz V v Gebsattel SB III 469ndash71 266ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 Freud liittaumlauml syyllisyyden tunteen synnyn myoumlhempaumlaumln oidipaaliseen eli falliseen vaiheeseen Freud 1964 289 Lapsi on silloin 3ndash4ndash5 -vuotias 267 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko) 268 ldquoMit dem Grad des Bewuszligtsein und Individualitaumlt zugleich das Quantum der Angst ansteigt nur das Individuum kann Angst empfindenldquo GF I 336 ldquoIn der Unschuld ist der Mensch nicht als Geist bestimmt sondern seelisch in unmittelbarer Einheit mit seiner Natuumlrlichkeit bestimmtldquo Kierkegaard 1964 55ndash56
77
transsendenssin kaipuusta Taumllloumlin ihminen pakenee sietaumlmaumlttoumlmaumlstauml
aumlaumlrellisyydestauml aumlaumlrettoumlmyyteen jonka seurauksena on ahdistava syyllisyyden
tunne269
Syntiinlankeemuskertomus kuvaa siis Drewermannin mukaan sekauml
eksistentiaalisen ahdistuksen ettauml depressiivisen ahdistuksen syntyauml
Depressiivinen ahdistus ei siten Drewermannin mukaan synnytauml eksistentiaalista
ahdistusta kuten skitsoidisen ahdistuksen voi paumlaumltellauml haumlnen mukaansa
synnyttaumlvaumln Haumln ei myoumlskaumlaumln vaumlitauml aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon olevan
depressiivisyyden syynauml Haumln ei maumlaumlrittele naumliden ahdistusten vaikutussuhteita
vaan ne ovat haumlnen mukaansa saman ahdistuksen ulottuvuuksia
Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivosta ja depressiivisyydestauml kaumlrsivaumln ihmisen
uskonnollisuutta Drewermann kuvaa sekauml Kierkegaardiin ettauml Riemanniin
tukeutuen Haumln vaumlittaumlauml Kierkegaardin tukeutuen ettauml naumlmauml ihmiset tuhoavat
itsensauml yrittaumlessaumlaumln olla Jumalan kaltaisia270 Riemanniin tukeutumalla
Drewermann puolestaan kuvaa depressiivisiauml ihmisiauml hyvin uskonnollisiksi mutta
uskonnollisuudessaan ahdistuneiksi He ovat haumlnen mukaansa taipuvaisia
omaksumaan sellaisia uskonnon muotoja joihin kuuluu itsensauml unohtaminen eli
minaumlstauml (Ich) irrottautuminen Parempaa tuonpuoleisuutta lupaavat
pelastususkonnot ovat laumlheisiauml heille koska elaumlmauml on heistauml toivotonta
kaumlrsimystauml271 Aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivon tulkinta saa psykologista syvyyttauml
Riemannin uuspsykoanalyyttisen tulkinnan avulla
Kolmas psyykkisen ahdistuksen muoto on Drewermannin mukaan
pakkoneuroosi jonka haumln maumlaumlrittelee Riemanniin tukeutuen liioitelluksi
varmistamiseksi varovaisuudeksi ja ennakoinniksi272 Haumln yhdistaumlauml sen
269 ldquoAnstelle des Triebbereichs der Oralitaumlt der kausal-genetisch in der Psa zur Erklaumlrung der Depression herangezogen wirdldquohellipldquoleitet Kierkegaard die Maszliglosigkeit des Verlangens und der bloszligen unendlichen acuteSehnsuchtacute also aus einer geistigen Bewegung der Transzendenz ab die auf Flucht vor sich selbst aus dem unertraumlglichen Endlichen ins Undendliche flieht Die Folge davon muszlig natuumlrlich eine erdruumlckende Selbstuumlberforderung sein ein Gefuumlhl an allen schuldig zu seinldquo SB III 470 Vrt Kierkegaard 1924 49ndash50 270 ldquoSo koumlnnen wir mit Kierkegaard auch sagen sie sei eine Verzweiflung des Unendlichen eine Selbstvernichtung in dem Bemuumlhen selber wie Gott den man verloren hat werden zu muumlssen um als Mensch leben zu koumlnnenldquo SB III 471 271 ldquoEntsprechend neige der Depressive besonders acutein der Religionacute zu allen Religionsformen die Selbstvergessenheit die Losloumlsung vom Ich vertreten Er leidet ja am tiefsten am leben und da er hier nicht hoffen zugreifen kann stehen alle Erloumlsungsreligionen und die welche ein besseres Jenseits versprechen ihm nahe (Riemann Grundformen 72ndash73)ldquo SB III 470 Drewermann arvioi erityisesti katolisia pappeja ja saumlaumlntoumlkuntien jaumlseniauml ohjattavan omaksumaan taumlllaisen uskonnollisuuden Esim KPI 86ndash87 272 SB III 476 Drewermann esittaumlauml Riemann-viitteen (Riemann 196176) joka ei pidauml paikkaansa Riemann maumlaumlrittelee naumlin pakkoneuroottisuutta Riemann 1961 107
78
Kierkegaardin esittaumlmaumlaumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoon samantyyppisen
ilmenemisen perusteella Haumln perustelee yhdistaumlmistauml ensiksi sillauml ettauml Riemann
pitaumlauml pakkoneuroosia katoavaisuuden edessauml tunnettuna ahdistuksena (Angst vor
der Vergaumlnglichkeit) Toiseksi haumln perustelee yhdistaumlmistauml vetoamalla Riemannin
kollegan Viktor von Gebsattelin (1883ndash1976) kaumlsitykseen fobiasta Sen mukaan
fobian kohteet loumlytyvaumlt ihmisen sisimmaumlstauml ja pakkoneuroottinen ahdistus johtuu
oman olemuksen totaalisen tuhoutumisen uhasta273 Drewermannin mukaan
Kierkegaard kuvaa vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa mahdollisuuden puuttumiseksi
samalla tavalla kuin Riemann ja Gebsattel kuvaavat pakkoneuroosia Ihmisen
rdquominuuttardquo eivaumlt taumllloumlin tukahduta todellisuuteen sisaumlltyvaumlt vaumllttaumlmaumlttoumlmyydet
vaan subjekti itse pelkistaumlessaumlaumln todellisuuden vaumllttaumlmaumlttoumlmyydeksi274
Pakkoneuroottinen ahdistus ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo kumpuavat siis
Drewermannin mukaan samanlaisesta kokemuksesta Haumln selittaumlauml psykoanalyysin
mukaisesti ettauml lapsen ahdistus ja syyllisyydentunteet syntyvaumlt anaalisen vaiheen
aikana kun lapsen on pakko alistua muiden tahtoon275 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden
epaumltoivon syntyaikaa haumln ei maumlaumlrittele vastaavasti Haumln pitaumlauml selvaumlsti
pakkoneuroottista ahdistusta ja vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa saman ahdistuksen
psyykkisenauml ja eksistentiaalisena ulottuvuutena Kuitenkaan haumln ei maumlaumlrittele
naumliden ahdistuksen muotojen vaikutusta toistensa syntymiseen
Drewermann hyvaumlksyy Kierkegaardin kaumlsityksen siitauml ettauml
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo ilmenee joko henkisessauml ettauml hengettoumlmaumlssauml
muodossa Hengetoumln vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivo naumlyttaumlytyy
mielikuvituksettomana poroporvarillisuutena joka pitaumlytyy asioihin sellaisinaan
Henkinen vaumllttaumlmaumlttoumlmaumln epaumltoivon muoto on puolestaan fatalistin tai
deterministin vakaumus joka pakottaa kuolleeseen lainomaisuuteen276
273 ldquoDie Zwangsneurose Riemann kennzeichnet sie als acuteAngst vor der VergaumlnglichkeitacuteldquohellipldquoDie Inhalte derldquohellipldquoPhobie sindldquohellipldquonur scheinbar in der aumluszligeren Welt lokalisiert in Wahrheit sind sie Tatsachen der inneren Welt (V v Gebsattel)ldquo SB III 476ndash77 Riemann 1961 106 Gebsattel 1959 135 274 ldquoDie Angst des Zwangsneurotikers richtet sich nicht auf etwas Bestimmtes in der Welt sondern auf die Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen WesensldquohellipGanz entsprechend beschreibt Kierkegaard die Verzweiflung der Notwendigkeit als acutedas Fehlenacute der Moumlglichkeitldquo hellipldquoin dem Sinne daszlig dem Menschen alle Moumlglichkeit genommen wirdldquohellipldquoIndessen sind es nicht die Notwendigkeiten der Wirklichkeit an sich die das Selbst ersticken sondern das Subjekt selbst das die Wirklichkeit auf die Notwendigkeit reduziertldquo SB III 476ndash77 275 GF I 326ndash27 Anaalinen vaihe sijoitetaan yleensauml 1 ndash 3 vuoden ikaumlaumln 276 ldquoKierkegaard unterscheidet dabei interessanterweise zwei Unterformen der Verzweiflung der Notwendigkeit die geistige und die ungeistige Der geistlose Standpunkt der Verzweiflung der Notwendigkeit ist nach ihm die acuteSpieszligbuumlrgerlichkeitacuteldquohellipldquodie Phantasielosigkeit die sich weigert sich houmlher zu acutezwingen als bis zum Dunstkreis des Wahrscheinlichenacute die sich die Aufregung des
79
Pakkoneurootikko kieltaumlauml naumlin ahdistuksensa Drewermannin mukaan
pakkoneurootikon suhde uskontoon maumlaumlraumlytyy henkisestauml positiosta kaumlsin Taumlmauml
pakenee tuhoutumista taumlydellisyyden tavoitteluun Haumln pyrkii Jumalan kaltaiseksi
Haumln uskoo loumlytaumlvaumlnsauml rauhan ainoastaan taumlydellisessauml virheettoumlmyydessauml mutta
epaumlonnistuu siinauml Haumln huomaa joutuvansa liiallisen vastuun
syyllisyydentunteiden kilpailupakon ja tarkistamispakon noidankehaumlaumln277
Drewermann syyttaumlauml kyseisestauml kehityksestauml autoritaarista kristillistauml
kasvatusta278 Myoumls yhteisoumlt tai ihmisjoukot voivat Drewermannin mukaan elaumlauml
pakkoneuroottisen ahdistuksen vallassa279 Haumln pitaumlauml esittaumlmistaumlaumln esimerkeistauml
paumlaumltellen vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa pakkoneuroottisuuden synnyttaumlmaumlnauml
Syvyyspsykologinen ahdistuksen tulkinta antaa taumlssaumlkin tapauksessa
lisaumlulottuvuutta teologiselle ahdistuksen tulkinnalle
Hysteerinen ahdistus on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesta
naumlkoumlkulmasta katsottuna vapauden kaipuuta ja kaikkien rajoitusten kaihtamista280
Eksistenssifilosofisesti se on vieraisiin rooleihin pakenemista Taumlmauml ei kuitenkaan
tuota arvostusta ihmiselle itselleen vaan haumlnen vieraantuneelle minaumllleen (Ich)
Hyvaumlksyntauml ei kosketa ihmisen omaa minuutta (Selbstsein) vaan osoittaa
pikemminkin ettauml rdquotoisille-olemisenrdquo (Fuumlr-andere-Sein) petkutus on onnistunut
Hysteeriset oireet ilmentaumlvaumlt siten vieraannuttavan ahdistuksen pakenemista281
Mahdollisuuden epaumltoivon ja hysteerisen neuroottisuuden liittaumlauml siten
Drewermannin mukaan yhteen niiden sisaumlltouml Kierkegaardin mahdollisuuden
Daseins zu fuumlrchten und zu hoffen erspart indem sie alles als gegeben und notwendig gegeben hinnimmt voumlllig auszligerstande sich auch nur vorstellen zu koumlnnen daszlig es anders sein koumlnnte Die geistige Form der Verzweiflung ist die Uumlberzeugung des Fatalisten oder Deterministen fuumlr den sich geistig das Leben in der Anerkennung einer unabaumlnderlichen Notwendigkeit und toten Gesetzmaumlszligigkeit erschoumlpftldquo SB III 477ndash78 Kierkegaard 1924 63ndash66 277 ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquohellipldquoNur in der Fehlerlosigkeit einer absoluten Seinsvollkommenheit und Seinsnotwendigkeit glaubt der Zwangsneurotiker seine Ruhe zu finden ndash und findet stattdessen in einem ewigen Kreislauf von Uumlberverantwortung Schuldgefuumlhlen Konkurrenzaumlngsten und Kontrollzwaumlngen niemals mehr zu sich selbstldquo SB III 477 278 KPI 127 133 Drewermann kritisoi erityisesti katolista kasvatusta GF I 326ndash28 Gespraumlche 508 Raamatustakin loumlytyy haumlnen mukaansa esimerkkejauml pakkoneuroottisesta uskonnollisuudesta apostoli Paavali ei ennen Damaskon tien kokemustaan antanut toisten elaumlauml koska ei osannut sitauml itsekaumlaumln Boumlses 80 279 Taumltauml Drewermann on kaumlsitellyt erityisesti Markuksen evankeliumin kommentaarissaan Esim DMK I 276ndash78 DMK I 428ndash29 280 SB III 475 281 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-
80
epaumltoivosta esittaumlmauml analyysi on haumlnen mukaansa sopusoinnussa muun muassa
Riemannin esittaumlmien hysteerisen neuroosin tuntomerkkien kanssa282 Haumln
ajattelee hysteerisyyden psykologisten maumlaumlritelmien sopivan kuvaamaan myoumls
mahdollisuuden epaumltoivoa Haumln yhdistaumlauml myoumls naumlmauml eksistentiaalisen ja
neuroottisen ahdistuksen muodot samankaltaisen ilmenemismuodon perusteella
Hysteerinen neuroosi syntyy Drewermannin mukaan lapsen luonnolliseen
kehitykseen kuuluvan oidipaalisen ahdistuksen pohjalta283 Taumltauml haumln kuvaa
laumlhinnauml Freudin tulkintaan tukeutuen Insestitabu estaumlauml sen mukaan seksuaaliset
tunteenilmaisut omia vanhempia kohtaan mutta ahdistusta voi aiheuttaa myoumls
kulttuuriin ja uskontoon liittyvauml seksuaalimoraali Drewermann korostaa
erityisesti taumltauml yhteisoumlllistauml vaikutusta Alkuperaumliset viettivirikkeet heraumlttaumlvaumlt
haumlnen mukaansa niin paljon ahdistusta ettauml ne on pakko torjua ja upottaa
tiedostamattomaan Ne eivaumlt silti lakkaa vaikuttamasta vaan johtavat ihmisen
etsimaumlaumln ihmistauml joka voisi ottaa itselleen isaumln tai aumlidin roolin Vanha
oidipaalinen ahdistus muuttuu naumlin voimakkaaksi riippuvuusahdistukseksi joka
ilmenee hysteerisen neuroosin muodossa284 Sitauml milloin ja miten
eksistentiaalinen ulottuvuus yhdistyy hysteeriseen ahdistukseen Drewermann ei
kaumlsittele Haumln ei maumlaumlrittele psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen toisiinsa
vaikuttamisen suuntaa
Mahdollisuuden epaumltoivon luonteeseen tuo Drewermannin mukaan
kuitenkin lisaumlvaloa jos sen ymmaumlrretaumlaumln tulevan ilmi hysteerisenauml ahdistuksena
Hysteerikko pakenee nimittaumlin omaa itseaumlaumln toisen ihmisen luo ja tekee taumlstauml
itselleen jumalan285 Hysteerikko ei voi siksi loumlytaumlauml itselleen turvapaikkaa Jumalan
luota286 Taumlhaumln perustuu Drewermannin mukaan se ettauml Freud pitaumlauml
uskonnollisuutta hysteerisenauml Katolinen kirkko edistaumlauml haumlnen mukaansa monin
tavoin taumlllaista uskonnollisuutta Sitauml edistaumlvaumlt haumlnen mukaansa paavin isaumlhahmo
Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342 282 rdquoVollkommen in Uumlbereinstimmung mit diesen Kennzeichnungen der Hysterie bezeichnet Kierkegaard die acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacuteldquo hellipldquoExistentialanalytisch kommt Kierkegaard also mit der Analyse der acuteVerzweiflung der Moumlglichkeitacute zu den gleichen Bestimmungen die die Psa von der Neuroseform der Hysterie trifftldquo SB III 476 283 Oidipaali- eli fallinen vaihe sijoitetaan yleensauml 3ndash6 -vuoden ikaumlaumln 284 GF I 328ndash330 285 rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen PersonldquohellipldquoFuumlr hysterische Erleben muszlig der andere ein Gott sein weil das eigene Ich als so klein und unbedeutend erlebt wirdldquo GF I 499
81
halujen tukahduttamisen pakko ja naiskuvan kaksinaisuus eli syntisen Eevan ja
pyhaumln Marian vastakkaisuus287 Drewermann lisaumlauml epaumlilemaumlttauml Riemannin
hysteriatulkintaa soveltamalla ymmaumlrrystauml mahdollisuuden epaumltoivona ilmenevaumlauml
uskonnollisuutta kohtaan Haumlnellauml lienee kuitenkin yksipuolinen naumlkemys
katolisuuden erityiskorostusten vaikutuksesta ihmisen tunne-elaumlmaumlaumln
Drewermannin ahdistusmallissaan esittaumlmaumln perusteella voi paumlaumltellauml ettauml
eksistentiaaliseen ahdistukseen yhdistyy haumlnen mukaansa aina psyykkistauml
ahdistusta Ahdistuksen eri muodot liittyvaumlt yhteen fenomenologisen
yhtaumllaumlisyytensauml perusteella Neurooseiksi nimetyn psyykkisen ahdistuksen lajien
ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlminen samanlaisen ilmenemisen pohjalta on
perusteltua Niin psyykkistauml kuin eksistentiaalistakin alkuperaumlauml oleva ahdistus
tulee naumlet julki psyykkisessauml tai psykofyysisessauml muodossa Psykologisesta
naumlkoumlkulmasta kyseessauml on kaksi vaumlhintaumlaumln samansukuista ilmioumltauml Ihmisen
epaumltoivo Jumala-suhteen puuttumisen vuoksi voi ilmetauml vain haumlnen psykofyysisen
olemuksensa kautta Neuroosien ja epaumltoivon muotojen rinnastamista voi taumlstauml
naumlkoumlkulmasta pitaumlauml reaalista tilannetta kuvaavana onnistuneena ratkaisuna
Ahdistuksen psyykkisen ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologisen
tulkinta tuo ilmi saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Siinauml mielessauml
haumlnen ahdistuskaumlsitteensauml on teologisen ja syvyyspsykologisen ahdistuskaumlsityksen
synteesi
Drewermannin ahdistusmallilla on myoumls rajoituksensa Haumln ei saa kaikkea
mainitsemaansa ahdistusta mahtumaan sen puitteisiin Haumln pitaumlauml naumlet ensiksikin
kiinni siitauml Kierkegaardin naumlkemyksestauml ettauml inhimillinen epaumltoivo ilmenee vain
neljaumlssauml muodossa Toiseksi haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml naumlillauml epaumltoivon muodoilla
on tarkat vastineensa neljaumlssauml neuroosilajissa288 Kuitenkin haumln myoumlntaumlauml oikeaksi
sen psykologisen kaumlsityksen ettauml neuroosilajit esiintyvaumlt useimmiten toisiinsa
sekoittuneina Esimerkiksi skitsoidis-depressiivinen ahdistus ja pakkoneuroottis-
hysteerinen ahdistus ovat haumlnen mukaansa yleisiauml289 Haumln ei kuitenkaan esitauml
286 rdquoHysterikerldquohellipldquoversucht der Haltlosigkeit seiner Existenz zu entrinnen indem er in den anderen hineinflieht und ihn zum Gott erklaumlrtldquohellipldquoDer Hysteriker muszlig lernen daszlig er Halt in sich genug vor Gott besitzen kann um den anderen nicht vergoumlttlichen zu muumlssenldquo PM I 148 287 Glaube 73 288 ldquoDie Hauptformen der Verzweiflungldquohellipldquoihr genaues Pendant in den Grundthemen der vier Hauptformen der Psa Neurosenlehre habenldquohellipldquoWir koumlnnen mit Kierkegaard apriori zeigen daszlig die menschliche Existenz in bestimmten Formen der Verzweiflung ndash und nur in diesen ndash auftreten kann und muszligldquo SB III 463 289 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so
82
mikauml epaumltoivon muoto vastaisi kyseisiauml sekoittuneita neurooseja290 Haumln ei
vaumlitteestaumlaumln huolimatta onnistu loumlytaumlmaumlaumln eksistentiaalista vastinetta kaikille
mainitsemilleen psyykkisen ahdistuksen lajeille Taumlmauml on kuitenkin
ymmaumlrrettaumlvissauml inhimillisen kokemuksen moninaisuuden vuoksi
Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen keskeisten muotojen
yhteenkuuluvuuden osoittaminen lisaumlauml kuitenkin eksistentiaalisen ahdistuksen
ilmenemismuotojen ymmaumlrtaumlmistauml
Drewermann jaumlttaumlauml yleensauml avoimeksi sen miten eksistentiaalinen ja
psyykkinen ahdistus vaikuttavat toisiinsa Skitsoidisuus ja pakkoneuroottisuus
naumlyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa synnyttaumlvaumln vastaavia epaumltoivon muotoja Toisten
eksistentiaalisen ahdistuksen ja psyykkisen ahdistuksen muotojen
vaikutussuhdetta haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele Haumlnen ahdistusmallinsa ei tue sitauml
Beierin vaumlitettauml ettauml neuroottinen ahdistus johtuisi eksistentiaalisesta
epaumltoivosta291 Haumlnen tavoitteenaan lienee laumlhinnauml osoittaa eri tavoilla ilmenevaumln
ahdistuksen holistisuus Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vaikutusta
toisiinsa ei voine maumlaumlritellaumlkaumlaumln yleisellauml tasolla Se johtuu niiden luonteesta292
Drewermann ei myoumlskaumlaumln ilmaise selvaumlsti sitauml missauml iaumlssauml haumln ajattelee
ihmisyyteen haumlnen mukaansa kuuluvan ahdistuksen astuvan ihmisyksiloumliden
elaumlmaumlaumln Syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnassaan haumln sijoittaa sen noin
kahdeksan kuukauden ikaumlaumln mutta skitsoidista ahdistusta kaumlsitellessaumlaumln lapsen
ensimmaumlisiin elinpaumliviin293 Haumln ei suhteuta toisiinsa eri yhteyksissauml esittaumlmiaumlaumln
kaumlsityksiauml
daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 290 Drewermann ei maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti mitauml haumln tarkoittaa skitsoidisen ja depressiivisen neuroosin tai pakkoneuroottis-hysteerisen neuroosin sekoittumisella Kyseisen sekoittumisen voidaan ajatella olevan ajoittaista tai jatkuvaa ja painottuvan jommankumman neuroosin suuntaan tai olevan esimerkiksi yhtauml vahvasti skitsoidista ja depressiivistauml Jos kierkegaardilaisten epaumltoivon muotojen ja Riemannin mainitsemien neuroosilajien vastaavuudesta pidetaumlaumln kiinni kuten Drewermann edellyttaumlauml olisi rdquotasavahvaardquo skitsoidis-depressiivisenauml ilmenevaumlauml psyykkistauml ahdistusta vastaamassa aumlaumlrellisyysndashaumlaumlrettoumlmyys epaumltoivo Aumlaumlrellisyyden ja aumlaumlrettoumlmyyden synteesi merkitsisi kuitenkin Kierkegaardilta omaksutun mallin mukaan vapautta eikauml epaumltoivoa Skitsoidis-depressiiviselle ahdistukselle ei siis ainakaan kyseisessauml tapauksessa loumlytyisi vastaparia eksistentiaalisen ahdistuksen alueelta eikauml siis olisi ajateltavissa mitauml kyseisen psyykkisen ahdistuksen syvyyspsykologinen kuvaus ilmaisisi ihmisen uskosta tai epaumluskosta 291 Beier 2004 100 292 Kassel 1992 44 Sudbrack 1992a 62 293ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158 SB II 189 SB II 156ndash57 SB II 547 (taulukko)
83 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vuorovaikutussuhteen
maumlaumlrittelemaumlttoumlmyys on tehnyt Drewermannin mallin alttiiksi monenlaisille
tulkinnoille Se selittaumlauml Maria Kasselin kannan jonka mukaan Drewermann
patologisoi uskonnon pitaumlessaumlaumln ahdistusta uskonnollisuuden ja uskon
kaumlynnistaumljaumlnauml (Urmotor) Kasselin mukaan Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml uskon
puute tai uskominen johtuu aina psyykkisistauml syistauml Edellauml oleva analyysi
kuitenkin osoittaa ettauml Drewermann ei ole vaumlittaumlnyt taumlllaista Haumln on tyytynyt
etsimaumlaumln eksistentiaalista ja psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlviauml tekijoumlitauml ja
syventaumlmaumlaumln naumlin teologista kaumlsitystauml ahdistuksesta Esimerkiksi Josef Sudbrack
ei tee Kasselin paumlaumltelmiauml vastaavia paumlaumltelmiauml vaan pitaumlauml Drewermannin tulkinnan
ansiona kristillisen tulkinnan liittaumlmistauml tuttuun psykologiseen kontekstiin294
Drewermannin ahdistusmallin merkitys sisaumlltyy ahdistuksen eri muotojen
keskinaumlisen riippuvuuden osoittamiseen mutta ei taumlmaumln riippuvuuden suunnan
maumlaumlrittaumlmiseen
Psyykkisen ahdistuneisuuden maumlaumlraumln tiedetaumlaumln vaihtelevan sekauml yksiloumlittaumlin
ettauml saman yksiloumln kohdalla tilanteittain Drewermannin mukaan eksistentiaalinen
ahdistus yhdistyy psyykkiseen ahdistukseen joten myoumls sen maumlaumlraumln voi olettaa
vaihtelevan haumlnen mukaansa vastaavasti Ahdistusmalli tuo selkeaumlsti esiin sen
ettauml ihmisen psyykkinen ahdistus voi kertoa haumlnen Jumala-suhteeseensa liittyvaumlstauml
eksistentiaalisesta ahdistuksesta Se tuo lisaumlvaloa inhimillisen ahdistuksen
moninaisuuteen
25 Syvyyspsykologia Jumalasta erossa elaumlmisen tulkitsijana
Drewermannin teologisen antropologian avainkaumlsite on ahdistus joka on
haumlnen mukaansa ihmisolemuksen kaikkia tasoja koskeva uskolle vastakkainen
tila295 Siksi haumln tulkitsee ahdistusta sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti
Taumlssauml alaluvussa arvioin mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa
soveltamalla teologiseen ahdistuksen tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian
soveltamisen teologinen merkitys Taumllloumlin keskityn haumlnen paumlaumlvaumlitteisiinsauml joiden
mukaan1) eksistentiaalinen ahdistus on universaalia 2) se erottaa ihmisen
Jumalasta ja 3) se estaumlauml ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Taumllloumlin selviaumlauml
294 Sudbrack 1998 74 295 ldquoVor allem der Begriff der Angstldquohellipldquomuszlig fortan innerlicher und wesentlicher verstanden werden in dem all die Formen neurotischer Angst auf die geistige Angst vor sich selbst
84
onko perusteltua yhdistaumlauml Drewermannin tavoin syvyyspsykologista tulkintaa
teologiseen ahdistuksen tulkintaan
1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen
kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia
Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla psyykkisen
ulottuvuuden kaumlsitykseensauml kaikkien ihmisten eksistentiaalisesta ahdistuksesta296
Eksistentiaalinen ahdistus ilmenee haumlnen mukaansa erilaisina epaumltoivon muotoina
joihin haumln liittaumlauml ahdistusmallissaan niitauml vastaavat neuroottisen ahdistuksen
muodot297 Naumlin haumln tekee soveltamalla omintakeisesti Fritz Riemannin kaumlsitystauml
erilaisista persoonallisuustyypeistauml298 Olen osoittanut ettauml haumln kaumlyttaumlauml neuroosin
kaumlsitettauml kaikesta ahdistuneisuudesta Haumln laajentaa naumlin teologisen
ahdistuskaumlsitteen holistiseksi ahdistuskaumlsitteeksi
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen
teologiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus on universaalia
Onko psyykkinen ahdistus kuitenkaan yhtauml universaalia kuin Jumala-
suhteen puuttumisesta johtuva eksistentiaalinen ahdistus Voidaanko teologiassa
hyvaumlksyauml kaumlsitys jonka mukaan kaikki rdquolapsenuskonsardquo kadottaneet ovat
psyykkisesti ahdistuneita Esimerkiksi Kassel on epaumlillyt Drewermannin
leimaavan kaikki uskosta osattomat neuroottisiksi299 Bucher puolestaan on
ymmaumlrtaumlnyt Drewermannin identifioivan syntisyyden ja neuroottisuuden ja
yhdistaumlvaumln siten vaumlaumlraumlllauml tavalla kahden eri kaumlsitejaumlrjestelmaumln kaumlsitteitauml300
Kassel ja Bucher eivaumlt ota arvostelussaan huomioon Drewermannin tapaa
kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml kaikenlaisesta ja kaikenasteisesta psyykkisestauml
ahdistuksesta Taumlllainen kaumlsitteen kaumlyttouml on perusteltavissa koska terveimmillaumlkin
ihmisillauml voi olla ahdistuneisuutta jossa on neuroottisia piirteitauml301 Drewermann
perustelee mallissaan toteuttamaa neuroosien ja epaumltoivon muotojen yhdistaumlmistauml
sillauml ettauml Kierkegaardin mukaan eksistentiaalinen ahdistus ilmenee psyykkisellauml
zuruumlckgefuumlhrt werdenldquo SB III XXIII ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauenldquo SB III XLI 296 Ks luvut 22 23 ja 24 297 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Liite 1 298 rdquoDie schizoiden depressiven zwanghaften und hysterischen Persoumlnlichkeiten Riemann 1961 20 59 105 156 299 Kassel 1992 44 300 Bucher 1992c 112ndash13 301 Drewermann perustelee yhdistaumlmisen naumlin SB II 554ndash55
85
tasolla302 Kierkegaardin kaumlsitys eksistentiaalisen ahdistuksen ilmenemisestauml
ihmisen psyykkisyyden kautta vastaa psykologista kaumlsitystauml mielensisaumlisen
kokemisen ilmenemisestauml psyykkisyyden vaumllityksellauml Ahdistuksen psyykkisen
ilmenemisen osalta Drewermannin syvyyspsykologinen tulkinta tuo siten ilmi
saman kuin haumlnen teologinen tulkintansakin Kaumlsitys kaikkien ihmisten
ahdistuneisuudesta voidaan naumlin ollen hyvaumlksyauml teologiaa rikastuttavaksi
tulkinnaksi jos ahdistuneisuutena pidetaumlaumln yleistauml ahdistumisen kykyauml
Drewermann taumlydentaumlauml siten syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista
kaumlsitystauml jonka mukaan kaikki ihmiset ovat ajautuneet elaumlmaumlssaumlaumln ahdistuksen
valtaan ja elaumlvaumlt erossa Jumalasta Psyykkinen ahdistus ilmentaumlauml osaltaan sitauml ettauml
ihmisellauml ei ole Jumala yhteyttauml Syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen
ahdistus on yhtauml yleistauml kuin Jumalasta erossa elaumlminen Se on merkittaumlvauml
teologinen uustulkinta
2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo siihen teologiseen
kaumlsitykseen jonka mukaan ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta
Ahdistuksen syntymistauml syntiinlankeemuskertomuksessa tulkitessaan
Drewermann painottaa eksistentiaalisen Jumala-suhteeseen liittyvaumln
epaumlvarmuuden olevan ahdistumisen taumlrkeimpaumlnauml syynauml Haumln pitaumlauml
psykoanalyyttisiauml lisaumlnaumlkoumlkohtia parempina kuin analyyttisen psykologian
esittaumlmiauml vaikka arvioi freudilaisenkin tulkinnan loumlytaumlvaumln kertomuksesta siihen
sisaumlltymaumlttoumlmiauml motiiveja303 Haumln tulkitsee kuitenkin psykoanalyyttisesti mutta
toisin kuin Freud ettauml kertomus kuvaa lapsen oraalisen kehitysvaiheen
loppupuolta304 Kaumlsitellessaumlaumln ahdistuksen syntymistauml kehityspsykologisesta
naumlkoumlkulmasta Drewermann painottaa psyykkisen ahdistuksen liittyvaumln ihmisen
kaikissa kehitysvaiheissa Jumalasta erottavaan eksistentiaaliseen ahdistukseen
Naumlin haumln tuottaa syvyyspsykologiaa soveltamalla monia lisaumlnaumlkoumlkohtia
tulkintaansa Jumalasta erossa elaumlmisestauml305
Drewermannin teologinen tulkinta ahdistuksesta on joko-tai -tulkintaa
ihmisellauml joko on Jumala-suhde eikauml ahdistusta tai se puuttuu ja haumln on
302 SB III 462 467 Kierkegaard 1924 33 303 SB II 102 118 120ndash21 304rdquoDie Frage muszligte sich naumlmlich alsbald stellen ob der Oumldipuskomplex nicht viel zu spaumlt auftritt um die Herkunft des Schuldgefuumlhls zu erklaumlrenldquo SB II 187rdquoDie narziszligtische Identifikation und die sadistische Zerstoumlrung bilden demnach in der oralen Phase eine Ambivalenz die notwendig mit dem Auftreten schwerer Schuldgefuumlhle einhergehtldquo SB II 189 Psykoanalyysin mukaan oraalinen vaihe sijoittuu 0 ndash 1 vuoden ikaumlaumln lapsen elaumlmaumlssauml
86
ahdistunut306 Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhteenkuulumisen
vuoksi voi olettaa ettauml sama koskee haumlnen mukaansa myoumls psyykkistauml ahdistusta
sitauml joko on tai sitten se puuttuu kokonaan Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ehkauml ettei
uskovalla ihmisellauml ole psyykkistauml ahdistusta ja paumlinvastoin ettauml kaikki ei-uskovat
ihmiset ovat psyykkisesti ahdistuneita Miten naumlmauml ahdistuksen ulottuvuudet
liittyvaumlt haumlnen mukaansa toisiinsa ihmisen elaumlmaumlssauml ja syntyykouml naumlin uutta
teologista tulkintaa
Drewermann torjuu selkeaumlsti sen ettauml psyykkiset sairaudet olisivat
osoituksena Jumalan torjumisesta307 Haumln pitaumlauml siis yhtaumlaumlltauml kiinni siitauml ettauml ero
Jumalasta johtaa eksistentiaalisen ahdistuksen lisaumlksi psyykkiseen ahdistumiseen
Toisaalta haumln kuitenkin korostaa ettauml ihmisellauml voi olla muistakin syistauml kuin
eksistentiaalisesta ahdistuksesta johtuvaa psyykkistauml ahdistusta Olisikin sekauml
teologisesti ettauml psykologisesti vaumlaumlrin syyttaumlauml psyykkisesti sairaita uskon
torjumisesta Yhtauml vaumlhaumln oikeutettua on tietenkin myoumls vaumlittaumlauml ettauml uskonto
sairastuttaa ihmiset Drewermann keskittyy tarkastelemaan eksistentiaalisen
epaumltoivon psyykkistauml ilmenemistauml eikauml pidauml oikeana tehdauml ihmisen psyykkisestauml
tilasta haumlnen uskonsuhdettaan koskevia paumlaumltelmiauml308
Kun Drewermann naumlin ollen yhdistaumlauml Jumala-suhteen puuttumisesta
kertovan epaumltoivon psyykkiseen ahdistukseen haumln vaumlittaumlauml ensiksikin ettauml Jumala-
yhteytensauml kadottaneet ovat myoumls psyykkisesti ahdistuneita Taumltauml voi pitaumlauml myoumls
psykologisesti paumltevaumlnauml naumlkemyksenauml jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan
Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml psyykkistauml ahdistusta joka voi olla myoumls torjuttua 309
Naumlkemys Jumala-yhteytensauml kadottaneiden psyykkisestauml ahdistuksesta on
psykologisesti paumltevauml naumlkemys myoumls siksi ettauml kaikkien ihmisten voidaan olettaa
olevan ainakin ajoittain ahdistuneita Sen sijaan Drewermannin eksistentiaalista ja
psyykkistauml ahdistusta yhdistaumlvaumln mallia ei haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan voi tulkita
305 Ks luku 24 306ldquoDie Angst der Existenz beruhigt sich nur durch das Vertrauen in die Liebe einer anderen Person Diese Person aber kann nie ein Mensch sondernldquohellipldquonur Gott allein dem Menschen seinldquo SB III XLI 307 ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 308 Erilaiset ihmisen perimaumlaumln ja ympaumlristoumloumln liittyvaumlt tekijaumlt ahdistavat psykologisen kaumlsityksen mukaan ihmisiauml heidaumln uskonnollisuudestaan riippumatta 309 Drewermann arvioi esimerkiksi pakkoneuroottisen ahdistuksen usein olevan usein torjuttua ldquoDie Moumlglichkeit einer totalen Vernichtung des eigenen Wesens um diese zu huumlten flieht der Zwangsneurotiker in ein acuteGottaumlhnlichkeitsstrebenacuteldquo SB III 477
87
niin ettauml psyykkinen ahdistuneisuus sinaumlnsauml kertoisi Jumala-suhteen
puuttumisesta 310
Psyykkistauml ahdistusta epaumltoivoon yhdistaumlmaumlllauml Drewermann myoumls vaumlittaumlauml
ettauml usko poistaa psyykkisen ahdistuneisuuden Haumlnen taumlmaumlkin
ahdistuskaumlsitykseensauml sisaumlltyvauml implisiittinen vaumlite pitaumlauml paikkansa eraumlaumlllauml
edellytyksellauml Se pitaumlauml paikkansa jos psyykkisellauml ahdistuksella tarkoitetaan
Drewermannin tavoin nimenomaan Jumala-suhteeseen liittyvaumlauml ahdistusta
Uskoon haumlnen kaumlsitteelle antamassaan merkityksessauml ei naumlet sisaumllly psyykkistauml
ahdistusta311 On kuitenkin huomattava ettauml Drewermannilla on ihannekuva
uskosta eikauml haumlnen kaumlsitystaumlaumln uskon ahdistuksettomuudesta hyvaumlksytauml yleisesti
teologiassa eikauml psykologiassa Haumlnen mallissaan suorittama eksistentiaalisen ja
psyykkisen ahdistuksen yhdistaumlminen havainnollistaa kuitenkin osuvasti naumliden
ahdistuksen ulottuvuuksien yhteenkuuluvuutta Drewermannin
syvyyspsykologinen tulkinta lisaumlauml ulottuvuutta kaumlsitykseen ahdistuksen ja uskon
vastakkaisuudesta
Drewermann lisaumlauml siis syvyyspsykologiaa soveltamalla uutta sisaumlltoumlauml
Jumalasta erossa olemisen tulkintaan Haumln esimerkiksi kaumlsittelee
syyllisyydentunteita kaikkien muiden neuroosien kuin hysteerisyyden yhteydessauml
Siksi on haumlmmaumlstyttaumlvaumlauml miten vaumlhaumln haumln pohtii syyllisyyden tunteiden ja
syyllisyyden suhdetta312 Haumlnen naumlkoumlkulmanaan inhimilliseen ahdistukseen onkin
enemmaumln psyykkinen syyllisyydentunne kuin teologisesti maumlaumlritelty syyllisyys
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella siihen
teologiseen kaumlsitykseen ettauml ahdistus erottaa ihmisen Jumalasta
Lisaumlaumlkouml Drewermann syvyyspsykologiaa soveltamalla sen ymmaumlrtaumlmistauml
mitauml Jumalasta erossa oleminen merkitsee Etsittaumlessauml vastausta taumlhaumln
kysymykseen on otettava huomioon haumlnen tapansa kaumlyttaumlauml neuroosin kaumlsitettauml
sekauml psykologisessa ettauml symbolisessa merkityksessauml Symbolisessa merkityksessauml
kaumlytettynauml neuroottisuuden kaumlsite on yhdistettaumlvissauml eksistentiaalista ahdistusta
ilmentaumlviin epaumltoivon muotoihin sillauml sellaisena se ilmaisee torjuntaa joka on
310ldquoEs geht nicht darum die absurde These aufzustellen alle psychischen Erkrankungen seien die Folgen einer geistigen Fehleinstellung eines Lebensentwurfs an Gott vorbeildquo SB II XVI 311 Drewermannin uskonkaumlsityksen sisaumlltoumlauml kaumlsitellaumlaumln tarkemmin luvussa 44 312 Drewermann on kuitenkin tietoinen syyllisyyden ja neuroottisuuden yhdistaumlmiseen sisaumlltyvaumlstauml ongelmasta ihminen voi olla syyllinen vain jos haumln on vapaa mutta neuroosit ovat kausaalisesti maumlaumlraumlytyneitauml Ihminen voi siis tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen Syyllisyys on
88
Drewermannin mukaan rinnastettavissa eksistentiaaliseen ahdistukseen
sisaumlltyvaumlaumln Jumalan torjuntaan313 Drewermannin perustelu taumllle yhdistaumlmiselle
loumlytyy esimerkiksi haumlnen syntiinlankeemuskertomuksen tulkinnastaan jonka
mukaan ihminen torjuu Jumalan kaumlaumlrmeen houkuttelun vuoksi314 Taumlmaumln
kehityksen vertaaminen viettivirikkeiden torjuntaan on perusteltavissa
psykoanalyyttisellauml naumlkemyksellauml jonka mukaan neuroosien ytimenauml on
luonnollisten tarpeiden torjunta315 Drewermann ilmeisesti ajattelee monien
ihmisten torjuvan uskonnon ahdistusta heraumlttaumlvaumln Jumala-kaumlsityksensauml vuoksi
Turvallisuuden tarve onkin psykologisen kaumlsityksen mukaan eraumls ihmisen
perustarpeista316 Sen voi siten ajatella olevan vaikuttamassa kaikenlaisen
psyykkisen ahdistuksen syntyyn johon Drewermann viittaa ahdistuskaumlsitteellaumlaumln
Fehrenbacher Beier ja Sudbrack ovat oikeassa arvioidessaan ettauml Drewermannin
kaumlyttaumlmaumlnauml neuroosin kaumlsite kuvaa hyvin katkennutta Jumala-suhdetta317 Jumala-
suhteen puuttumisen tulkitseminen Jumalan torjumiseksi on kuitenkin vain yksi
mahdollinen tulkinta Kokonaan eri asia kuin neuroosin kaumlsitteen symbolinen
kaumlyttouml on sen kaumlyttouml psykologisena ilmauksena uskon puuttumisesta Siihen
Drewermann syyllistyy ahdistusmallissaan mutta olen osoittanut ettauml haumln
ilmeisesti kaumlyttaumlauml siinauml neuroosin kaumlsitettauml viittaamaan kaikkeen
ahdistuneisuuteen Neuroosi ei sovellukaan teologiseksi kaumlsitteeksi
3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen
jonka mukaan ahdistus on minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml
Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen yhdistymisen vuoksi voisi
olettaa ettauml myoumls psyykkinen ahdistus estaumlauml Drewermannin mukaan ihmistauml
loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan ja Jumalaa Ahdistusmallissaan haumln ei kuitenkaan esitauml
sitauml318 Mallinsa ulkopuolella Drewermann kaumlyttaumlauml minuuden (Selbst) kaumlsitettauml
teologian syyllisyyden tunne psykologian piiriin kuuluva asia Ihminen voi tuntea syyllisyyttauml vaikkei haumln olisikaan syyllinen SB III 540ndash41 313 ldquoWas die Suumlnde zu einer acuteNeurose vor Gottacute machtldquohellipldquoist ja gerade der Umstand daszlig die Menschenldquohellipldquonicht eigentlich bestimmte Triebbereiche verdraumlngen sondern Gottldquo SB III XXX Synnin kaumlsitteellauml Drewermann ilmaisee taumlssauml ihmisen tilaa 314 ldquoSein Bild ist jetzt im Spiegel der Angst bis dahin verzerrt worden dass er nicht mehr als eine Hilfe gegen die Angst erscheint sondern vielmehr als deren Quelle und Ursache in Erscheinung tritt Dies ist das Wichtigsteldquo SB I 61ndash62 315 Esim Freud 1964 477ndash78 Drewermann viittaa perusteluksi Harald Schultz-Henckeen SB II 557 Schultz-Hencke 1951 80 Schultz-Hencke (1892ndash1953) on psykiatri ja psykoanalyytikko joka omaksui Freudin lisaumlksi vaikutteita muun muassa Jungilta 316Turvallisuuden motiivit ovat Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen taumlrkeimpiauml tarpeita fysiologisten perustarpeiden jaumllkeen Vuorinen 1995 54 317 Fehrenbacher 1993 36 Beier 2004 52ndash55 Sudbrack 1992b 117 318 Ks luku 242
89
sekauml Kierkegaardin kaumlyttaumlmaumlssauml ihmisen hengen merkityksessauml ettauml Jungin
analyyttisen psykologian taumllle kaumlsitteelle antamassa ihmisen persoonan
kokonaisuutta (Selbst) kuvaavassa merkityksessauml319 Jungiin tukeutuessaan
Drewermann tuo uutta teologiseen kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden
loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml sillauml Jungin mukaan neuroottisuus
johtuu siitauml ettei ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan320 Jos ihminen ei siis ole
Jungin mukaan loumlytaumlnyt minuuttaan ei haumlnellauml myoumlskaumlaumln ole oikeaa kaumlsitystauml
Jumalasta Selbst-kaumlsite viittaa nimittaumlin haumlnen mukaansa ihmismielen
kokonaisuuden lisaumlksi myoumls ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa olevaan
minuuden arkkityyppiin joka ei ole erotettavissa ihmisen mielessauml olevasta
Jumalan kuvasta321 Drewermann hyvaumlksyy taumlmaumln Jungin naumlkemyksen
syvyyspsykologiseksi tulkinnaksi Jumala-suhteen puuttumisesta322 Sekauml
eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus ilmaisevat haumlnen mukaansa sen ettei
ihminen ole loumlytaumlnyt minuuttaan eikauml uskoa Haumlnen syvyyspsykologinen
ahdistuskaumlsityksensauml vastaa taumlssaumlkin haumlnen eksistentiaalista ahdistuskaumlsitystaumlaumln
Drewermann taumlydentaumlauml teologista ahdistuksen tulkintaansa taumlltaumlkin osin
syvyyspsykologian avulla Haumln ei kuitenkaan viittaa Jungiin perusteluksi
psyykkisen ja eksistentiaalisen ahdistuksen yhdistaumlmiselle323 Haumln ei pyri
selittaumlmaumlaumln analyyttisen syvyyspsykologian avulla ahdistuksen tilaa
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella teologiseen
kaumlsitykseen ahdistuksesta minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteenauml
Ahdistus estaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmistauml loumlytaumlmaumlstauml minuuttaan
sekauml sanan eksistentiaalisessa merkityksessauml ettauml psyykkisessauml merkityksessauml
Onko taumlssauml teologiaa rikastuttava uustulkinta Syvyyspsykologian soveltaminen ei
319ldquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 320 Jung painottaa neuroosin kaumlsitteessaumlaumln ihmisen eheytymisen ja individuaation haumliriintymistauml ldquoDer Mensch ist krank die Krankheit aber ist der Versuch der Natur ihm zu heilen Wir koumlnnen also auch aus der Krankheit selber sehr viel fuumlr unsere Gesundheit lernen und was dem Neurotiker als absolut verwerflich erscheint darin liegt das wahre Gold das wir sonst nirgends gefunden habenldquo Jung 1974a GW 10 sect 361 321 rdquoPsychologisch ist das Selbst definiert als die psychische Ganzheit des Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 232 ldquoDas Gottesbild koinzidiert genau gesprochen nicht mit dem Unbewuszligten schlechthin sondern mit einem besonderen Inhalt desselben naumlmlich mit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 322 rdquoWir uumlbernehmen von Jungldquohellipldquosich selbst gefunden zu haben stehe aufs engste ja empirisch unterscheidbar mit dem religioumlsen Erlebnis in Zusammenhang Gott gefunden zu habenrdquo SB II 150
90
sisaumllloumlllisesti juurikaan muuta teologista kaumlsitystauml minuutensa ja Jumalan
loumlytaumlmisen esteistauml Uskon sisaumlisyys on naumlet ymmaumlrretty alkukirkon ajoista asti
Naumlkemyksen syvyyspsykologinen perustelu on sen sijaan uutta Jumala-suhteen ja
minuutensa loumlytaumlmisen yhdistaumlmistauml voi pitaumlauml perusteltuna myoumls sen psykologisen
kaumlsityksen perusteella ettauml psyykkiseen kypsyyteen sisaumlltyy aina myoumls
kognitiivinen jaumlsentyneisyys324 Vaumlitettauml on kuitenkin kritisoitava sekauml teologisesti
ettauml psykologisesti rdquoHeikkordquo psyykkisesti kypsymaumlttoumlmaumln ihmisen usko tai
uskostaan epaumlvarman usko olisi naumlin ymmaumlrrettynauml arvotonta Taumltauml tulkintaa ei
teologiassa yleensauml hyvaumlksytauml Psykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna eivaumlt
ihmisen psyykkinen kypsyys tai persoonallisuuden rakenne puolestaan ole
teologisesti maumlaumlriteltaumlvissauml Minuutensa loumlytaumlminen voi psykologisen kaumlsityksen
mukaan toteutua kognitiiviselta sisaumllloumlltaumlaumln hyvin monenlaisena
Psyykkinen ahdistus kietoutuu siis Drewermannin mukaan tiiviisti
eksistentiaaliseen ahdistukseen Uutta haumlnen tulkinnassaan on se ettauml haumln yhdistaumlauml
tietyt nimeaumlmaumlnsauml psyykkiset haumlirioumlt ihmisen Jumala-suhdetta ilmentaumlviin
eksistentiaalisen kokemuksen tiloihin Haumln on yhdistaumlnyt Kierkegaardin ja
Riemannin tulkintaa inhimillisestauml kokemuksesta tavalla joka lisaumlauml ymmaumlrrystauml
ihmisen yksiloumlllisyyttauml kohtaan Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna
kyseessauml on eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuskokemuksen muodostama
synteettinen ahdistuskokemus koska tunnekokemukset ovat kokonaisvaltaisia325
Teologisena tulkintana Drewermannin tulkinta edustaa uutta ajattelua Myoumls
teologisesti arvioituna haumlnen kaumlsityksensauml eksistentiaalisesta ja psyykkisestauml
ahdistuksesta muodostavat yhdessauml synteettisen ahdistuskaumlsityksen326 Haumln ei
samaista naumlitauml ahdistuksen muotoja toisiinsa vaan tuo mallissaan esiin niiden
keskinaumlisen riippuvuuden Riippuvuus on sen asteista kuin se naumliden ahdistusten
oman erityisluonteen vuoksi voi olla Syvyyspsykologian soveltaminen ei muuta
mitenkaumlaumln Drewermannin tulkintaa eksistentiaalisesta ahdistuksesta vaan
laajentaa sitauml Haumln on tarttunut teologisen antropologian kehittaumlmisen kannalta
taumlrkeaumlaumln asiaan
323Drewermann soveltaa neopsykoanalyysia yhdistaumlessaumlaumln neurooseja ja epaumltoivon muotoja mutta Jungin analyyttistauml psykologiaa kaumlsitellessaumlaumln ihmisen rdquoitsensauml loumlytaumlmistaumlrdquo ja uskoa 324 Psyykkinen eheys tarkoittaa minaumlkokemuksen subjektiivista eheyttauml sisaumlisenauml harmoniana ja ristiriitojen hallitsemisena ilmenevaumlauml tunnetilaa joka saavutetaan joko tyoumlstaumlmaumlllauml tai torjumalla sisaumlisiauml ristiriitoja Vuorinen 1997 343 325 Nummenmaa 2010 12ndash13 326 Myoumls Etheber arvioi Drewermannin onnistuvan ahdistuskaumlsityksessaumlaumln integroimaan psykoanalyyttisen ja Kierkegaardin tulkinnan Etheber1998 269
91 Riemannin uuspsykoanalyyttiseen persoonallisuusteoriaan pitaumlytyminen on
kuitenkin naumlyttaumlnyt vain yhden syvyyspsykologisen suuntauksen mahdollisuudet
eksistentiaalisen ahdistuksen tulkinnan vastaparina Haumlnen nelijakoinen
neuroosiluokituksensa on kyllauml tarjonnut hyvaumln vertailukohdan Kierkegaardin
esittaumlmille epaumltoivon lajeille Drewermann kaumlsittelee kuitenkin kaikkea psyykkistauml
ahdistuneisuutta neuroosin kaumlsitteen alla kiinnittaumlmaumlttauml huomiota ihmisten
ahdistuneisuudessa ilmeneviin aste-eroihin ja tukeutumatta nykyisiin psykiatrisiin
luokituksiin Jonkin muun luokituksen soveltaminen olisi tuonut esiin toisenlaisia
psyykkisen ahdistuksen muotoja eksistentiaalisen ahdistuksen muotojen pareiksi
Inhimillinen ahdistus on kuitenkin niin moninaista ettei sitauml voi kuvata
tyhjentaumlvaumlsti minkaumlaumln mallin puitteissa Drewermannin mallia on kuitenkin
arvostettava ahdistuksen holistisuutta kuvaavana mallina
Teologisesti Drewermannin mallissaan esittaumlmauml tulkinta ihmisen
elaumlmaumlntunnosta on kapea Haumln ei naumlet kaumlsittele siinauml syyllisyydentunteen ja
syyllisyyden suhdetta eikauml aidon ja vaumlaumlraumln syyllisyydentunteen ongelmaa Terve
syyllisyyden kokeminen jaumlauml naumlin ahdistuksen tulkinnan ulkopuolelle327 Haumln
maumlaumlrittelee mallissaan Jumalan yhteydestauml erottavan ahdistuksen sellaisella
eksistentiaalisella tasolla josta puuttuu synnin ja syyllisyyden ulottuvuus Taumlmauml
ajattelutapa edustaa modernia uushenkisyyttauml jossa ihminen voi itse paumlaumlttaumlauml mitauml
uskonnollisia kaumlsityksiauml haumln hyvaumlksyy328 Drewermannin mukaan ahdistus
aiheuttaa kaiken pahan ja ihmistauml voi pitaumlauml syyllisenauml korkeintaan ahdistuksen
valtaan antautumiseen329 Haumln pitaumlauml ahdistuneita ihmisiauml enemmaumlnkin vaikeiden
olosuhteiden uhreina kuin omasta elaumlmaumlstaumlaumln vastuullisina yksiloumlinauml
Terapeuttinen ymmaumlrtaumlmispyrkimys on tuottanut pinnallisen ihmiskaumlsityksen
mutta Drewermann ei kuitenkaan redusoi teologiaa syvyyspsykologiaksi330 Haumln
ei naumlet selitauml Jumalasta erossa elaumlmiseen liittyvaumlauml ahdistusta pelkaumlstaumlaumln
psykologiseksi ilmioumlksi Haumlnen esittaumlmaumlnsauml eksistentiaalista ja neuroottista
327 SB III 469 471 474 477 Taumlhaumln ovat kiinnittaumlneet huomiota myoumls esim Fraling 1992 92 ja Schnackenburg 1992 60 Gerhard Marcel Martin kuitenkin arvioi ettauml Drewermann on tulkinnallaan luonut perusteet syyllisyyden ja syyllisyydentunteen suhteen teologiseen kaumlsittelyyn Martin 1992 200 328 Geels amp Wikstroumlm 2009 18 329 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner VerzweiflungldquohellipldquoEs ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 330 Tarkoitan reduktiolla taumlssauml ontologista reduktiota jossa esimerkiksi ihmisen uskonnollisuutta pidetaumlaumln pelkaumlstaumlaumln psykologisena ilmioumlnauml ja kielletaumlaumln erillisen uskonnollisen todellisuuden olemassaolo Sen sijaan Drewermann edustaa tulkinnassaan epistemologista reduktiota jossa
92
ahdistusta yhteenliittaumlvaumln mallin keskeisin ongelma liittyy silti juuri kyseiseen
psykologismin vaaraan mielen tasapainoa koskevien asioiden kaumlyttaumlmiseen
Jumala-suhteen kuvaajina
Drewermannin mallissaan esittaumlmauml ihmiskaumlsitys on merkittaumlvauml yritys
suhteuttaa teologista ja syvyyspsykologista antropologiaa toisiinsa mutta se on
onnistunut siinauml vain osittain Eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen voi
kyllauml katsoa olevan universaalia Kaikki eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen
kannattajat eivaumlt kuitenkaan liitauml sitauml Drewermannin tavoin Jumala-uskon
puuttumiseen vaan se tulkitaan yleisimmin oman vapauden edessauml
ahdistumiseksi331 Myoumls haumlnen naumlkemyksensauml ihmisen psyykkisen ahdistuksen
luonteesta on yksipuolinen Haumln keskittyy neuroottistyyppiseen ahdistukseen ja
unohtaa esimerkiksi narsismin Eniten psykologisesta ihmiskaumlsityksestauml poikkeaa
haumlnen kaumlsityksensauml ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta Ahdistus estaumlauml haumlnen
mukaansa Jumalaan uskomisen ja usko taas estaumlauml ahdistuksen Naumlkemykseen
sisaumlltyy sekauml ihanteellinen kaumlsitys uskosta ettauml kaavamainen kaumlsitys ahdistuksesta
Drewermannin tulkinta ilman Jumalaa elaumlvaumln ihmisen tilasta on sekauml
teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti oikeansuuntainen tulkinta psyykkisen ja
eksistentiaalisen kokemisen yhdistymisestauml Syvyyspsykologisesti haumln on
tulkinnut taumltauml tilaa Riemannin uuspsykoanalyysia soveltamalla Siksi haumlnen voisi
olettaa tulkitsevan myoumls uskon syntymistauml samasta tulkintaperinteestauml kaumlsin
hyvaumlksytaumlaumln ettauml uskonnollisilla ilmioumlillauml on systemaattisia yhteyksiauml esimerkiksi psykologisiin ilmioumlihin 331 Taumlssauml suhteessa Drewermannin kaumlsitys eroaa esim Sartren kaumlsityksestauml
3 Kuvat ilmoituksena
Eksistentiaalinen ahdistus ja siihen yhdistyvauml psyykkinen ahdistus erottavat
siis Drewermannin mukaan ihmisen Jumalasta Taumlhaumln ahdistukseen on haumlnen
mukaansa kuitenkin loumlydettaumlvissauml apu Selkeimmin haumln liittaumlauml avun saamisen
Raamattuun Sitauml on haumlnen mukaansa tulkittava niin ettauml ihminen tajuaa
93
ahdistuneisuutensa vapautuu siitauml ja tulee osalliseksi ylenpalttisesta armosta1
Haumln asettaa raamatuntulkinnalle tavoitteen jota psykiatria pitaumlauml mahdottomana
saavuttaa kaiken ahdistuksen katoamisen2 Tulkinnan on haumlnen mukaansa
karkotettava ahdistus ja synnytettaumlvauml usko Jumalaan Taumlssauml luvussa selvitaumln
miten Raamattu vaikuttaa Drewermannin mukaan uskon syntymiseen miltauml osin
haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan ja mikauml on
syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys Samalla analysoin sitauml
voiko ihminen haumlnen mukaansa loumlytaumlauml ilmoituksen myoumls muualta kuin
Raamatusta Selvitaumln taumltauml analysoimalla haumlnen kaumlyttaumlmiensauml kaumlsitteiden luonnetta
mitkauml niistauml ovat teologisia mitkauml syvyyspsykologisia ja mitkauml mahdollisesti
teologista ja syvyyspsykologista sisaumlltoumlauml yhdistaumlviauml kaumlsitteitauml Luvussa 31
selvitaumln miksi Raamatun tulkinnan on haumlnen mukaansa oltava kuvien eikauml tekstin
tulkintaa Luvussa 32 arvioin teologisesti Drewermannin kuvailmoituskaumlsitystauml
Luvussa 33 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln ilmoituksen loumlytaumlmisestauml Luvussa 34
kaumlsittelen Drewermannin tulkintametodia ja luvussa 35 selvitaumln minkaumllainen on
haumlnen mukaansa kuvailmoituksen sisaumlltouml Luvussa 36 arvioin mitauml uutta
teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa
syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen
teologinen merkitys
31 Luomisessa annetut kuvat
Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miksi raamatuntulkinnan on Drewermannin
mukaan oltava kuvien (Bild) tulkintaa Ensiksi analysoin sitauml mitauml Raamatun
kuvat haumlnen mukaansa ovat ja mikauml on niiden teologinen merkitys Toiseksi
analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien sitoutumisesta Raamatun tekstiin
Kolmanneksi arvioin Drewermannin kuvakaumlsitystauml teologis-syvyyspsykologisena
konstruktiona Analysoin sitauml miksi usko syntyy haumlnen mukaansa juuri kuvien
eikauml esimerkiksi Raamatun tekstisisaumllloumln vaumllityksellauml
1 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 2 Niemann 1993 101 Kassel 1992 44
94 Raamatun kuvilla Drewermann tarkoittaa tekstiin sitoutuneita visuaalisia
elaumlmyksiauml3 Taustana on kaumlsitys Raamatun ja muidenkin tekstien
monitasoisuudesta Tekstit muodostavat pintatason jolla ei ole itsessaumlaumln
uskonnollista merkitystauml Todellinen sisaumlltouml loumlytyy syvaumltasolta (Tiefenschicht) ja
sisaumllloumln etsiminen on syvaumlporausta(Tiefenbohrung) Raamatun kuvat ovat siis
tekstinsisaumlisiauml kuvia Raamatun syvaumltasoa Drewermann vertaa ihmismielen
syvaumltasoon joka on tavoitettavissa syvyyspsykologian avulla4
Raamatuntulkinnan on haumlnen mukaansa oltava sen syvaumltasolta loumlytyvien kuvien
tulkintaa5 Niistauml haumln kaumlyttaumlauml yleisimmin Bild-kaumlsitettauml mutta toisinaan myoumls
Abbild-kaumlsitettauml6 Se osoittaa ettauml Raamatun kuvat ovat haumlnen mukaansa
enemmaumln kuin pelkkiauml jaumlljennoumlksiauml7 Se mitauml teologiassa kutsutaan Jumalan
ilmoitukseksi loumlytyy tekstien takaa Elaumlytymaumlllauml tavoitettavat kuvat ovat
tulkinnan kohteina mutta Drewermann tulkitsee niitauml laumlhtemaumlllauml liikkeelle tekstiin
sisaumlltyvistauml sanallisista symboleista ja tekstin ilmaisemista asiakokonaisuuksista8
Drewermannin naumlkemys kuvien elaumlmyksellisyydestauml noudattaa Carl Gustav
Jungin kaumlsitystauml ihmismielen sisaumlisistauml kuvista Ne ovat Jungin mukaan
kokonaisuuksia jotka kertovat mielen kokonaistilanteesta9 Niitauml esiintyy niin
unissa kuin valvetilan mielikuva-ajattelussakin10 Drewermann erottaa Jungin
tavoin toisistaan sanoja kaumlyttaumlvaumln ajattelun ja subjektiivisen ajattelun joka tulee
esiin unissa ja fantasioissa Raamatun kuvat vertautuvat haumlnen mukaansa
unikuviin (Traumbilder) joista raamatuntulkinnan on laumlhdettaumlvauml liikkeelle11
Raamatun kuvia unikuviin vertaamalla Drewermann painottaa ettauml ne ovat
psykologisesti mielikuvituksen tuottamiin kuviin verrattavia aistimuskuvia12
3 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erlebenldquo TE I 99 4 TE I 14ndash15 Psykodynaamisessa syvaumlhermeneutiikassa puhutaan pintatason tekstin sisaumllloumlstauml ilmisisaumlltoumlnauml ja syvaumltason tekstin sisaumllloumlstauml piilosisaumlltoumlnauml Perttula amp Latomaa 2005 67 5 rdquoUm der Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 6 Esim Name 48 7 Kuvasta jaumlljennoumlksen eli toisinnon mielessauml kaumlytetaumlaumln saksassa termiauml Abbild Aristoteleesta laumlhtien ont kuitenkin todisteltu ettauml kuva on paljon enemmaumln kuin vain jaumlljennoumls Usvamaa-Routila 2007 21 Drewermannin kaumlsitys Raamatun kuvista symboleina myoumlhemmin taumlssauml luvussa 8 Luku 35 tarjoaa taumlstauml esimerkkejauml 9 ldquoDas innere Bild ist eine komplexe Groumlszlige die sich aus den verschiedensten Materialien von verschiedenster Herkunft zusammensetztldquohellipldquoDas Bild ist ein konzentrierter Ausdruck der psychischen Gesamtsituationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 10 Jung 1960a GW 6 sect 759 11 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 17 12 Esim William Mitchell erottaa kuvien sukupuussa viisi kuvan paumlaumlluokkaa graafiset kuvat optiset kuvat aistimuskuvat mielikuvat ja kielikuvat Mitchell 2005 10 Wahlbeck 2007 7
95 Raamatun kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan todellista Jumalan
kohtaamista joka on ilmaistavissa vain symbolien avulla13 Tekstin kielelliset
symbolit tuovat esiin elaumlmykselliset kuvat Ne ovat symbolisia ilmauksia (der
symbolische Ausdrucksgehalt) joita on tutkittava ihmismielen sisaumlisen
todellisuuden valossa14 Ihmiset voivat siis haumlnen mukaansa paumlaumlstauml kosketuksiin
Raamatun teksteihin sitoutuvien kuvien kanssa koska heillauml on vastaavanlaisia
kuvia omassa tiedostamattomassa mielessaumlaumln Raamattu synnyttaumlauml uskon sen
tekstiin liittyneiden kuvien vaumllityksellauml15 Drewermann vaumlittaumlauml ettei sanoihin
pitaumlytyvauml teologia ole loumlytaumlnyt Raamatun varsinaista sisaumlltoumlauml16 Kuvat ja symbolit
(das Symbol) ovat nimittaumlin ihmissuvun varhaisinta kieltauml Haumln kaumlyttaumlauml kuvan ja
symbolin kaumlsitteitauml synonyymeinauml Ne kertovat haumlnen mukaansa siitauml
kokemuksesta joka on synnyttaumlnyt Raamatun perinteen Haumln vetoaa siihen ettauml
luonnontiedekin todistaa ihmisten ajatelleen mielikuvin ennen puhekielen
omaksumista Uskonto on osoitettu puhekieltauml vanhemmaksi17 Myoumls Jung
korostaa mielikuva-ajattelun alkuperaumlisyyttauml18 Sama naumlkemys mielikuva-ajattelun
alkuperaumlisyydestauml loumlytyy jo Aristoteleeltauml Haumlnen mukaansa kaikilla ihmisillauml on
mielessaumlaumln potentiaalista tietoa joka aktuaalistuu mutta ei muutu aistikokemusten
vaikutuksesta Sielu ei koskaan ajattele ilman mielikuvaa19
Kuvien uskonnollista merkitystauml Drewermann perustelee myoumls tukeutumalla
uskontofenomenologi Mircea Eliadeen Kuvat edustavat taumlmaumln mukaan
ensimmaumlistauml vaihetta inhimillisen tietoisuuden syntymisessauml Tietoisuuden
syntyminen taas on Drewermannin mukaan selitettaumlvissauml vain siten ettauml ihmiset
13 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 ldquoIn unseren Traumlumen traumlumt Gott sich selberldquo Traumlume 16 14 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehen und nicht primaumlr auf die Uumlbereinstimmung einer Erzaumlhlung mit der aumluszligeren (historischen) Wirklichkeit zu achten sondern ihren symbolischen Ausdruckgestalt gemaumlszlig der inneren Wirklichkeit der menschlichen Psyche in den Mittelpunkt der Untersuchung zu stellenldquo TE I 99 ldquoNicht die Predigt ist der eigentliche Ort des Religioumlsen sondern das bildhaft-wortlose Erleben in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche der Traum ldquo TE I 99 15 TE II 451 16 TE I 12 Drewermann turvautuu kuitenkin historiallis-kriittiseen tutkimukseen enemmaumln kuin antaa ymmaumlrtaumlauml joten haumlnen voi naumlhdauml torjuvan pikemminkin Raamatun kertomusten historiallisuuden kuin historiallis-kriittisen metodin Frey 1995 180 17 rdquoJahrhunderte vergangen sind in denen die menschliche Psyche in Bildern und Symbolen dachte ehe der Spracherwerbldquohellipldquozustande kam Die traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des Religioumlsenldquo TE I 16ndash17 TE I 16 Viite 5 18 Jung 1960a GW 6 sect 811 19 Aristoteles 2006 III 7 431a
96
ovat naumlin loumlytaumlneet merkityksen kokemuksilleen ja pyrkimyksilleen20
Uskonnollisuuden alkuperaumlisyyttauml haumln perustelee vetoamalla myoumls muihin
auktoriteetteihin21 Yhteisen tietoisuuden sisaumlltoumlnauml ovat haumlnen mukaansa alusta
asti olleet ahdistus (Angst) ja usko (Vertrauen)22 Ihmiset ovat siten aina tunteneet
ne kuvat jotka loumlytyvaumlt Raamatun tekstien takaa Taumlmauml tuntemus heillauml on
Jumalan luomina olentoina23 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyy
luonnontieteellinen kehityksellisesti varhaisen mielikuvan kaumlsite ja teologinen
alkuperaumlisen mielikuvan kaumlsite Raamatun ilmoitus on haumlnen mukaansa
teologisesti sen kuviin sisaumlltyvaumlauml luomisilmoitusta Tavallisesti haumln kaumlyttaumlauml
ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml24 mutta haumln hyvaumlksyy luomisilmoituskaumlsitteen
kaumlytoumln kun sillauml viitataan kuviin joita loumlytyy esimerkiksi Raamatun tekstien
takaa25 Ilmoituksen kaumlsitettauml on kaumlytetty aiemminkin Drewermann-
tutkimuksessa26 Kaumlytaumln luomisilmoituksen kaumlsitettauml voidakseni analysoida mitauml
uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaan tukeutumalla teologiseen tulkintaan
Kuvat ilmaisevat Drewermannin mukaan totuutta koska ne ovat
typologisia Naumlkemystaumlaumln haumln perustelee saksalaisen idealismin edustajien
Wilhelm Diltheyn ja Jacob Burckhardtin historiantulkinnalla Sen mukaan totuus
voi ilmetauml vain ihmiseen itseensauml kuuluvien kuvien eli tyyppikuvien (Typos)
muodossa27 Dilthey on Drewermannin mukaan ensimmaumlisenauml ymmaumlrtaumlnyt
20 ldquoWie M ELIADE betont hat mit der acuteEntdeckung des Heiligenacute das gesamte oumlffentliche wie private Leben ergreift und in ihm die gleichen Ingredienzien die gleichen Themen und Empfindungenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquohellipldquoM ELIADE nannteldquohellipldquodaszlig die acuteReligionacute als acuteErlebnis des Heiligenacute zum menschlichen Bewuszligtsein selbst gehoumlrtldquohellipldquoalso nicht ein Produkt sondern ein Konstitutiv aller menschlichen Geschichte darstelltldquo TE I 49 Eliade 1978 7 21 Drewermann tukeutuu esim teologi ja uskontofenomenologi G van der Leeuwiin ja eksistentiaalifilosofi Karl Jaspersiin TE I 49ndash51 22 ldquoVon Angst und Vertrauenldquohellipldquoes ist unmoumlglich sich zu vorstellen wie Bewuszligtsein entstehen koumlnnte ohne daszlig man dem Streben und den Erlebnissen des Menschen einen Sinn gegeben haumltteldquo TE I 49 23 rdquoIch glaube daszlig Gottldquohellipldquoals er uns schufldquohellipldquobei uns war in all den Formen durch die unsere Seele selbst gepraumlgt wurde daszlig die ganze Evolution ein suchen Gottes nach dem Menschen ist WH II 130 24 GF Issauml Drewermann kaumlyttaumlauml ilmoituskaumlsitettauml lainausmerkeissauml yli 30 kertaa 25Haastattelu 2014 26 Esimerkiksi Thomas Schnelzer kaumlyttaumlauml jopa tutkimuksensa nimessauml taumltauml kaumlsitettauml( Archetyp und Offenbarung) Schnelzer 1999 27 rdquoEine bleibende Wahrheitldquohellipldquokann nur als Bild als Typos einer Wahrheit verstanden werden die zum Menschen selbst gehoumlrt und in ihm grundgelegt istldquohellipldquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungen einer Kultur ihre Objektivationen ldquoinldquohellipldquoReligionldquohellip ldquovon innen herldquohellipldquoals Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen ZusammenhangesldquohellipldquoauszulegenldquohellipldquoAumlhnlich wie bei DILTHEY wurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 54 56
97
uskonnon ilmentaumlvaumln kaikille yhteistauml ihmisyyttauml28 Drewermann ei kuitenkaan
hyvaumlksy sitauml Diltheyn ajattelun varaan rakentuvaa tulkintaa jonka mukaan
Raamatun symbolit olisivat ihmiskunnan henkistauml kehitystauml ilmaisevia loogisia
symboleja Burckhardtin kaumlsitys historian eri ilmentymissauml esiintyvaumlstauml
typologisuudesta sopii haumlnen mukaansa paremmin raamatuntulkinnan
laumlhtoumlkohdaksi29 Haumln perustelee valintaansa sillauml ettauml Burckhardt pyrkii
suuntaamaan huomion ihmiseen Taumlmaumln laumlhtoumlkohtana on kaumlrsivauml pyrkivauml ja
toimiva ihminen Typologia on Burckhardtin mukaan aina ollut ikuisesti-
inhimillisen typologiaa (Typologie des Ewig-Menschlichen) Drewermannin
mukaan menneisyydestauml ndash eli myoumls menneisyydessauml syntyneestauml Raamatusta ndash on
etsittaumlvauml kaikille ihmisille ominaista30
Miten Raamattuun on voinut liittyauml pysyviauml kuvia Ovathan sen tekstit
toisistaan poikkeavia ja eri aikoina syntyneitauml Drewermannin mukaan Raamatun
kuvat ovat siirtyneet sen teksteihin suullisen perimaumltiedon vaumllittaumljien mielestauml
Useimmat raamatullisen perinteen vaumllittaumljaumlt (Tradenten) ja Raamatun kirjoittajat
ovat olleet haumlnen mukaansa traditiota tulkitsevia toimittajia (Redaktoren) He ovat
elaumlytyneet itselleen teologisesti taumlrkeimpiin tradition kohtiin He ovat turvautuneet
sanallisiin symboleihin siksi ettauml Jumalan kohtaamista on mahdotonta kuvata
28 ldquoDilthey war der erste der daranging hermeneutisch die einzelnen Kulturepochen der Geschichte als Ausdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquonach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 Dilthey 1924 236 29 TE I 55ndash57 Drewermann painottaa sen Diltheyn tulkinnan merkitystauml jonka mukaan kaikki ihmisten vaumlliset rotu- kansallisuus- yhteiskuntaluokka- kehitystaso- ja muut erot ovat yhtaumllaumlisen ihmisluonnon piiriin mahtuvia yksiloumlllisiauml eroavaisuuksia TE I 54 Dilthey 1924 236 Taumlhaumln historiantulkintaan liittyy Drewermannin mukaan kuitenkin tietty vaikeus sen mukaan kulttuurin tai tietyn kulttuurikauden henkisyys on yliyksiloumlllistauml vaikka todellisuudessa historiaa muovaavat ja tulkitsevat historiassa elaumlvaumlt (geschichtlich) yksiloumlt Diltheyn naumlkemys on haumlnen mukaansa rinnastettavissa Weberin ideaalityypin (Idealtypus) kaumlsitteeseen ja tietyssauml mielessauml laumlhellauml Hegelin oppia hengen ilmenemisestauml historiassa Drewermann paumlaumlttelee Gadameriin tukeutuen ettauml Dilthey kaumlsittelee historiantulkinnassaan loogisia subjekteja todellisten subjektien sijaan TE I 55 Gadamer 1965 210ndash11 30 ldquoWir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acutenicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen acuteUnser Ausgangspunktacute sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdacuteldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die Geschichte zur Typologie des ewig-Menschlichenldquohellipldquosagte er acutewir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesacuteldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 ldquoEine Methode beschaffen sein muszlig in der das Vergangene als Typos einer gegenwaumlrtigen (unvergaumlnglichen) Wahrheit gedeutet werden kannldquohellipldquofuumlr die Theologie ist sie unerlaumlszliglich um auf dem Boden der Bibel die eigentlich religioumlse Tiefensicht wiederzuentdeckenldquo TE I 58
98
tietoisen ajattelun keinoin31 He ovat tuoneet sanallisten symbolien vaumllityksellauml
esiin kuvia jotka kuuluvat luonnostaan ihmismieleen32 Raamatussa kuvatut
eskatologiset naumlyt taas ovat syntyneet Jumalan ihmismieleen asettamien kuvien
projisioitumisesta historiassa toteutuvien tapahtumien kuvauksiksi Profeetat eivaumlt
ole haumlnen mukaansa saaneet naumlkyjaumlaumln Jumalan erityisenauml ilmoituksena vaan
Jumala on luonut heidaumlt vastaanottavaisiksi toivoa heraumlttaumlville naumlyille33
Naumlkijoumliden tietoinen minauml on saanut kuvansa mielen tiedostamattomasta osasta34
Sieltauml loumlytyvaumlt Drewermannin mukaan samat Jumalan unet jotka loumlytyvaumlt myoumls
Raamatusta35 Raamatun kuvat tuovat esiin sen mitauml loumlytyy ihmisen
tiedostamattomasta36 Drewermannin kuvakaumlsityksessauml yhdistyvaumlt teologinen
kaumlsitys yleisestauml ja erityisestauml ilmoituksesta Yleistauml ilmoitusta se edustaa siinauml
mielessauml ettauml haumlnen mukaansa samat kuvat loumlytyvaumlt kaikkien sisimmaumlstauml
Erityistauml ilmoitusta se puolestaan on siksi ettauml tietyt ihmiset ovat vaumllittaumlneet sen
Raamatun sisaumllloumlksi
Raamatun kuvien alkuperaumlauml kaumlsitellessaumlaumln Drewermann pitaumlauml kiinni siitauml
ettauml kuvat ovat alkuaan Jumalan ihmismieleen asettamia37 Toisessa yhteydessauml
haumln taas on eraumliden muiden teologisten kaumlsitysten ohella torjunut kaumlsityksen
suunnitelmallisesti toimivasta Kaikkivaltiaasta Ilmaisu on haumlnen mukaansa
symbolinen38 Kaumlsitys aktiivisesti toimivasta Luojasta joka on aikaansaanut
kaikkien ihmisten sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt kuvat on siis Drewermannin mukaan
31 ldquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kann Gerade weil bestimmte Erfahrungen bewuszligt nicht gesagt werden koumlnnen bedienen sich die Tradenten und Redaktoren der religioumlsen Menschheitsuumlberlieferungen notwendigerweise symbolischer Darstellungenldquo TE I 20 32 TE I 97ndash99 33 ldquoAllerdings wird man jetzt nicht einfach mehr sagen koumlnnen Gott erscheine in den Bildern der eschatologischen Zukunftsschau der Propheten oder er habe diese Bilder selber unmittelbar der Propheten eingegeben Man wird theologisch allenfalls sagen koumlnnen daszlig Gott die Seele des Menschen allem Anschein nach so eingerichtet hat daszlig sie mit einem absoluten Vertrauensvorschuszlig in Form von bildhaften Urszenen der Hoffnung und Geborgenheit auf die Welt gekommen istldquo TE II 451 34 ldquoWie wir sehen ist es ja nicht das bewuszligte Ich des eschatologischen oder apokalyptischen Visionaumlrs das sich seine Zukunftsbilder selbst erfindet sondern umgekehrt das Ich ist den andraumlngenden Bildern des Unbewuszligten gerade so wehrlos ausgeliefert wie es sich selbst in seinem Visionen schildert es ist der Empfaumlnger nicht der Schoumlpfer seiner Bilderldquo TE II 483ndash84 35 ldquoDie ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in die Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21 36 Haumln myoumls maumlaumlrittelee ilmoituksen naumlin esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 37 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 38 rdquoEin fuumlr allemal Abschied nehmen muumlssenldquohellipldquovon der Idee eines ldquoplanendldquo ldquohandelndenldquo Gottes der als allguumlltig allmaumlchtig und allweise die Welt dazu bestimmt habe uns Menschen hervorzubringenldquoldquoAlle drei Vorstellungen besitzenldquohellip ldquoeinen bestimmten symbolischen Sinn GF III1199
99
vertauskuva Se on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln toisaalta kuitenkin kaumlsittelee
Jumalan toimintaa kuin historiallista tapahtumaa39 Eniten haumln kuitenkin painottaa
sitauml ettauml Jumala on persoonallinen Jumala joka ilmestyy ihmiselle taumlmaumln
sisimmaumlssauml40 Raamatun kuvatkin ovat haumlnen mukaansa syntyneet naumlin
Raamatun kirjoittajat ovat siis Drewermannin mukaan tunteneet kuvat
koska he ovat Jumalan luomia ihmisiauml He eivaumlt ole luoneet niitauml vaan he ovat
toimineet niiden vaumllittaumljinauml omaa elaumlytymiskykyaumlaumln kaumlyttaumlmaumlllauml Raamatun
syvaumltaso on tullut ensin esiin visuaalisessa muodossa Kirjoittajat ovat sitten
tallentaneet kokemansa sen tekstimuotoon Parhaiten kuvien kumpuamista
ihmismielestauml selittaumlauml Drewermannin mukaan Jungin analyyttinen psykologia41
Kuvien perustana on useimmiten kollektiivinen tiedostamaton jonka sisaumlltouml on
aina samanlainen42 Haumln selittaumlauml Raamatun kuvien loumlytymistauml ihmismielestauml
jungilaista syvyyspsykologiaa soveltamalla
Drewermann tukeutuu Raamattua selittaumlessaumlaumln useimmiten Jungin symboli-
ja arkkityyppikaumlsitteisiin43 Jung erottaa symbolin allegoriasta ja merkistauml
Symboli tuo haumlnen mukaansa ilmi sellaista joka jaumlauml suurimmaksi osaksi ihmisen
tietoisuuden ulkopuolelle (bewuszligtseinstranszendent) mutta on kuitenkin
todellista44 Drewermann hyvaumlksyy Jungin symbolikaumlsitteen sellaisenaan Symboli
ilmaisee haumlnen mukaansa sellaista transsendenttia sisaumlltoumlauml joka on ilmaistavissa
vain symbolein koska tietoinen ajattelu ei pysty sen merkitystauml taumlysin
tavoittamaan Symboli ei ole vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaiseva merkki kuten
39 EsimrdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 40 ldquoGottldquohellip ldquoist das Etwas in der Seele des Menschen das dem Ich der Personldquo erscheint ldquo GF III1 333 41 rdquoAls allgemeinmenschheitliche Strukturen des Psychischen duumlrfen die Archetypen wie wir die geforderten Grundformen des Erlebens und Denkens mit der komplexen Psychologie C G JUNGS benennen koumlnnen nicht der Individualpsyche angehoumlren vielmehr muumlssen wir so etwas wie eine menschheitliche Kollektivpsyche annehmen deren Existenz sich wesentlich in Form eben dieser acuteArchetypenacute kundtutldquo TE I 67 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin analyyttisestauml psykologiasta jo kaumlytoumlstauml poissa olevaa kompleksipsykologian nimitystauml 42 Jung erottaa toisistaan henkiloumlkohtaisen tiedostamattoman ja kollektiivisen tiedostamattoman Jung 1976a GW 91 sect 3 sect 88 Drewermannin mukaan poikkeuksen muodostavat kuvat joita sisaumlltyy ns epaumlvalmiista ihmisistauml kertoviin legendoihin (rdquoLegenden der Unfertigenrdquo) TE I 437 43 Psykoanalyyttistauml symbolitulkintaa Drewermann soveltaa useimmiten ainoastaan rdquojungilaisen tulkintansardquo taumlydennyksenauml 44 rdquoDas Symbol ist keine Allegorie und kein Semeion (Zeichen) sondern das Bild eines zum groumlszligeren Teil bewuszligtseinstranszendenten Inhaltes Man muszlig noch entdecken daszlig solche Inhalte wirklich sind das heiszlig agentia mit denen eine Auseinandersetzung nicht nur moumlglich sonder sogar noumltig istldquo Jung 1973 GW 5 sect 114
100
Freud vaumlitti45 Drewermann ei Jungiin tukeutuessaan maumlaumlrittele tarkemmin mitauml
haumln tarkoittaa Raamatun symbolien transsendenttisuudella Jungiin tukeutuminen
viittaa siihen ettauml haumln tarkoittaa sillauml psykologista transsendenttisuutta eli
viittaamista ihmismielen tiedostamattomaan sisaumlltoumloumln Teologina haumlnen taas voisi
olettaa tarkoittavan symbolien transsendenttisuudella niiden viittaamista teologian
kaumlsittelemaumlaumln metafyysiseen todellisuuteen Raamatun sanalliset symbolit
kumpuavat joka tapauksessa haumlnen mielestaumlaumln Raamatun tekstimuodon
ulkopuolisesta todellisuudesta
Suurin osa Raamatun tekstien takaa loumlytyvistauml kuvista on Drewermannin
mukaan arkkityyppisiauml Jungin mukaan ihmisen kollektiivinen tiedostamaton on
arkkityyppien varasto joka tuottaa ihmisen tietoiseen mieleen arkkityyppisiauml
kuvia Jung kaumlyttaumlauml arkkityypin kaumlsitettauml analyyttisessauml psykologiassaan mutta
kaumlsite on vanhempi46 Haumln kuitenkin maumlaumlrittelee kaumlsitteen erittaumlin monin tavoin47
Haumlnen eraumlaumln maumlaumlritelmaumlnsauml mukaan arkkityyppi on itsessaumlaumln tyhjauml apriorisesti
olemassa oleva mielikuvamuoto facultas praeformandi Se voidaan osoittaa
sisaumllloumlltaumlaumln maumlaumlraumltynlaiseksi vain silloin kun se on tullut tietoiseksi ja on tietoisen
kokemusaineiston taumlyttaumlmauml Esimerkiksi aumlidin arkkityyppi ilmenee
lukemattomissa muodoissa jonkun ihmisyksiloumln aumlidistauml jumalanaumlitiin kirkkoon ja
taivaaseen48 Arkkityypit ovat tiedostamattomia niiden perustalta syntyneet
arkkityyppiset kuvat tietoisia49 Ihmisten kaumlyttaumlmien symbolien perustana ovat
arkkityypit50 Myoumls psyykkiset tapahtumat ovat arkkityyppisiauml51 Drewermann
kaumlyttaumlauml arkkityyppisen kuvan ja arkkityyppisen symbolin kaumlsitteitauml Jungin tavoin
synonyymeinauml52
45 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch` auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 46 Perikuvan alkukuvan tai muotin merkityksessauml arkkityypin kaumlsite on tunnettu vuosisatojen ajan Myoumls Jung tuo esiin arkkityyppikaumlsitteen historiaa Platonin ideaopista alkaen Jung 1976a GW 91 sect 5 sect 153 47 Kassel 1980109 48 Jung 1976a GW 91 sect 155ndash 156 Jungin arkkityyppiteorian muotoutumisesta ks esim Kassel 1980 109 ja Pietikaumlinen 1999 90ndash93 49 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formenldquo Jung 1976a GW 91 sect 155 50 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 51 Esim uudestisyntyminen Jung 1976a GW 91 sect 206ndash207 52 Esim TE I 263 rdquoDie Bilder oder Symbole des kollektiven Unbewuszligtenldquo Jung 1964 GW 7 sect 122
101 Drewermann on ottanut laumlhtoumlkohdakseen erottaa Jungin tapaan arkkityypit
rdquoan sichrdquo ja arkkityyppien pohjalta syntyneet kuvat53 Taumlmaumln laumlhtoumlkohdan
vastaisesti haumln kuitenkin antaa niille tavallisesti saman merkityssisaumllloumln Haumln
esimerkiksi sanoo arkkityyppisiauml kuvia Jumalan ihmisluontoon asettamiksi
kuviksi ja vertaa niitauml ihmismielessauml vaikuttaviin Jumalan uniin jotka ovat
paumlaumltyneet Raamattuunkin yliajallisen totuutensa vuoksi Arkkityyppiset kuvat ovat
Jumalan pysyvaumlauml rdquosanaardquo ihmismielessauml54 Niillauml on biologinen perusta55 Haumln ei
maumlaumlrittele eksplisiittisesti arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan suhdetta
Ristiriitaisesti haumln on korostanut samaan aikaan sekauml arkkityyppisten kuvien
biologista maumlaumlraumlytyneisyyttauml ettauml niiden riippuvuutta esiintymisympaumlristoumlnsauml
sosiaalisesta kontekstista56 Haumln ei ole pitaumlytynyt siinauml selvaumlssauml erottelussa jonka
Jung on tehnyt arkkityypin ja arkkityyppisen kuvan vaumllillauml Haumln ei naumlytauml tuntevan
Jungin arkkityyppiteorian kehitystauml57 Drewermannin ajattelua ohjaa Jungin
arkkityyppiteoria mutta haumln soveltaa sitauml omintakeisesti
Ihmisen tiedostamattomassa mielessauml on siten Drewermannin mukaan
perittyjauml kuvia jotka sisaumlltaumlvaumlt Jumalan ilmoituksen Haumlnen arkkityyppisten
kuvien kaumlsitteensauml on Jumalan kaikkien ihmisten mieleen istuttamien kuvien
kaumlsitteen ja syvyyspsykologisen arkkityyppisen kuvan kaumlsitteen synteesi
Drewermannin luomisilmoituskaumlsite rakentuu taumlssauml haumlnen omintakeisesti
soveltamansa Jungin arkkityyppiteorian varaan Se on teologisen ja
syvyyspsykologisen ilmoituskaumlsitteen synteesi
Raamatun arkkityyppiset kuvat ovat siis Drewermannin mukaan
luomisilmoitusta sen perusteella ettauml ne ovat siirtyneet Raamattuun sen sisaumllloumln
vaumllittaumljien kollektiivisesta tiedostamattomasta Kaikkia Raamatun kuvia haumln ei
kuitenkaan pidauml arkkityyppisinauml Naumliden kuvien perusta on Raamatun kirjoittajien
53 rdquoInsbesondere wenn von archetypischen Bildern die Rede ist laumlsst sich an dieser Stelle bereits anmerken daszlig der Begriff des Archetypus im Grunde nichts weiter meint als bestimmte schon in der Evolution verankerte Urszenen des Erlebens die in ihrer symbolischen Bedeutungsbreiteldquo hellipldquoUumlbertragungsmoumlglichkeiten zulassenldquo TE I 135ndash6 54 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452rdquoRein psychologisch mag man dies ein Heraussetzen Bilder eine acuteProjektionacute also nennen theologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen PsycheldquohellipldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 20ndash21 55 rdquoVon dem primaumlr biologischen nicht kulturellen Ursprungs archetypischen Symboleldquo TE I 262 56 Esim TE I 263 Frey 1995 214 57 Jungin arkkityyppiteorian kehitysvaiheista ks Pietikaumlinen 1999 90ndash93
102
yksiloumlllisessauml mielessauml Ne sitoutuvat tunteiden ja motiivien vaumllityksellauml
yksiloumllliseen minaumlaumln58 Subjektiivisuustekijauml (Faktor der Subjektivitaumlt) antaa niille
ikuisen objektiivisen merkityksen59 Siksi nimitaumln niitauml subjektiivisiksi kuviksi
Niitauml esiintyy rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml koskevissa legendoissa (in Legenden der
Unfertigen) Taumlllainen on kuva jalkojen voitelusta jolla Luukkaan evankeliumin
syntinen nainen osoittaa kiintymystauml ja hellyyttauml Jeesusta kohtaan60 Niitauml ovat
Raamatun teksteihin sitoneet sellaiset kirjoittajat joiden tunne-elaumlmauml on ollut
naumlitauml kuvia nykyaumlaumln ymmaumlrtaumlvien ihmisten tunne-elaumlmaumln kaltaista Ne heijastavat
heidaumln yksiloumlllisiauml kokemuksiaan Ne kuuluvat siten Drewermannin mukaan
luomisilmoitukseen koska kaikki ihmiset ovat yksiloumlitauml Syvyyspsykologisena
perusteluna on sekauml ihmisluontoon kuuluva yksiloumlllisyys ettauml naumliden kuvien
kumpuaminen Raamatun kirjoittajien yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Sieltauml
nousevat Drewermannin mukaan yksiloumllliset tunteet61 Teologisen perustelu
nousee eksistentiaalisen ihmiskaumlsityksen pohjalta vaikka Drewermann ei tuokaan
taumlssauml yhteydessauml esiin sitoutumistaan Kierkegaardin ajatteluun Subjektiivisten
kuvien kaumlsite on siten Jumalan joidenkin ihmisten mieleen istuttamien kuvien ja
syvyyspsykologisen yksiloumlllisen tiedostamattoman kuvan synteesi Kassel naumlkee
ilmeisesti Drewermannille itselleen tiedostamatonta sovinismia siinauml ettauml
esimerkeiksi epaumlvalmiista ihmisistauml ovat yhtauml lukuun ottamatta kelvanneet vain
naiset62
Sekauml Raamatun arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat ovat siis
Drewermannin mukaan symboleja joilla on sekauml kuvallinen ettauml tekstin ilmaisema
muotonsa Arkkityyppiset symbolit ovat alkuisin Raamatun sisaumllloumln vaumllittaumljien
kollektiivisesta tiedostamattomasta subjektiiviset symbolit ovat sen sijaan heidaumln
yksiloumlllisen tiedostamattomansa tuottamia Arkkityyppisten kuvien paumlaumltymisen
Raamattuun haumln selittaumlauml Jungin kaumlsityksestauml poiketen Ne ovat haumlnen mukaansa
kummunneet sellaisinaan ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta
58 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 59 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 60 TE I 437ndash39 61 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquodie Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 Naumlin ajattelee myoumls Jung Jung 1960a GW 6 sect 801 GW 6 Definitionen 467ndash68 62 Heitauml ovat Jeesuksen kavaltaja Pietari sisarukset Martta ja Maria Pilatuksen vaimo ja Luukkaan evankeliumin syntinen nainen jonka Drewermann samaistaa Markuksen evankeliumin naiseen joka voitelee Jeesuksen rdquohautaamista vartenrdquo TE I 431ndash32 Kassel 1992 47ndash48
103
Subjektiivisten kuvien syntyauml haumln sen sijaan tulkitsee samoin kuin Jung vaikka
antaa sille myoumls teologisen selityksen Kaikki Raamatun kuvat ovat
Drewermannin mukaan Jumalan ihmismieleen istuttamaa luomisilmoitusta johon
Raamatun tulkinnan on kohdistuttava Haumlnen kuvatulkintansa perustuu sekauml
Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman sisaumllloumlstauml ettauml taumlmaumln
kaumlsitykseen ihmisen mielestauml loumlytyvaumlstauml Jumalan eli Kristuksen kuvasta63
Drewermann tosin ajattelee Jungista poiketen ettauml ihmisellauml on mielessaumlaumln
valmiina Jumalan sinne asettamia luomisilmoituksen kuvia joiden joukossa on
Jumalan eli Kristuksen kuva64 Ernst Dassmann kysyy eikouml taumlmauml Raamatun
tekstisisaumllloumln historiallisuuden kieltaumlminen ole gnostisismia65 Haumlnen
kysymyksensauml on aiheellinen sillauml Jung itse myoumlntaumlauml kollektiivisen
tiedostamattoman kaumlsitteen yhteydet gnostilaisiin tulkintoihin Haumln tosin kaumlyttaumlauml
kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml psykologisena eikauml teologisena
kaumlsitteenauml66 Myoumls Albert Goumlrres ja Lothar Gassmann kritisoivat
arkkityyppikaumlsitteen soveltamista teologiaan67
Kaikki Raamatun symbolit ovat siten Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin
Jumalasta mutta haumln ajattelee ihmismielen tuottaneen niiden avulla Raamattuun
useita eri kertomuslajeja68 Tekstien muoto on haumlnen mukaansa inhimillinen
vaikka niiden takaa loumlytyvaumlt kuvat ovatkin alkuisin Jumalasta Myyttejauml satuja
taruja ja legendoja tulkitessaan haumln tuo eniten esiin tekstiin sisaumlltyviauml
arkkityyppisiauml kuvia Uni on haumlnen mukaansa oikeastaan yksiloumlllinen myytti
Myyttien haumln ajattelee syntyneen siten ettauml ihmisen kokema on yhdistynyt haumlnen
mielestaumlaumln loumlytyviin arkkityyppeihin Myytti on ihmisten yhteinen rdquosuuri unirdquo69
63 Jung 1976a GW 91 sect 155 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 64 rdquoUm die Eigenart religioumlser Uumlberlieferung inner- wie auszligerhalb der Bibel gerecht zu werden ist es daher unumgaumlnglich zentral nicht vom acuteWortacute sondern vom acuteBildacute auszugehenldquo TE I 99 ldquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquo SB II 29 65 Dassmann 1992 59 66 Jung 1985 225 Segal Robert A 8ndash11 67 Goumlrres 1992 146ndash47 Gassmann 2000 34ndash35 68 TE II 40 Kertomusten jaottelussa Drewermann tukeutuu muotohistoriallisen koulukunnan perinnelajiteoriaan Kertomukset edustavat haumlnen mukaansa kymmentauml perinnelajia Perinnelajit ovat Drewermannin mukaan myytti (Mythos) satu (Maumlrchen) taru (Sage) legenda (Legende) ihmekertomus (Wunder) naumlky (Vision) profetia (Weissagung) apokalypsi (Apokalypse) historiallinen kertomus (Geschichte) ja vertaus (Gleichnis) TE I ja TE II nimilehdet Drewermann kaumlsittelee ao kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 69 TE I 132ndash34
104
Sadut taas ovat syntyneet kun myytit ovat menettaumlneet uskonnollisen sisaumlltoumlnsauml
Uneksunta (Traumgeschehen) on muovannut myyteistauml ja saduista tarinoita ja
legendoja Esimerkiksi Jeesukseen liitetty jumalanpoikamyytti on synnyttaumlnyt
kansanomaisia legendoja Jeesuksen ihmeteoista70 Arkkityyppiset kuvat ovat
kaikissa mainituissa kertomuslajeissa jaumlrjestaumlytyneet tapahtumakuvausten
puitteisiin71 Niillauml kaikilla on erityinen uskonnollinen merkitys72 Drewermann
korostaa myyttien satujen tarujen ja legendojen samanlaisuutta eikauml esimerkiksi
niiden erilaista suhdetta historiaan73
Myoumls ihmekertomusten ilmestys- ja kutsumuskertomusten sekauml
profetioiden naumlkyjen ja apokalypsien ydintotuus loumlytyy Drewermannin mukaan
tyypillisestauml ja yleisinhimillisestauml Silti totuus pukeutuu niissauml historiallisen
totuuden muotoon74 Esimerkiksi ihmekertomuksissa on sielullinen paraneminen
projisioitu ruumiissa tapahtuvaksi75 Niihin sisaumlltyvaumlt kuvat loumlytyvaumlt
tapauskertomuksia tulkitsemalla76 Myoumls profetioiden ilmestymis- ja
kutsumiskertomusten ja naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa tiedostamattomasta
esiin tullut yliajallinen arkkityyppinen aines77 Raamatun apokalyptisistauml
naumlyistaumlkin Drewermann loumlytaumlauml myyttien kuviin verrattavia arkkityyppisiauml kuvia78
Jopa historiallisen (geschichtlich) totuuden muotoon puetuista kertomuksista
kuten Tamarin Rahabin ja Ruutin henkiloumlkuvista loumlytyy haumlnen mukaansa sisaumlisiauml
kuvia kun niitauml tarkastellaan oikeasta naumlkoumlkulmasta79 Myoumls sanaperinteeseen
(Wortuumlberlieferung) kuten vertauksiin haumln ymmaumlrtaumlauml sisaumlltyvaumln arkkityyppisiauml
kuvia80 Raamatun kirjoittajat ovat siten Drewermannin mukaan tallentaneet sen
kaikkiin teksteihin samat arkkityyppiset tai subjektiiviset kuvat jotka ovat
vaikuttaneet jo suullista perinnettauml saumlilyttaumlneiden ihmisten mielessauml
70 rdquoDas Traumgeschehen selbst wird dann zu einem traumhaften Geschehen und dies ist der Prozeszlig durch den das Maumlrchen und Mythos sich zur Sage und Legende formenldquo TE I 141 147ndash48 71 ldquoErzaumlhlungen dieser Art entstehen nicht aus der Geschichte sondern in ihnen ordnet sich vielmehr die geschichtliche Erinnerungldquohellipldquoin archetypische Bilder einldquo TE I 153 72 TE I 87 154 73 Vrt esim Sloslashk 1960 1263 74 TE II 38 42 346 75 TE II 39 76 Niiden ymmaumlrtaumlmiseksi on Drewermannin mukaan otettava huomioon ihmeparantumisen ulkoiset olosuhteet ja parantamismenettely ndash esimerkiksi peseytyminen tai kaumltten paumlaumlllepaneminen syljen kaumlyttouml nimen kysyminen tai pelkkauml kehotus Ne kuvaavat ahdistuksesta vapautumista TE II 243 77 TE II 310 78 TE II 447 79 TE II 625 645 80 Esim vesi kertomuksessa jossa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh 4 1ndash42) TE II 689
105 Minkaumllainen Drewermannin ilmoituskaumlsitys on teologis-
syvyyspsykologisena konstruktiona Onnistuuko haumln tuottamaan ristiriidattoman
ilmoituskaumlsityksen syvyyspsykologiaa soveltamalla Tarkastelen haumlnen
ratkaisuaan seuraavaksi sekauml syvyyspsykologisesta ettauml teologisesta
naumlkoumlkulmasta
Drewermann selittaumlauml arkkityyppistauml kuvailmoitusta syvyyspsykologisesti
sillauml ettauml Raamatun kirjoittajat ovat tuottaneet tietoisesti tekstiauml ja heidaumln
tiedostamaton mielensauml on samalla liittaumlnyt tekstiin sopivat symbolit Sitauml millauml
perusteella kyseiset symbolit ovat mahdollisten symbolien joukosta valikoituneet
haumln ei kaumlsittele Haumln ei selitauml miten kirjoittajien yksiloumlllisen tiedostamattoman ja
heidaumln senhetkisen tietoisuutensa vaikutus syrjaumlytyisi kyseisessauml prosessissa Haumln
ei kaumlsittele Raamatun kirjoittajien tietoisen ja tiedostamattoman mielen toiminnan
suhdetta81 Naumliden seikkojen kaumlsittely olisi kuitenkin vaumllttaumlmaumltoumlntauml pyrittaumlessauml
tulkitsemaan teologisia kaumlsityksiauml syvyyspsykologisesti Drewermannin naumlkemys
eroaa taumlssauml suhteessa Jungin symbolitulkinnassaan soveltamasta82 Drewermann
ajattelee ettauml Raamatun kirjoittajat ovat siirtaumlneet omasta mielestaumlaumln Raamattuun
totuutta joka on usein jaumlaumlnyt tuntemattomaksi heille itselleen Naumlin on haumlnen
mukaansa kaumlynyt erityisesti maailman syntyvaiheita ja lopunaikoja kuvaaville83
Lausumaansa haumln perustelee sillauml ettei yksikaumlaumln symboli ole pelkaumlstaumlaumln
immanenttinen vaan sanallinen symboli viittaa todellisuuteen joka ei ole
sanallisesti ilmaistavissa84 Haumln kaumlsittelee siis pelkaumlstaumlaumln teologisesti
arkkityyppisten kuvien siirtymistauml kirjoittajien mielestauml tekstien yhteyteen
Syvyyspsykologisesti haumlnen tulkintansa on ongelmallinen Subjektiiviset kuvat
sen sijaan ovat Drewermannin mukaan liittyneet Raamatun tekstiin sen
kirjoittajien yksiloumlllisestauml tietoisuudesta Haumln korostaa siinauml vaikuttaneiden
tunteiden tietoista puolta ja jaumlttaumlauml huomiotta niiden tiedostamattoman taustan 85
Taumlssauml haumlnen naumlkemyksensauml on erilainen kuin Jungin jonka mukaan tunteiden
81 Taumlmauml johtunee osittain siitauml ettauml haumln ei juuri tunne uusinta syvyyspsykologiaa Esim James Grotstein esittaumlauml ettauml tietoisen ja tiedostamattoman vaumllillauml toimiva esitietoinen voi toimia eraumlaumlnlaisena rdquohakukoneenardquo varsinaisen tiedostamattoman alueelle Bruun von 2012 242 82 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 83 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 84 TE I 220 85 rdquoDie Gefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437
106
syntyyn vaikuttaa myoumls tiedostamaton Toisessa yhteydessauml Drewermann
maumlaumlrittelee tunteet Jungiin tukeutuen86
Drewermannin ilmoituskaumlsitys ei ole teologisesti arvioituna taumlysin uusi
vaikka haumln tukeutuukin siinauml syvyyspsykologiaan Kaumlsitys ihmissielun
mahdollisuudesta olla yhteydessauml Jumalaan tunnettiin jo Augustinuksen
ajattelusta juontuvan tradition piirissauml Drewermannin kaumlsityksellauml ihmisen
tiedostamattomaan sisaumlltyvaumlstauml ilmoituksesta on yhtymaumlkohtia augustinolaiseen
kaumlsitykseen ihmissielusta Sen mukaan ihmissielun ominaisuutena tai osana on
abditum mentis jonka vaumllityksellauml ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan87 Se on
ollut vallitsevana kaumlsityksenauml esimerkiksi myoumlhaumliskeskiajan mystikoilla kuten
mestari Eckhartilla88 Taumlmaumln mukaan ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan
sielunpohjansa vaumllityksellauml jota Eckhart kuvaa myoumls sielun huipuksi89 Myoumls
mystiikan teologian nykyisten edustajien kuten William Johnstonin ajattelun
laumlhtoumlkohtana on ihmisen mahdollisuus olla yhteydessauml Jumalaan90 Drewermannin
luomisilmoituskaumlsitykselle loumlytyy siten teologista vastaavuutta Haumlnen mukaansa
luomisilmoituksen kuvat eivaumlt kuitenkaan kuulu ihmissielun ominaisuuksiin
kuten abditum mentis Augustinuksen mukaan Luomisilmoituksen kuvat ovat sen
sijaan Jumalan ilmoitusta jonka vaumllityksellauml haumln laumlhestyy ihmisiauml rdquoulkopuolisena
(Gegenuumlber)91
Luomisilmoituksen toteutumistapaa Drewermann kuvaa kuitenkin
ristiriitaisesti Haumln vaumlittaumlauml esimerkiksi ettauml ilmoitus on alkanut sillauml hetkellauml kun
86 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801rdquo Dementsprechend ist das Bild ein Ausdruck sowohl der unbewuszligten wie der bewuszligten momentanen Situationldquo Jung 1960a GW 6 sect 761 Jung 1960a GW 6 sect 903 87 Abditum mentis on Augustinuksesta juontuvan tradition mukaan se sielun osa tai ominaisuus jonka perusteella ihmistauml voidaan sanoa Jumalan kuvaksi (Imago Dei) Augustinuksen mukaan ihmisellauml on luomisen perusteella edellytykset tietaumlauml Jumalasta sisaumlisenauml tietona Matthews (ed) 2002 XndashXI XVIndashXVII 46ndash47 73 158ndash161 190ndash93 88 rdquoGott ist dem Geschaffenen im unmittelbarster Weise gegenwaumlrtig Als das Sein als acuteprimus actus formalisacute gibt er dem Seienden sein geschoumlpfliches Sein mit all seinem Vollkommenheitenldquohellipldquoso daszligldquohellipldquoimmer nur acuteze borgeacute als Einstrahlung als etwas das im Empfaumlnger nie Wurzel schlaumlgtldquo Schmidt 1958 305 89 Ueda1965 55 63rdquo superius in animardquo 90 Johnston 1997 236 Johnston esimerkiksi arvioi Vatikaanin toisen konsiilin maumlaumlrittelevaumln uskon tavalla johon nykyaikainen mystiikan teologia voidaan perustaa Johnston 1997 236 Vrt Katolinen katekismus 2005 sect 35 91 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405
107
Jumala on asettanut ihmismieleen kuvat luottamuksesta ndash vuosimiljoonien
evoluutiokehityksen aikana92 Taumllloumlin ei tule selvaumlksi ilmoittaako Jumala haumlnen
mukaansa yhauml uudelleen itsestaumlaumln vai onko Jumala kaumlynnistaumlnyt tiettynauml hetkenauml
eraumlaumlnlaisen luonnonprosessin Useimmiten Drewermann kuvaa kuvien
ilmaantumista evolutiivisena prosessina jonka voi ymmaumlrtaumlauml kaumlsitykseksi
jatkuvasta ilmoituksesta93 Toisinaan haumln kuitenkin katsoo ilmoituksen tapahtuvan
yhauml uudelleen ihmisen tiedostamattomassa mielessauml sijaitsevien symbolisten
kuvien avautuessa94 Subjektiiviset kuvat ovat Drewermannin mukaan vastaavasti
luomisilmoitusta joko evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan
subjektiivisuuden tai naumlitauml kuvia loumlytaumlvien ihmisten kunkin hetkisen kokemuksen
perusteella95 Drewermannin kaumlsityksessauml ilmoituksesta yhtyvaumlt haumlnen teologinen
kaumlsityksensauml Jumalasta kaikkien ihmisten Luojana ja haumlnen syvyyspsykologinen
kaumlsityksensauml ihmismielestauml Haumlnen implisiittinen luomisilmoituskaumlsitteensauml on
haumlnen teologisen ja syvyyspsykologisen tulkintansa synteesi Se ei kuitenkaan ole
merkittaumlvauml teologisena kaumlsitteenauml koska sen perustana on Jungin
arkkityyppiteorian ja Jungin tunnekaumlsityksen heikosti perusteltu tulkinta Haumln
korostaa kuitenkin uudella tavalla Jumalan ja haumlnen luomansa ihmisten yhteyttauml
Taumlrkeaumlmpaumlauml kuin historiallinen tieto Raamatun kirjoittajista on Drewermannin
mukaan tieto siitauml ettauml vastaava ilmoitus loumlytyy ihmisten omasta mielestauml
32 Kuvien totuus
Raamatun tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy siis Drewermannin
mukaan Jumalan ilmoitus ihmisille Haumln vertaa niitauml muihin ihmismielestauml
loumlytyviin kuviin mutta pitaumlauml niitauml samalla uskonnollisesti merkittaumlvinauml Miten
haumlnen luomisilmoituskaumlsitteensauml eroaa Jungin ilmoituskaumlsitteestauml Mikauml on sen
suhde yleisimpiin teologisiin ilmoituskaumlsitteisiin Vastaan taumlssauml luvussa aluksi
92 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 93 Naumlin myoumls Etheber 1998 282 94 rdquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzen Der acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sich folglich aus der Oumlffnung des Reservoirs an den symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 95 Drewermann perustelu niiden kuulumista luomisilmoitukseen on arkkityyppisten kuvien perustelua vastaava ldquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der
108
naumlihin kysymyksiin Lisaumlksi selvitaumln voivatko ihmismielestauml loumlytyvaumlt kuvat olla
Drewermannin mukaan ilmoitusta muuallakin kuin Raamatussa esiintyessaumlaumln Vai
ovatko ainoastaan Raamatun kuvat ilmoitusta Arvioin siis Drewermannin
kuvailmoituskaumlsityksen teologista sisaumlltoumlauml
Drewermann painottaa sitauml ettauml kuvien sitoutuminen Raamatun tekstiin
johtuu Jumalan luomistahdosta Haumln pitaumlauml kiinni siitauml teologisesta
peruskaumlsityksestauml ettauml Jumala on persoona johon ihminen voi olla suhteessa96
Taumlmauml erottaa haumlnen naumlkemyksensauml Jungin symbolitulkinnasta Jung kaumlsittelee
teoriassaan ihmisten jumalakuvaa (Gottesbild) eikauml Jumalaa Ihmisellauml on haumlnen
mukaansa kollektiivisessa tiedostamattomassaan minuuden arkkityyppi jota ei voi
erottaa jumalakuvasta Haumln korostaa ettei voida tietaumlauml onko ihmisen
jumalakaumlsitys alkuisin ihmisen tiedostamattomasta vai Jumalasta97 Kaumlsitys
Jumalasta muodostuu haumlnen mukaansa joka tapauksessa sellaisessa tietoisen ja
tiedostamattoman mielentoiminnan vaumllisessauml tapahtumisessa jossa
tiedostamattoman sisaumlltouml kompensoi tietoisen sisaumllloumln yksipuolisuutta98
Drewermann ei tyydy ainoastaan selittaumlmaumlaumln arkkityyppiteorian avulla sitauml ettauml
ihmisillauml on tiedostamaton arkkityyppinen kuva Jumalasta Haumln ajattelee kuvien
edustavan ontologista totuutta joka on erilaista kuin esimerkiksi luonnontieteiden
tavoittelema empiirinen totuus tai analyyttisen filosofian kohteena oleva looginen
totuus Raamatun kuvat toistavat Drewermannin mukaan luomisilmoitusta joka
ihmisillauml on aina ollut itsessaumlaumln Ne eivaumlt sisaumlllauml mitaumlaumln mielen kuvista poikkeavaa
tai niihin lisaumlttaumlvaumlauml tietoa Jumalasta
Drewermannin ilmoituskaumlsite eroaa taumlysin siitauml ilmoituskaumlsitteestauml jonka
keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on historiassa tapahtunut inkarnaatio sovituskuolema ja
yloumlsnousemus Myoumls naumlitauml tapahtumia kaumlsittelevissauml Raamatun kertomuksissa
ovat haumlnen mukaansa taumlrkeimpiauml tekstiin sitoutuneet kuvat Haumln vaumlittaumlauml kirkon
Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 96 ldquoSo besteht auch die acuteOffenbarungacute Gottes wesentlich darin die in der menschlichen Psyche angelegten Kraumlfte freizusetzenldquo GF I 257 97 ldquoDaszlig die Gottheit auf uns wirkt koumlnnen wir nur mittels der Psyche feststellen wobei wir aber nicht zu unterscheiden vermoumlgen ob diese Wirkung von Gott oder vom Unbewuszligten kommenldquohellipldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 98 ldquoDie Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurch daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des
109
ilmoituskaumlsityksen vieraannuttaneen ihmiset itsestaumlaumln ja uskosta Esimerkiksi
Jeesuksen neitseestaumlsyntyminen ja ruumiillinen taivaaseen astuminen ovat haumlnen
mukaansa esimerkkejauml taumlllaisista metafyysisiksi selitetyistauml uskontotuuksista99
Tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyy Drewermannin mukaan ilmoitus joka
auttaa ihmisiauml loumlytaumlmaumlaumln uskon
Drewermannin ajattelua ohjaa siten kaumlsitys jonka mukaan kuvat tuovat
esiin jumalallisen totuuden Haumln ajattelee siis kuvista kuten symboleista
ajattelevat Ricœur ja Tillich joiden mukaan uskonnollinen todellisuus on
kuvattavissa vain symbolien avulla Drewermann myoumls erottaa Ricœurin ja
Tillichin tavoin symbolin ja merkin (das Zeichen) toisistaan100 Haumln tekee sen
suuntaamalla huomionsa tekstien symbolisuuteen Haumln esittaumlauml symboleille
teologisen tulkinnan nimittaumlmaumlllauml niitauml transsendenttisiksi symboleiksi jotka
paljastavat naumlkymaumlttoumlmaumln todellisuuden101 Niiden vaikuttavuus perustuu haumlnen
mukaansa affektiiviseen vahvuuteen Ne ilmaisevat ontologista totuutta
ihmisestauml102 Drewermann ajattelee Ricœurin ja Tillichin tavoin uskonnollisten
symbolien avaavan ihmiselle pyhaumln dimension josta haumln on osallinen103
Symbolit ovat haumlnen mukaansa transsendenttisia sanan teologisessa
merkityksessauml
Drewermannin symbolikaumlsitteellauml on muutakin yhtaumllaumlisyyttauml Tillichin
symbolikaumlsitteen kanssa Drewermannin mukaan kuvat ovat ensiksikin Jumalan
ihmismieleen asettamia Tillichin mukaan symbolien taumlrkein ominaisuus
puolestaan on se ettauml ne viittaavat itsensauml ulkopuolelle104 Mielessaumlaumln
vaikuttavien kuvien vaumllityksellauml ihminen voi Drewermannin mukaan olla
yhteydessauml Jumalaan mutta naumlitauml kuvia ei saa samaistaa Haumlneen Tillich painottaa
Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzenldquo Jung 1967 GW 8 sect 145 99 rdquoSeitdem ich denken kann erlebe ich die Religion als eine Form der Verdummung und Unterdruumlckungldquohellipldquo Verbindung von Macht und Aberglaubeldquo GF I 11 ldquoDestillate metaphysizierter acuteGlaubenstatsachenacuteldquo GF I 37 86 Drewermannin suhtautumisesta kirkolliseen dogmatiikkaan enemmaumln GF I 62ndash95 100 TE I 157 Tillichin mukaan merkki ei osallistu mitenkaumlaumln siihen todellisuuteen johon se viittaa Symboli sen sijaan osallistuu edustamaansa todellisuuteen ja myoumls avaa taumlmaumln todellisuuden Tillich 1987a 396ndash98 Ricœurin mukaan merkin ja symbolin vaumllillauml on vastaava ero Ricœur 1974b 19ndash20 24ndash25 101 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandelt Die Raumlume kreatuumlrlicher Geborgenheit verwandeln sich damit in Verheiszligungen einer anderen unsichtbaren Weltldquo GF I 404 102 rdquoIn Symbolen in affektiv starken Bildernldquo TE I 311 ldquo Die ontologische Wahrheit des menschlichen Daseins in Form symbolischer Bilderldquo TE I 312 103 Ricoeur 1974b 42ndash3 Tillich 1987a 398
110
vastaavasti ettei toiseen todellisuuteen osallistuvaa (partisipoivaa) symbolia
itseaumlaumln tule kunnioittaa105 Drewermannin naumlkemys Raamatun symbolien
vaikuttavuudesta loumlytyy puolestaan jo Tillichin uskonnollisten symbolien
tulkinnasta Tillichin mukaan ne vaumllittaumlvaumlt perimmaumlistauml yhteyttauml (ultimate
concern)106 Haumln nimeaumlauml symbolien yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi niiden
kaksinaisuuden ne voivat olla sekauml parantavia ettauml tuhoavia Myoumls Drewermannin
mukaan symbolit ovat ambivalentteja vaikka haumln kiinnittaumlaumlkin paumlaumlhuomionsa
myoumlnteisesti vaikuttaviin symboleihin Haumln tukeutuu Jungin mielipiteeseen jonka
mukaan sisaumliset kuvat voivat sekauml auttaa ihmistauml tutustumaan itseensauml ettauml asettaa
haumlnet alttiiksi massapsykologisille ilmioumlille107 Kuvien ambivalenttisuutta
Drewermann perustelee sillauml ettauml ne ovat heijastusta inhimillisen evoluution
alkuvaiheista108 Drewermannin ja Tillichin symbolikaumlsitteiden yhtenevaumlisyys
osoittaa ettauml ne nousevat saman eksistentiaalifilosofisen perinteen pohjalta Sen
takana on vielauml vanhempi Jacob Boumlhmen (1575ndash1624) edustama mystiikan
traditio109 Symbolien merkitys uskonnollisen totuuden vaumllittaumljinauml ei siten ole
uutta Drewermannin tulkinnassa
Drewermannin symbolikaumlsite eroaa kuitenkin eraumlaumlssauml suhteessa sekauml
Tillichin ettauml Ricœurin symbolikaumlsitteestauml Raamatun kuvat eivaumlt naumlet naumliden
mukaan ole ihmismielen kuvien toisintoja Naumlin siitauml huolimatta ettauml he
ajattelevat symbolien avaavan ihmismielen uskonnolliselle kokemukselle110
Tillichin ja Ricœurin mukaan symbolit taas ovat uskonnon kieltauml111 Symbolien
104 TE I 97ndash98 Tillich 1987b 415 105 rdquoWichtig ist nun gegenuumlber der Gnosis dass manldquohellipldquonicht die Bilderldquohellipldquomit acuteGottacute selbst wie er an sich ist verwechseln darfldquo GF I 261rdquoGegenuumlber Gnosis gilt es zu betonen dass Gott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262 Tillich 1987b 415 106 TE I 311 Tillich 1987b 416 107 rdquoZum Beispiel hat JUNG eindringlich die Gefahr beschrieben die in der kollektiven Magie dieser Bilder verborgen liegt sie koumlnnen segensreich wirken wenn ihre Energie dazu beitraumlgt die Person eines Menschen tiefer zu sich selbst zu fuumlhren sie koumlnnen aber auch dahin verfuumlhren die Person des Einzelnen in der Massenpsychologie aufgehen zu lassen Der gesamte Bereich des archetypischen Materials der Psyche ist also von vornherein schillernd und ambivalent und um so mehr verlangt er nach einer tiefenpsychologischen Durcharbeitungldquo GF I 279 Jung 1974a GW 10 sect 219ndash244 Drewermann viittaa Jungin tekstiin jossa taumlmauml kaumlsittelee homoseksuaalisuutta ja naisten yhteiskunnallista asemaa Vrt Tillich 1987b 416 108 TE I 380ndash81 109 Jungin ja Tillichin suhteesta Boumlhmen edustaman mystiikan traditioon ks Dourley 2009 250ndash51 Drewermannin ja Tillichin kaumlsitysten yhtenevaumlisyys perustuu siis Drewermannin riippuvuuteen Jungista 110 Esim Tillich 1987a 398 Saarinen Timo 1994 90ndash91 Ricoeur 1974b 19 111 Esim rdquoUskonnolliset symbolit eivaumlt tarvitse mitaumlaumln puolustusta jos niiden merkitys ymmaumlrretaumlaumln Sillauml niiden merkitys on ettauml ne ovat uskonnon kieli ja tapa jolla uskonto voi ilmaista itseaumlaumln suoraan Epaumlsuorasti ja reflektiivisesti uskonto voi ilmaista itseaumlaumln myoumls teologisin filosofisin ja taiteellisin keinoin mutta uskonnon suora itseilmaisu on symboli ja
111
syntymiseen tarvitaan Tillichin mukaan lisaumlksi ryhmaumln hyvaumlksyntauml Drewermann
puolestaan korostaa useimmiten ettauml kulttuuri ei vaikuta kuvien syntyyn Ne
voidaan ainoastaan tulkita eri tavoin eri ympaumlristoumlissauml112 Kulttuuri vaikuttaa
ainoastaan siinauml mielessauml kuvien sisaumlltoumloumln Drewermannin mukaan symbolit ovat
transsendenttisia sekauml teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa mielessauml Kaikki
Raamatun arkkityyppiset symbolit ovat haumlnen mukaansa alkuisin ihmismielen
kollektiivisesta tiedostamattomasta jonne Jumala on ne istuttanut 113 Haumln antaa
ontologisen merkityksen arkkityyppisille kuville jotka ovat Jungin mukaan
psyykkisten mielikuvamuotojen ilmauksia Haumln perustelee teologista
ilmoituskaumlsitettaumlaumln Jungin arkkityyppiteorialla jota soveltaa omintakeisesti
Drewermann perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien totuudesta myoumls tukeutumalla
Kierkegaardiin Haumln pitaumlauml Raamatun subjektiivisia kuvia luomisilmoituksena
koska ne ilmentaumlvaumlt yksiloumlllisen kokemisen arvoa114 Haumln tukeutuu naumlin
Kierkegaardin ajatukseen intohimoisesta sisaumlisyydestauml jolla tartutaan
objektiivisesti epaumlvarmaan totuuteen115 Kaikki Raamatun kuvat sisaumlltaumlvaumlt siis
Drewermannin mukaan yhtauml merkittaumlvaumlauml luomisilmoitusta
Myoumls Diltheyn hermeneutiikka osoittaa Drewermannin mukaan symbolien
merkityksen loumlytyvaumln ihmismielestauml Taumlmauml koskee ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml
ettauml subjektiivisia kuvia116 Haumln arvostaa taumlssauml erityisesti Diltheyn tulkintaohjeita
Taumlmauml poikkeaa haumlnen aikaisemmasta arvioinnistaan jossa haumln pitaumlauml Burckhardtia
parempana ihmistuntijana117 Diltheyhin tukeutumalla Drewermann sisaumlllyttaumlauml
yhdistyneiden symbolien ryhmauml jota kutsutaan myytiksi rdquo Tillich 1987b 415 Kaumlaumlnnoumls Timo Saarisen Saarinen Timo 199476 112 Tillich 1987b 416 Esim puhvelin hahmolla saa erilaisen ajatus- ja tunnesisaumllloumln Intiassa ja Amerikan intiaanien keskuudessa TE I 263 113 ldquoDie Religion antwortetldquohellipldquomit den uralten Bildern die im limbischen System niedergelegt istldquohellipldquoin dem sie die biologischen weltimmanenten Signale von einst in transzendente Symbole verwandeltldquo GF I 404 114 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 115 rdquoObjektiivinen epaumlvarmuus josta pidetaumlaumln kiinni omaksumalla se kaikkein intohimoisimmassa sisaumlisyydessauml on totuusrdquo Kierkegaard 1992 211 116 ldquoDas DILTHEYSCHE Anliegenldquohellipldquodes (geschichtlichen) Erkennens bzw die Kierkegaardsche Hermeneutikldquohellipldquowird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquonur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 178ndash79 Drewermann esittaumlauml ohjeen kaumlsitellessaumlaumln arkkityyppisten kuvien tulkintaa mutta sisaumllloumlllisesti se soveltuu koskemaan myoumls subjektiivisten kuvien tulkintaa 117 ldquo`Wir sind meinte dazu J Burkhardt als Historiker acute nicht eingeweiht in die Zwecke der ewigen Weisheitacute und so forderte er Selbst statt des vorgeblich goumlttlichen Wissens die Betrachtung des Menschen `Unser Ausgangspunkt sagte er acute ist der vom einzigen bleibenden und fuumlr uns moumlglichen Zentrum vom duldenden strebenden und handelnden Menschen wie er immer ist und immer war und sein wirdldquohellipldquoWurdeldquohellipldquoauch fuumlr J BURCKHARDT die
112
ihmisen sisaumliseen ymmaumlrtaumlmiseen intellektuaalisen ulottuvuuden onhan ihmisen
eksistenssi Diltheylle intellektuaalinen kokemus118 Drewermann vaumlittaumlauml naumlin
luomisilmoituksen kuvien totuuden koskettavan sekauml aumllyauml ettauml tunnetta Haumlnen
sisaumlistauml laumlhestymistapaansa selittaumlauml tukeutuminen eksistentiaaliseen
uskontofenomenologiaan saksalaisen idealismin historiantulkintaan Jungin
arkkityyppiteoriaan ja Kierkegaardin eksistentialistiseen ajatteluun
Raamatun varsinainen sisaumlltouml on Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin
ihmismielen sisaumlisestauml luomisilmoituksesta Vaumlittaumlaumlkouml haumln uskon siis loumlytyvaumln
ilman Raamattuakin esimerkiksi unien tai mielikuvituksen keinoin Taumlmaumln
johtopaumlaumltoumlksen ovat tehneet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch
Hermann-Josef Venetz sekauml Uwe Birnstein ja Klaus-Peter Lehmann119 He
kiinnittaumlvaumlt erityistauml huomiota Drewermannin tulkintaan Vanhasta testamentista
Drewermann vaumlittaumlaumlkin unien olevan jopa keskeisintauml Jumalan kokemista120
Taumlstauml on esimerkkinauml haumlnen tulkintansa Jobin kirjasta Nukkujan korvien
avautuminen unessa symboloi haumlnen mukaansa Jumalan aumlaumlnen syvaumlllistauml
vaikutusta121 Haumln vertaa unia taumlssauml mielessauml shamaanien ja antiikin parantajien
inkubaatiouniin122 Lisaumlksi haumln vertaa Raamatun kirjoittajien tehtaumlvaumlaumlnsauml
elaumlytymistauml unien naumlkemiseen Kollektiivisen tiedostamattoman syvyyksissauml
vallitsee alkuperaumlinen ykseyden tunne jossa ihmismieli sitoutuu ympaumlroumlivaumlaumln
todellisuuteen123 Taumlssauml Drewermann tukeutuu Jungin naumlkemykseen Sen mukaan
Geschichte zur Typologie der ewig-Menschlichenldquoldquo`wir betrachten das sich Wiederholende Konstante Typische als ein in uns Anklingendes und Verstaumlndlichesldquo TE I 56 Burckhardt 1978 6 118 Tillich 1965 88 119 Lohfink amp Pesch 1988 38ndash42 Venetz 1992 33ndash35 Birnstein amp Lehmann 1994 35ndash37 120 rdquoDer Traum eine wesentliche Form ja sogar die zentrale Form der Gotteserfahrung darstellteldquohellipldquoin der Tiefe der unbewuszligten SeelenkraumlfteldquohellipldquoNicht das worthafte verbale Vernehmen sondern das acuteSchauenacute gilt hier als eigentliches Houmlren Gottesldquo TE I 101 121 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 122 TE I 104 Drewermann erottaa kolme eri unityyppiauml 1)rdquopuhtaatrdquo (die reinen Traumlume) unet joita on helppo tulkita Taumlllainen on haumlnen mukaansa esimerkiksi Jeesuksen syntymaumlkertomukseen sisaumlltyvauml Joosefin uni jossa enkeli sanoi Joosefille ettei taumlmaumln pidauml pelaumltauml ottaa Mariaa vaimokseen (Matt 1 20ndash24) 2) allegoriset unet ja 3) inkubaatiounet joita naumlhdaumlaumln kun toivotaan unessa vastausta johonkin kysymykseen TE I 102ndash04 Drewermann nimeaumlauml unilajit teologeihin H Hark ja A Jirku tukeutuen 123 rdquoVom Traum her ergibt sich auch ein Zugang zum Verstaumlndnis all jener Erzaumlhlungen die von wunderbaren Begebenheiten von Wunderheilungen und Wahrsagungen von magischen Prozeduren und geheimnisvollen Riten zu berichten wissenldquohellipldquoIn Traumldquohellipldquoscheinen die Grenzen des individuellen Bewuszligtseins gegenuumlber der Auszligenwelt aufgehobenldquohellipldquoIn den
113
unet ovat mielen tiedostamattomien aineksien regressiivistauml laumlpielaumlmistauml jossa
elaumlmauml uudistuu (Erneuerung des Lebens)124 Luomisilmoitus ei Drewermannin
mukaan siis ainoastaan avaudu ihmisen nukkuessa vaan se myoumls vaikuttaa
uudistavasti Unien uskonnollisen merkityksen painottajana haumln ei ole kuitenkaan
ensimmaumlinen Jo Montanuksen tiedetaumlaumln korostaneen Pyhaumln Hengen roolia sekauml
unissa ettauml ilmestyksissauml125 Myoumls monet vanhan kirkon opettajat kuten
Ambrosius ja Augustinus arvostivat unia126 Suhtautuminen uniin on kuitenkin
vaihdellut kristillisessauml teologiassa
Voivatko ihmiset Drewermannin mukaan nykyaumlaumln loumlytaumlauml Jumalan
nukkuessaan Vai ajatteleeko haumln unien synnyttaumlneen uskoa vain Raamatun
kirjoittajissa ja Raamatun henkiloumlissauml Haumlnen eraumliden lausumiensa mukaan
ihminen voisi loumlytaumlauml uskon nukkuessaan127 Laumlnsimaalaiset eivaumlt haumlnen mukaansa
kuitenkaan yleensauml pysty kokemaan intensiivisiauml uskonnollisia elaumlmyksiauml saati
sitten intensiivisiauml unielaumlmyksiauml128 Jumalan loumlytaumlminen unessa koettavan
luomisilmoituksen vaumllityksellauml on siten haumlnen mukaansa periaatteessa
mahdollista mutta kaumlytaumlnnoumlssauml harvinaista ainakin laumlnsimaissa Saman haumln
ilmaisee toisessa yhteydessauml vaumlittaumlmaumlllauml unien tarvitsevan aina tulkintaa
ambivalenttisuutensa vuoksi129 Naumlin vaumlittaumlessaumlaumln haumln unohtaa Raamatussakin
esiintyvaumlt rdquopuhtaat unetrdquo (die reinen Traumlme) jotka eivaumlt haumlnen mukaansa tarvitse
selitystauml130 Luomisilmoitusta ei haumlnen mukaansa voi yleensauml ymmaumlrtaumlauml ilman
tulkintaa
Onko ihmisten mielestauml loumlytyvauml luomisilmoitus Drewermannin mukaan
ehkauml heijastunut muuallekin kuin Raamattuun Loumlytyykouml sitauml muidenkin
Tiefenschichten des kollektiven Unbewuszligten waltet das Gefuumlhl einer urspruumlnglichen Einheit und Verbundenheit der menschlichen Psyche mit allem Begegnenden ringsumldquo TE I 122 124 124 TE I 114ndash15 129 Jung kaumlsittelee unta elaumlmaumlssauml koettua kompensoivana esim Jung 1967 GW 8 sect 483 Jung tarkoittaa regressiolla sopeutumista mielensisaumliseen maailmaan Jung 1967 GW 8 sect 77 125 McGrath 2012 322 Montanus vaikutti 100-luvulla 126 Ehrlich 1962 1003 127 rdquoDer Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 128 TE I 109 129 rdquoGewiszlig Traumlume sind ambivalentldquo hellipldquosie beduumlrfen dringend der Durcharbeitungldquo Traumlume 13 Drewermann ennakoi unikaumlsitykseensauml liittyvaumlauml kritiikkiauml jo Tiefenpsychologie und Exegese -teoksensa alussa ja torjuu varsinkin teoksen toisessa osassa ja teoksessa Glauben in Freiheit I syytteitauml gnostisismista Esim TE I 18 TE II 769ndash70 GF I 227ndash267 130 TE I 102
114
uskontojen pyhistauml kirjoista muusta kirjallisuudesta tai kaikista inhimillisen
kulttuurin ilmentymistauml Drewermannin tulkinnat saduista ja muusta
kirjallisuudesta vastaavat osaltaan taumlhaumln kysymykseen Laumlhtoumlkohtana niissaumlkin on
raamatuntulkintojen johtoajatus vaumlhemmaumln taumlrkeaumlstauml pintatasosta ja varsinaisen
merkityksen sisaumlltaumlvaumlstauml syvaumltasosta Niistaumlkin haumln etsii arkkityyppisiauml ja
subjektiivisia kuvia Ilmentaumlaumlkouml muukin kirjallisuus jopa mahdollisesti kaikki
ihmisen tuottama Drewermannin mukaan siten samaa luomisilmoitusta kuin
Raamattu Haumlnen eraumlaumlt ilmaisunsa viittaavat taumlhaumln suuntaan Esimerkiksi rdquoPikku
Prinssinrdquo syvyyspsykologisessa selitysteoksessa haumln arvioi ranskalaisen kirjailijan
Antoine de Saint-Exupeacuteryn olevan rdquohyvin laumlhellaumlrdquo sitauml totuutta joka on
uskonnossa131 Samoin ovat satujen viisaus ja kuvamaailma haumlnen mukaansa
verrattavissa Raamatun viisauteen ja Raamatun kuviin132
Drewermann torjuu kuitenkin naumlkemyksen jonka mukaan muuhun
kirjallisuuteen sitoutuneet kuvat olisivat Raamatun ilmoitukseen verrattavaa
luomisilmoitusta Esimerkiksi Grimmin satu loumlytoumllinnusta ainoastaan rdquoyrittaumlauml
loumlytaumlauml vastaustardquo kuoleman jaumllkeisen elaumlmaumln ongelmaan Ja se taas johtuu siitauml
ettauml sadut ovat uskonnon taantumamuotoja133 Myoumlskaumlaumln muissa uskonnoissa ei
loumlydetauml Raamatun kuvien vertaisia kuvia Kristinusko nimittaumlin tulkitsee
arkkityyppisiauml kuvia muihin uskontoihin verrattuna uudella tavalla Sen symbolit
eivaumlt ole ainutlaatuisia mutta ainutlaatuisia ovat ne kristilliset painotukset joita
syntyy arkkityyppisen materiaalin pohjalta Ainoastaan kristinusko tulkitsee haumlnen
mukaansa symboleja ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml134 Jeesus
Nasaretilainen on nimittaumlin luonut ihmisten yksiloumlllisyyttauml arvostavan
tulkintaperinteen Haumln on voinut luoda taumlllaisen syvaumlllisen perinteen siksi ettauml
ainoastaan haumlnessauml on jumalallisen vapahtajan arkkityyppi yhdistynyt yhteen
henkiloumloumln 135 Jeesus Nasaretilainen on Drewermannin mukaan tehnyt sekauml
arkkityyppisistauml ettauml subjektiivisista kuvista ontologista totuutta ilmaisevia kuvia
131 rdquoExupeacutery war dieser Wahrheit sehr naheldquo Eigentliche 118 132 Rapunzel 7 133 rdquoWenn nichts zu acutemachenacute ist wie leben wir dannldquohellipldquoeine Antwort darauf versucht die Grimmsche Erzaumlhlung von acuteFundevogelacuteldquo Gewatter 315 Rapunzel 7 134 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777rdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 135 ldquoErst indem es die geschichtliche Personalitaumlt Christildquohellipldquosetzte sich als Offenbarungsreligion in Gegensatz zum sog acuteHeidentumacute Was es von diesem unterschied warldquohellipldquoNicht die Lehre von
115 Tulkinta antaa siten Drewermannin mukaan merkityksen Raamatun tekstien
takaa loumlytyville kuville Vain kristillinen tulkinta tuo esiin kuvien ontologisen
totuuden Sama koskee ilmeisesti kaikkia niitauml kuvia jotka ovat tulkittavissa
haumlnen kristillisenauml pitaumlmaumlllaumlaumln tavalla Unikuvat ja muut elaumlmykselliset kuvat
naumlyttaumlisivaumlt olevan sellaisia Raamatun kuvien ohella Vaikuttaa siltauml ettauml myoumls
muiden uskontojen symbolit olisivat haumlnen mukaansa kristillisesti tulkittavissa
ovathan nekin alkuisin luomisilmoituksesta 136 Yksiloumlllisyyden arvostaminen
naumlyttaumlisi haumlnen mukaansa olevan muille uskonnoille siinauml tapauksessa esitettaumlvauml
vaatimus
Drewermannin voisi paumlaumltellauml samaistavan kuvien ymmaumlrtaumlmisen ja uskon
syntymisen koska haumln kaumlsittelee niitauml usein samassa yhteydessauml Naumlin on asian
ymmaumlrtaumlnyt esimerkiksi Alfred Etheber137 Drewermannin perusteellinen
paneutuminen raamatuntulkintaan kuitenkin osoittaa haumlnen erottavan ne
periaatteessa toisistaan Ne liittyvaumlt kuitenkin toisiinsa siten ettauml tulkinnan
tehtaumlvaumlnauml on synnyttaumlauml uskoa138
33 Sisaumlisyys kuvien avaajana
Ainoastaan kristillinen tulkinta avaa siis Drewermannin mukaan
luomisilmoituksen kuvia Siihen kuuluu sekauml oikea tekstin laumlhestymistapa ettauml
uudenlainen raamattuhermeneutiikka139 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln miten
Drewermann ajattelee ihmisten saavan yhteyden Raamatun teksteihin
sitoutuneisiin kuviin Aluksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta
ihmismielelle Selvitaumln miten haumln tulkitsee sitauml teologisesti ja
syvyyspsykologisesti Toiseksi analysoin Drewermannin taumlssauml yhteydessauml
kaumlyttaumlmiauml kaumlsitteitauml Naumlkoumlkulmana on molemmissa tapauksissa
dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquohellip ldquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85 Esim Egyptin muinaisuskonnon kaumlsitys faraoiden jumalallisuudesta eroaa Drewermannin mukaan siinauml ettei faraoiden jumalallisuus ollut yksiloumlllistauml vaan korporatiivista Name 85 136 Drewermannin raamatuntulkintaa kaumlsitellaumlaumln luvussa 34 137 Etheber1998 286 138 ldquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34
116
syvyyspsykologian soveltamisen merkitys kuvien avautumisen tulkinnassa
Kolmanneksi arvioin haumlnen kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta Lopuksi selvitaumln
minkaumllainen on kuvien avautumisen ja uskon syntymisen suhde Drewermannin
mukaan
Drewermann esittaumlauml ohjeita Raamatun lukijoille ja tulkitsijoille Niistauml
ilmenee miten haumln perustelee kaumlsitystaumlaumln kuvien avautumisesta ihmismielelle
Haumln kehottaa jokaista lukijaa rdquomaistelemaanrdquo(nachzutraumlumen und
nachzuempfinden) Raamatun tekstiauml kunnes samat symbolit ja naumlyt heraumlaumlvaumlt
haumlnen sielussaan Ohje koskee haumlnen mukaansa tavallisten raamatunlukijoiden
lisaumlksi myoumls sitauml julkisesti tulkitsevia sillauml Drewermann korostaa metodin
paremmuutta historiallis-kriittiseen laumlhestymistapaan verrattuna140 Haumlnen
ohjeensa vertautuu Jungin kaumlsitykseen kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppien tiedostamisesta aktiivisen imaginaation avulla mutta Drewermann
ei mainitse Jungia141 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta tunnettua ruminaation eli
sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta Drewermannin mukaan tekstin aumlaumlressauml on
viivyttaumlvauml Sen avulla ei pidauml etsiauml menneitauml asioita vaan yhteyttauml omaan
eksistenssiin142 Tekstistauml tulee naumlin silta joka johtaa lukijan yhteyteen itsensauml
kanssa (mit sich selbst)143 Sen joka kuuntelee tekstin luentaa tai kerrontaa on
tarkattava ainoastaan tunteitaan ja vaikutelmiaan144 Tunteet siis paljastavat
ilmoituksen sisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Raamatun tekstin takana olevat
kuvat loumlytyvaumlt tekstiauml rdquomaistelemallardquo Subjektiivinen tulkinta tuottaa niille
ehdottoman eksistentiaalisen sitovuuden145 Haumln esittaumlauml myoumls vertauskuvan
oikeasta elaumlytymisestauml Ei pidauml tuijottaa hiillosta vaan tulta on etsittaumlvauml sen alta
Polttoaineena (Brennstoff) on lukijan tai selittaumljaumln oma eksistenssi146
Drewermann siis vaumlittaumlauml ettauml kuvia osaa tulkita vain niitauml rdquomaistelevardquo yksilouml
eivaumltkauml ilman muuta esimerkiksi eksegeetit seurakuntayhteisouml tai kirkko
139 TE I 23 25 140 ldquoDe facto naumlmlich schiebt sich jetzt von Anfang an nicht mehr wie in der historisch-kritischen Exegese der Staub und der Schutt vieler Jahrhunderte zwischen den Text und den Leser sondern jeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 141 Jung 1967 GW 8 sect 414 142 TE I 385 143 rdquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 144 rdquoDie Houmlrer haben keine andere Aufgabe als moumlglichst genau sich selber zu beobachten in sich hineinzuhoumlren und die Gefuumlhle und Eindruumlcke zu registrieren die ihnen beim ersten Houmlren unmittelbar kommenldquo TE I 385 145 rdquoDiesesldquohellipldquoin dem das religioumlse Bewuszligtsein wurzelt muszlig subjektiv sein in einer Weise die eine unbedingte existentielle Verbindlichkeit mit sich fuumlhrtldquo GF I 399
117
Maallikoille naumlyttaumlauml haumlnen mukaansa riittaumlvaumln Drewermannin hermeneutiikan
mukaisen tulkinnan seuraaminen ja omien tuntemustensa havainnointi
Tarvittavaa subjektiivisuutta Drewermann kuvaa sisaumlisyyden (innerlichkeit)
kaumlsitteellauml147 Taumltauml kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln liittaumlauml itsensauml saksalaisen
eksistentialismin perinteeseen jonka juuret ovat esikartesiolaisessa
supranaturalismissa ja Jacob Boumlhmen mystiikassa Eksistentiaalisen ajattelun voi
naumlhdauml paluuna siihen esikartesiolaiseen asennoitumiseen jossa ei vielauml ollut eroa
objektiivisen ja subjektiivisen vaumllillauml Objektiivisen olemus loumlytyy silloin
subjektiivisuuden syvyydestauml ja Jumalaa laumlhestytaumlaumln parhaiten ihmissielun
vaumllityksellauml148 Sisaumlisyyden avulla saavutetaan Drewermannin mukaan uusi
itseymmaumlrrys149
Drewermann perustelee subjektiivisen laumlhestymistavan vaumllttaumlmaumlttoumlmyyttauml
tukeutumalla Kierkegaardiin Lutheriin ja Jungiin150 Kierkegaardin mukaan aika
ja ikuisuus kohtaavat ainoastaan hetkessauml Lutherille sana rdquotaumlnaumlaumlnrdquo taas merkitsee
Jumalaan luottamista nykyhetkessauml151 Raamatun luomisilmoitukseen voidaan
saada yhteys rdquotaumlssauml ja nytrdquo koska aika ja ikuisuus eivaumlt kohtaa toisiaan mitenkaumlaumln
muuten On paumlaumlstaumlvauml eksistentiaalisessa mielessauml samanaikaiseksi tekstissauml
kuvatun kanssa152 Jungiin tukeutumalla Drewermann osoittaa tarkoittavansa
sisaumlisyydellauml myoumls syvyyspsykologisesti ymmaumlrrettyauml sisaumlisyyttauml Jung nimittaumlin
tulkitsee uskonnollisen kokemuksen syntyvaumln mielen tiedostamattoman toiminnan
perustalta153 Drewermann ei kuitenkaan esimerkiksi Jungiin tukeutuen kaumlsittele
sitauml minkaumllaista mielen tietoisen ja tiedostamattoman sisaumllloumln vuorovaikutus on
sisaumlisyyden syntyessauml154 Kaumlsitys sisaumlisyyden merkityksestauml Raamatun kuvien
avautumisessa on siis teologinen tulkinta johon on Drewermannin mukaan
yhdistettaumlvissauml syvyyspsykologinen tulkinta Sisaumlisyys on synteettinen teologis-
syvyyspsykologinen kaumlsite Drewermannin teologinen perustelu Raamatun kuvien
146 ldquoAls acuteBrennstoffacute dieses neuen Feuers besitzt er nur die eigene Existenzrdquo DMK I 110 147 ldquoReligioumls ist eine Auslegung religioumlser Texte nur legitim wenn sie innerlich istldquo TE I 13 148 Tillich 1965 107 149 rdquoBedeutet die Forderung der Gleichzeitigkeitldquohellipldquoeine Methode der Auslegungldquohellipldquoein neues Selbstverstaumlndnis des Lesers vom Text ermoumlglichtldquo TE I 59 150 TE I 15 59 TE II 623 151 TE II 622ndash23 Vrt esim Kierkegaard 1964 115 Drewermann viittaa sanontaan omenapuun istuttamisesta maailmanlopun uhatessa jonka haumln tietaumlauml pannun virheellisesti Lutherin nimiin ja tulkitsee evankeliumien rdquonytrdquo-painotusten korostavan Jeesuksen opettamaa uskon turvallisuutta 152 rdquoEs ist einzig erfordertldquohellipldquoin existentiellem Sinne ein Gleichzeitiger zu seinldquo TE I 13 153 Jung 1974a GW 10 sect 65ndash66 Jung kaumlyttaumlauml innerlich-kaumlsitettauml ensimmaumlisten vuosisatojen kristittyjen sisaumlisyyden ja henkisyyden tavoittelusta Jung 1973 GW 5 sect 107 154 Taumlstauml Jung esim Jung 1967 GW 8 sect 413ndash414
118
rdquoymmaumlrtaumlmisellerdquo osoittaa haumlnen uskovan ettauml kaikki ihmiset pystyvaumlt kyseiseen
rdquomaistelemiseenrdquo
Drewermannin sisaumlisyyttauml korostavalle tulkinnalle loumlytyy teologisia
vertailukohtia Sisaumlisyyden korostaminen yhdistaumlauml haumlnen tulkintansa monien
eksistenssiteologien tulkintaan Raamatussa on haumlnen mukaansa taumlrkeintauml sen
vaikutus rdquotaumlssauml ja nytrdquo
Drewermannin raamatuntulkintaa voi elaumlytymisen korostamisen vuoksi
luonnehtia syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlksi eksistentiaaliseksi tulkinnaksi
Teologinen ja syvyyspsykologinen naumlkemys sisaumlisyydestauml muodostavat siinauml
synteesin Elaumlytymisen korostaminen liittaumlauml sen myoumls spontaanin
raamatuntulkinnan menetelmien joukkoon155 Tulkinnan sitoutuminen Raamatun
tekstien pohjalta nouseviin kuviin heraumlttaumlauml kysymyksen sen suhteesta laumlnsimaisen
mystiikan perinteeseen Onhan kristillisessauml mystiikassakin ollut vallalla rdquokatseen
filosofiardquo jonka mukaan kontemplaatio on luonteeltaan visuaalista Siinauml ollaan
kasvokkain Jumalan kanssa156 Drewermann kuitenkin rdquoalistaardquo mystiikan
syvyyspsykologian palvelijaksi157 Syvyyspsykologia selittaumlauml haumlnen mukaansa
sen ettauml Raamatusta loumlydetaumlaumln Jumalan ilmoitusta rdquoMetafyysisiaumlrdquo selityksiauml haumln
ei hyvaumlksy158
Miten syvyyspsykologian soveltaminen mahdollisesti parantaa sisaumlisyyden
ymmaumlrtaumlmistauml Mitauml uutta se lisaumlauml teologiseen kaumlsitykseen eksistentiaalisten
tunteiden luonteesta Eniten Drewermann kaumlyttaumlauml tunteista Gefuumlhl-kaumlsitettauml Sitauml
haumln kaumlyttaumlauml ensiksikin Schleiermacherin sanalle antamassa merkityksessauml159 Haumln
viittaa Schleiermacherin lausumaan jonka mukaan uskontoon perehtynyt
ymmaumlrtaumlauml oman tunteensa (Gefuumlhl) perusteella ettauml oikea hermeneutiikka
perustuu ihmissielun alkuperaumlaumln160 Drewermann maumlaumlrittelee miltei
Schleiermacherin sanoin ettauml uskonnon laumlhtoumlkohta on subjektin itsetietoisuudessa
ja tunteen apriorisuudessa Uskonto on haumlnen mukaansa suoranaista
155 Spontaanimenetelmistauml esim Kassel 1980 189ndash198 156 Lehmijoki-Gardner 2007 47 157 rdquoKein Zeugnis der Mystik ist acuteglaubwuumlrdigacute das nicht durch die Pruumlfung und Laumluterung der Psychoanalyse gegangen istldquo GF III1 300 158 Esim GF I 37 159 TE I 72ndash75 GF I 505ndash08 160 rdquoacuteSchleiermacher forderte kategorisch daszlig man die Aumluszligerungen des religioumlsen nicht etwas Fremdes sondern Seeleneigenes im eigenen Subjekt Anzutreffendes betrachten muumlsse acuteVerstaumlnden sie sich auf die Religion acutemeinte eracute so wuumlrden sie aus ihrem eigenen Gefuumlhl wissen daszligacuteldquohellipldquoder psychische Rekurs in den wesentlichen Ursprung des menschlichen Seele bildeteldquohellipldquodas fundamentale Prinzip jeder verstehenden Hermeneutikldquo TE I 73ndash74
119
(schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack)
tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung) aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista
ajallisessa161 Schleiermacherin on ymmaumlrretty sisaumlllyttaumlvaumln Anschauung-
kaumlsitteeseen sekauml passiivista elaumlytymistauml ettauml katselevan subjektin tietynasteista
aktiivisuutta Se on haumlnen mukaansa aistivaa katselemista joka eroaa
ymmaumlrtaumlmiseen pyrkivaumlstauml katselemisesta162
Raamatun tulkinnassa on siis Drewermannin mukaan taumlrkeintauml ikuisen
naumlkeminen ajallisessa kokemus on taumlrkeintauml Schleiermacher korostaa lisaumlksi
riippuvuuden tunteen eroa kaikista muista tunteista163 Ihmisen itsetietoisuus
toimii siinauml haumlnen mukaansa olemisen (Sein) edustajana164 Drewermann ajattelee
ettauml Schleiermacherin viitoittamalla tavalla paumlaumlstaumlaumln yhteyteen omassa mielessauml
olevan luomisilmoituksen kanssa ja samalla saavutetaan oman olemisen (Dasein)
osallisuus olemisesta (Sein) itsestaumlaumln Tunne koskettaa siten teologisesti tulkittuna
koko ihmistauml Se mitauml Drewermann Schleiermacheriin tukeutuen nimittaumlauml
aumlaumlrettoumlmaumlksi ja ikuiseksi loumlytyy haumlnen mukaansa sellaisen tunteen vaumllityksellauml
jonka haumln tulkitsee teologisesti erityiseksi uskonnolliseksi tunteeksi
Gefuumlhl-kaumlsitteen sisaumllloumln Drewermann maumlaumlrittelee myoumls Jungiin tukeutuen
Se onkin taumlrkein haumlnen teologista tulkintaa ja syvyyspsykologista tulkintaa
yhdistaumlvistauml tunnekaumlsitteistaumlaumln Tunne on ihmisen minaumlauml ja haumlnen kokemaansa
sisaumlltoumlauml yhdistaumlvauml tapahtuma jolla on mieluisuuden tai epaumlmieluisuuden saumlvy
Minaumln kaumlsitettauml haumln kaumlyttaumlauml taumlssauml Jungin sille antamassa merkityksessauml minauml on
ihmisen tietoisen mielen keskus 165 Jungin maumlaumlritelmaumlaumln Drewermann lisaumlauml
161 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichen`ldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 162 Ellsiepen 2006 273ndash74 308 163 rdquoDas Gemeinsame aller noch so verschiedenen Aumluszligerungen der Froumlmmigkeit wodurch diese sich zugleich von allen andern Gefuumlhlen unterscheidenldquohellipldquoist dieses daszlig wir uns unsrer selbst als schlechthin abhaumlngig was dasselbe sagen will als in Beziehung mit Gott bewuszligt sindldquoSchleiermacher 1960 23 sect 4 164 Schleiermacher 1960 sect 33 165 rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollte wie C G Jung es vorschlug im Fuumlhlen nicht nur eine sekundaumlre von Vorstellungen oder Empfindungen abhaumlngige Erscheinung erblicken sondern das Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem Ich und einem gegebenen Inhalt stattfindet undhellipwelcher dem Inhalt einen bestimmten Wert im Sinne des Annehmens oder Zuruumlckweisens (ltLustgt oder ltUnlustgt) erteiltacute und der acuteabgesehen vom momentanen Bewuszligtseinsinhalt- oder von momentanen Empfindungen sozusagen isoliert als ltStimmunggt auftreten kannacuteldquo TE II 57 Jung 1960a GW 6 sect 801 sect 810
120
Gefuumlhl-termin tarkoittava tunnetta joka yhdistaumlauml ajattelun ja affektin eli
lyhytaikaisen tunne-elaumlmyksen Lisaumlksi tunne yhdistaumlauml haumlnen mukaansa myoumls
ihmisen hengen ja ruumiin niin ettauml ajattelu vaikuttaa tunteiden vaumllityksellauml
ruumiiseen ja voi myoumls paumlinvastoin joutua viettivirikkeiden palvelijaksi166 Naumlin
Drewermann rinnastaa Gefuumlhl-kaumlsitteen psykologian emootio-kaumlsitteeseen167
Sisaumlisyys syntyy haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna
sellaisen tunteen vaumllityksellauml joka tuo ihmisen tietoisuuteen sekauml kollektiivisen
tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat ettauml jokaisen ihmisen yksiloumllliseen
tiedostamattomaan tallentuneet subjektiiviset kuvat168 Drewermannin
syvyyspsykologiset tunnekaumlsitteet syventaumlvaumlt naumlin teologista kaumlsitystauml
uskonnollisista tunteista
Drewermann kaumlyttaumlauml Gefuumlhl-kaumlsitteen lisaumlksi muitakin tunnekaumlsitteitauml sekauml
teologisessa ettauml syvyyspsykologisessa merkityksessauml Haumln kaumlyttaumlauml esimerkiksi
Erlebnis-kaumlsitettauml eksistentiaalisessa merkityksessauml tukeutuessaan Diltheyn
naumlkemykseen kaikille ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta169 Dilthey on
teoksissaan luonut perustan Erlebnis-kaumlsitteen laajalle kaumlytoumllle kirjallisuudessa
Kaumlsitteellauml on filosofis-teologisena kaumlsitteenauml kaksi merkityssisaumlltoumlauml Ne ovat
vaumllittoumlmyys ja ratkaiseva vaikutus elaumlmyksen kokijan koko elaumlmaumlaumln170
Drewermann paumlaumlttelee Diltheyhin tukeutuen ettauml uskontoa on tunnusteltava
(nachzuempfinden) ja tulkittava itse koettuna sisaumlisenauml kokemuksena (letzlich
aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben)171 Subjektiivisuus toteutuu
166 rdquoGerade die Sphaumlre der Gefuumlhle und Affekte ist es die Geist und Koumlrper miteinander verbindetldquohellipldquohier laumlszligt sich ablesen wie Gedanken vermittels der Gefuumlhle und Affekte auf den Koumlrper einwirken und wie umgekehrt die Gedanken in den Dienst der Triebbeduumlrfnisse treten koumlnnenldquo TE II 57 167 Emootion kaumlsitteelle on psykologiassa annettu erilaisia merkityksiauml Yleensauml sillauml viitataan tunnejaumlrjestelmaumlaumln johon kuuluu sekauml koettu tunne ettauml sen aikaansaamat fyysiset muutokset ja kaumlyttaumlytymisen muutokset Syvyyspsykologian mukaan emootiot ovat tietoisia tiloja joiden syntyyn vaikuttavat ratkaisevasti tiedostamattomaan tallentuneisiin kokemuksiin liittyneet emootiot ja eraumliden syvyyspsykologian edustajien mukaan myoumls ihmisen evolutiivisen perimaumln saumlilyttaumlmaumlt vietti-impulssit Froumlhlich 2002 441 168 rdquoDie religioumlsen Uumlberlieferungen wollen zum Heil aller Menschen zu allen Zeiten sprechenldquohellipldquoDeshalb tauchen die religioumlsen Erzaumlhlungen und Uumlberlieferungen tiefer in die Welt der archetypischen Bilder hinabldquo TE II 26rdquoGanz besonders aber muumlszligte mit dem Gefuumlhl ein zentraler verbindender Wert zwischen Denken und Affekt eingeraumlumt werden und man sollteldquohellipldquodas Gefuumlhl als ein Vorgang verstehen acuteder zwischen dem ich und einem gegebenen Inhalt stattfindetldquo TE II 57 169 TE I 54 170 Gadamer 1965 60ndash66 171 rdquoNach DILTHEY kommt es also darauf an die fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54
121
haumlnen mukaansa Raamattua tulkittaessa sellaisen elaumlytymisen vaumllityksellauml joka on
teologisesti tulkittavaa ihmisen koko eksistenssiauml koskevaa elaumlytymistauml172
Psykologiassa viitataan elaumlmyksen (Erlebnis) kaumlsitteellauml voimakkaaseen
tunnekokemukseen johon tietoinen minauml osallistuu173 Jung lisaumlauml taumlhaumln ettei
elaumlmyksiauml voida tuottaa vaikka niitauml voidaan laumlhestyauml174 Haumln korostaa naumlin sekauml
tietoisen ettauml tiedostamattoman mielentoiminnan vaikutusta tunteiden syntyyn
Drewermann sanoo sisaumlisyydestauml ainoastaan ettauml siinauml vaaditaan rdquoyksinkertaistardquo
psykologista myoumltaumlelaumlmistauml (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung)175 Haumln ei
maumlaumlrittele taumlsmaumlllisesti kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman mielentoiminnan
suhteesta ihmisen loumlytaumlessauml Raamatusta kuvia Haumln ei esimerkiksi tukeudu siihen
minkaumllaiseksi Jung kaumlsittaumlauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman
mielentoiminnan suhteen176 Einfuumlhlung-kaumlsitteen avulla kuvaa myoumls Maria
Kassel syvyyspsykologisessa raamatuntulkinnassa tarvittavaa Raamatun ja
tulkitsijan dialogia Haumlnkin kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml psykologisena kaumlsitteenauml177 Lausuma
rdquoaufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenrdquo 178 sisaumlltaumlauml Drewermannin
syvyyspsykologisen tulkinnan naumlkoumlkulmasta katsottuna joka tapauksessa sen ettauml
tietoinen elaumlytyminen vaikuttaa sekauml subjektiivisten kuvien ettauml arkkityyppisten
kuvien heraumlaumlmiseen ihmismielessauml Tunteiden vaumllityksellauml voidaan haumlnen
mukaansa saada kosketus sekauml kollektiiviseen tiedostamattoman ettauml
subjektiivisen tiedostamattoman kuviin Taumlmauml on siis Drewermannin mukaan
mahdollista siitauml huolimatta ettauml haumln korostaa rdquoarkkityyppien maailmanrdquo ja
subjektiivisten kuvien loumlytaumlmiseksi tarvittavien tunteiden eroa kollektiivisen
tiedostamattoman arkkityypit ovat objektiivisia tunteet sen sijaan ovat
yksiloumlllisiauml179 Raamatun tekstien taustalta loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat loumlytyvaumlt
172 rdquoDem gesagten zufolge darf um einen biblischen Text zu verstehen das eigene Erleben das subjektive Empfinden die eigene Existenz gerade nicht ausgeschaltet werden im Gegenteil das Subjektive ist das wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 173 rdquoAls Erlebnis (event life-event) werden vorzugsweise einschneidende existentiell bedeutsame umschriebene Episoden des E bezeichnet die sich auf stark emotional getoumlnte unter hoher Ich-Beteiligung gesammelte Erfahrungen beziehenldquo Froumlhlich 2002 164 174 rdquoErlebnisse aber koumlnnen nie acute gemachtacute werden Sie geschehen aber nicht absolut sondern gluumlcklicherweise relativ Man kann sich ihnen naumlhernldquo Jung 1963 GW 11 sect 501 175 TE I 433 176 Jungin tulkinta ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoiminnasta kuvien syntyessauml ks esim Jung 1960a GW 6 sect 759ndash773 177 Kassel 1980 49 178 TE I 54 179 ldquoDie Unterschiede zwischen beiden Bereichen sind unuumlbersehbar ndash die Welt der Archetypen ist objektiv vorgegeben ndash die Gefuumlhle aber sind subjektiv die archetypische Symbolik gehoumlrt dem Unbewuszligten Kollektiven zu ndash die Gefuumlhle hingegen gehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437
122
siten tunteiden vaumllityksellauml kuten subjektiivisetkin kuvat Raamattua on tulkittava
kuten uniakin elaumlytymisen on johdettava sen symbolikielen tulkintaa180
Drewermannin elaumlytymiskaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen elaumlytymisen
kaumlsitteen synteesi
Drewermann kaumlyttaumlauml sisaumlisestauml laumlhestymistavasta Gefuumlhl- ja Erlebnis-
kaumlsitteiden lisaumlksi monia muitakin tunnekaumlsitteitauml Monet niistauml ovat psykologisia
tunnekaumlsitteitauml Niitauml ovat esimerkiksi aistiminen (Empfinden) kuvitteleminen
(Vorstellen) ja kokeminen (Erfahrung)181 Naumliden kaumlsitteiden kaumlyttouml osoittaa ettauml
ihmisen psyykkisyydestauml laumlhtoumlisin oleva elaumlytyminen on Drewermannin mukaan
aina tarpeen Raamatun luomisilmoituksen loumlytaumlmiseksi Ainakin Gefuumlhl-
Erfahrung- ja Erlebnis-kaumlsitteitauml Drewermann kaumlyttaumlauml sekauml teologisina ettauml
syvyyspsykologisina kaumlsitteinauml 182 Kaikkia niiden rinnalla kaumlyttaumlmiaumlaumln
tunnekaumlsitteitauml haumln ei maumlaumlrittele psykologisiksi tai teologisiksi Raamatun
tulkinnassa tarvittava sisaumlisyys on siten haumlnen mukaansa ihmisen psyykkisyyden
kautta ilmenevaumlauml eksistentiaalista sisaumlisyyttauml jota voi yhtauml hyvin kuvata teologisin
kuin psykologisin kaumlsittein Syvyyspsykologian soveltaminen syventaumlauml
Drewermannin teologista naumlkemystauml Raamatun ilmoitussisaumllloumln loumlytaumlmiseksi
tarvittavasta sisaumlisyydestauml
Sisaumlinen tulkinta rakentuu siis teologisesti eksistentiaalisen
raamatuntulkintaperinteen varaan Drewermann kuitenkin yliarvioi menetelmaumlnsauml
paumltevyyden Raamatun symbolien tulkinnassa Tekstin lukemistilanteen
painottaminen tekee kyllauml tekstin ja sen lukijan vuorovaikutuksen erityisen
kiinnostavaksi Sitauml millauml edellytyksillauml reseptioesteettinen tulkinta voi avata
180 ldquoWie bei der Traum einer Nacht nicht nur die Symbolsprache selbst sondern vor allem auch die begleitenden Gefuumlhle und Erlebnisseldquohellipldquozur Deutung herangezogen werden muumlssenldquohellipldquodie Regel der Einfuumlhlung erstmals als ein eigentliches und hauptsaumlchliches Interpretationsmittel in reiner Form kennenzulernen und entsprechend zu wuumlrdigenldquo TE I 434ndash35 181 ldquoNur wenn es fuumlr die besonderen Ausdrucksgestalten der Religionldquohellipldquoanthropologische Konstanten des Empfindens und Vorstellens gibt die sich in ihnen aussprechen und darstellen kannldquohellipldquoauch der christlichen Religion eine Wahrheit besitzen der in sich selber eine uumlberzeitliche gegenwaumlrtige Aktualitaumlt und Geltung zukommtldquo TE I 53 ldquoDie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoeiner Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erlebenldquohellipldquonachzuempfinden und auszulegenldquo TE I 54 Esimerkiksi Werner Froumlhlichin psykologian sanakirja pitaumlauml kaikkia mainittuja kaumlsitteitauml keskeisinauml psykologisina kaumlsitteinauml Froumlhlich 2002 Samoja kaumlsitteitauml kaumlyttaumlauml myoumls Jung analyyttisessauml psykologiassaan 182 Esimerkiksi rdquo Von der Psychoanalyse und ihrer Hochschaumltzung des Traumes her muszlig jede Auslegung religioumlser Texte lernen daszlig man nicht laumlnger das Pferd am Schwanz aufzaumlumen kann indem manldquohellipldquodie Handlungen wichtiger als die Gefuumlhle und die literarische Form der Uumlberlieferung fuumlr wichtiger als die Erlebnisse und die Erfahrungen aus denen die einzelnen Formen erwachsenldquo TE I 16
123
Raamatun symbolikieltauml ei kuitenkaan ole riittaumlvaumlsti tutkittu183 Se kuitenkin
tiedetaumlaumln ettauml lukija vaikuttaa aina siihen miten teksti ymmaumlrretaumlaumln184 Naumlkemys
ilmoituksen loumlytymisestauml sisaumlisellauml tulkintavalla on Drewermannin subjektiivinen
naumlkemys Teologisesti poikkeuksellista siinauml on sekauml ajatus piilossa olevasta
ilmoituksesta ettauml tietyn metodin kyvystauml loumlytaumlauml se
Naumlkemys elaumlytymisen voimasta on muutenkin teologisesti kritisoitavissa
Drewermann antaa ohjeensa kaikille ja vaumlittaumlauml kaikkien kykenevaumln sisaumlisyyteen185
Vaumlite on ensiksikin ristiriidassa haumlnen ahdistuskaumlsityksensauml kanssa Korostaahan
haumln ahdistuksen raskautta Toiseksi se on ristiriidassa haumlnen subjektiivisista
kuvista esittaumlmaumlnsauml kanssa Ne avautuvat haumlnen mukaansa vain niille joiden
tunne-elaumlmauml on niille sukua tai ristiriidassa niiden kanssa186 Elaumlytyminen ei siis
haumlnen itsensaumlkaumlaumln mukaan takaisi kaikille naumliden kuvien loumlytaumlmistauml
Drewermann tulkitsee sisaumlisyyden merkitystauml myoumls syvyyspsykologisesti
Kun kuvia maistellaan heraumlaumlvaumlt symbolit ja naumlyt haumlnen mukaansa ihmisen
omassa sielussa187 Lukija ja kuulija188 saavat naumlin yhteyden omasta mielestaumlaumln
loumlytyvaumlaumln luomisilmoitukseen Kyseistauml eksegeettistauml rdquosyvaumlporaustardquo
(Tiefenbohrung) haumln havainnollistaa raamatulliselta vaikuttavalla vertauksella
Laumlhteeltauml kauas vaeltanut kansa loumlytaumlauml sen mukaan vesisuonen kaivautumalla
syvaumllle189 Selitys perustuu Drewermannin omintakeiseen tulkintaan Jungin
arkkityyppiteoriasta Jokaisen ihmisen kollektiivisessa tiedostamattomassa on sen
mukaan valmiina Jumalan sinne asettamia kuvia190 Haumln perustelee Raamatun
kuvien loumlytaumlmistauml sillauml ettauml vastaavia kuvia loumlytyy myoumls jokaisen ihmisen omasta
mielestauml
183 Naumlin Frey 1995 247ndash48 253 Frey viittaa Anton A Bucherin asiankaumlsittelyyn taumlstauml aiheesta Bucher 1992a 103ndash166 Reseptioesteettisen tulkinnan mukaan lukija ei omaksu tekstiauml sellaisenaan vaan tulkitsee sitauml omista tarpeistaan ja laumlhtoumlkohdistaan kaumlsin 184 Graf 2004 55 Raguse 1993 128 Philipp1997 190ndash191 185 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 186 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 187 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 188 Drewermannin mukaan naumlin voi tapahtua esim luentosaleissa jumalanpalveluksissa messuissa yhtauml lailla kuin yksityisessauml raamatuntutkistelussa tai hartaudessa TE II 20 189 TE I 14ndash15 190 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa ei ole valmiita kuvia vaan arkkityyppejauml joiden pohjalta mieli synnyttaumlauml symboleja (kuvia) rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344
124 Syvyyspsykologiaan tukeutuu myoumls Drewermannin vaumlite kuvien
avautumisesta tunteiden avulla Sekauml arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat
avautuvat tunteiden vaumllityksellauml191 Myoumls psykologiassa hyvaumlksytaumlaumln kaumlsitys
tunteiden vaikutuksesta havaintoihin Tunteita pidetaumlaumln ihmismielen
kokonaisvaltaisina reaktioina joihin vaikuttavat myoumls tiedostamattomat tekijaumlt192
rdquoMaistelurdquo koskettaa niin ollen sekauml ihmisen minaumlauml ettauml kollektiivista ja
yksiloumlllistauml tiedostamatonta Se pystyy Drewermannin mukaan avaamaan sekauml
arkkityyppiset ettauml subjektiiviset kuvat Haumln on naumlin syventaumlnyt
syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystaumlaumln uskonnollisista
kokemuksista193 Tiedostamattoman mielentoiminnan spontaani vaikutus
Raamatun ilmoituksen loumlytaumlmiseen on teologisesti merkittaumlvauml korostus194
Drewermann rinnastaa Raamatun ilmoituksen kohtaamisen unien naumlkemiseen ja
voimakkaiden elaumlmysten kokemiseen jotka perustuvat suurimmaksi osaksi
tiedostamattoman sielunelaumlmaumln vaikutukseen Haumln vaumlittaumlauml ettauml Jumalan ilmoitus
loumlydetaumlaumln unelmoimalla ja elaumlytymaumlllauml naumlin tavoitettuihin mielikuviin195 Taumlmauml
kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml ihmisen mystisestauml yhteydestauml
transsendenttiseen196 Samaa korostetaan kuitenkin myoumls kristillisessauml
mystiikassa
Drewermannin kaumlsitys elaumlytymisen vaikutuksista on kuitenkin
epaumlrealistinen Haumln olettaa ettauml tekstin rdquomaisteleminenrdquo saa juuri tietyt kuvat
heraumlaumlmaumlaumln lukijan mielessauml197 Haumln ei ota huomioon ihmisten yksityistauml
kokemustaustaa Se vaikuttaa kuitenkin siihen mitauml mielikuvia jokin teksti
heraumlttaumlauml198 Drewermann ei ota huomioon ettauml Raamatun tekstien aumlaumlrellauml koettava
on usein aikaisemmin koetun ja opitun projektiota199 Lisaumlksi haumln jaumlttaumlauml huomiotta
191 rdquoGefuumlhlerdquohelliprdquodie ihnen beim ersten Houmlren kommenrdquo TE I 385 ldquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im MittelpunktldquoTE I 440rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen Gefuumlhlsldquo TE I 437 192 Nummenmaa 2010 13 30 42 193 Naumlin myoumls Franz Wilhelm Jansen Jansen 2004 139 194 Jungin tulkinnan yhdistaumlmistauml teologiseen kokemuskaumlsitykseen pitaumlauml radikaalina uutena tulkintana myoumls Kassel 1980 83ndash4 Jansen 2004 140 195 ldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehen um die Bilder der Erloumlsung auch in der Bibelldquohellipldquozu verstehenldquo TE I 17 196 Esim Marjanen 2005 43 Dassmann 1992 52 55 197 ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquo TE I 384 198 Skeemoista eli sisaumlisistauml malleista jotka ohjaavat ihmisen havaitsemista ks esim Neisser 1982 19 199 Taumltauml korostavat niin Jungin kuin Freudinkin hengessauml toimivat analyytikot Kassel 1980 63 Dolto amp Seacuteveacuterin 2006 46 Projektiolla tarkoitetaan psykologista reaktiomallia jossa henkilouml
125
ulkopuolisten auktoriteettien vaikutuksen Se lienee vahva erityisesti seurattaessa
raamatunselitystauml Selitystauml kuuntelevan on haumlnen mukaansa tarkattava omia
tuntemuksiaan200 Haumln olettaa ettauml kuvia rdquomaistelevanrdquo ihmisen sisaumliset kuvat
pystyvaumlt syrjaumlyttaumlmaumlaumln raamatunselittaumljaumln tulkinnan Haumln olettaa myoumls ettauml
ihmiset voivat samanaikaisesti sekauml suunnata havaitsemisen sisimpaumlaumlnsauml ettauml
tehdauml mielensauml sisaumllloumlstauml luotettavia havaintoja Taumltauml on psykologiassa yleensauml
pidetty mahdottomana201
Yksiloumlllisten tunteiden idealisointi osoittaa Drewermannin kaumlsityksen
elaumlytymisen vaikutuksista utopistisiksi202 Frey on oikeassa arvioidessaan ettauml
tunteiden johtama eksegeesi johtaa helposti tuloksiin jotka eivaumlt ole mitenkaumlaumln
kontrolloitavissa203 Drewermann ei naumlet ota huomioon elaumlytymisen kielteisiauml
vaikutuksia Elaumlytyminen voi tietenkin parantaa tulkitsijan keskittymistauml asiaansa
mutta se myoumls johtaa tulkintaa harhaan Raamatuntulkinnassa se johtaa helposti
tulkitsijan omien regressiivisten tunteiden sijoittamiseen Raamatun tekstiin204
Taumlllaisten tunteiden johtama raamatuntulkinta tuottaa satunnaisia tuloksia joiden
oikeutus ei ole mitenkaumlaumln arvioitavissa Yksiloumllle henkiloumlkohtaisesti merkittaumlviauml
uusia oivalluksia tunnekokemuksen ohjaama tulkinta tietenkin voi tuottaa mutta
yleisempaumlauml merkitystauml pelkaumlstaumlaumln tunteiden johtamalle tulkinnalle on vaikea
antaa Taumlllainen sovituista totuuksista piittaamaton tulkinta voi olla houkuttelevaa
mutta se voi myoumls haumlmmentaumlauml uskonnollisten yhteisoumljen jaumlseniauml Se voi johtaa
siihen ettauml naumlmauml eivaumlt enaumlauml tiedauml mihin uskonkaumlsitykseen heidaumln yhteisoumlssaumlaumln
sitoudutaan Se voi johtaa vaikeasti hallittavaan uushenkisyyteen joka on
ristiriidassa kristillisen uskonkaumlsityksen kanssa205
Drewermann vaumlittaumlauml kuitenkin elaumlytymisen auttavan tulkitsijaa loumlytaumlmaumlaumln
omasta tiedostamattomastaan Raamatun kuvia vastaavat kuvat eli niihin sisaumlltyvaumln
luomisilmoituksen Haumln ajattelee ettauml tulkitsijan yksiloumlllisen tiedostamattoman
sisaumlltouml syrjaumlytyy arkkityyppisten kuvien avautuessa Haumln ajattelee myoumls ettauml
Raamatun subjektiiviset kuvat pystyvaumlt heraumlttaumlmaumlaumln samat kuvat ihmisen
yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta Haumln vaumlittaumlauml ettauml Raamatun teksteihin sisaumlltyvauml
sijoittaa omat naumlkemyksensauml motiivinsa ja tunteensa itsensauml ulkopuolelle esim toisiin ihmisiin Psykodynaamiset teoriat pitaumlvaumlt projektioita puolustusmekanismeina Egidius 1994 projektion 200 TE I 385 201 Perttula 2011 122 202 Esim TE I 437 203 Frey 1995 187 192 204 Raguse 1993 252 205 Naumlin arvioi myoumls Ernst Dassmann Dassmann 1992 65
126
intuitiivinen tieto kykenee syrjaumlyttaumlmaumlaumln sisaumlisyyttauml tavoittelevien tulkitsijoiden
oman tiedostamattoman mielensisaumllloumln Drewermann vaumlittaumlauml siis Raamatun
tekstiin sitoutuneiden kuvien omaavan sellaista vitaalisuutta joka ylittaumlauml
voimakkuudessaan sekauml ihmisen tietoisen ajattelun ettauml yksiloumlllisen
tiedostamattoman vaikutuksen Naumlkemys kertoo eraumlaumlnlaisesta kuvamagiasta
jonka mukaan luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat vastustamattomasti niitauml
kokevaan ihmiseen Haumln ei kuitenkaan pysty osoittamaan ettauml ihmisen mieleen
mahdollisesti tulvivat kuvat ovat juuri Raamatun arkkityyppisiauml tai subjektiivisia
kuvia Haumlnen naumlkemyksensauml ei saa tukea syvyyspsykologiasta
Myoumls oletus ihmisten samanlaisesta elaumlytymiskyvystauml on psykologisesti
epaumlrealistinen vaikka tunteiden saumlaumltelyauml voi oppiakin206 Sisaumlinen tulkinta naumlyttaumlauml
siten rajaavan monet uskon ulkopuolelle vaikka kaikilla on Drewermannin
mukaan luomisilmoitus omassa sisimmaumlssaumlaumln Mitauml syvyyspsykologian
soveltaminen siis lisaumlauml haumlnen teologiseen sisaumlisyyden tulkintaansa Teologisesti
merkittaumlvintauml lienee ettauml haumln selittaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun
ilmoituksen kykyauml synnyttaumlauml uskoa207 Teologisesti uutta siinauml on vaumlite Raamatun
tekstisisaumlltoumloumln kuulumattoman sisaumllloumln avautumisesta Myoumls ihmisen kykyauml
elaumlytyauml ilmoitukseen haumln perustelee syvyyspsykologisesti koska haumln olettaa
ilmoituksen kuvien siirtyneen Raamattuun ihmismielestauml Ihmismielen sisaumlinen
psyykkinen prosessi avaa siten haumlnen mukaansa Raamatun sisaumllloumln sen lukijalle ja
kuulijalle Syvyyspsykologian soveltaminen valaisee haumlnen mukaansa uudesta
naumlkoumlkulmasta sitauml mitauml Raamattua eksistentiaalisesti tulkittaessa tapahtuu
Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla eksistenssiteologista
kaumlsitystauml raamatuntulkinnassa tarvittavasta sisaumlisyydestauml Erityisen elaumlytymisen
edellyttaumlminen tulkinnalta erottaa haumlnen tulkintansa monista muista
syvyyspsykologisista tulkintametodeista On kuitenkin selvauml puute ettei haumln
maumlaumlrittele eksistentiaalisen ja syvyyspsykologisen interpretaation suhdetta
tulkinnassaan208
Drewermannin sisaumlisyystulkinta heraumlttaumlauml kysymyksen mitauml sisaumlisyydellauml
haumlnen mukaansa saavutetaan Saavutetaanko siinauml Jumala-yhteys vai pelkaumlstaumlaumln
206 Nummenmaa 2010 160 Myoumls Michael Heymel joka muuten arvostaa Drewermannin tulkinnallisia pyrkimyksiauml pitaumlauml haumlnen metodinsa heikkoutena sitauml ettauml haumln edellyttaumlauml sisaumlisen elaumlytymisen olevan noin vain mahdollista Heymel 1993 714 207 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Lebenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16
127
tietoa tiedostamattomasta mielensisaumllloumlstauml Esimerkiksi Alfred Etheber ajattelee
Drewermannin samaistavan kuvien loumlytaumlmisen ja uskon syntymisen Taumlmauml ei siten
tekisi eroa ilmoituksen kohtaamisen ja uskon syntymisen vaumllille Etheber tuo
itsekin esiin metodisen ongelman joka haumlnen kaumlsitykseensauml sisaumlltyy Ongelmana
on ettauml kuvien sisaumllloumln ymmaumlrtaumlminen vaatii Drewermannin mukaan
syvyyspsykologista tulkintaa ja uskon syntyminen puolestaan Jeesus
Nasaretilaisen vaikutusta Syvyyspsykologiselta tulkinnalta ei taas voi edellyttaumlauml
Jeesuksen persoonan mukana olemista209 Etheber tekeekin naumlhdaumlkseni liian
pikaisia johtopaumlaumltoumlksiauml raamatuntulkinnan ja uskon syntymisen yhteydestauml Olisi
teologisesti erittaumlin poikkeuksellista esittaumlauml syvyyspsykologiselle tulkinnalle
teologisia ehtoja Olen paumlaumltynyt siihen kaumlsitykseen ettauml Drewermann erottaa
ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisen ja uskon syntymisen toisistaan Usko on
nimittaumlin haumlnen mukaansa aina mysteeri210
Myoumls Schleiermacherin sisaumlisyystulkintaan tukeutuminen osoittaa
Drewermannin erottavan toisistaan ilmoituksen ymmaumlrtaumlmisen ja Jumalan
loumlytaumlmisen Schleiermacherin mukaan uskonnollinen riippuvuuden tunne johtaa
vaumllittoumlmaumlaumln itsetietoisuuteen (unmittelbares Selbstbewuszligtsein) jonka pohjalta
saavutetaan ymmaumlrrys transsendenttisuuden laumlhtoumlkohdista vaikka siinauml ei
pyritaumlkaumlaumln ymmaumlrtaumlmiseen Kokemus voidaan ymmaumlrtaumlauml tietaumlmisen tahtomisen
ja olemisen ykseydeksi Naumlin saadaan tietoa Jumalan olemisesta (das Sein Gottes)
meissauml ja asioissa (in den Dingen) mutta ei Haumlnen olemisestaan maailman
ulkopuolella eli an sich211 Schleiermacher ei siis sano mitaumlaumln siitauml saavutetaanko
naumlin yhteys transsendenttiin Jumalaan teologisessa mielessauml vaan haumln kaumlsittelee
uskoa uskonnonpsykologisena ilmioumlnauml212 Haumln painottaa uskonnollisen tunteen
tulkinnassaan tunnetta kokevan subjektin puolta sen sijaan ettauml toisen merkittaumlvaumln
uskonnollisen tunteen tulkitsijan Rudolf Otton tunteen tulkinnan laumlhtoumlkohtana on
sen suuntautuminen haumlnen pyhaumlksi (numinose) nimittaumlmaumlaumlnsauml objektiin213
Drewermann tukeutuu selvaumlstikin Schleiermacheriin taumlmaumln rdquopsykologisenrdquo
laumlhestymistavan vuoksi eikauml etsi taumlltauml vastausta Jumala-yhteyden
208 Taumlstauml huomauttaa myoumls Volker Stolle Stolle 1992 60 209 Etheber 1998 286 Viite 74 Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn kaumlsitellaumlaumln luvussa 44 210 rdquoReligionspsychologisch tritt in dem Leben der Mystik das Ich des Menschen seinem Schoumlpfer unmittelbar gegenuumlberldquo GF I 193 211 Eckert 1987 103 110 212 Naumlin myoumls Michael Klessmann Klessmann 2000 184 Hellmut Zschochin mukaan Schleiermacher ei ole kiinnostunut oppisisaumllloumlistauml vaikka ymmaumlrrys aumlaumlrettoumlmaumlstauml haumlnen mukaansa saavutetaankin parhaiten kristinuskossa Zschoch 2000 22ndash23
128
saavutettavuudesta Haumln osoittaa Schleiermacheriin tukeutumalla erottavansa
ilmoituksen loumlytaumlmisen uskon syntymisestauml Luomisilmoituksen ymmaumlrtaumlminen
edellyttaumlauml haumlnen mukaansa tulkintaa ja uskon syntyminen niiden pohjalta myoumls
Jeesus Nasaretilaisen vaikutusta Haumln painottaa Jeesuksen maanpaumlaumlllistauml
vaikutusta214 Sisaumlisyyden menetelmauml auttaa haumlnen mukaansa ainoastaan
loumlytaumlmaumlaumln luomisilmoituksen kuvat
34 Syvyyspsykologia kuvien tulkkina
Luomisilmoitus loumlytyy siis Drewermannin mukaan tunteiden vaumllityksellauml
mutta sitauml on tulkittava tietoisen ajattelun avulla Sitauml on tulkittava samaan tapaan
kuin unikuvia215 Taumlssauml alaluvussa 34 vertaan aluksi haumlnen ja Bultmannin
laumlhestymistapaa koska haumln vaumlittaumlauml jatkavansa taumlmaumln ja eksistenssiteologien tyoumltauml
Onhan tekstin vaumllittaumlmauml sanoma heidaumln kaikkien mielestauml olennaisinta216
Seuraavaksi kaumlsittelen Drewermannin menetelmaumlauml Haumln on esittaumlnyt sen erityisille
tulkitsijoille joiden on luovuttava kirjanoppineisuudestaan ja hyoumldynnettaumlvauml
tulkinnassa omaa elaumlmaumlnkokemustaan217 Keskeistauml on loumlytaumlauml Drewermannin
menetelmaumlvalinnan teologiset ja syvyyspsykologiset perustelut Arvioin myoumls
esimerkkien avulla miten haumln soveltaa metodiaan
Drewermann arvioi Bultmannin painottaneen muita historiallis-kriittisiauml
eksegeettejauml selvemmin ettauml Jeesuksen ilmoitus oli ihmisen olemisen
paljastamista218 Haumln myoumls vetoaa joskus tulkintansa tueksi Bultmanniin219
Useammin Drewermann kuitenkin kritisoi Bultmannia ndash haumln jopa vaumlittaumlauml taumlmaumln
valmistaneen tietauml rdquoJumala on kuollutrdquo -teologialle220 Bultmann ei haumlnen
mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln miksi evankeliumit ovat saaneet myyttisten kuvien
muodon jos niiden tarkoituksena on ilmaista historiallista221 Haumln on
Drewermannin mukaan historioitsija joka ohittaa Raamatun ihanuuden222
213 Otto 1926 10ndash11 Feldtkeller 2013 187 214 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquo TE II 777 215 rdquoDer Traum bildet den Ausgangspunkt zum Verstaumlndnis religioumlser Uumlberlieferungldquo TE I 99 216 TE I 33 Viite 13 92ndash93 217 TE I 387 218 TE II 691 viite 11 219 TE II 67 Bultmannin Drewermann mainitsee esim TE IIssa yhteensauml 55 sivulla 220 TE II 127 221 TE II 597 viite 7 222 TE II 565 viite 73
129
Bultmannin kaumlsitykset Jumalasta ja ihmisestauml eivaumlt ole Drewermannin mukaan
kestaumlviauml (ins Wanken geraten muszlig) koska ainoastaan kuvat ovat siltana ihmisen
ja Jumalan vaumllillauml223
Drewermannin tulkinnan ja Bultmannin laumlhestymistavan ero ilmenee
parhaiten vertaamalla heidaumln tulkintaansa samasta raamatunkertomuksesta
Drewermann soveltaa Sykarin naisen ja Jeesuksen kohtaamiseen (Joh 4 1ndash42)
myoumltaumlelaumlmisen (Einfuumlhlung) metodia ja suuntaa paumlaumlhuomionsa naisen sisaumliseen
kehitykseen224 Bultmann puolestaan korostaa ettei kyseessauml ole
kaumlaumlntymyskertomus vaan sen paumlaumlteemana on Jeesuksen messiaanisuuden
osoittaminen225 Drewermann torjuu taumlllaisen tulkinnan226 Myoumls kertomuksessa
esiintyviauml symboleja he tulkitsevat eri tavoin Drewermann kiinnittaumlauml huomionsa
veden ja janon symbolien teologiseen merkitykseen ja vaumlittaumlauml ettauml niiden avulla
kuvataan naisen sisaumlistauml kypsymistauml uskoon227 Omaa tulkintaansa Bultmannin
tulkintaan verraten haumln vaumlittaumlauml ettauml vesi- ja janosymbolien arkkityyppinen
merkitys on taumlrkeaumlmpi kuin taumlmaumln osoittama vesisymbolin yhteys gnostilaisten
lahkojen kaumlsityksiin228 Kyseessauml on naisen kaipaus hyvaumlksytyksi tulemisesta229
Bultmann puolestaan arvioi tulkinnassaan myyttisen aineksen tarkoituksena
olevan osoittaa Jeesuksen messiaanisuuden lisaumlksi ettauml myoumls opetuslasten
tehtaumlvaumlnauml on toteuttaa Jumalan tahtoa elettiinhaumln eskatologista aikaa230
Drewermann vastaa Bultmannille ajan eskatologisuuden tarkoittavan ettauml ihminen
voi nyt loumlytaumlauml Jumalan231 Drewermann tulkitsee sanoman loumlytyvaumln sisaumlisesti
tulkituista myyteistauml Bultmann taas etsii sitauml myyttien takaa
Syvyyspsykologisesti Drewermann perustelee menetelmaumlaumlnsauml
kaumlsityksellaumlaumln jonka mukaan Raamatun sisaumlltouml kumpuaa ihmisten
tiedostamattomasta Vain unikuvat auttavat haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlmaumlaumln
esimerkiksi Raamatun ihmekertomuksia Vain ne paljastavat naumlmauml kertomukset
ihmismieltauml parantaviksi kertomuksiksi232 Teologisesti Drewermann perustelee
223 TE II458 viite 38 224 TE II 686ndash97 225 Bultmann 1985 127ndash49 erit 138 142 226 TE II 691 viite 11 227 TE II 692ndash93 228 TE II 689 229 TE II 692 230 Bultmann 1985 144ndash47 231 TE II viite 15 232 rdquoErst von den Traumsymbolen des Unbewuszligten her begreift man die Symptomatologie und Psychosomatik der Krankheiten und ihre Uumlberwindung in den Wundererzaumlhlungenldquo TE I 17
130
menetelmaumlaumlnsauml kaumlsityksellaumlaumln uskosta Unikuvat on haumlnen mukaansa otettava
raamatuntulkinnan perustaksi koska kokemus on keskeisintauml uskossa Se perustuu
mielikuviin eikauml kaumlsitteelliseen ajatteluun233 Tulkinnan on paljastettava ihmisten
ahdistus ja autettava heitauml armon omistamiseen234
Raamatun kuvien totuutta tulkitsee Drewermannin mukaan parhaiten
syvyyspsykologia jota soveltamalla haumln ajattelee tavoittelevansa samaa
sisaumlisyyttauml (Innerlichkeit) kuin Jung235 Drewermann tukeutuu
syvyyspsykologisen hermeneutiikan perusajatukseen jonka mukaan
syvyyspsykologia paljastaa tekstin kirjoittajien intuitiivisen tiedon ja esittaumlauml se
kaumlsitteellisessauml muodossa236 Haumln vaumlittaumlauml tulkitsevansa Raamattua niillauml
menetelmillauml joita syvyyspsykologisessa unientulkinnassa kaumlytetaumlaumln
Drewermannin tulkinta eroaa kuitenkin syvyyspsykologisesta hermeneutiikasta
siinauml ettauml haumln edellyttaumlauml tulkinnalta tunteiden hyoumldyntaumlmistauml Sitauml ei
syvyyspsykologisessa tulkinnassa yleensauml edellytetauml237 Haumln ei toisaalta suhteuta
tulkintaansa mitenkaumlaumln symbolisen raamatuntulkinnan perinteeseen
Vaumlittaumlaumlkouml Drewermann ettauml vasta 1900-luvulla kehitetty syvyyspsykologia
loumlytaumlauml Raamatusta sen ydinsisaumllloumln Haumlnen tulkinnoistaan saa nimittaumlin helposti
sen kaumlsityksen ettauml haumln pitaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa ainoana oikeana
raamatuntulkintana Drewermann kieltaumlauml kuitenkin selkeaumlsti pitaumlvaumlnsauml
syvyyspsykologiaa universaalitieteenauml ja vaumlittaumlauml suhtautuvansa siihen laumlhinnauml
pragmaattisesti Haumln korostaa tavoittelevansa sitauml ettauml Raamatun symboliikan
luonne ymmaumlrrettaumlisiin238 Koska teologia on haumlnen mukaansa aina kieltaumlnyt
233 rdquoDie traumlumende Imagination nicht das begriffliche Denken bestimmt die Grunderfahrungen des ReligioumlsenldquohellipldquoVon den Traumbildern ist daher auszugehenldquo TE I 16ndash17 234 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 235 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 TE II 788 236 Psykoanalyytikko Stephen A Reid muotoili vuonna 1973 syvyyspsykologisen hermeneutiikan peruslauselman meidaumln on loumlydettaumlvauml psykoanalyysin avulla runoilijan intuitiivinen tieto Oeming 1995 107 110 237 Martin von Arndtin mukaan Drewermannin tulkinnassa ilmenee rdquosisaumlpsyykkisyysrdquo johdonmukaisemmin kuin missaumlaumln muussa haumlnen tuntemassaan tulkinnassa Arndt von 1999 230 Arndt on analysoinut vaumlitoumlskirjassaan laumlhes kolmenkymmenen tulkitsijan syvyyspsykologista raamatuntulkintaa 238 rdquoDeshalb greifen wir auf die Tiefenpsychologie zuruumlck weil diese als einzige im 20 Jahrhundert sich die Aufgabe gestellt hat die Verdraumlngungen und Abspaltungen des Psychischen nach Moumlglichkeit ruumlckgaumlngig zu machen und damit auch die urspruumlnglichen Quellen des Religioumlsen wieder freizulegen Keinesfalls trachten wir die Tiefenpsychologie dabei als eine acute
131
uskonnollisten symbolien kumpuamisen ihmismielestauml239 haumln ilmeisesti pyrkii
luomaan preskriptiivisen teorian aidosta hermeneutiikasta Syvyyspsykologian
haumln ajattelee tarjoavan siihen 1900-luvun keinot Haumln korostaa kuitenkin
toivovansa ettauml raamattuhermeneutiikan kehitys tekee syvyyspsykologian
tarpeettomaksi240 Drewermann etsii siten syvyyspsykologian avulla Raamattuun
uutta naumlkoumlkulmaa eikauml pyri psykologisoimaan sitauml241
Drewermann ei naumle ristiriitaa siinauml ettauml hyoumldyntaumlauml samanaikaisesti eri
syvyyspsykologisten suuntausten tulkintaa Metodikysymykset eivaumlt kiinnosta
haumlntauml242 Sigmund Freudin psykoanalyysi Carl Gustav Jungin analyyttinen
psykologia ja Medard Bossin dasein-analyysi sopivat haumlnen mukaansa
taumlydentaumlmaumlaumln toisiaan Ne soveltuvat kaumlytettaumlviksi sen mukaan miten ne
kaumlsittelevaumlt kutakin tekstiauml243 Myoumls psykoanalyysin perustalta kehitetyt
menetelmaumlt kuten keskusteluterapia ja transaktioanalyysi kelpaavat
tulkintakeinoiksi Niitauml olisi kaumlytettaumlvauml erityisesti subjektiivisten kuvien
tulkinnassa244 Menetelmaumlvalinnan perusteena on Drewermannin
henkiloumlkohtainen kaumlsitys menetelmien soveltuvuudesta kunkin tekstin tulkintaan
Taumlrkeintauml Drewermannille on tulkinnan kyky auttaa ihmisiauml vapautumaan
ahdistuksesta245 Niin tapahtuu kun Raamatun symboleja tulkitaan ihmisen
yksiloumlllisyyttauml arvostavassa hengessauml joka on ominaista kristilliselle
tulkinnalle246 Perustelu on teologinen Jungin unien tulkinta on paumlaumlmetodi
Psykoanalyysi tulkitsee Drewermannin mukaan symboleja vain semioottisina
merkkeinauml Jungin analyyttinen psykologia sen sijaan tulkitsee niitauml
transsendenttisten sisaumlltoumljen ilmaisijoina Taumlllauml Drewermann tarkoittaa sitauml ettauml
kyseiset symbolit viittaavat todellisuuteen joka ei ole tietoisesti taumlysin
Universalwissenschaftacute oder als eine Form von ReligionsersatzldquohellipldquoWohl aber wagen wir zu hoffen daszlig das tiefenpsychologisch vermittelte Symbolverstaumlndnis eines Tages einem tieferen Verstehen der Chiffren des Dasein weichtldquo TE II 789 239 PM I 10 240 TE II 789ndash90 241 Naumlin myoumls Jansen 2004 139 242 Myoumls Philipp huomauttaa siitauml ettauml Drewermann pyrkii adekvaattiin teologiaan ilman metodien maumlaumlrittelyauml Philipp 1997 186ndash87 243 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 244 TE I 456 480 245 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34
132
tajuttavissa247 Siinauml haumln tukeutuu Jungiin joka tarkoittaa transsendenssista
puhuessaan psykologista tapahtumaa jossa mielen tietoinen ja tiedostamaton
sisaumlltouml liittyvaumlt yhteen248 Dasein-analyysin Drewermann arvioi sopivan parhaiten
itse olemassaolon tulkintaan249 Jungin analyyttisen tulkinnan priorisointi
syvyyspsykologisena tulkintamenetelmaumlnauml perustuu siten haumlnen mukaansa sen
muita syvyyspsykologisia suuntauksia parempaan kykyyn tulkita tietoisen ja
tiedostamattoman vaumllistauml transsendenttisuutta Drewermannin kaumlyttaumlmaumlnauml
perustelu on sekauml syvyyspsykologinen ettauml teologinen Se on teologinen koska
haumln ajattelee luomisilmoituksen loumlytyvaumln ihmisten tiedostamattomasta
Tulkintametodistaan Drewermann kaumlyttaumlauml monia nimityksiauml Niitauml ovat
esimerkiksi typologinen hermeneutiikka arkkityyppinen hermeneutiikka ja
arkkityyppinen tulkinta250 Tulkintaa typologiseksi kutsumalla haumln korostaa ettauml
Raamatusta loumlytyy kaikkien kulttuurien yhteinen typologia 251 Haumln nimeaumlauml naumlin
arkkityyppiset kuvat eli arkkityyppiset symbolit tulkintansa paumlaumlkohteiksi
Subjektiivisten kuvien tulkinta on poikkeus taumlstauml linjasta Niitauml sisaumlltaumlvien
kertomusten tulkinnassa korostuu elaumlytyminen tekstin kuvaamaan252
Drewermann tulkitsee siten Raamatun kertomuksia niiden sisaumllloumln naumlkoumlkulmasta
vaikka sanoo tarkastelukulmaansa muotohistorialliseksi253 Haumln myoumls luokittelee
tulkitsemiaan kertomuksia Bultmanniin tukeutuen Esimerkiksi Sykarin kertomus
(Joh 4 1ndash41) kuuluu siten vaumlittelyiden ja opetuskeskustelujen ryhmaumlaumln254
Drewermann korostaa soveltavansa muotohistoriallista jaottelua pelkaumlstaumlaumln sen
didaktisen havainnollisuuden vuoksi koska Martin Dibeliuksen ja Bultmannin
tulkinnat eivaumlt tuo haumlnen mukaansa esiin uskon kohteita255 Muotohistoriallisen
246 TE II 777 247 rdquoWarf CG JUNG der FREUDSCHEN Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suchte und nicht wirklich acutesymbolistischacute auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur in Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 248TE I 157ndash58 Jung 1967 GW 8 sect 131 249 ldquoWo esldquohellipldquoum das Verstaumlndnis der Selbstauslegung des Daseins geht ist die daseinsanalytische Methode am ehesten geeignetldquo TE I 159 250 ldquoDie typologische GeschichtshermeneutikldquoTE I 48 ldquoDie archetypische Hermeneutikldquo TE I 58 ldquoDie archetypische Auslegungldquo TE I168 251 rdquoDie Geschichte zur Typologie des Ewig-MenschlichenldquohellipldquoGanz besonders galt dies fuumlr ihn von den Religionenldquo TE I 56 252 Esim TE I 452ndash55 253 ldquoVor allem die beruumlhmte Schrift von MARTIN DIBELIUS aus dem Jahre 1919 uumlber acuteDie Formgeschichte des Evangeliumsacute kannldquohellipldquoals Leitfaden geltenldquo TE I 78 254 TE II 682ndash83 255 TE I 79 94
133
koulukunnan kertomuslajien jaotteluun sitoutuminen asettaa kuitenkin rajat
itsenaumlisen syvyyspsykologisen tulkintamenetelmaumln kehittaumlmiselle256
Arkkityyppiset kuvat on Drewermannin mukaan mahdollista tulkita joko
myoumlnteisiksi tai kielteisiksi kuviksi koska ne ovat heijastusta inhimillisen
evoluution alkuvaiheista257 Haumln pitaumlauml niitauml ambivalentteina Taumlstauml huolimatta haumln
kiinnittaumlauml paumlaumlhuomionsa kuvien positiiviseen merkitykseen Raamatuntulkinnassa
on haumlnen mukaansa etsittaumlvauml symbolisia kuvia jotka auttavat ihmisiauml
tiedostamaan ahdistuksensa ja ottamaan vastaan armon258 Toiset kuvista
paljastavat siten ahdistuksen ja toiset puolestaan auttavat uskomaan Tulkinnassa
on terapeuttinen pyrkimys Ahdistuksen kuvia on haumlnen mukaansa sekauml
ihmismielessauml ettauml Raamatussa siitauml syystauml ettauml ne valmistavat ihmistauml pelastavan
luomisilmoituksen vastaanottamiseen
Luomisilmoitukseen kuuluu siten Drewermannin mukaan sekauml ahdistusta
paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia Kaikista niistauml haumln kaumlyttaumlauml nimitystauml
pelastavat kuvat (Bilder von Erloumlsung Bilder des Heils)259 Pelastava kuva on
haumlnen uskontulkintansa keskeisin kaumlsite Siinauml yhdistyy teologinen pelastavan
kuvan kaumlsite syvyyspsykologiseen ihmismielestauml loumlytyvaumln kuvan kaumlsitteeseen
Pelastavan kuvan kaumlsite on teologisen ja syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi
Drewermann etsii Raamatusta pelastavia kuvia myoumls silloin kun ei kaumlytauml taumltauml
kaumlsitettauml Pelastumisen vapautumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen
naumlkoumlkulmasta tulkitut kuvat ovat pelastavia kuvia Kuvat ovat pelastavan sanoman
sisaumlltaumlviauml elaumlmyksellisiauml kokonaisuuksia Useimmat niistauml ovat arkkityyppisiauml
mutta joukossa on myoumls ainoastaan tiettyjauml ihmisiauml rdquopuhutteleviardquo subjektiivisia
kuvia260 Joskus Drewermann kaumlyttaumlauml pelastavista kuvista Bild-kaumlsitteen
synonyyminauml Vision-kaumlsitettauml Tavallisimmin haumln kuitenkin viittaa Vision-
kaumlsitteellauml tietyn tekstin kokonaissanomaan tai Raamatun tekstien kuvaamiin
256 Naumlin myoumls Kassel 1992 42 257 TE I 380ndash81 258 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 259 Drewermann on antanut Markuksen evankeliumin tulkinnalleen epiteetin rdquoBilder von Erloumlsungrdquo Haumln maumlaumlrittelee rdquoWie Menschen aus der Haltlosigkeit ihrer Entfremdung durch Erfahrungen die alles veraumlndern zu sich selber zuruumlckfinden koumlnnen und ein ruhiges Vertrauen in den Grundlagen ihres Daseins wiederzugewinnen vermoumlgen das soll das Thema in den acuteBildern von Erloumlsungacute seinldquo DMK I 12 Haumln kaumlyttaumlauml samassa merkityksessauml myoumls rdquoBilder des Heilsrdquo -kaumlsitettauml Esim TE II 768 Usein haumln kuitenkin korvaa sen kuvan kaumlsitteellauml Kaumlytaumln pelastavan kuvan kaumlsitettauml koska se ilmaisee Drewermannin tulkitsemilleen kuville antaman sisaumllloumln
134
naumlkyihin261 Drewermannin mukaan Raamatun arkkityyppisten symbolien ja
Jungin teorian rdquosuurten unienrdquo symbolien vaumllillauml ei ole merkittaumlvaumlauml eroa262 Kaikki
luomisilmoituksen kuvat ovat haumlnen mukaansa vaikutusvoimaisia
Drewermann loumlytaumlauml yleensauml tietystauml Raamatun kohdasta sekauml ahdistusta
paljastavia ettauml siitauml pelastavia kuvia jotka yhdessauml synnyttaumlvaumlt tekstin
sanoman263 Siksi nimitaumln haumlnen pelastumisen naumlkoumlkulmasta tulkitsemiaan
kokonaisuuksia pelastaviksi naumlyiksi264 Pelastavan naumlyn (die Vision von Erloumlsung)
kaumlsitesisaumllloumlssauml yhdistyy teologisessa mielessauml pelastava sanoma joukkoon
syvyyspsykologisiksi ymmaumlrrettyjauml kuvia Pelastavan naumlyn kaumlsite on teologisen ja
syvyyspsykologisen kaumlsitteen synteesi Johonkin Raamatun tekstiin sisaumlltyvauml
pelastava naumlky on kyseisen tekstin taustalta loumlytyvauml ihmisen myoumlnteiseksi
kokema ydinsanoma joka muodostuu monista yksittaumlisistauml kuvista Se on
elaumlmyksellinen kokonaisuus Ajattelen Drewermannin kaumlsittelevaumln pelastavaa
naumlkyauml silloin kun haumln selittaumlauml tekstien takaa loumlytaumlmaumlaumlnsauml kuvakokonaisuutta
ahdistuksesta vapautumisen pelastumisen tai jonkin niitauml laumlhellauml olevan kaumlsitteen
naumlkoumlkulmasta Tekstien symboleja Drewermann tulkitsee vain loumlytaumlaumlkseen niiden
avulla tietyn tekstikokonaisuuden sisaumlisen teeman eli siihen sisaumlltyvaumln naumlyn
Uskon syntymisen naumlkoumlkulmasta ovat taumlrkeimpiauml pelastavat kuvat ja pelastavat
naumlyt Jeesuksen persoonan ja sanoman naumlkoumlkulmasta taas ovat taumlrkeimpiauml
taumlyttymyksen kuvat (Bilder der Erfuumlllung) ja ihmiselaumlmaumln uudistumisen
naumlkoumlkulmasta keskeisimpiauml ovat uuden maailman kuvat (Bilder einer neuen
Welt)265 Haumlnen menetelmaumlnsauml edustaa siinauml mielessauml allegorista
260 Esim TE I 436ndash443 261 rdquoVisionldquo-kaumlsitettauml Drewermann kaumlyttaumlauml ensiksikin pelastavan kuvan synonyyminauml esim ldquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis das gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner Seele hervorgehtldquo TE I 384ndash85 Toiseksi haumln kaumlyttaumlauml rdquoVisionrdquo-kaumlsitettauml naumlyn esimerkiksi opetuslasten Taaborin vuorella kokeman ilmestyksen merkityksessauml Esim TE II 347 Kolmanneksi Drewermann kaumlyttaumlauml Vision-kaumlsitettauml viittaamassa tekstin kokonaismerkitykseen Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 262 TE I 220 Jungin mukaan suuret unet ovat ihmisen elaumlmaumlaumln kaumlaumlnteentekevaumlsti vaikuttavia unia Jung 1981a GW 181 sect 518 sect 595 263 Esim rdquoWie man sieht hat die jahwistische Berufungsgeschichte des Mose im Grunde von Anfang bis Ende tatsaumlchlich nur ein einziges Themaldquo TE II 391 264 Esim rdquoWenn es sich um Visionen im engeren Sinne handelt Immer wenn ein Mensch zu fuumlhlen beginnt was mit seinem Dasein gemeint sein koumlnnteldquo TE II 448 265 Drewermannin Matteuksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder der Erfuumlllung ja Johanneksen evankeliumin tulkinnan alaotsakkeena on Bilder einer neuen Welt
135
raamatuntulkintaa ettauml haumln etsii syvyyspsykologista merkitystauml Raamatun
tekstille266
Drewermannin tulkintametodi koostuu tietyistauml tulkintaperiaatteista ja
suuresta joukosta niitauml taumlydentaumlviauml saumlaumlntoumljauml Tulkintaperiaatteiden esittely on
monisanaista ja epaumlsystemaattista267 Yksittaumlisissauml tulkinnoissa erottuu
helpoimmin amplifikaation eli laajentamisen periaate Sen Drewermann on
omaksunut Jungilta Siinauml haumln soveltaa omintakeisesti Jungin naumlkemystauml jonka
mukaan kollektiivisen tiedostamattoman symboleilla on merkitystauml vai sikaumlli kuin
ne alistetaan synteettiseen kaumlsittelyyn Taumlllauml Jung tarkoittaa sitauml ettauml unien ja
mielikuvien tulkinnassa symbolimateriaali hajotetaan ensin komponentteihinsa ja
sitauml laajennetaan sitten tietoisin keinoin ymmaumlrrettaumlvaumln merkityksen
loumlytaumlmiseksi268 Drewermannin mukaan amplifikaatioon taas kuuluu kaiken
inhimillisessauml historiassa esiintyvaumln kelpuuttaminen arkkityyppisyyden
tutkintaan269 Naumlin loumlydetaumlaumln kaikkia ihmisiauml yhdistaumlvauml arkkityyppisyys270 Haumln
liittaumlauml muiden uskontojen ja kirjallisuuden piiristauml loumlytyviauml paralleeleja Raamatun
arkkityyppisten kuvien tulkintaan Kaikki ne edustavat haumlnen mukaansa
ihmiskunnan yhteistauml yliajallista uskonnollista totuutta271 Ne ovat Raamattuun
sitoutuneen kuvallisen totuuden tavoin Jumalan ihmismieleen asettaman
luomisilmoituksen heijastusta Kristillisesti tulkittuina ne ovat haumlnen mukaansa
ymmaumlrrettaumlviauml vaikka ne eivaumlt itsessaumlaumln edusta Raamatun kuville ominaista
totuutta272 Alkuperaumlisessauml yhteydessaumlaumln naumlistauml teksteistauml ei siis haumlnen mukaansa
loumlydy pelastavia kuvia
Esimerkiksi Raamatun yloumlsnousemustoivolle Drewermann loumlytaumlauml
vertailukohtia Egyptin muinaisuskonnosta Kristuksen kuolleista heraumlaumlmistauml haumln
vertaa Osiris-jumalan kuolleista heraumlaumlmiseen Kristillisessauml kasteessa tapahtuva
uudestisyntyminen ilmentaumlauml haumlnen mukaansa samaa arkkityyppistauml motiivia kuin
266 Benediktiini-isauml teologian tohtori Anselm Gruumln pitaumlauml Drewermannin tulkintatapaa allegorisena Gruumln 2005 21 267 TE I 165ndash200 268 Jung 1964 GW 7 sect 122 269 rdquoAlles was nur irgend etwas mit den psychischen Objektivationen und Artikulationen des Menschen in der Geschichte zu tun hat muszlig jetzt bei der Erforschung des Archetypischen Urmenschlichen Gemeinsamen in die Untersuchung miteinbezogen werdenldquo TE I 166 270 TE I 165 271 TE I 165ndash69 272 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85
136
Osiriksen uudestisyntyminen Niilin tulviessa273 Taidekin tarjoaa haumlnen mukaansa
mahdollisuuksia tulkinnan laajentamiseen Esimerkiksi Sykarin naisen274 monien
miessuhteiden syynauml haumln pitaumlauml samaa ahdistunutta rakkaudennaumllkaumlauml jota
Hermann Hesse on kuvannut275 Frey pitaumlauml taumlllaista tekstimotiiveihin perustuvaa
rdquoparalleelienrdquo etsintaumlauml kontrolloimattomana eikauml hyvaumlksy sen perustaksi
arkkityyppiteoriaa Haumlnen mukaansa Drewermannin edellyttaumlmauml kuuliaisuus
(Gehorsam) arkkityypeille on psykouskonnollista fundamentalismia276
Amplifikaatiotulkinta vaikuttaakin teologiseen kaumlsitykseen kristinuskon sisaumllloumlstauml
Se vaikuttaa kaumlsitykseen kristinuskon asemasta uskontojen joukossa Esimerkiksi
Dassmann on arvioinut taumlllaisen tulkinnan vaikuttavan gnostilaiselta277 Yllaumlttaumlvaumlauml
on ettauml amplifikaation soveltaminen on saanut kuitenkin eniten kritiikkiauml
eksegetiikan eikauml systemaattisen teologian edustajilta278
Drewermannin toinen keskeinen tulkintaperiaate on tulkitseminen
subjektitasolla Raamatun tapahtumat tulkitaan silloin ilmaukseksi yksiloumln sisaumlllauml
tapahtuvasta279 Periaatteen taumlrkeyden osoittaa Jungin tulkinnan valikoituminen
keskeisimmaumlksi tulkintametodiksi Esimerkiksi Kainin ja Aabelin sekauml Jaakobin
ja Eesaun Drewermann tulkitsee kuvaavan ihmismielen tietoista ja
tiedostamatonta puolta280 Myyttien arkkityyppiset motiivit puolestaan kuvaavat
ihmismielen perusristiriitoja281 Sykarin kertomuksen merkitys on naisen
sisaumlisessauml muuttumisessa282
Yksiloumlnaumlkoumlkulmaan liittyy myoumls Drewermannin kolmas tulkintaperiaate
minuuden loumlytaumlmisen (Selbstfindung)283 teema myyttejauml ja myytteihin
273 TE II 511ndash541 Osiris-rdquoparalleelitrdquo erityisesti TE II 518ndash24 274 Joh 4 1ndash42 275 TE II 692 276 Frey 1995 57 227 Freyn kanssa naumlkemyksen jakavat Raguse ja Birnstein amp Lehmann Raguse 1993 26 Anm 44 Birnstein amp Lehmann 1994 46 277 Dassmann 1992 59 278 Voimakkaasti sitauml ovat Freyn ohella kritisoineet esimerkiksi Gerhard Lohfink ja Rudolf Pesch Lohfink amp Pesch 1988 26ndash36 279 TE I 172 280 TE I 172ndash77 Habilitaatiokirjassaan Strukturen des Boumlsen Drewermann esittaumlauml Raamatun alkukertomuksien tulkinnat erikseen objektitasolla eli psykoanalyyttisesti ja subjektitasolla eli Jungin analyyttistauml psykologiaa soveltaen Esim vedenpaisumuskertomuksen tulkinta objektitasolla SB II 389ndash47 ja subjektitasolla SB II 417ndash430 281 TE I 184 282 rdquo In sich konsequent und schluumlssig wirkt der Gespraumlchslauf wenn man ihn auf seine innere Bedeutung hin befragt und die einzelnen Stufen des Gespraumlchs als wesentliche Schritte einer inneren Entwicklungldquohellipldquoverstehtldquo TE II 697 283 Minuutensa loumlytaumlmisen sijaan arkikielessauml kaumlytetaumlaumln tavallisesti itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Itsensauml loumlytaumlmisen tai itsensauml toteuttamisen kaumlsitettauml kaumlytetaumlaumln Suomessa esim humanistisessa psykologissa Kognitiivisessa psykologiassa taas tunnetaan minuuden tuottamisen kaumlsite Vuorinen
137
rinnastettavia kertomuksia on tulkittava minuuden kehityskertomuksina284
Sykarin naisen tapauksessakin on haumlnen mukaansa kysymys minuuden
loumlytaumlmisestauml josta ihmisten uskonnollisuus alkaa285 Jung kaumlyttaumlauml minuuden
(Selbst self) kaumlsitettauml ihmisen tietoisen ja tiedostamattoman mielenkerroksen
piiriinsauml sulkevasta kokonaisuudesta ja minuuden loumlytaumlmisestauml haumln kaumlyttaumlauml
tavallisesti individuaation kaumlsitettauml286 Drewermann maumlaumlrittelee minuuden
loumlytaumlmisen Jungiin tukeutuen tietoisuuden ja tiedostamattoman ykseydeksi joka
on ilmaistavissa vain symbolein287 Pelastavien naumlkyjen sisaumlltoumlnauml on siis haumlnen
mukaansa minuuden loumlytaumlminen joka on oman todellisuutensa kohtaamista288
Tulkinnan tavoitteena on tulkitsijoiden ja tulkinnan vastaanottajien individuaatio
joka on Drewermannin mukaan mielen tiedostamattoman osan sitomista
kokonaispersoonallisuuden osaksi niin ettauml ihminen tulee osalliseksi kaikille
ihmisille yhteisestauml ihmisluonnosta289 Teema hallitsee haumlnen
raamatuntulkintaansa Haumlnen rdquojungilainenrdquo tulkintansa on siis stereotyyppistauml
vaikka juuri Jung on varoittanut taumlllaisesta tulkinnasta Unientulkinnassakin on
taumlmaumln mukaan otettava huomioon sen ihmisen sisaumlinen tilanne jonka unta
tulkitaan 290 Drewermannin olisi johdonmukaista rdquohyvaumlksyaumlrdquo Raamatusta
loumlytaumlmilleen naumlyille monia erilaisia tulkintoja Yksittaumlisiauml kuvia haumln tulkitseekin
eri yhteyksissauml eri tavoin mutta aina osana minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan
loumlytaumlmisen tulkintaa291
1997 340 Kaumlytaumln taumlssauml tutkimuksessa minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml itsensauml loumlytaumlmisen kaumlsitteeseen liittyvien monien konnotaatioiden vuoksi 284 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Kursivoinnilla Drewermann korostaa tulkintaperiaatteen keskeisyyttauml 285 rdquoDer Ort der Selbstfindung ist der eigentliche Anfang des Religioumlsenldquo TE II 693 286 Jung 1964 GW 7 sect 399rdquoDas ist der Weg der Individuation Individuation bedeutet zum Einzelwesen werden und insofern wir unter Individualitaumlt unsere innerste letzte und unvergleichbare Einzigartigkeit verstehen zum eigenen Selbst werden Man koumlnnte acuteIndividuationacute darum auch als acuteVerselbstungacute oder als acuteSelbstverwirklichung uumlbersetzenldquo Jung 1964 GW 7 sect 266 287 rdquoEmpirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und UnbewuszligtenldquoTE I 191ndash92 288 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Myoumls Freyn mukaan ovat amplifikaatio subjektin tasolla tulkitseminen ja minuutensa loumlytaumlmisen teema Drewermannin keskeisimmaumlt tulkintaperiaatteet Frey 1995 289 TE I 203rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei nicht die Durchsetzung des Ichs sondern gerade im Gegenteil die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 290 rdquoDarum brauchen wir die Hilfe des Traumlumers um die Vielfalt der Wortbedeutungen auf das Wesentliche und Uumlberzeugende einzuschraumlnkenldquo Jung 1967 GW 8 sect 539 291 Esim enkeli on Drewermannille sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan symboli TE I 509 Name 51
138 Esimerkiksi myyttien ja satujen tulkintaohjeissa292 Drewermann maumlaumlrittelee
minuuden loumlytaumlmisen pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologisesti Haumln ei viittaa niissauml
esimerkiksi siihen ettauml ihminen on teologisen kaumlsityksen mukaan Jumalan
kuva293 Ihmekertomusten tulkintaohjeissa haumln kuitenkin yhdistaumlauml minuuden
loumlytaumlmiseen Jumalan loumlytaumlmisen Jumalan loumlytaumlminen ilmenee minuutensa
loumlytaumlmisenauml294 Niiden yhdistaumlmisessauml haumln tukeutuu selvaumlsti Jungiin295
Ihmekertomusten pelastavien kuvien sisaumlltoumlnauml on siten sekauml minuuden ettauml
Jumalan loumlytaumlminen Ne liittyvaumlt haumlnen mukaansa yhteen sen taumlhden ettauml
ihmisessauml itsessaumlaumln on uskon sisaumlltouml (Glaubensrdquoinhalterdquo) joka ohjaa haumlntauml
kehittymaumlaumln omaksi itsekseen296 Taumlllauml Drewermann tarkoittaa ihmismielen
sisaumlistauml luomisilmoitusta297 Ihmekertomuksia tulkittaessa ei haumlnen mukaansa saa
siksi erottaa teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa vaan niiden tulkinnassa
taumlytyy toteutua raamatuntulkinnan tavoite uskon heraumlttaumlmisestauml298 Drewermannin
tulkintaa on kritisoitu ehkauml eniten juuri siitauml ettauml minuuden loumlytaumlminen on sen
paumlaumlteemana299 Kyseinen teema suuntaa kuitenkin huomion siihen teologisestikin
merkittaumlvaumlaumln asiaan ettei uskoa voi erottaa muusta ihmismielessauml tapahtuvasta
Tulkintaperiaatteita auttaa Drewermannin mukaan toteuttamaan niitauml
yksityiskohtaisempi saumlaumlnnoumlstouml jonka haumln on laatinut erityisesti myyttien ja
satujen tulkintaa varten300 Naumlistauml kertomuksista loumlytyvien arkkityyppisten kuvien
tulkintasaumlaumlntoumljauml haumln soveltaa myoumls muiden arkkityyppisiauml kuvia sisaumlltaumlvien
kertomuslajien tulkinnassa Drewermann esittaumlauml saumlaumlnnoumlstoumln kahteen kertaan ja
lisaumlksi vielauml tiivistelmaumlnauml301 Saumlaumlntoumlkokoelmat eivaumlt ole yhdenmukaisia eivaumltkauml
292 rdquoRegeln und Techniken zur Auslegung archetypischer Erzaumlhlungen insbesondere von Mythen und Maumlrchenldquo TE I 163ndash388 293 TE I 378 294 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sich in den Wundererzaumlhlungenldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 295 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 296 rdquoDie Glaubensacuteinhalteacuteldquohellipldquoliegen in ihm selber sie erscheinenldquohellipldquokonkret einsehbar als vorgegebene Wegweiser beziehungsweise als Stationen auf dem Weg zu sich selber Selbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 297 GF I 504 298TE II 244ndash45 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 299 Bucher 1992c 115 Raguse 1993 25 Frey 1995 60 Gruumln 2005 21 300 TE I 163 Frey joka on tarkastellut Drewermannin tulkintasaumlaumlntoumljauml kokonaisuutena on pitaumlnyt naumlitauml saumlaumlntoumljauml keskeisinauml 301 Saumlaumlnnoumlstoumlt Drewermann esittaumlauml TE I 20ndash230 ja 376ndash383 Tiivistelmaumln tulkinnassa otettavista askelista haumln esittaumlauml TE I 385ndash388
139
systemaattisia302 Saumlaumlnnoumlt ovat ilmeisesti haumlnen itse muotoilemiaan Esimerkiksi
Jung ei esitauml taumlsmaumlllisiauml kaikkien unien tulkitsemiseen sopivia saumlaumlntoumljauml303
Myoumlskaumlaumln Freud ei ole unientulkinnassaan esittaumlnyt kaikkien unien tulkintaan
sopivia saumlaumlntoumljauml304
Drewermannin saumlaumlntoumljauml ja niiden soveltamista tarkastelen seuraavaksi
Jeesuksen ja Sykarin naisen kohtaamisen tulkinnan (Joh4 1ndash42) valossa305
Finaliteettisaumlaumlntouml velvoittaa Drewermannin mukaan varmistamaan ettauml jokaisen
Raamatun kertomuksen keskeiseksi teemaksi loumlydetaumlaumln individuaatio Kaikki
sivuteemat on alistettava tukemaan taumltauml tulkintaa306 Naumlin haumln tulkitsee myoumls taumltauml
kertomusta307Alkamissaumlaumlntouml taas vaatii tarkastelemaan erityisesti kertomuksen
alkua oikean tulkinnan loumlytaumlmiseksi308 Esimerkkikertomuksessa Jeesuksen ja
naisen keskustelu alkaa vedestauml jota Jeesus pyytaumlauml juodakseen Siitauml tulkintakin
alkaa309 Keskittymissaumlaumlntouml puolestaan haastaa Drewermannin mukaan
tulkitsemaan kaikki tekstissauml esiintyvaumlt henkiloumlt saman ihmisen eri puoliksi Se
koskee kuitenkin vain niitauml tapauksia joissa kukaan kertomuksen henkiloumlistauml ei
ole erityisasemassa toisiin naumlhden310 Siksi haumln ei ole soveltanut saumlaumlntoumlauml
Jeesuksen ja Sykarin naisen keskustelun tulkintaan Reaalistamisen saumlaumlntouml
(Realisierungsregel) on Drewermannin mukaan taumlrkein arkkityyppisten kuvien
tulkinnalle asetettavista vaatimuksista Niiden symbolien takaa joita Raamatun
kirjoittajat ovat tietoisesti tuottaneet on etsittaumlvauml tekstin tiedostamaton sisaumlltouml311
Sykarin kertomuksen tiedostamattomaksi sisaumllloumlksi Drewermann loumlytaumlauml syvaumlllisen
kaipuun ja syvaumln rauhan joiden symboleja ovat kaivo ja vesi312 Myoumls ajan
nopeuttamisen saumlaumlntouml (Zeitraffergesetz) palvelee Drewermannin mukaan
reaalistamista Tulkitsijan on ymmaumlrrettaumlvauml ettauml Raamatun kertomuksissa kuvattu
koskee tavallisesti monia vuosia yksiloumln elaumlmaumlssauml tai vuosisatoja tietyn kansan ja
vuosituhansia ihmiskunnan elaumlmaumlssauml Minuuden loumlytaumlminenkin kestaumlauml haumlnen
302 Frey on havainnut saman Frey 1995 56 viite 99 303 Jung 1967 GW 8 sect 561 304 Freud 1968 305 TE II 686ndash697 306 rdquoImmer istldquohellipdie endguumlltige Loumlsung das Ziel der Individuation die Herausbildung des Selbst als Richtmaszlig vorauszusetzen und gemessen daran ist der einzelne Erzaumlhlabschnitt funktional einzuordnenldquo TE I 203 307 TE II 693 308 TE I 205ndash06 309 Joh 4 7 TE II 686 310 TE I 215 311 rdquoFuumlr die Exegese bedeutet dies nichts anders alsldquohellipldquoendlich die Existenz unbewuszligter Aussageinhalte in den biblischen Erzaumlhlungen fuumlr moumlglich anzuerkennenldquo TE I 219ndash20 312 TE II 688
140
mukaansa yleensauml vuosia mutta Sykarin naisen haumln on tulkinnut kypsyvaumln
nopeasti niin kuin ajan nopeuttamisen saumlaumlntouml edellyttaumlauml313 Ajan laajentamisen
saumlaumlnnoumln (Zeiterdehnungsregel) tarpeellisuus johtuu samasta syystauml314 Sitauml
Drewermann ei sovella taumlssauml tulkinnassa
Tulkintakaanoninsa jatkoksi Drewermann esittaumlauml saumlaumlntoumljauml ja teknikoita
jotka haumlnen mukaansa soveltuvat erityisesti tarujen (Sage) ja legendojen
psykodynamiikan tulkintaan315 Taumlllauml tavalla saadaan haumlnen mukaansa esiin
tiettyjen kuvien ja motiivien tunnemerkitys psykodynamiikka ja vaikutustapa316
Kyseiset rdquolisaumlohjeetrdquo koskevat Drewermannin sanoin ensiksikin rdquovalmiitardquo
sankareita ja rdquovalmiitardquo pyhiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia ja toiseksi rdquoepaumlvalmiitardquo
ihmisiauml kaumlsitteleviauml kertomuksia317 Sankari- ja pyhimyskertomuksiin sisaumlltyy
haumlnen mukaansa ensiksikin arkkityyppisiauml kuvia kuten esimerkiksi kuva
neitseellisestauml syntymisestauml Toiseksi niistauml loumlytyy Freudin psykoanalyysin avulla
tulkittavia motiiveja Siten esimerkiksi arkkityyppistauml tulkintaa
neitseestaumlsyntymisestauml on taumlydennettaumlvauml tulkitsemalla se oidipuskompleksin ja
siten individuaation kuvaksi318 Myoumlskaumlaumln rdquoepaumlvalmiitardquo ihmisiauml kaumlsitteleviauml
raamatunkertomuksia ei Jungin unientulkinta sovellu haumlnen mukaansa
tulkitsemaan Drewermann yhdistaumlauml naumlin vallitsevasti jungilaiseen tulkintaansa
elementtejauml psykoanalyyttisestauml tulkinnasta319
Drewermann esittaumlauml siten kolme periaatetta joita raamatuntulkinnassa on
noudatettava laajentamisen subjektin tasolta tulkitsemisen ja minuuden
loumlytaumlmisen periaatteet Viimeksi mainittu maumlaumlrittelee etukaumlteen sen mihin
tulkinnassa on paumlaumldyttaumlvauml Monet eksegeetit ovat pitaumlneet sitauml vaumlaumlraumlnauml
laumlhestymistapana Drewermannin on esimerkiksi vaumlitetty ohittavan suuren osan
Jeesuksen julistuksesta320 ja vaumlaumlristaumlvaumln Raamatun sanomaa321 Minuuden
loumlytaumlminen on kuitenkin yksi mahdollisista syvyyspsykologisen tulkinnan
313 rdquoEnthuumlllt das Gespraumlch mit der Frau am Jakobsbrunnen das Gesamtbild eines langen Prozessesldquo TE II 697 314 TE I 226ndash230 315 TE I 389ndash482 316 ldquoDie Gefuumlhlsbedeutung die Psychodynamikldquohellipldquodas Interaktionsschemaldquo TE I 391 317 TE I 429 318 TE I 395 Drewermannin psykoanalyyttisesti tulkitsemat motiivit ovat erityisen syntymaumln erityisen teon ja erityisen lopun motiivit TE I 393 397 402 319 Freudin psykoanalyysi ei tunne kollektiivisen tiedostamattoman kaumlsitettauml Psykoanalyyttinen unientulkinta selittaumlauml unia laumlhtemaumlllauml yksiloumlllisen tiedostamattoman tuottamista unikuvista (ilmiunesta) Esimerkkejauml Drewermannin Freudiin tukeutuvasta tulkinnasta TE II 553 657ndash58 580 320 Schnackenburg 1992 35
141
tavoitteista Taumlstauml naumlkoumlkulmasta arvioituna Drewermannin tulkinta edustaa
syvyyspsykologista uustulkintaa322
Myoumls Drewermannin metodin eklektisyyttauml on kritisoitu Haumln ei sitoudu
minkaumlaumln syvyyspsykologisen koulukunnan perinteeseen vaan yhdistaumlauml
naumlennaumlisen sattumanvaraisesti eri koulukuntien tulkintatapaa323 Useat
psykoanalyytikot ovat lisaumlksi pitaumlneet haumlnen syvyyspsykologista tietaumlmystaumlaumln
rajoittuneena ja tulkintoja mielivaltaisina324 Haumlnen metodinsa suurimpana
teologisena puutteena on se ettei haumln maumlaumlrittele pelastavan kuvan ja sen
kielellisesti ilmaistun symbolin suhdetta Haumln ainoastaan viittaa sen
maumlaumlrittelemiseen sisaumlltyvaumlaumln ongelmaan325 Haumln ei ole kaumlsitellyt
syvyyspsykologisesti sitauml miten on ymmaumlrrettaumlvissauml tietyn pelastavan kuvan
heraumlaumlminen ihmisen mielessauml Raamatun tekstin pohjalta Haumln ei ole kaumlsitellyt
syvyyspsykologisen tai yleisen psykologisen tietaumlmyksen perusteella sitauml
mielensisaumlistauml prosessia joka johtaa tiettyjen mielikuvien valikoitumiseen ihmisen
koettaviksi Taumlmauml prosessi on kaumlsittaumlaumlkseni tarpeen sekauml Raamatun
tulkitsemiseksi ettauml uskon syntymiseksi sen kuvien pohjalta Sekauml
syvyyspsykologia ettauml kognitiivinen psykologia olisivat tarjonneet
mahdollisuuksia asian kaumlsittelyyn
Myoumls menetelmaumln eklektisyys ja muotohistoriallisen koulukunnan
systematiikkaan sitoutuminen erottaa Drewermannin tulkinnan muista
syvyyspsykologisista tulkinnoista Haumlnen raamatuntulkintansa ei siten ole
rdquopuhdasoppistardquo syvyyspsykologista raamatuntulkintaa vaikka siitauml kaumlytetaumlaumln
usein taumltauml nimitystauml326 Tulkinnalta ei voi myoumlskaumlaumln odottaa yksityiskohtaista
eksegeettistauml tekstianalyysiauml koska sen laumlhtoumlkohtana on kokonaisvaltainen
rdquokuvienrdquo tavoittelu romantiikan ja Jungin unientulkinnan hengessauml Frey liittaumlauml
321 Lohfink amp Pesch 1988 28 322 Esimerkiksi syvyyspsykologisessa tulkinnassa keskeinen rdquoprosessisaumlaumlntoumlrdquo tulkinnasta Kasselin mukaan kuitenkin puuttuu Kassel 1992 46 323 Kassel 1992 42 Philipp 1997 186ndash87 324 Esim Raguse 1993 253 Kassel 1992 42 Funke 1992 53 325 ldquoDie mythischen Symbole sind im Ursprung Bilder ihre Gestalt ist ganz und gar visuell und es geschieht nur behelfsweise daszlig sie uumlberhaupt in eine verbale Ausdrucksebene uumlbersetzt werden Ihr Sinn ihre Bedeutung haumlngt durchaus nicht an einer bestimmten Erzaumlhl- oder Sprachform Da sie eine Realitaumlt beschreiben deren bildhafter Ausdruck in der menschlichen Seele selbst grundgelegt ist sind sie gewissermaszligen neutral gegenuumlber der verbalen Gestalt die unter den einzelsprachlichen Bedingungen einer bestimmten Kultur annehmenldquo SB I LXXVIII 326 Drewermannin tulkintaa teologian eri alojen naumlkoumlkulmasta kaumlsittelevauml artikkelikokoelma esimerkiksi on otsikoitu rdquoTiefenpsychologische Deutung des Glaubensrdquo
142
sen taumlstauml syystauml hengellisen raamatuntulkinnan perinteeseen327 Drewermannin
tulkinnalleen antama teologinen ahdistuksen torjumisen tavoite tekee siitauml
teologista tulkintaa Se on teologista raamattuhermeneutiikkaa joka pyrkii
osoittamaan minkaumllainen tulkinta paljastaa Raamatun uskoa synnyttaumlvaumln sisaumllloumln
Tulkintametodin laumlhtoumlkohtana on teologisesti kapea kaumlsitys Raamatun ilmoituksen
sisaumllloumlstauml Ilmoitus on sen mukaan tarkoitettu tukemaan yksityisiauml ihmisiauml
Laumlhimmaumlisyyden ja yhteisoumlllisyyden naumlkoumlkulma puuttuu
35 Kuvailmoituksen sisaumlltouml
Edellauml olen osoittanut ettauml Drewermannin raamatuntulkinta on sellaisten
kuvien etsimistauml jotka voivat sekauml vapauttaa ihmiset ahdistuksesta ettauml heraumlttaumlauml
heissauml uskon328 Olen myoumls osoittanut ettauml minuuden loumlytaumlminen on haumlnen
mukaansa naumliden kuvien keskeisenauml sisaumlltoumlnauml329 Lisaumlksi olen osoittanut ettauml
siihen yhdistyy haumlnen tulkinnoissaan Jumalan loumlytaumlminen330 Taumlssauml luvussa
selvitaumln tarkemmin mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml minuuden (Selbst) loumlytaumlmiseen
ja miten se yhdistyy haumlnen kaumlsitykseensauml Jumalan loumlytaumlmisestauml Vertaan haumlnen
tulkintaansa samalla Jungin tulkintaan koska haumln on omaksunut taumlltauml kaumlsityksensauml
minuuden loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen yhteenkuuluvuudesta331 Selvitaumln
kahta esimerkkitulkintaa analysoimalla minkaumllaisia pelastavia kuvia ja pelastavia
naumlkyjauml Drewermann loumlytaumlauml Raamatusta ja mitauml ne haumlnen mukaansa ilmaisevat
minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisestauml Vastaavanlaisen sisaumllloumln oletan haumlnen
mukaansa loumlytyvaumln myoumls unikuvista ja muista elaumlmyksellisistauml kuvista Pyrin
myoumls osoittamaan haumlnen tulkintansa mahdollisia yhteyksiauml gnostilaisiin ja
327 Frey 1995 244 328 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash4 329 rdquoSieht sich der Leser jetzt anhand derldquohellipldquoErzaumlhlungenldquohellipldquomit einer Wirklichkeit konfrontiert die zutiefst seine eigene istldquo TE I 178 Der Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ks luku 33 330 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 Ks luku 34 331 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa
143
uushenkisiin tulkintoihin koska Drewermannia on syytetty erityisesti
gnostilaisista kaumlsityksistauml332
Analysoitavana on kaksi tulkintaa joissa Drewermann kaumlsittelee minuuden
ja Jumalan loumlytaumlmistauml useiden Raamatusta loumlytaumlmiensauml kuvien avulla333 Olen
valinnut ne esimerkkitulkinnoiksi koska Drewermannin sanankaumlyttouml on niissauml
verraten tiivistauml334 Tulkinnat enkelin ilmestymisestauml Neitsyt Marialle (Luuk1
26ndash38)335 ja taumlmaumln kihlatulle Joosefille (Matt1 18ndash25)336 eivaumlt haumlnen mukaansa
ole elaumlmaumlkerrallista aineistoa vaan kuvausta ihmisen olemuksesta337 Ne
ilmaisevat ihmisen tiedostamattomasta nousevien unikuvien tavoin objektiivista
totuutta ihmiselaumlmaumlstauml338 Niitauml on siksi tulkittava kehityskertomuksina339
Drewermann esittaumlauml naumlmauml tulkinnat korostetusti nimenomaan
syvyyspsykologisina tulkintoina340
332 Esim Ernst Dassmann Dassmann 1992 333 Kaikkien kertomuslajien piiristauml ei asiaa valaisevia esimerkkitulkintoja loumlydy Esimerkiksi historiallisen totuuden muotoon puettuja kertomuksia ja sanaperinnettauml edustavia kertomuksia koskevat esimerkkitulkinnat ovat niin suppeita etteivaumlt ne sisaumlllauml merkittaumlviauml naumlkoumlkohtia siitauml minkaumllaiseksi Drewermann ymmaumlrtaumlauml Raamatun sanoman TE II 635ndash58 739ndash53 TE II 40 Kertomuslajien jaottelusta ksluku 31 Siitauml miten Drewermann tulkitsee Raamatun ihmekertomukset minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen kuvauksiksi tarjoaa esimerkin luvussa 45 kaumlsiteltaumlvauml Drewermannin analyysi uskon syntymisestauml 334 Esimerkkitulkinnat antavat hyvaumln yleiskuvan siitauml mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml uskoa heraumlttaumlvaumlaumln sanomaan vaikka haumlnen muista tulkinnoistaan on tietenkin loumlydettaumlvissauml myoumls muita naumlkoumlkohtia Esim Drewermannin Markuksen evankeliumin tulkintojen teksti on naumliden kertomusten tulkintaan verrattuna erittaumlin monipolvista ja monisanaista sekauml sisaumlltaumlauml lainauksia kirjallisuudesta ja kirkkopoliittisia kannanottoja Minuutensa loumlytaumlmisen ja Jumalan loumlytaumlmisen teema loumlytyy kyseisen lisaumlaineiston joukosta DMK I DMK II 335 Name 41ndash90 336 TE II 504ndash512 337 rdquoDie mythischen Genealogien und Kindheitsgeschichten nicht als phantastische Biographien sondern als symbolische Wesensbeschreibungen gelesen werden muumlssenldquo Name 33 Drewermann maumlaumlrittelee Martin Dibeliukseen tukeutuen myytin olevan kertomus jolla on erityinen merkitys Kyseinen merkitys on tietyn riitin tulkinta tai jonkin tapahtumasarjan kuten maailman synnyn kuvaaminen Esimerkiksi Jumalan olemus esitetaumlaumln myytissauml kertomuksen muodossa TE I 87 Valitut tulkinnat tarjoavat hyvaumln esimerkin siitauml miten myyttien satujen tarujen ja legendojen kuvat Drewermannin mukaan puhuvat minuutensa loumlytaumlmisestauml Drewermann on julkaissut monografian Jeesuksen syntymauml- ja lapsuusmyytistauml (Name 1993) sekauml Jeesuksen kuolemaan ja yloumlsnousemukseen liittyvistauml myyteistauml (Barke 1993) 338 rdquoUm psychische Verbindlichkeit von Traumlumen und Mythen zu verstehenldquohellipldquoEs ist die wohl wichtigste Einsicht der Psychoanalyse daszlig die Bilder der Unbewuszligtenldquo hellipldquoobjektiv vorgegebene Wahrheiten ausdruumlcken die buchstaumlblich uumlber Gluumlck und Ungluumlck Heil und Unheil Tod und Leben entschiedenldquo Name 36 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml psykoanalyysin kaumlsitettauml syvyyspsykologian yhteisnimityksensauml jolloin haumln lukee sen piiriin myoumls Jungin analyyttisen psykologian 339 rdquoMythen und mythennahe Erzaumlhlungen sind daher ndash mindestens probeweise ndash zu lesen als Entwicklungsgeschichten des Selbstldquo TE I 191 Name 41ndash90 TE I 504ndash12 340 Name 13
144 Enkeli on Drewermannin mukaan ensimmaumlinen kertomusten pelastavista
kuvista Kuva loumlytyy yliluonnollisen olennon taustalta341 Enkeli on taumlrkeauml
symboli sekauml Luukkaan ettauml Matteuksen evankeliumin kuvauksessa Marialle
ilmestyvauml enkeli on ihmisen oman olemuksen kuva (Abbild) Olemus taas
merkitsee Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti ihmisen perimmaumlistauml
tiedostamatonta olemusta Ihminen ei sitauml tietoisesti tunne mutta haumlnen tulisi se
loumlytaumlauml342 Enkeli on ihmisen kokonaisuuden (Selbst) symboli Taumlmauml ilmenee
selvaumlsti myoumls tulkinnasta jonka Drewermann antaa taivaasta laskeutuvalle
ilmestyskirjan enkelille Enkelin oikea puoli kuvaa tietoisuutta vasen taas kuvaa
tiedostamatonta343 Drewermann tulkitsee enkelin aina ihmisen alkuperaumlisen
olemuksen symboliksi
Jung sen sijaan tulkitsee enkelin monin eri tavoin344 Kerran haumln maumlaumlrittelee
enkelin vaumllittaumljaumlksi joka ilmoittaa tiedostamatonta mielensisaumlltoumlauml ihmisen
tietoisuudelle345 Enkeli ei siis ole Jungin maumlaumlritelmaumln mukaan ihmisen
perimmaumlisen olemuksen kuva Haumlnen syvyyspsykologiaan tukeutuva
maumlaumlritelmaumlnsauml on sen sijaan laumlhellauml kristillistauml tulkintaa enkelistauml
tiedonvaumllittaumljaumlnauml346 Drewermannin tulkinta eroaa siten ratkaisevasti Jungin
tulkinnasta Taumlmaumln tulkintaan verrattuna Drewermannin tulkinta on
eksklusiivinen
Enkeli on Drewermannin mukaan myoumls teologisesti ihmisen olemuksen
kuva Enkeli on Jumalan luoman ihmisen peruskuva (Grundbild)347 Enkeli kuvaa
siten ihmisen alkuperaumlistauml olemusta jonka ahdistus on rdquopeittaumlnytrdquo Haumln kaumlyttaumlauml
samaa symbolia kuvaamaan ihmistauml sekauml psyykkisenauml ettauml hengellisenauml olentona
Taumlmauml tulkinta edustaa vastaavaa uushenkisyyttauml kuin amerikkalaisen kirjailija
Terry Lynn Taylorin naumlkemys jonka mukaan enkeliauml on kaumlytetty luomisessa
341 Drewermann pitaumlauml itse esittaumlmaumlnsauml alkamissaumlaumlnnoumln mukaisesti kertomuksen alkua tulkinnallisesti taumlrkeaumlnauml 342 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 343 Ilm 1012 rdquoEbenso wird man die linke Seite des Engels dem Unbewuszligten die rechte Seite dem Bewuszligtsein zuordnenldquo TE II 558 344 Nierlich 1996 66ndash68 345 rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 346 Esim Lempiaumlinen 2002 358ndash59 347 rdquoIm Bild des acuteEngelsacute redet theologisch ausgedruumlckt Gott in der Gestalt des eigenen Wesens zum Menschen der acuteEngel` ist wenn man so will das Existenzgewissen des Daseins das Grundbild auf hin Gott den Menschen geformt hatldquo TE I 509
145
ihmisen prototyyppinauml348 Enkeli on suosittu hahmo myoumls uushenkisyydessauml349
Drewermannin tulkinnan uushenkisyyden osoittaa myoumls haumlnen enkelitulkintansa
ainoa rdquoteologinenrdquo perustelu antroposofinen kaumlsitys arkkienkeleistauml ihmisten
henkisyyden symboleina350 Haumlnen kaumlsityksensauml ihmisen perimmaumlisestauml
olemuksesta eli teologinen rdquoihmisihanteensardquo on taumlstauml paumlaumltellen vain vaumlljaumlsti
kristillinen351 Drewermannin tulkinta ei sen uushenkisistauml piirteistauml huolimatta
kuitenkaan edusta tyypillistauml rdquoenkeliuskoardquo Enkeleitauml naumlet luonnehditaan
uushenkisessauml rdquoenkeliuskossardquo yleensauml olennoiksi joihin ihminen voi turvata Ne
ovat auttajia sanasaattajia oppaita suojelijoita tai ystaumlviauml352
Enkelin ilmestyminen kuvaa Drewermannin mukaan ilmestyskertomuksessa
syvyyspsykologisesti kypsymishaastetta353 Uskoa heraumlttaumlvauml sanoma sisaumlltyy siinauml
tiettyyn tapahtumaan354 Kypsymisellauml haumln tarkoittaa selvaumlstikin minuuden
(Selbst) loumlytaumlmistauml Tulkinta noudattaa Jungin kaumlsitystauml minuuden toteuttamisesta
(Selbstverwirklichung) eli individuaatiosta355 Drewermann kuvaa naumlin
tapahtumista jota haumln kaumlsittelee teologisesti oman ahdistuksen tajuamisena
Haumlnen mukaansa enkelinaumlyn viestinauml on itsensauml naumlkeminen Jumalan silmin On
tarkasteltava omaa elaumlmaumlaumlnsauml ikuisen hyvyyden silmin ja tajuttava mikauml on oman
olemassaolon (Dasein) tarkoitus Tulkinnan Drewermann perustaa muinaisen
Egyptin uskontoon356 Aikojen lopussa punnitaan vaaacutealla ovatko ihmisen olemus
348 Nierlich 1996 67 349 rdquoSekauml uskonnollisessa ettauml uushenkisessauml kontekstissa ajatellaan ettauml meitauml auttaa joko Jumala (vaumllillisesti) enkelit tai jokin suurempi voima jota ei kuitenkaan pystytauml nimeaumlmaumlaumlnrdquo Vuori 2012 89 350 Name 216 viite 40 Drewermann esittaumlauml yrityksenauml sitoa enkelioppi dogmaattisesti ihmisten kokemuksiin taumlmaumln ajatuksen jonka on haumlnen mukaansa esittaumlnyt tunnettu antroposofi H W Schroeder teoksessaan Mensch und Engel Die Wirklichkeit der Hierarchien Schroeder (s 1931) on Suomen antroposofisen liiton mukaan antropofista ajattelua toteuttavan kristiyhteisoumln yliohjaaja Schroeder 2007 351 Esim Johanna Zimmermann on toimittanut antologian kristillisistauml enkeleitauml kaumlsittelevistauml teksteistauml Mukana on esimerkkejauml Vanhan testamentin Uuden testamentin kirkkoisien kristillisten mystikkojen ja eri tunnustuskuntien edustajien teksteistauml Lisaumlksi mukana on valikoima legendojen myyttien satujen ja muun kristillisen perinteen piiristauml sekauml runoutta Zimmermann 1956 Drewermann ei tukeudu yhteenkaumlaumln niistauml 352 Utriainen 2014 35 Utriaisen mukaan enkeliusko yhdistaumlauml kristinuskon elementtejauml muihin uskontoperinteisiin kuten teosofiaan ja uushenkisyyteen Utriainen 2014 34 353 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 354 Enkelin ilmestyminen alkaa siis Drewermannin mukaan vapauttavan naumlyn joka haumlnen mukaansa muodostuu kunkin tekstin kokonaissanomasta 355 Jung 1964 GW 7 sect 266ndash 267 356 rdquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquo die Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhauptldquohellipldquoDas persoumlnliche Gericht eines Menschenldquohellipldquobestehe darin das eigene Lebenldquohellipldquomit den Augen der ewige Guumlte betrachten koumlnnen und deutlich zu sehen was mit dem eigenen Dasein wesentlich gemeint warldquo Name 51
146
(Wesen) ja oleminen (Sein) tasapainossa357 Muinaisessa Egyptissauml tuomitsijana
oli jumalatar Maat mutta kristinuskossa haumlntauml vastaa Drewermannin mukaan
arkkienkeli Mikael358 Drewermann soveltaa Egyptin uskontoa
raamatuntulkintaan koska ajattelee kaikkien uskontojen syntyneen Jumalan
ihmismieleen asettamista kuvista359 Myoumls uushenkisyydessauml ajatellaan kaikkien
uskontojen olevan ilmausta samasta sisaumlisestauml todellisuudesta360
Raamatun enkelin tulkitsemisella mielensisaumliseksi olennoksi joka ihmisen
olisi itsestaumlaumln loumlydettaumlvauml voi naumlhdauml olevan yhteyksiauml sekauml gnostilaisiin ettauml
uushenkisiin tulkintoihin Liittyyhaumln Drewermannin mukaan minuutensa
loumlytaumlmiseen aina Jumalan loumlytaumlminen361 Kaumlsitys on sukua gnostilaiselle
kaumlsitykselle jonka mukaan ihminen voi loumlytaumlauml tiedon joka koskee sekauml haumlnen
olemustaan ettauml sitauml mihin haumln on matkalla362 Se on sukua myoumls uushenkiselle
kaumlsitykselle oman jumalallisen minuuden loumlytaumlmisestauml363 Drewermann tulkitsee
siis enkelin toisin kuin Jung sekauml osittain uushenkisistauml ja gnostilaisista
laumlhtoumlkohdista kaumlsin Haumlnen tulkintansa on kuitenkin syvyyspsykologista tulkintaa
koska sen sisaumlltoumlnauml ovat syvyyspsykologisesti tulkitut pelastavat kuvat ja
pelastavat naumlyt364 Taumlllaisen erityisen rdquopelastusmetodinrdquo esittaumlmistauml voi silti pitaumlauml
gnostilaiseen elitismiin verrattavana ilmioumlnauml365
Jungiin tukeutunut Johanna Zimmermann tulkitsee enkelin Drewermannin
tavoin ihmisen olemisen (Sein) arkkityypiksi ja Luojan palveluksessa olevaksi
alkuvoimaksi366 Jungin analyyttisen psykologian tulkintaperinne tarjoaa
kuitenkin mahdollisuuksia muunlaisiinkin tulkintoihin367 Drewermann yhdistaumlauml
357 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 358 rdquoStatt der Goumlttin Maat ist es im Christentum lediglich der Engel Michael der die Wage des Gerichtes haumlltldquo Name 49 Drewermann tukeutuu kaumlsityksessaumlaumln muun muassa kirkkotaiteen ilmaisemaan perinteeseen jossa arkkienkeli Mikael kuvataan usein vaaka kaumldessaumlaumln Lempiaumlinen 2002 130 359 Kuvien valovoima on haumlnen mukaansa kuitenkin erilainen eri uskonnoissa Haumln vertaa sitauml katedraalin ikkunoiden kuvien kirkkauteen kuvien kirkkaus riippuu ulkoa tulvivan valon maumlaumlraumlstauml Kuvien tulkinta on siten erilainen eri uskonnoissa Name 32 360 Heelas 1996 225 361 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245 362 Klemens Aleksandrialainen katkelma Theodotokselta 782 Dunderberg amp Marjanen 2005 18 363 Heelas1996 226 364 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48 365 Vrt Marjanen 2005 30 366 Nierlich 1996 68 367 Drewermannin tulkintojen jungilaisuuden aitoutta ei ole taumlssauml tutkimuksessa mahdollista maumlaumlritellauml Tutkimuksen fokuksena on Drewermannin teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan vertailu
147
enkelitulkinnassaan syvyyspsykologisesti ymmaumlrretyn minuuden loumlytaumlmisen ja
teologisesti ymmaumlrretyn olemuksen ja olemisen tasapainon saavuttamisen
Enkelin ilmestymisen tulkitseminen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi
kehityshaasteeksi ilmentaumlauml haumlnen keskeisinauml pitaumlmiensauml tulkintaperiaatteiden
noudattamista Tulkinta tapahtuu subjektitasolla ja tekstin sisaumlltoumlnauml on minuuden
loumlytaumlminen
Drewermann viittaa selvaumlsti Jumalaan puhuessaan ikuisen hyvyyden
arvioitavana olemisesta Haumln ajattelee ettauml oman perimmaumlisen olemuksensa
loumlytaumlminen edellyttaumlauml sekauml psyykkistauml ettauml uskonnollista kypsymistauml Myoumls
ilmestyskirjan kuvaus enkelin laskeutumisesta maan paumlaumllle kuvaa Drewermannin
mukaan kypsymisen haastetta Esimerkiksi enkelin paumlaumlllauml oleva sateenkaari viittaa
kypsymiseen368 Kypsymiseen sisaumlltyy siten haumlnen mukaansa sekauml psyykkisestauml
ettauml eksistentiaalisesta ahdistuksesta vapautuminen Raamatun kuvaukset enkelien
ilmestymisestauml haastavat etsimaumlaumln sekauml psyykkistauml vapautumista ettauml
uskonnollista pelastusta
Enkelin arkkityyppinen kuva osoittaa Drewermannin mukaan myoumls sen
miten ihminen voi paumlaumlstauml perille omasta olemuksestaan Kristityt uskovat haumlnen
mukaansa ettauml arkkienkeli Mikael etsii ihmisten tekoja punnitessaan hyvien ja
pahojen tekojen tasapainoa Egyptissauml taas on ymmaumlrretty ettauml tasapaino vallitsee
jo maailmanjaumlrjestyksessauml369 Haumln ajattelee sikaumllaumlisten hautaseinaumlmien paljastavan
enkelinaumlkyjen eskatologisen merkityksen joka on totuuden loumlytaumlminen omasta
olemuksesta Maatin suojeluksessa Jumalan luomistahdon mukainen olemuksen ja
olemisen tasapaino on haumlnen mukaansa ymmaumlrretty Egyptissauml paremmin kuin
kristinuskossa Enkeli jonka Drewermann tulkitsee Marian ilmestys -
kertomuksessa ihmisen oman olemuksen kuvaksi vertautuu taumlssauml tulkinnassa
Jumalaan370 Enkeli on siten haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti minuuden ja
368 ldquoAuch die anderen Attribute des Engels weisen ihn als Verkoumlrperung einer bewuszligten Synthese und Integration der Seelenkraumlfteldquohellipldquoauch den Regenbogen der sein Haupt umstrahlt im Sinne eines Mandala-Symbols als ein Zeichen deuten muumlssen das auf die Ganzwerdung der Persoumlnlichkeit verweistldquo TE II 558ndash59 369 Drewermann viittaa Raamatun ulkopuoliseen kristilliseen perinteeseen ja ymmaumlrtaumlauml sen niin ettauml arkkienkeli Mikaelin punnitessa ihmisten tekoja vaaacutealla aikojen lopussa ei tasapainoa helposti loumlydy hyvien ja pahojen tekojen vaumllille Name 49ndash50 370 ldquoDie aumlgyptische Goumlttin Maat stelltldquohellipldquodie Urform der biblischen und abendlaumlndischen Engelbilder uumlberhaupt darldquohellipnur im Vertrauen eines Schutzes der sie selber meint beschirmt und gelten laumlszligt werden den Menschen ihr eigenes Maszlig ihr inneres Gleichwicht erlangen koumlnnenldquo Name 51
148
teologisesti sekauml ihmisen olemuksen ettauml Jumalan kuva371 Haumln korostaa naumlin
ilmeisesti sitauml ettauml Jumala-yhteys tuottaa tasapainon ja turvallisuuden eli
turvallisuuden sanan teologisessa merkityksessauml Oman olemuksen eli
syvyyspsykologisesti oman minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen ovat haumlnelle saman
asian eri puolia Tulkinta tukeutuu siinauml suhteessa Jungin tulkintaan ettauml taumlmaumln
mukaan minuuden (Selbst) arkkityyppi on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta372
Pelastava enkelin kuva osoittaa siis Drewermannin mukaan ettauml niin
uskonnollinen kuin psyykkinenkin vapautuminen tapahtuvat vain Jumalan avulla
Muinaisen Egyptin uskonnon hyoumldyntaumlminen raamatuntulkinnassa on esimerkki
laajentamisen periaatteen keskeisyydestauml Drewermannin tulkinnoissa
Myoumls siihen ettauml Marian ilmestyskertomuksen enkeli ilmoittaa juuri
Jumalan Pojan syntymaumln sisaumlltyy Drewermannin mukaan rohkaiseva sanoma
Jumalallisen lapsen (das goumlttliche Kind) arkkityypin alkumuotona on naumlet lapsen
arkkityyppi Lapsen symboli ilmaisee Jungiin tukeutuvan Drewermannin mukaan
ettauml elaumlmaumln voi alkaa uudelleen alusta373 Sama merkitys lapsen symbolilla on
haumlnen mukaansa myoumls Matteuksen evankeliumin kertomuksessa (Matt 27ndash
23)374 joka kuvaa pyhaumln perheen pakoa Egyptiin ja sieltauml palaamista
Drewermann ei lapsisymbolin merkitystauml kaumlsitellessaumlaumln viittaa muuten kanonisiin
tai gnostilaisiin evankeliumeihin Sen sijaan haumln etsii sille sisaumlltoumlauml sekauml muinaisen
Rooman mytologiasta ettauml muista myyteistauml375 Jumalallisen lapsen syntyminen
symboloi haumlnen mukaansa vaatimusten pakosta vapautumisen tarvetta ja
uskallusta kuunnella itseaumlaumln376 Taumlssaumlkin haumln tukeutuu Jungiin joka tulkitsee
jumalallisen lapsen syntymaumln minuuden syntymiseksi377 Tulkinta nousee myoumls
Drewermannille ominaisen romanttisen sisaumlisyysnaumlkemyksen perustalta kuten
371 Vaikka Drewermannin enkelitulkinta eroaakin Jungin tulkinnasta se on jungilainen siinauml mielessauml ettauml haumln esittaumlauml samalle symbolille eri yhteyksissauml eri tulkintoja 372 Jung 1963 GW 11 sect 757 373 ldquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 ldquoImmer steht das Symbol des `Kindesacute in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 Myoumls TE I 505ndash06 ldquo Dieser Archetypus desacute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268 Jung 1940 122 374 TE I 519ndash529 erityisesti TE I 522 528 375 Esim Name 210ndash215 376 TE I 505ndash06 377 rdquoWaumlre unsere Vision ein moderner Traum so wuumlrde man nicht zoumlgern die Geburt des goumlttlichen Kindes als das Bewuszligtwerden des Selbst zu deutenldquo Jung 1963 GW 11 sect 714
149
Venetz oikein huomauttaa 378 Drewermannin tulkinta minuuden loumlytaumlmisestauml
ilmentaumlauml sekauml pyrkimystauml hyvaumlaumln syvyyspsykologiseen tulkintaan ettauml
romantiikan teologiasta nousevaa ihmisen sisaumlisten tuntemusten arvostamista Haumln
loumlytaumlauml naumlin Raamatusta kehotuksen toimia oikeana pitaumlmaumlnsauml mukaisesti
Enkeli ja jumalallinen lapsi eivaumlt ole Drewermannin mukaan ainoita
perimmaumlisen olemuksen etsimiseen haastavia kuvia Esimerkiksi eskatologisten
naumlkyjen kuva tulevasta Messiaasta on myoumls sellainen Drewermann tulkitsee
Messiaan kuvaavan ihmisen minuutta joka yhdistaumlauml tiedostamattoman ja
tietoisen Eskatologisia kuvia on siksi haumlnen mukaansa tulkittava sekauml kristillisen
toivon ettauml minuuden loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta379 Taumlssaumlkin Drewermann
tukeutuu Jungin tulkintaan jonka mukaan ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta ja
Kristuksesta on sitoutunut haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml Jung tosin ei
Drewermannin tavoin ajattele sisaumlisen jumalakuvan sanovan mitaumlaumln
transsendenttisen Jumalan olemassaolosta380 Eskatologiset kuvat ovat
Drewermannin mukaan pelastavia ja vapauttavia kuvia sekauml teologisesti ettauml
syvyyspsykologisesti Enkelin jumalallisen lapsen ja Messiaan kuvien tulkinnat
osoittavat ettauml Drewermann pyrkii aina tulkitsemaan Raamattua minuuden
loumlytaumlmisen naumlkoumlkulmasta
Neitseellisesti syntyvauml jumalallinen lapsi kuvaa Drewermannin mukaan
kahta asiaa Ensiksi siihen sisaumlltyy lupaus elaumlmaumln uudesta alusta Toiseksi se
symboloi ihmisen siirtymistauml ei-olemisesta (das Nichtsein) olemiseen (das Sein)
eli Drewermannin sanoin rdquojumalallistumistardquo381 Haumln yhdistaumlauml naumlin
378 Venetz 1992 34 Tulkinnalta ei voi kuitenkaan odottaa Venetzin tavoin olevan parin tuhannen vuoden takaisten olosuhteiden realistista kuvausta koska se on laumlhtoumlkohdiltaan syvyyspsykologista tulkintaa 379 rdquoIm Sinne einer tiefenpsychologischen Interpretation derartiger (Eschatologischen) Visionen kommt es darauf an all die Momente acute eschatologischeracute Hoffnung nach innen zu ziehen und als Bilder eines psychischen Prozesses zu deuten derldquohellipldquodie Gestalt einer wahren und eigentlichen Existenz hervorbringt Vor allem die Person des kommendenacute Messiasacute ist Verkoumlrperung desacute Selbstacute zu verstehen als Inbegriff der Einheit aller psychischen Gegensaumltze zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenrdquo TE II 453 380 rdquoDas Selbst ndash als acuteGottacutendash wahrgenommen und tiefenpsychologisch in der Terminologie C G JUNGS deshalb auch so bezeichnet wird macht es verstaumlndlich daszlig es in den eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 Esim Jung 1963 GW 11 sect 231 381 rdquoDie Mythologie vieler Voumllker weiszlig von der Gestalt eines Kindgottes eines goumlttlichen Wesens dessen kindliche Gestalt nicht etwa eine noch unfertige Vorstufe spaumlterer Reifung darstellt sondern die in sich selbst als eine guumlltige Erscheinungsform des Goumlttlichen im Uumlbergang von Nichtsein zum Sein verstanden muszligrdquo Name 57 Drewermann korostaa ettauml vain syvyyspsykologia pystyy osoittamaan uskonnoille yhteisten kuvien merkityksen ja Raamatun Kristus-kuvan merkityksen Name 207
150
syvyyspsykologiseen tulkintaan teologisen tulkinnan Drewermann tarkoittanee
ihmisen olemisen jumalallistumisella sitauml ettauml ihminen palaa alkuperaumliseen
ahdistusta edeltaumlvaumlaumln yhteyteensauml Jumalan kanssa Se on haumlnen naumlkemyksensauml
uskosta Lapsi kuvaa haumlnen mukaansa sitauml ettauml ihmisen olemus voi toteutua eli
rdquotulla lihaksirdquo Enkeli kuvaa taumltauml toteutunutta olemusta henkisesti (geistig)382
Myoumls ilmestyskirjasta haumln loumlytaumlauml vastaavan kuvan Se on kuva naisesta joka
synnyttaumlauml maailman kansoja hallitsevan pojan Kuva osoittaa ettauml tie minuutensa
ja Jumalan tuntemiseen on loumlydettaumlvissauml383 Ilmoitus jumalallisen lapsen
syntymaumlstauml kertoo Drewermannin mukaan ettauml Jumalan loumlytaumlminen ja oman
minuutensa loumlytaumlminen on mahdollista kaikille Kyseessauml ei siten ole
populaaripsykologian tuntema rdquosisaumlinenrdquo lapsi joka kantaa itsessaumlaumln myoumls
tiedostamattomaan torjuttuja kokemuksia Lapsisymbolilla on paumlinvastoin sekauml
teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti positiivinen sisaumlltouml Sama ilmenee myoumls
haumlnen tulkinnastaan vanhasta Simeonista joka ottaa Jerusalemin temppelissauml
syliinsauml ympaumlrileikattavaksi tuodun Jeesus-lapsen (Luuk 2 25ndash35) Simeonissa
eli toive taumlstauml kohtaamisesta mutta sama lapsen kuva ja sama pyhauml toive elaumlauml
Drewermannin mukaan jokaisessa ihmisessauml Se on toive jonka ainoastaan
Jumala voi tyydyttaumlauml384 Drewermann ajattelee katolisen kirkon opetuksen
mukaisesti ettauml ihmisellauml on luontainen valmius Jumala-suhteeseen385 Tulkinta
muistuttaa Tuomaan evankeliumin lauselmaa 4386
Miten ihmisten tulisi elaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan myoumls
evankeliumien Jeesuksen suhtautumisessa lapsiin (Mark 9 30ndash37 Mark 10 13ndash
16)387 Lapsen pitaumlminen esikuvana ei tarkoita arvottamista vaan kehotusta
aikuiselle loumlytaumlauml oma sisaumlinen lapsensa388 Ihmisen elaumlmauml on nimittaumlin Jumalassa
ja siksi haumlnen on alettava jaumllleen lapseksi eli pelastetuksi389 Silloin on lupa
ilmaista aitoja tunteitaan ja itkeauml tai nauraa kun siltauml tuntuu sekauml kertoa
382 ldquoVerdichtet sich in der Gestalt dieses Kindes anfanghaft das Bild des eigenen acutefleischgewordenenacute Wesens wie es als geistiges Vorbild in dem acuteEngelacute Gottes in Erscheinung tratldquo Name 55 383 TE II 570 384 Name 172ndash73 385 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 386 rdquoJeesus sanoi acuteVanha mies ei epaumlroumli kysyauml seitsemaumln paumlivaumln ikaumliseltauml pieneltauml lapselta elaumlmaumln paikasta ja haumln saa elaumlaumlrdquo Huuhtanen amp al 1994 58ndash59 387 DMK II 41ndash52 DMK II 104ndash114 388 DMK II 42 49 389 DMK II 43 rdquoIhm schwebtrdquohelliprdquodie Vision eines Neuanfangs vorldquohellipldquonoch einmal neu zu beginnen als Kinder sagt Jesus als Erloumlste kann man auch sagenldquo DMK II 47 Myoumls DMK II 108
151
unelmistaan ja pettymyksistaumlaumln390 Lapsi joka osaa iloita Jumalan lahjoista ja
luottaa ehdoitta on Drewermannin mukaan esikuva Jumalaan suhtautumiselle391
Monien lasten ja monien ihmisten elinympaumlristouml on haumlnen mukaansa valitettavasti
estaumlnyt elaumlmaumlstauml naumlin392 Haumln naumlyttaumlauml kuitenkin uskovan ettauml kaikista voi tulla
avoimia ihmisiauml jotka saumlilyttaumlvaumlt avoimuutensa myoumls reaalimaailmassa Naumlkemys
edustaa uushenkistauml toiveikkuutta vaikkakin sille loumlytyy tukea myoumls humanistisen
psykologian edustajan Carl Rogersin kaumlsityksestauml jonka mukaan jokaisella
ihmisellauml on synnynnaumlinen pyrkimys hyvaumlaumln ja itsensauml kehittaumlmiseen
Psykologian professori Risto Vuorinen pitaumlauml kaumlsitystauml pinnallisena 393
Teologisessa optimistisuudessaan kaumlsitys ylittaumlauml katolisen kaumlsityksen jonka
mukaan ihmisillauml on kyllauml Jumala-kaipuuta mutta he ovat langenneessa tilassa394
Jumalan loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen kuuluvat siis Drewermannin
mukaan yhteen Sillauml on haumlnen mukaansa vaikutuksensa siihen minkaumllaiseksi
minuuden loumlytaumlminen ymmaumlrretaumlaumln Haumln vaumlittaumlauml ettauml taumlmaumlkin asia on ymmaumlrretty
jo muinaisen Egyptin faraokultissa jossa egyptilaumliset pitivaumlt faraota jumalana395
Haumln loumlytaumlauml naumlin tulkinnalleen yleisuskonnollista tukea396 Egyptilaumliset ovat haumlnen
mukaansa tulkinneet Jumalan Pojan pelastavan kuvan siten kuin
syvyyspsykologia sen ymmaumlrtaumlauml He ovat ensimmaumlisinauml oivaltaneet ettei kukaan
ole ainoastaan vanhempiensa lapsi vaan jokainen on kotoisin taivaasta Egyptissauml
390 DMK II 48 391 DMK II 108 392 DMK II 110ndash111 393 Vuorinen 1995 53 394 Katolinen katekismus sect 27 sect 404 395 Drewermann vaumlittaumlauml ettauml kristinuskon on Jumalan Pojan kaumlsitteestauml kiittaumlminen tuhansia vuosia vanhaa Osiris-uskontoa kristinusko on vanhan valon uskonnon uusi ruumiillistuma Name 79ndash80 Egyptilaumlisten usko kuolemanjaumllkeiseen elaumlmaumlaumln Osiris-jumalan valtakunnassa vertautuu haumlnen mukaansa kristittyjen uskoon yloumlsnousseen Kristuksen kohtaamisesta kuoleman jaumllkeen Name 75 Drewermann tuo naumlin esille uskontotieteessauml tunnetun vertailun mutta ei painota Egyptin Osiris-uskon ja kristillisen yloumlsnousemususkon eroa Osiris ei palannut maailmaan vaan jaumli kuolleitten valtakunnan kuninkaaksi Salonen-Holthoer 1982 196 Luukkaan evankeliumin enkeliauml vastaa Drewermannin mukaan Egyptin jumala Thoth joka on haumlnen mukaansa jumalten laumlhettilaumls Raamatun Pyhauml Henki ja Egyptin Amun-jumala jota Drewermann nimittaumlauml muun muassa tuulen jumalaksi vastaavat puolestaan haumlnen mukaansa toisiaan Name 62ndash63 Drewermann loumlytaumlauml Egyptin uskonnosta myoumls kolminaisuusopin Haumlnen mukaansa kristillistauml kolminaisuusoppia vastaavassa suhteessa toisiinsa ovat jumalat Amun Ptah ja Re Name 63 Jumalana palvottu farao ei kuitenkaan mahdu taumlhaumln Drewermannin kolminaisuuteen (Trinitaumlt) joten siitauml haumln ei loumlydauml vertailukohtaa kristinuskon kolminaisuuskaumlsitykselle Drewermann vertailee tulkinnassaan kristillistauml Marian ilmestys -myyttiauml Egyptin muinaisen uskonnon sisaumlltoumlihin ja tarttuu sen monipolvisesta aineistosta Marian ilmestys -myyttiauml muistuttaviin kohtiin Drewermannin perustelu haumlnen eri myyteistauml loumlytaumlmilleen yhtaumllaumlisyyksille on haumlnen omaksumansa Jungin arkkityyppiteoria Haumlnen mukaansa Egyptissauml on myoumls onnistuttu elaumlmaumlaumln paremmin uskonnon opetusten mukaan kuin kristikunnassa Egyptissauml ei ole erotettu pyhaumlauml ja arkea toisistaan Jumalan poikana palvottua faraota on siellauml pidetty maailmanjaumlrjestyksen yllaumlpitaumljaumlnauml Name 78 65 396 Tulkinta ilmentaumlauml myoumls Drewermannin Jungilta omaksumaa laajentamisen periaatteen kaumlyttoumlauml tulkinnassa
152
vallinnut kaumlsitys jonka mukaan farao on maanpaumlaumllle astunut jumalolento osoittaa
haumlnen mukaansa taumlmaumln397 Sen mitauml egyptilaumliset uskoivat faraostaan
Drewermann soveltaa koskemaan jokaista ihmistauml Raamatun kuva Jumalan
Pojasta ilmaisee haumlnen mukaansa ettauml oman todellisuutensa kohtaaminen
merkitsee itsenaumlistymistauml ja irtautumista vanhemmista398 Psyykkisen
itsenaumlistymisen perustelu on teologinen ihmisen taivaallinen alkuperauml
Tulkitessaan myyttiauml Jeesuksesta 12-vuotiaana temppelissauml (Luuk 2 41ndash52)
Drewermann ilmaisee naumlkemyksensauml vielauml selvemmin Psyykkisesti aikuinen on
haumlnen mukaansa lapsi vain suhteessaan Jumalaan399 Sen sijaan neuroottiset
ihmiset jotka asettavat muut ihmiset Jumalan paikalle pysyvaumlt aina muista
riippuvaisina lapsina He eivaumlt ole psykologisesti aikuisia eivaumltkauml teologisesti
lasten kaltaisia400 Jumalan lapsen eli Jumalan Pojan kuva sisaumlltaumlauml haumlnen
mukaansa siten myoumls sen ettauml psyykkinen vapautuminen ja uskonnollinen
pelastuminen merkitsevaumlt itsenaumlisyyttauml suhteessa muihin ihmisiin
Marian ilmestyskertomuksen kuva jumalallisesta lapsesta osoittaa
Drewermannin mukaan myoumls Jumalan ja oman minuutensa loumlytaumlmiselle otolliset
olosuhteet Sisaumlinen tulkinta paljastaa haumlnen mukaansa eri uskontojen piirissauml
vallitsevan rdquohengenrdquo ja uskontojen sisaumllloumln Egyptilaumliset pitivaumlt haumlnen mukaansa
faraota jumalallisena pelkaumlstaumlaumln rakkaudesta haumlneen Sen haumln vaumlittaumlauml osoittavan
ettei ihminen voi ymmaumlrtaumlauml jumalallista alkuperaumlaumlnsauml muuten kuin
rakkaudellisessa ilmapiirissauml401 Haumln ei tukeudu kulttuuriantropologiseen
aineistoon ja jaumlttaumlauml rakkauden kaumlsitteelle antamansa sisaumllloumln maumlaumlrittelemaumlttauml
Minuuden loumlytaumlminen on haumlnen mukaansa kaikkien uskontojen yhteisenauml
tavoitteena Raguse huomauttaa aivan oikein ettauml Drewermann pitaumlauml Jungista
poiketen individuaation ehtona rakkautta Haumln korostaa taumltauml arvioidessaan
Drewermannin eskatologista tulkintaa Messiaasta ihmisen minuuden kuvana402
Raguse on kuitenkin vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml Drewermannin tulkinta poikkeaa
kokonaisuudessaan Jungin tulkinnasta Jungin mukaan ihmisen Jumala-kaumlsitys
397 rdquoIn der aumlgyptischen Vision eines koumlniglichen Menschen hingegen erscheint unser Dasein wie etwas vom Himmel auf die Erde Herabgestiegenesldquo Name 68 398 rdquoDie Aumlgypter waren es die als erste in der Person des Pharao der Ahnung Ausdruck verliehen daszlig wir einen Menschen nicht hinlaumlnglich verstehen solange wir ihn nur als Kind seiner Eltern bezeichnenldquo Name 68 399 Name 192 400 DMK II 110 112 401 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 402 Raguse 1993 131 TE II 453ndash54
153
sisaumlltyy naumlet haumlnen minuuden arkkityyppiinsauml ja Drewermann seuraa taumltauml
tulkintaa Haumln lisaumlauml kuitenkin Jungin tulkintaan sen ettauml Jumala-kuvan kautta
koetaan myoumls Jumalan laumlsnaumlolo
Drewermann tulkitsee syvyyspsykologista individuaation kaumlsitettauml
teologisesti Haumln viittaa Jumalaan sanoessaan ettauml sekauml eskatologinen toivo ettauml
Jumalan ja minuuden loumlytaumlminen perustuvat kaiken ylaumlpuolella olevan ihmisen
ylaumlpuolella olevan mahdin vaikutukseen403 Minuuden loumlytaumlmiseen tarvittavan
rakkauden laumlhteenauml on siten haumlnen mukaansa Jumala Neitseellisesti syntyvaumlssauml
jumalallisessa lapsessa on haumlnen mukaansa laumlsnauml kaikki mikauml on uskonnollisesta
naumlkoumlkulmasta katsottuna taumlaumlllauml olemiseen kuuluvaa lahjaa rdquoSiinauml on elaumlvaumlnauml laumlsnauml
onnellisuus olemisen ja kutsumuksen sopusoinnusta toivo kehittymisestauml ja
eheytymisestauml sekauml ihmisen minuuden ja ympaumlristoumln vaumllinen harmoniardquo404
Drewermann ajattelee jumalallisen lapsen kuvan kertovan ettauml ihminen voi loumlytaumlauml
jumalallisuutensa eli oman alkuperaumlisen olemuksensa vain rakkauden ilmapiirissauml
Farao-tulkinnasta paumlaumltellen haumln ajattelee taumlllaisen ilmapiirin olevan Jumalan
vaikutusta kaikkien uskontojen piirissauml Haumlnen naumlkemyksensauml liittyy teologiseen
kaumlsitykseen ihmismielen arkkityyppisten kuvien universaalisuudesta joka
puolestaan edustaa inklusiivista uskontokaumlsitystauml405 Ihmisessauml tapahtuvat
muutokset edellyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa aina Jumalan rakkautta
Jumalallisen lapsen kuva paljastaa Drewermannin mukaan myoumls ihmisen
sisaumlisen muutoksen tapahtumakulun Enkelin ilmoitus neitseellisestauml syntymisestauml
kertoo sekauml Matteuksen ettauml Luukkaan evankeliumin enkelikuvauksissa ettei
muutos tapahdu tahdon tai jaumlrjen sanelemana406 Perustelu on
syvyyspsykologinen jumalallisen lapsen arkkityyppinen symboli loumlytyy ihmisen
tiedostamattomasta jonka toimintaa ei voi tietoisesti saumlaumldellauml407 Lisaumlperustelun
Drewermann loumlytaumlauml antiikin ajoista juontuvasta perinteestauml Tiedostamatta
403 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligldquo TE II 454 404 rdquoAlles was religioumls an Dankbarkeit fuumlr die Gabe des Daseins an Gluumlck uumlber die Uumlbereinstimmung von Sein und Berufung an Hoffnung auf Entfaltung und Ganzwerdung an harmonischem Einklang mit sich selbst und aller Welt ringsum erfahren werden kann ist lebendig und gegenwaumlrtig in diesem acuteKindeacuteldquo Name 55 405 Inklusiivista uskontokaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee muun muassa tukeutumalla Karl Rahnerin naumlkemykseen anonyymistauml kristillisyydestauml GF I 217 406 Name 54 TE I 507 407 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngen und willentlich weder acuteerzeugtacute noch entfaltet werden koumlnnenldquo Name 54
154
syntyvaumlauml spontaanisuutta kuvaa siinauml neitseellisesti eli ilman miestauml syntynyt
koska miehen hahmo merkitsee symbolisesti ymmaumlrrystauml ja tahtoa408
Drewermann vaumlittaumlauml siten spontaanin muuttumisen alkavan ihmisen
tiedostamattoman sielunelaumlmaumln alueelta Se perustuu sekauml syvyyspsykologisesti
ettauml teologisesti ihmismielen tiedostamattoman kerroksen spontaanisuuteen
Spontaanisuus on laumlhtoumlisin arkkityyppisistauml kuvista jotka ovat haumlnen mukaansa
Jumalan ihmismieleen istuttamia Jumalan unikuvia409 Kuva jumalallisen lapsen
syntymaumlstauml symboloi Drewermannin mukaan sitauml ettauml psyykkiseen kypsymiseen
ja oman olemuksen loumlytaumlmiseen paumlaumlstaumlaumln ottamalla vastaan sisimmaumlstauml loumlytyvauml
luomisilmoitus
Sisaumlisen uudistumisen spontaanisuudesta kertoo Drewermannin mukaan
myoumls Joosefin uni -kertomus (Matt 1 18ndash25)410 Se osoittaa silti myoumls sen ettauml
uudistumisella on esteensauml ihmisessauml itsessaumlaumln Mies eli Joosef edustaa siinauml
lapsen vastavoimaa jonka tehtaumlvaumlnauml olisi suojella sitauml mikauml kypsyy rdquonaisessardquo eli
ihmisen tiedostamattomassa Evankeliumin Maria taas on Drewermannin mukaan
verrattavissa myyttien ja satujen rdquosalaiseen rakastettuunrdquo (die heimliche Geliebte)
Sitauml vastaa haumlnen mukaansa Jungin terminologiassa anima eli ihmisen mielen
tiedostamatonta puolta kuvaava kaumlsite411 Drewermann ajattelee ihmisen toimivan
tietoisesti kuin Joosef joka aikoi hylaumltauml kihlattunsa ja taumlmaumln lapsen412 Tietoisesti
ihminen ei nimittaumlin halua muuttua413 Taumlssauml on Drewermannin mukaan kuva
siitauml ettauml pelko ja ahdistus estaumlvaumlt ihmistauml huomaamasta omaa tilaansa ja
uudistumisen tarvettaan Se on Raamatusta loumlytyvauml ahdistuksen paljastava kuva
joka voi johtaa ihmisen turvautumaan ahdistuksesta pelastaviin kuviin Haumln
ymmaumlrtaumlauml taumlssauml tulkinnassaan ihmisen mielen tietoisen ja tiedostamattoman
puolen toimintatavaltaan vastakkaiseksi Haumln tulkitsee Jungin
408 Name 54 TE I 507 409 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452 ldquoEs nichts Kostbareses gibt als die ewigen Traumlume Gottes im Herzen des Menschen die gerade ihrer uumlberzeitlichen Wahrheit wegen auch in Bibel Eingang finden muszligtenldquo TE II 21rdquoGestalt des acuteMannesacute symbolisch gerade die Sphaumlre von Verstand und Willen bezeichnetldquo Name 54 410 rdquoImmer tritt diese Kind auf wunderbare Weise in die Weltldquohellipldquodas in uns selber waumlchstldquohellipldquoacutewie von selbstacuteldquo TE I 507 411 TE I 506ndash07 Anima on miespuolisen henkiloumln tiedostamaton feminiininen sielunkuva eli arkkityyppi Animus on vastaavasti naisilla Jung 1960a GW 6 sect 884 412 rdquoWenn das Erloumlserkind zur Welt kommtldquohellipldquowird unser Bewuszligtsein immer wie acuteJosefacute handeln der aus Angst vor der Schande seine Verlobte mitsamt ihrem Kind in aller Heimlichkeit entlassen moumlchteldquo TE I 507 413 rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Willeldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506
155
individuaatiokaumlsityksen mukaisesti sellaisen ihmisen mielentilaa joka ei vielauml ole
kypsynyt omaksi itsekseen414 Joosefin aikomus hylaumltauml raskaana oleva kihlattunsa
on Drewermannin mukaan kuva sisaumlisen uudistumisen tietoisesta vastustamisesta
Kuvan pelastava sisaumlltouml on toisaalta siinauml ettei ihminen voi loumlytaumlauml omaa
olemustaan aumllynsauml avulla
Omaan tiedostamattomaansa tutustuminen eli oman ahdistuneisuutensa
tajuaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan ilman muuta johda oman
olemuksen loumlytaumlmiseen Taumlssauml tulkinnassaan haumln ottaa huomioon arkkityyppisten
kuvien ambivalenttisuuden jota haumln ei esimerkiksi pelastavia kuvia Raamatusta
etsiessaumlaumln ota huomioon rdquoSalaisen rakastetunrdquo hahmo johon Drewermann
rinnastaa evankeliumien Marian on haumlnen mukaansa kuvana ambivalentti Marian
hahmoon sisaumlltyy uudistumisen tarvetta edustavan rdquosuuren aumlidinrdquo (die Groszlige
Mutter) piirteiden lisaumlksi myoumls halveksitun huoran piirteitauml Ne kuvaavat ihmisen
itsessaumlaumln torjumaa haumlpeaumlllistauml ja syntistauml415 Raamatun arkkityyppiseen Marian
kuvaan sisaumlltyy siis Drewermannin Jungiin tukeutuvan tulkinnan mukaan sekauml
ihmisten henkiloumlkohtaisesti torjumaa ettauml ihmisille yhteisen kollektiivisen
tiedostamattoman pelastavaa sisaumlltoumlauml Jungin mukaan ihmisen tiedostamattomassa
elaumlauml naumlet sekauml halu uudistua ettauml pelko oman huonouden paljastumisesta
Yksiloumlllisestauml tiedostamattomasta loumlytyy unohdettua ja torjuttua kollektiivisesta
tiedostamattomasta puolestaan minuuden arkkityyppi joka auttaa ihmistauml
uudistumaan416 Maria kuvaa Drewermannin mukaan myoumls koko pelastusta
tarvitsevaa ihmiskuntaa417 Mariaan sisaumlltyy siten taumlssauml evankeliumin kohdassa
haumlnen mukaansa yhtaumlaumlltauml pelastava kuva siitauml ettauml sisaumlisesti ristiriitainenkin
ihminen voi uudistua psyykkisesti ja uskonnollisesti Toisaalta Joosefin
ristiriitaisen Marian kuvan voi ajatella olevan Drewermannin mukaan sellainen
ahdistuksen paljastava kuva joka johtaa tarttumaan pelastaviin kuviin
Drewermannin mukaan Joosef naumlki Marian ambivalenttina Matteuksen
evankeliumin kertomuksessa Siksi Maria kuvaa siinauml haumlnen mukaansa ihmisen
ambivalenssia Taumltauml Jungiin tukeutuvaa tulkintaa Maria Kassel kritisoi
voimakkaasti418 Siinauml ei ole haumlnen mukaansa kyse syvyyspsykologiasta vaan
414 Jungin mukaan individuaatioprosessin laumlpikaumlyneen eli minuutensa loumlytaumlneen ihmisen tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli ovat integroituneet Jung 1967 GW 8 sect 557 415 TE I 507ndash08 416 Jung 1960a GW 6 sect 919 sect 891 417 TE I 508 418 Kassel 1992 47 Jung 1964 GW 7 sect 531
156
naista halventavista jungilaisista ja teologisista kliseistauml Jungin ajattelua ei haumlnen
mukaansa pidauml soveltaa kaavamaisesti Raamattuun 419 Teologian professori
Kasselin kritiikille antaa painoarvoa se ettauml haumln on myoumls Zuumlrichin Jung-
instituutin dosentti Kassel ei kuitenkaan ota arvioinnissaan huomioon ettei
Drewermann Joosefin uni -kertomusta tulkitessaan sano mitaumlaumln Mariasta vaan
haumln kaumlsittelee Joosefin unta ja Joosefin kaumlyttaumlytymistauml osoituksena inhimillisestauml
mielentoiminnasta Haumln tuo naumlin esiin ihmisten sisaumlisen ristoriitaisuuden
Ilmestyskertomuksen tulkinnassaan Drewermann ohittaa Marian miltei
kokonaan vaikka rinnastaakin jumalallisen lapsen muinaisen Egyptin uskonnossa
vallinneeseen kaumlsitykseen faraosta auringonjumalan poikana420 Myoumls Jeesuksen
syntymaumlkertomuksen (Luuk 2 1ndash20) tulkinnassa Maria jaumlauml sivustakatsojaksi kun
Drewermann vertaa Kristuksen syntymaumlkertomusta kuvaukseen Kreikan
parantajajumalan Asklepioksen syntymaumlstauml421 Haumln ei loumlydauml Jumalan tahtoon
alistuvasta Mariasta minkaumlaumlnlaista psyykkisesti vapauttavaa tai uskonnollisesti
pelastavaa kuvaa Haumln ei esimerkiksi ylistauml kertomuksen Marian rohkeutta jonka
voisi ajatella olevan ihmisiauml elaumlmisen rohkeuteen kannustava kuva422
Drewermannin Maria-tulkintaa naumlissauml kertomuksissa onkin syytauml pitaumlauml vaumlhintaumlaumln
yksipuolisena On syytauml kysyauml eikouml ulkoapaumlin tuotua viitekehystauml kuten
syvyyspsykologiaa sovellettaessa pitaumlisi tuoda esiin kaikki sen tarjoamat
mahdollisuudet Esimerkiksi Marian ilmestys -kertomuksen tulkinnassa ei siten
pitaumlisi Drewermannin tavoin tyytyauml vain enkelin ja enkelin sanoman tulkintaan
Myoumls kirkollinen Maria-tulkinta voi olla yksipuolisen ihannoivaa mutta sille
loumlytyy enemmaumln tukea Raamatusta kuin Drewermannin tulkinnalle
Esimerkkitulkinnoista ilmenee Drewermannin ajattelua ohjaava
esiymmaumlrrys Haumln tulkitsee Raamatun kertomuksissa esiintyvaumlt ihmiset ja olennot
psyykkis-uskonnollisiksi kuviksi Naumlmauml kuvat voivat haumlnen mukaansa olla joko
ahdistuksen paljastamisen mielessauml pelastavia tai sanan varsinaisessa mielessauml
pelastavia Niistauml on esimerkkinauml Marian jumalallisen lapsen ja enkelin tulkinta
Vastaavalla tavalla esiymmaumlrrys johtaa Drewermannia tulkitsemaan kertomusten
419 Kassel 1992 47 48 420 Name 59 421 Name 113ndash57 422 Taumlhaumln lienee monta syytauml ainakin kertomuksen historiallisuuden kieltaumlminen ja tietoinen poikkeaminen katolisista peruskorostuksista joiden mukaan Neitsyt Maria on kirkkain esimerkki uskosta Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 273 Kasselin mukaan Drewermann tukeutuu yleensauml vaikkakin ehkauml tiedostamattomasti pelkaumlstaumlaumln patriarkaalisiin tulkintoihin Kassel 1992 47
157
tapahtumakaumlaumlnteet pelastaviksi naumlyiksi Kyseinen esiymmaumlrrys sitoo tulkintaa
niin ettauml haumln valitsee Raamatun teksteistauml tulkintaansa vain sellaista jonka voi
selittaumlauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmistauml tulkitsevaksi Haumln esimerkiksi ohittaa
Marian ilmestyskertomuksen tulkinnassaan kokonaan enkelin ja Marian
sananvaihdon Haumln tukeutuu Jungiin silloin kun taumlmauml tarjoaa haumlnen omaa
naumlkemystaumlaumln vastaavan tulkinnan johonkin Raamatun symboliin423 Muuten haumln
esittaumlauml omintakeisia syvyyspsykologisia tulkintoja Myoumls yleisuskonnollisen ja
muun kulttuuriaineiston kaumlyttoumloumln haumlnellauml on perusteensa Se on niiden
perustuminen samaan arkkityyppisyyteen joka ilmenee Raamatussa Nekin ovat
ihmisten yhteisen kollektiivisen tiedostamattoman heijastumia
Drewermannin tulkinnat ovat yleisuskonnollisia ja rdquohengeltaumlaumlnrdquo esoteerisia
Niitauml voi luonnehtia kohteitaan vapaasti mukaileviksi esseiksi424
Esimerkkitulkinnat osoittavat kuitenkin ettei haumlnen tulkintansa ole allegorista
kuten esimerkiksi Raguse ja Gruumln vaumlittaumlvaumlt425 Symbolit eivaumlt naumlet ole
Drewermannin mukaan vain tunnettua sisaumlltoumlauml ilmaisevia merkkejauml426 Haumln
ajattelee niiden kertovan Jumalan todellisuudesta joka ei ole kielellisesti muuten
ilmaistavissa427 Pelastavien kuvien paumlaumlmaumlaumlraumlnauml (Symbol-Telos) on minuuden ja
Jumalan loumlytaumlminen ja ne kaikki valaisevat taumltauml transsendenttia sisaumlltoumlauml428
Naumlkemykseensauml Drewermann on paumlaumltynyt soveltamalla kaikkia kolmea
keskeisenauml pitaumlmaumlaumlnsauml tulkintaperiaatetta laajentamista tulkintaa subjektitasolla
ja tulkintaa minuutensa loumlytaumlmiseksi
Esimerkkitulkinnat osoittavat ettauml minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseen on
Drewermannin mukaan kypsyttaumlvauml yksiloumlitymisprosessissa kuten myoumls Jung
423 Esim rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnenldquo Name 48rdquoWenn die Engel naumlmlich etwas sind so sind sie personifizierte Uumlbermittler unbewuszligter Inhalte die sich zum Worte meldenldquo Jung 1978 GW 13 sect 108 424 Raguse nimittaumlauml Drewermannin tulkintoja jungilaista psykologiaa jaumlljitteleviksi saarnoiksi jotka voivat kyllauml olla puhuttelevia mutta eivaumlt eksegeesinauml juuri ylitauml vanhan kirkon allegorista tulkintaa Raguse 1993 253 425Raguse 1993 253 Gruumln 2005 21 426 rdquoVon daher warf C G JUNG der Freudschen Psychoanalyse vor daszlig sie die Traumsymbole nur acutesemiotischacute als Zeichen an sich bekannter Inhalte zu verstehen suche und nicht wirklich acutesymbolistisch auffasse als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 427 rdquoAlle Zeugnisse wirklicher Gottesbegegnung unendlich tiefer und weiter sind als mit den Mitteln bewuszligter Reflexionldquohellipldquogesagt werden kannldquo TE I 20 428 rdquoWarf C G Jungldquohellipldquodie Traumsymbole als Ausdruck transzendenter mit dem Bewuszligtsein niemals vollstaumlndig zu erfassender und daher prinzipiell nur im Symbol aussagbarer Inhalteldquo TE I 157 Jung 1973 GW 5 sect 114
158
tulkitsee Se alkaa ihmisen tiedostamattomasta kuten myoumls Jung korostaa429
Kypsymisen Drewermann maumlaumlrittelee kuitenkin toisin kuin Jung Haumln maumlaumlrittelee
sen psyykkiseksi ja uskonnolliseksi Jung puolestaan fyysiseksi fysiologiseksi ja
psyykkiseksi 430 Drewermannin kaumlsitys uskonnollisesta kypsymisestauml on
uushenkisyydelle ominaisen toiveikas ihmisen psyykkisellauml ja eettisellauml
kehittymisellauml ei naumlytauml haumlnen mukaansa olevan mitaumlaumln rajoituksia Drewermann ei
kuitenkaan Jungin tavoin korosta sitauml ettauml individuaatiokehitys lisaumlauml ihmisen
kykyauml yhteistoimintaan muiden kanssa431 Haumlnen naumlkoumlkulmansa on paumlinvastoin
individualistinen Haumln vaumlittaumlauml myoumls Jungista poiketen ettauml minuuden loumlytaumlmisen
ja Jumalan loumlytaumlmisen mahdollistaa vain rakkaus joka on Jumalan
vaikuttamaa432 Minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen on siten synteettinen kaumlsite
jossa yhdistyvaumlt uskonnollisen ja psyykkisen kypsymisen kaumlsitteet
Raamatun tekstien selittaumlminen uskonnollista ja psyykkistauml kypsymistauml
ajaviksi kirjoituksiksi on tietyn esiymmaumlrryksen ohjaamaa raamatuntulkintaa
Taumlssauml analysoiduista Raamatun teksteistauml voidaan syvyyspsykologiaakin
soveltaen epaumlilemaumlttauml esittaumlauml myoumls Drewermannin tulkinnan painotuksista
poikkeavia tulkintoja Haumlnen terapeuttiseksi tarkoittamassaan tulkinnassa on
merkittaumlvintauml se ettauml haumln korostaa Raamatun sanoman merkitystauml jokaiselle
ihmiselle Tekstien takaa loumlytyvaumlt kuvat kertovat haumlnen mukaansa ihmisen
ainutlaatuisesta psyykkis-uskonnollisesta olemuksesta jonka ahdistus on
turmellut Naumlkemys on osittain rinnastettavissa teologiseen naumlkemykseen jonka
mukaan synti on turmellut Jumalan kuvan ihmisessauml Ihmisen vastuu omista
teoistaan puuttuu kuitenkin Drewermannin tulkinnasta Naumlkemys ahdistuksesta
vapautumisesta oman minuuden loumlytaumlmisen myoumltauml ei myoumlskaumlaumln vastaa teologista
kaumlsitystauml syntisen yhteydestauml Jumalaan Historiassa tapahtunutta sovitusta ei sen
mukaan tarvita Drewermannin kaumlsitys ilmoituksen sisaumllloumlstauml on teologisesti
kapea
429 Name 62 192 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 Jung 1960a GW 6 sect 829 430 rdquoTiefenpsychologisch wird man in der Vision des Engelbildes gewiszlig ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfenldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48 rdquoEs geht in der Tat um ein inneres Gleichgewicht Von Wesen und Seinldquo Name 50 Jung 1960a GW 6 sect 825 431 Jung 1960a GW 6 sect 825 432 rdquoEs allein der Liebe moumlglich ist einen anderen Menschen so zusehen wie die aumlgyptischen Symbole einen acutekoumlniglichenacute einen acutegoumlttlichenacute Menschen beschreibenrdquo Name 7475 rdquoIn der eschatologischen Hoffnungen nicht acuteder Menschacute (das bewuszligte Ich) ist dessen Durchsetzung zum Heil fuumlhrt sondern das Wirken einer anderen absolut uumlberlegenen Macht an der alle fremde Gewalt zerschellen muszligrdquo TE II 454
159
36 Syvyyspsykologia ilmoituksen tulkitsijana
Taumlssauml luvussa olen osoittanut ettauml Drewermann pitaumlauml raamatuntulkintansa
taumlrkeimpaumlnauml tavoitteena ahdistuksesta vapautumista ja uskon loumlytaumlmistauml Samoin
olen osoittanut ettauml ihmismielestauml ja Raamatusta loumlytyvauml luomisilmoitus auttaa
haumlnen mukaansa saavuttamaan taumlmaumln tavoitteen Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml
uutta teologiseen kaumlsitykseen Raamatusta uskon synnyttaumljaumlnauml Drewermann tuottaa
syvyyspsykologiaa soveltamalla ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen
teologinen merkitys Selvitaumln haumlnen tulkintansa pohjalta onko perusteltua
yhdistaumlauml syvyyspsykologista tulkintaa teologiseen ilmoituksen tulkintaan
Analyysini tuloksia ei siksi voi yleistaumlauml koskemaan muita mahdollisia
syvyyspsykologisia tulkintoja uskon syntymisestauml Keskityn seuraavassa
Drewermannin kaumlsityksiin siitauml 1) mikauml Raamatussa on ilmoitusta 2) miten
Raamatun ilmoitus on loumlydettaumlvissauml 3) miten Raamatun ilmoitusta on tulkittava ja
4) mikauml on Raamatun ilmoitussisaumlltouml Analysoin Drewermannin ilmoitusteologian
antia keskittymaumlllauml haumlnen paumlaumlvaumlittaumlmiinsauml joiden mukaan 1) Raamatun ilmoitus
on sen tekstien takaa loumlytyviin kuviin sisaumlltyvaumlauml ilmoitusta 2) Raamatun ilmoitus
avautuu ihmismielelle sisaumlisyyden menetelmaumln avulla 3) Raamattua on tulkittava
syvyyspsykologisesti ja 4) Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan
loumlytaumlminen ja minuuden loumlytaumlminen
1) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen
kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta
Drewermann ei ole ainoastaan lisaumlnnyt uusia ulottuvuuksia kaumlsitykseen
Raamatun ilmoituksesta vaan haumln on esittaumlnyt taumlysin uuden ilmoituskaumlsityksen
Ilmoitus loumlytyy sen mukaan Raamatun tekstiin kiinnittyneistauml kuvista Niiden
alkuperauml on kuitenkin Jumalan ihmismieleen asettamassa ilmoituksessa433 Sen
heijastusta ovat Raamatusta loumlytyvaumlt arkkityyppiset ja subjektiiviset pelastavat
kuvat434 Kaumlsitystaumlaumln Drewermann perustelee syvyyspsykologisella kaumlsityksellauml
tiedostamattomien asioiden heijastumisesta ulkoisiin kohteisiin435 Sitauml ettauml
Raamatun ilmoitus on siirtynyt sen tekstien yhteyteen juuri ihmismielestauml haumln
perustelee myoumls uskontotieteellisesti ja luonnontieteellisesti436 Taumlrkeimmaumln
433 TE I 18 434 TE I 18 436 435 Esim rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 436 TE I 49ndash50 rdquoDie Evolution als ganze ist als die Form der Selbstmitteilung des Goumlttlichen zu verstehenldquohellipldquoder Mensch ist aus der Evolution hervorgegangen und alles was sich in seinem
160
syvyyspsykologisen perustan Drewermannin ilmoituskaumlsitykselle tuottaa Jungin
teoria ihmismielen kollektiivisesta tiedostamattomasta Drewermann suhtautuu
taumlhaumln teoriaan luonnontieteellisenauml teoriana jonka ajattelee kuvaavan empiiristauml
todellisuutta437 Toisen syvyyspsykologisen perustan haumlnen ilmoituskaumlsitykselleen
antaa Jungin analyyttiseen psykologiaan perustuva kaumlsitys tunteiden kyvystauml
tuottaa yksiloumlllisen tiedostamattoman sisaumlltoumlauml ihmisen tietoisuuteen438 Uutta
teologiseen kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksesta tuovat syvyyspsykologiset
kaumlsitykset ihmismielen sisaumllloumlstauml ja tunteiden vaikutuksesta tiedostamattoman
mielensisaumllloumln tiedostamiseen
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella
ilmoituskaumlsitykseen
Kaumlsitys arkkityyppisestauml luomisilmoituksesta ei ole merkittaumlvauml teologisena
uustulkintana koska Drewermann soveltaa arkkityyppiteoriaa poikkeuksellisella
tavalla Haumln menee luomisilmoituksen kuvia ihmisluontoon kuuluvina pitaumlessaumlaumln
pitemmaumllle kuin Jung jonka mukaan arkkityyppisten kuvien sisaumlltouml riippuu
perimaumln lisaumlksi ympaumlristoumlvaikutuksista439 Jungin tulkintaan tukeutuvalta
Drewermannilta voikin kysyauml eivaumltkouml arkkityypit riittaumlisi ontologiseksi totuudeksi
ja luomisilmoitukseksi Eikouml Jumalan voisi ajatella puhuvan ihmisille jo siinauml ettauml
arkkityyppisen totuuden pohjalta syntyy ihmismielessauml kuvia Miksi Drewermann
pitaumlauml vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlnauml mystifioida juuri ne elaumlmykselliset kuvat jotka haumlnen
mukaansa loumlytyvaumlt Raamatun sanallisten symbolien takaa Onko haumln kuvien
totuutta puolustaessaan niiden rdquosanafundamentalistienrdquo kaltainen joiden
tulkintatapaa haumln ei hyvaumlksy440 Kaumlsitykseen arkkityyppisistauml ilmoituskuvista
sisaumlltyy kuitenkin teologisesti merkittaumlvauml kaumlsitys siitauml ettei Jumala ei ole kaukana
yhdestaumlkaumlaumln ihmisestauml441
Kopf abspielt ist ermoumlglicht worden durch Prozesse die viele Millionen Jahre aumllter sind als er selbst und weit uumlber ihn hinausgehenldquo GF I 223 437 rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibt sichldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 438 rdquoNur muszlig man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in den Gedanken sondern Gefuumlhlen nicht in Handlungen sondern den Motivenldquo TE I 436 TE I 436 rdquoDas Gefuumlhl istldquohellipldquoaber auch Vorgang derldquohellipldquoebenso gut auch aus unbewuszligten Inhalten hervorgehen kannldquo Jung 1960a GW 6 sect 801 439 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquoda Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hatldquo Fruumlchten 97 rdquoVererbt werden nicht die Vorstellungen sondern die Formen (Archetypen)ldquo Jung 1976 GW 91 sect 155 440 GF I 174ndash191 erit GF I 181 441 Esim Apt 17 27ndash28
161 Myoumls subjektiivisten kuvien kuulumista luomisilmoitukseen Drewermann
perustelee syvyyspsykologisesti vaumlittaumlmaumlllauml niiden heijastavan tiettyjen
raamatunkirjoittajien yksiloumlllisiauml kokemuksia442 Ne ovat haumlnen mukaansa
luomisilmoitusta evoluution peruna kaikkiin ihmisiin kuuluvan subjektiivisuuden
perusteella Niiden subjektiivisuus on haumlnen mukaansa sekauml syvyyspsykologista
ettauml teologista ja subjektiivisuus myoumls auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln niitauml443
Syvyyspsykologinen subjektiivisuuskaumlsitys tukee siis taumlssauml teologista
Kierkegaardin eksistentiaaliteologiaan perustuvaa subjektiivisuuskaumlsitystauml444
Kaumlsitys subjektiivisista tunteista tiettyjen kuvien eli subjektiivisten kuvien
avaajana naumlyttaumlisi kuitenkin johtavan poikkeukselliseen teologiseen kaumlsitykseen
Sen mukaan ilmoituksen sisaumlltouml vaihtelisi sen vastaanottajasta riippuen eikauml osa
ilmoituksesta voisi avautua kaikille445 Kaumlsitys olisi ristiriidassa sen teologisen
kaumlsityksen kanssa ettauml ilmoitus on tarkoitettu kaikille luoduille446 Naumlmauml
naumlennaumlisesti ristiriitaiset kaumlsitykset eivaumlt kuitenkaan ole vaikuttaneet
Drewermannin kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml sillauml Raamatun kaikkien kuvien
sisaumlltoumlnauml on haumlnen mukaansa minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Olen kuitenkin
osoittanut ettauml ihmisen oman minuuden loumlytaumlmisen yhdistaumlminen Jumalan
loumlytaumlmiseen heijastaa gnostilaiselle ja uushenkiselle tulkinnalle ominaista
ihmiskeskeisyyttauml Drewermann on omaksunut kaumlsitykseltauml Jungilta jota myoumls on
syytetty gnostisismista
Luomisilmoitusta Drewermann pitaumlauml sekauml evolutiivisena prosessina ettauml
tapahtumana joka toteutuu ihmisen vastaanottaessa ilmoituksen447 Haumln siis
yhdistaumlauml Raamatun merkitystauml korostavan ilmoituskaumlsityksen ihmisen rdquosisaumlistauml
442 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 443 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt derldquohellipldquodie objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoacuteLegenden der Unfertigenacute aber moumlchten daszlig der Houmlrer sich selbst im Spiegel der fremden unfertigen Gestalt in seinem eigenen Suchen und in seiner eigenen Unvollkommenheit wiedererkenntldquo TE I 439 444 Myoumls Drewermann korostaa taumltaumlrdquoDie KIERKEGAARDSCHE Hermeneutik der acuteGleichzeitigkeitacute wird jetzt in houmlchstmoumlglichen Maszlige realisiert indem die Bedeutungldquohellipldquoder jeweiligen biblischen Erzaumlhlungldquohellipldquo nur im Leser selbstldquohellipldquogesucht wirdldquo TE I 179 445 rdquoReden die Gestalten der Legenden mithin nur zu den Menschen die in ihren Gefuumlhlen mit ihnen verwandt sindldquo TE I 438 446 Esim Room 329 ja 1 Tim 24 447 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97rdquoDer acuteinhaltlicheacute Teil der acuteOffenbarungacute ergibtldquohellipldquoaus der Oumlffnung des Reservoirs an symbolischen Bildern und Konfigurationen im Unbewuszligten fuumlr das Bewuszligtsein selbstldquo GF I 257
162
sanaardquo korostavaan ilmoituskaumlsitykseen Teologia tuntee molemmat korostukset
joten Drewermann tulkinta ei tuo siihen mitaumlaumln uutta
Drewermannin teologinen kaumlsitys luomisilmoituksen kuvallisuudesta saa
Jungin arkkityyppiteorian ja subjektiivisuuskaumlsityksen lisaumlksi sisaumlltoumlauml sekauml
Diltheyn ettauml Burckhardtin naumlkemyksistauml448 Sisaumlltoumlauml keskeisimmin
maumlaumlrittelevaumlssauml roolissa ovat kuitenkin teologia ja syvyyspsykologia Haumlnen
teologinen kaumlsityksensauml siitauml ettauml Jumala ilmoittaa itsestaumlaumln ihmiselle yhdistyy
ensiksi haumlnen syvyyspsykologiseen kaumlsitykseensauml kollektiivisessa
tiedostamattomassa olevista arkkityyppisistauml kuvista ja toiseksi sekauml
syvyyspsykologiseen ettauml teologiseen kaumlsitykseen kaikille ihmisille ominaisesta
subjektiivisuudesta Syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys sisaumlltyy
siihen ettauml Jumalan ilmoitus sen mukaan kaikkien loumlydettaumlvissauml Se tarjoaa myoumls
uuden teologisen selityksen sille ettauml ihmiset kokevat Raamatun ilmoituksen
rdquopuhuttelevanrdquo heitauml Se esittaumlauml eraumlaumln selityksen uskonnollisuudelle jota
uskontotiede pitaumlauml ihmisen keskeisenauml ominaisuutena Siinauml yhdistyy teologiseen
kaumlsitykseen ihmisiauml puhuttelevasta Jumalasta syvyyspsykologinen kaumlsitys
ihmismielestauml loumlytyvaumlstauml ilmoituksesta
Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltava kaumlsitys tiedostamattoman
sielunelaumlmaumln merkityksestauml ilmoituksen ymmaumlrtaumlmiselle tuo hyvin esiin
teologisen kaumlsityksen tiedostamattomien tekijoumliden vaikutuksesta uskonnollisiin
kaumlsityksiin Siltauml osin teologis-syvyyspsykologinen luomisilmoituskaumlsitys
syventaumlauml teologista ilmoituskaumlsitystauml Huomion kiinnittaumlminen mielikuviin
rikastuttaa tietenkin myoumls sanailmoituskaumlsityksen omaksunutta teologiaa
Muistuttaahan se siitauml psykologisesta tosiasiasta ettauml Raamatun tekstin heraumlttaumlmaumlt
mielikuvat vaikuttavat tekstin ymmaumlrtaumlmiseen449 Naumlin siinaumlkin tapauksessa ettauml
Raamatun sisaumllloumln ajatellaan ilmenevaumln sen tekstistauml450
Luomisilmoituksen nimeaumlminen Jumalan ainoaksi ilmoitukseksi johtaa
kuitenkin vakiintuneesta raamattukaumlsityksestauml radikaalisti poikkeavaan
ilmoituskaumlsitykseen Onhan Raamatun ilmoitus silloin vain ihmisen sisaumlisen
ilmoituksen toisintoa451 Sanailmoituksen hylkaumlaumlminen vaikuttaa myoumls
448 TE I 54 56 TE I 67 449 Imaginaation asemasta teologian historiassa historiassa ks Heinonen 1997 450 Kognitiivinen psykologia selittaumlauml inhimillistauml ajattelua skeemojen eli sisaumlisten mallien kaumlsitettauml kaumlyttaumlmaumlllauml ihminen tulkitsee ulkomaailmaa niiden muistiedustusten vaumllityksellauml jotka haumlnelle entuudestaan liittyvaumlt haumlnen kohtaamiinsa uusiin asioihin Vuorinen 1995 49 451 rdquoGott hat keine andere Sprache an uns als die Sprache der Seele in unsldquo TE I 484
163
vaumlistaumlmaumlttoumlmaumlsti kaumlsitykseen ilmoituksen sisaumllloumlstauml Kun sanallinen ilmoitus
nimeaumlauml ja maumlaumlrittelee ilmaisemansa tuo kuva ilmaisemansa asian
katseltavaksemme Kuva on lisaumlksi monitulkintaisempi kuin mikaumlaumln teksti
Kuvallista ilmoitusta voidaan analysoida sanallisesti mutta kuvan ja sanan
erilaisesta luonteesta johtuen ei kaikkea kuvaan sisaumlltyvaumlauml voida saada sanallisesti
esiin Kuvallista ilmoitusta voidaan ilmeisesti myoumls tulkita vielauml useammalla
tavalla kuin sanallista ilmoitusta Kysymys on samasta vaikeudesta joka sisaumlltyy
mystisten kokemusten tulkitsemiseen452 Kuvailmoitusta lienee naumlistauml syistauml
vaikea hyvaumlksyauml ainakaan ainoaksi ilmoituskaumlsitykseksi Syvyyspsykologia
soveltamisen merkitykseksi teologiselle ihmiskaumlsitykselle jaumlauml tiettyjen teologisten
kaumlsitysten vahvistaminen Ne ovat Jumalan ilmoituksen universaalisuus ja tunne-
elaumlmaumln uskonnollinen merkitys453
2) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuo teologiseen kaumlsitykseen
jonka mukaan elaumlytyminen avaa ihmiselle Jumalan ilmoituksen
Tekstin rdquomaistelurdquo jota Drewermann edellyttaumlauml tulkintaohjeissaan
tunnetaan teologiassa mutta uutta on sen syvyyspsykologinen perustelu454 Se on
siihen asti tiedostamattomien asioiden tiedostaminen455 Teologisesti uutta on
myoumls avautumisessa tarvittavien tunteiden maumlaumlrittely syvyyspsykologisesti456
Uusi on myoumls Drewermannin syvyyspsykologiseen tulkintaan perustuva kaumlsitys
siitauml ettauml paneutumisen seurauksena syntyvaumlssauml sisaumlisyydessauml (Innerlichkeit)
ahdistava mielensisaumlltouml korvautuu pelastavilla kuvilla eli ilmoitus loumlydetaumlaumln457
Syvyyspsykologian soveltaminen tukee uudella tavalla teologista kaumlsitystauml
uskonnollisten tunteiden kokonaisvaltaisuudesta ja vaikuttavuudesta
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen
ilmoituksen avautumisesta ihmismielelle
452 Taumlstauml ks esim Lehmijoki-Gardner 2007 20 453 Tunteiden merkitystauml on eritelty esim Zijlstra 1995 236 454 rdquoJeder Leser ist nunmehr aufgefordert den jeweiligen Text von sich selbst her nachzutraumlumen und nachzuempfinden bis die gleiche Symbol die gleiche Vision aus seiner eigenen Seele hervorgehtldquohellipldquoDer Text wir zur Bruumlcke zur Vermittlung des Lesers mit sich selbstldquo TE I 384ndash85 Ohje muistuttaa myoumls keskiajalta alkaen tunnettua ruminaation eli sanan rdquomaumlrehtimisenrdquo ohjetta 455 rdquoDie Offenbarung Gottes beginnt offensichtlich nicht erst an der Stelle da bestimmte psychische Vorstellungskomplexe in das menschliche Bewuszligtsein draumlngenldquo Fruumlchten 97 456 TE I 72ndash75 TE II 57 457 rdquoDie Traumbilder neurotischer Angst kraft eines wachsenden Vertrauens durch Symbole ersetzt werden die im Leben des Einzelnenldquohellipldquo den Weg der Heilwerdung des menschlichen Daseins ausdruumlcken und ermoumlglichenldquo TE I 15ndash16
164 Drewermann korostaa tunteiden merkitystauml erityisesti subjektiivisten kuvien
loumlytaumlmiseen Raamatusta458 Kuitenkin elaumlytyminen on haumlnen mukaansa taumlrkeaumlauml
jotta myoumls arkkityyppiset kuvat avautuvat ihmismielelle Drewermannin naumlkemys
jonka mukaan elaumlytyminen heraumlttaumlauml ainoastaan rdquotoivottuja kuviardquo vaikuttaa
kuitenkin epaumlrealistiselta Haumln ei ota huomioon tiedostamattoman
mielentoiminnan luonnetta ihmisten yksiloumlllistauml kokemustaustaa eikauml
elaumlytymiseen vaikuttavia tilannetekijoumlitauml Haumlnen teoksissaan esittaumlmauml
syvyyspsykologinen tulkinta on naumlistauml syistauml haumlnen oman persoonansa vaumlrittaumlmaumlauml
hermeneutiikkaa459 On syytauml kysyauml miksei syvyyspsykologinen raamatuntulkinta
riitauml haumlnen mukaansa avaamaan Raamatun sisaumlltoumlauml Miksi tarvitaan erilaisille
haumlirioumltekijoumlille altista sisaumlisyyttauml Tekstin rdquomaistelemisenrdquo eli ruminaation
menetelmauml on tunnettu jo keskiajalla Se myoumls tuottanee tietyn perinteen
puitteissa toteutettuna ja ohjattuna kyseisen perinteen mukaisia tuloksia Sen
sijaan Drewermannin naumlkemys jonka mukaan kuka tahansa pystyy Raamattua
maistelemalla heraumlttaumlmaumlaumln mielestaumlaumln juuri rdquooikeatrdquo kuvat on psykologisen
tietaumlmyksen vastainen ja teologisesti utopistinen
Drewermannin syvyyspsykologian soveltamiseen perustuva kaumlsitys
ilmoituksen vastaanottamisen sisaumlisistauml esteistauml ja ilmoituksen asteittaisesta
tajuamisesta460 on sen sijaan ihmismielen toimintaa koskevan psykologisen
kaumlsityksen mukainen Sekauml teologiassa ettauml psykologiassa tunnetaan tosin
tapauksia joissa ihmiset kokevat suhtautumisensa Raamatun ilmoitukseen
muuttuneen yhdessauml hetkessauml Monet mielensisaumliset tapahtumat kuten aumlkillistauml
kokemusta edeltaumlvaumlt vaiheet jaumlaumlvaumlt kuitenkin tavallisesti tiedostamatta461
Syvyyspsykologian soveltaminen on siis auttanut tulkitsemaan eraumlitauml puolia
ilmoituksen avautumisesta teologiaa rikastuttavalla tavalla
Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksen avautumista yhdistyy kuitenkin
huonosti haumlnen kaumlsitykseensauml jonka mukaan raamatuntulkinnan tehtaumlvaumlnauml on
poistaa ahdistus ja synnyttaumlauml usko Haumln nimittaumlin vaumlittaumlauml oikeanlaisen sisaumlisen
458 rdquoFuumlhrt zu ihnen die zu allen Zeiten gleichbleibende Bruumlcke des menschlichen GefuumlhlsldquohellipldquoGefuumlhleldquohellipldquogehoumlren dem individuellen Ich zuldquo TE I 437 459 Myoumls Raguse huomauttaa taumlstauml Raguse 1993 252 460 rdquoTiefenpsychologisch wird manldquohellipldquo ein Abbild unseres eigenen Wesens erblicken duumlrfen eine Verkoumlrperung der Gestalt in der wir selber uns begegnen auf dem Wege unsere Reifung und Vollendungldquohellipldquowozu wir eigentlich berufen sindldquo Name 48rdquoSich auszudenken wie ein solcher lebensrettender Neuanfang eingeleitet werden koumlnnte vermag kein Mensch Der eigene Verstand der eigene Wille sind esldquohellipldquofuumlr sie ist solch ein neues ein kindliches Dasein von vornherein undankbarldquo TE I 506 461 Ks esim Nummenmaa 2010 39ndash55 erit Nummenmaa 2010 41
165
paneutumisen johtavan luomisilmoituksen avautumiseen mutta uskon syntymisen
vaativan lisaumlksi historiassa elaumlneen Jeesus Nasaretilaisen vaikutuksen462 Haumln
kaumlsittelee raamatuntulkintaa ja uskon syntymistauml irrallaan toisistaan vaikka uskon
synnyttaumlminen on haumlnen mukaansa raamatuntulkinnan ainoa tehtaumlvauml463 Haumlnen
kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta elaumlytymaumlllauml vahvistaa teologista kaumlsitystauml
siitauml ettauml uskonnollisten kokemusten psyykkinen tausta jaumlauml usein tiedostamatta
Muuten haumlnen kaumlsityksensauml ilmoituksen avautumisesta on teologisesti
viimeistelemaumltoumln
3) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen
raamatuntulkintamenetelmaumlaumln
Drewermannin tulkinta on syvyyspsykologiaa soveltavaa teologista
hermeneutiikkaa jossa on teologisesti uutta sekauml syvyyspsykologian soveltamisen
edellyttaumlminen ettauml sen perusteleminen kaumlsityksellauml ihmisen mielentoiminnasta
Raamattua on sen mukaan tulkittava syvyyspsykologisesti koska vain siten
paumlaumlstaumlaumln tutustumaan ihmisen mieleen ja opitaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln uskonnollisen
perinteen ajattomuutta464 Perusteluna on Drewermannin kaumlsitys jonka mukaan
Raamatun ilmoitus on alkuaan ihmismielestauml loumlytyvaumlauml Jumalan ilmoitusta465
Syvyyspsykologisesti kaumlsitys tukeutuu syvyyspsykologisen hermeneutiikan
peruslauseeseen jonka mukaan tulkinnan on paljastettava tekstin kirjoittajien
intuitiivinen tieto466 Raamatun kirjoittajien tiedostamaton tieto Jumalan
ilmoituksesta loumlytyisi taumlmaumln mukaan syvyyspsykologisen tulkinnan avulla
Perustelu ei rakennu kuitenkaan pelkaumlstaumlaumln syvyyspsykologian varaan sillauml
ihmisen sisimmaumlstauml loumlytyvaumln nimeaumlminen Jumalan ilmoitukseksi on teologinen
462 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszlig indem zur Uumlberwindung zentraler Formen des Angsterlebens notwendig die Begegnung mit einer anderen Person gehoumlrtldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 463 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquohelliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 464 rdquoDie Tiefenpsychologie sich zu einem geeigneten Instrument herangebildet um in den Tiefenschichten der menschlichen Psyche vorzudringenldquohellipldquowies sie selbst den Weg zum Verstaumlndnis auch der eigentuumlmlichen Zeitlosigkeit der religioumlsen Uumlberlieferungenldquo TE I 15 465 rdquoWas ist acuteOffenbarungacuteldquohellipldquoOffenbarung ist religionspsychologischldquohellipldquodas Auftauchen einer Grundgestalt des Unbewuszligtenldquo GF I 256 466 Oeming 1995 197
166
vaumlite467 Syvyyspsykologian soveltaminen lisaumlauml niin ollen teologiseen
hermeneutiikkaan ulottuvuuden siitauml tulee ihmismielen tulkintaa
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella
raamatuntulkintaan
Eri syvyyspsykologisten suuntausten soveltaminen tekee vaikeaksi
maumlaumlritellauml Drewermannin syvyyspsykologisen tulkinnan merkitystauml Eri metodien
kuten Jungiin tai Freudiin tukeutuvien valinnan perusteluna on naumlet haumlnen
henkiloumlkohtainen naumlkemyksensauml kunkin metodin soveltuvuudesta yksittaumlisen
raamatuntekstin tulkintaan468 Se on teologinen perustelu Menettely ei sovi
poikkitieteellisen tulkinnan normiksi mutta se tuo esiin eri syvyyspsykologisten
suuntausten soveltuvuuden teologisen tulkinnan kumppaniksi Teologista
merkitystauml on kuitenkin sen osoittamisella ettauml syvyyspsykologian eri suuntaukset
voivat tuottaa erilaisia naumlkoumlkulmia raamatuntulkintaan
Syvyyspsykologian soveltamisella voi toiseksi olla teologiselta
merkitykseltaumlaumln vastakkaisia vaikutuksia raamatuntulkintaan Se voi sekauml tukea
Raamatun teologista sisaumlltoumlauml ettauml altistaa yhdistaumlmaumlaumln siihen sellaisia naumlkemyksiauml
joita ei voi mitenkaumlaumln perustella teologisesti Drewermannin syvyyspsykologiaa
soveltava ahdistuskaumlsitys esimerkiksi tukee siten yhtaumlaumlltauml teologista kaumlsitystauml
ihmisen kokemusmaailmasta Toisaalta se voi kuitenkin johtaa kristillisestauml
naumlkoumlkulmasta liian heikkoon syntikaumlsitykseen jossa kielletaumlaumln teologinen kaumlsitys
synnin totaalisuudesta Jos ihmistauml esimerkiksi pidetaumlaumln Jumalan edessauml syyllisenauml
ainoastaan siihen ettauml haumln antaa periksi ahdistukselleen469 selitetaumlaumln synti
yritykseksi vapautua ahdistavasta olosta470 Syvyyspsykologian soveltaminen
johtaa taumllloumlin vaikeasti hyvaumlksyttaumlvaumlaumln teologiseen ihmiskaumlsitykseen
Syvyyspsykologian soveltaminen synnyttaumlauml merkityksellistauml teologista
raamatuntulkintaa vain siinauml tapauksessa ettauml syvyyspsykologiaa sovelletaan
467 rdquoBiblische Autorenldquohellipldquomit den Symbolen in denen sie Urzeit und Endzeit beschreiben unendlich viel mehr gesagt haben als sie subjektiv reflex wissen konntenrdquo TE I 219 468 rdquoAlle drei Methode als einander komplementaumlre Verfahren unter den eingebuumlrgerten Begriffen Psychoanalyse und Tiefenpsychologie zusammenzufassen wofern man ihre methodischen Unterschiede recht beachtet und je nach Text und Aufgabe in unterschiedlicher Weise zu handeln verstehtldquo TE I 155 469 rdquoVor Gott ist es Suumlnde verzweifelt zu sein Vor Gott ist der Mensch schuldig an seiner Verzweiflungldquohellipldquoaber es ist die Schuld des Menschen die Angst bis dahin kommen zu lassen daszlig man nur noch wie hypnotisiert in den Abgrund starren kannldquo SB III 545 470 Knop 2007 106 109 121ndash22
167
riittaumlvaumln kattavasti Drewermannin tulkinta ei taumlytauml kaikilta osin taumltauml ehtoa471
Syvyyspsykologian soveltaminen ei esimerkiksi ole asianmukaista haumlnen
luomissaan pelastavan kuvan (das Bild von Erloumlsung) ja pelastavan naumlyn (die
Vision von Erloumlsung) kaumlsitteissauml Jaumlttaumlaumlhaumln Drewermann miltei kokonaan
huomiotta Jungin naumlkemyksen arkkityyppisten kuvien ambivalenttisuudesta ja
keskittyy tulkinnoissaan kuvien uskonnollisesti ja psyykkisesti myoumlnteiseen
vapauttavaan merkitykseen472 Myoumls subjektiiviset kuvat ovat psykologisen
kaumlsityksen mukaan vastaavalla tavalla alttiita taumlysin vastakkaisillekin tulkinnoille
Myoumls haumlnen Jungin arkkityyppiteoriaa ja kaikille ihmisille ominaista
subjektiivisuutta soveltaen kehittaumlmaumlnsauml luomisilmoituksen kaumlsite rakentuu
omintakeisen syvyyspsykologisen tulkinnan varaan Drewermann on siten luonut
syvyyspsykologiaa soveltamalla uusia teologisia kaumlsitteitauml jotka soveltuvat
teologiseen kaumlyttoumloumln jos hyvaumlksytaumlaumln haumlnen Jungia mukailevaan tulkintaansa
perustuva kaumlsitys Raamatun kuvien jumalallisesta alkuperaumlstauml ja hylaumltaumlaumln Jungin
kaumlsitys kuvien ambivalenttisuudesta
Syvyyspsykologian soveltaminen on kuitenkin antanut uutta sisaumlltoumlauml siihen
miten uskon ajatellaan vaikuttavan ihmisen elaumlmaumlaumln Onhan Jumalan loumlytaumlmisen
lisaumlksi tavoitteena minuuden loumlytaumlminen teologisesti tulkitun luomisilmoituksen
vaumllityksellauml Myoumls Drewermannin syvyyspsykologiaa soveltaen laatimat
raamatuntulkinnan saumlaumlnnoumlt ovat ohjanneet korostamaan Raamatun kuvien kykyauml
vaikuttaa joka suhteessa parantavasti ihmisen elaumlmaumlaumln Vaikka naumlihin tavoitteisiin
sisaumlltyvaumlt osatavoitteet eivaumlt naumly jokaisessa yksittaumlisessauml tulkintakokonaisuudessa
ne tulevat naumlkyviin kun Drewermannin tulkintoja tarkastellaan laajemmin473
Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on asettanut teologiselle
hermeneutiikalle sellaisen monitieteisen tavoitteen jonka omaksumalla teologia
voi lisaumltauml myoumls perussisaumlltoumlnaumlaumln olevan uskonnollisen todellisuuden
ymmaumlrtaumlmistauml
471 Esim Raguse arvioi ettei Drewermannin hermeneutiikkaa ole sen enempaumlauml psykoanalyyttistauml kuin Jungin analyyttisen psykologian tulkintaa Raguse 1993 253 472 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esldquohellipldquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 473Luvussa 35 esillauml olleissa tulkinnoissa Drewermann ainoastaan viittaa epaumlsuorasti ahdistuksesta vapautumiseen joka puolestaan on eraumliden muiden tulkintojen paumlaumlasiana Esim Gerasan riivatun paranemisen tulkinnassa (TE II 247ndash77) jota kaumlsitellaumlaumln luvussa 45 perustelemaan Drewermannin naumlkemystauml ahdistuksesta vapautumisesta ja uskon syntymisestauml
168 Syvyyspsykologinen tulkinnan soveltuvuudella teologian kumppaniksi on
kuitenkin rajoituksensa Drewermann kyllauml uskoo erityisesti analyyttisen
psykologian mahdollisuuksiin tulkita uskonnollisen kielen symbolisuutta mutta
unohtaa ettauml Jungin teoria kollektiivisesta tiedostamattomasta tarjoaa vain yhden
selityksen ihmisten uskonnollisuudelle Se on selitettaumlvissauml muutenkin474
Syvyyspsykologialta ei voi ihmismielen toiminnasta tunnettavan tiedon valossa
vaatia Raamatun ilmoituksen kaikki ulottuvuudet tavoittavaa tulkintaa
Drewermann ilmeisesti odottaa siltauml liikaa ajatellessaan ettauml sen avulla paumlaumlstaumlaumln
aikanaan ymmaumlrtaumlmaumlaumln olemisen salaisuutta (die Chiffren des Daseins) entistauml
syvaumlllisemmin475 Syvyyspsykologiaa soveltamalla haumln on kuitenkin osoittanut
ettauml on loumlydettaumlvissauml uusia vastauksia siihen miten Raamattu synnyttaumlauml ihmisessauml
uskon
4) Mitauml uutta syvyyspsykologian soveltaminen tuottaa teologiseen
kaumlsitykseen Raamatun ilmoituksen sisaumllloumlstauml
Drewermann lisaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla Raamatun keskeiseksi
sisaumllloumlksi sen yksiloumlpsykologisen merkityksen Ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on haumlnen
mukaansa Jumalan loumlytaumlmisen lisaumlksi minuuden loumlytaumlminen Minuuden
loumlytaumlmisen (Selbstfindung) haumln on omaksunut tulkinnan teemaksi Jungilta476
mutta haumln kaumlyttaumlauml minuuden loumlytaumlmisen -kaumlsitettauml myoumls Kierkegaardin sille
antamassa merkityksessauml477 Haumlnen syvyyspsykologinen tulkintansa niveltyy
useimmiten saumattomasti teologiseen tulkintaan kuten Mariaan ilmestys -
kertomuksen (Luuk1 26ndash38) tulkinnassa478 Tulkinta taumlydentaumlauml
474 Kognitiivisen uskontotieteen ja evoluutiobiologian piirissauml esitetyt kaumlsitykset uskontojen synnystauml ovat nykyaumlaumln eniten esillauml 475 TE II 789 476 rdquoGottfindung und Selbstfindung verhalten sichldquohellipldquozueinander wie Grund und Folge wie Wesensursprung und Erscheinungldquo TE II 245rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt aufldquoJung 1963 GW 11 sect 231 477 rdquoacuteSelbstfindungacute meint dabei die Erloumlsung von der Ichhaftigkeit und Bewuszligtseinseinseitigkeit zugunsten einer erweiterten Persoumlnlichkeit die mit eigenen Unbewuszligten verbunden ist und darin an der wahren Natur aller Menschen Teil hatldquo TE I 378 rdquoKierkegaard meinte der Mensch koumlnne nur dann ein Selbst werden wenn er imstande sei sich selbst als ein geistiges Wesen in seiner Geschoumlpflichkeit zu akzeptierenldquohellipldquoDer Mensch hat um ein Selbst zu werden die Aufgabe das Endliche und das Unendliche gleichermaszligen zu setzenldquo PM I 133 478 rdquoPsychologisch betrachtet steht das archetypische Symbol des goumlttlichen Kindes fuumlr eben diese Bereiche der menschlichen Seele die spontan ins Bewuszligtsein draumlngenldquo Name 54 rdquoImmer steht das Symbol des ldquo Kindesldquo in der Sprache der Mythen Maumlrchen und Traumlume fuumlr die im Grunde religioumlse Erlaubnis das Leben noch einmal von vorn beginnen zu koumlnnenldquo Name 53 ldquo Dieser Archetypus des acute Kindgottesacute istldquohellipldquoin innigster Vermischung mit allen anderen mythologischen Aspekten des Kindmotivesldquo Jung 1976a GW 91 sect 268
169
syvyyspsykologisesti haumlnen teologisesti keskeisimpaumlnauml pitaumlmaumlaumlnsauml kaumlsitystauml
ilmoituksen merkityksestauml
Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian tukeutuvalla vaumlitteellauml
jonka mukaan Raamatun ilmoituksen sisaumlltoumlnauml on Jumalan loumlytaumlminen ja
minuuden loumlytaumlminen
Minuuden ja Jumalan loumlytaumlmiseksi rajattu ilmoitussisaumlltouml on teologisesti
kapea Siihen sisaumlltyy vain osa siitauml mitauml teologiassa pidetaumlaumln Raamatun
sisaumlltoumlnauml Siitauml esimerkiksi puuttuu kokonaan teologinen kaumlsitys evankeliumin
rinnalle kuuluvasta Jumalan laista479 Minuuden loumlytaumlmisen maumlaumlritteleminen
Raamatun keskeiseksi sanomaksi syrjaumlyttaumlauml esimerkiksi laumlhimmaumlisenrakkauden ja
seurakunnan yhteisyyden naumlkoumlkulman Teologisesti uusinta ja arvokkainta siinauml
on ilmoituksen tulkitseminen sen henkiloumlkohtaisesta merkityksestauml kaumlsin
Syvyyspsykologiaa soveltamalla Drewermann on tuonut esiin teologisesta
raamatuntulkinnasta usein unohtuneen naumlkemyksen Raamatun ilmoituksen
merkityksestauml yksiloumln sisaumliselle kehitykselle
Syvyyspsykologia on Drewermannin tulkinnoissa keskeinen ilmoituksen
avaaja Sen soveltaminen haumlnelle ominaisella tavalla vaikuttaa ratkaisevasti myoumls
siihen miten haumln tulkitsee uskon syntymistauml Se miten ihminen vapautuu
ahdistuksestaan ja loumlytaumlauml minuutensa sekauml Jumalan on seuraavan luvun aiheena
4 Uskon syntyminen
Taumlssauml luvussa selvitaumln miten usko syntyy Drewermannin mukaan
ihmismielessauml miltauml osin haumlnen kaumlsityksensauml perustuu syvyyspsykologiseen
tulkintaan ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys
Luvussa 41 analysoin haumlnen uskon syntymiselle esittaumlmiaumlaumln antropologisia
perusteluja Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml niistauml ovat
syvyyspsykologisia Luvussa 42 analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln luomisilmoituksen
kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen
479 Drewermann johtaa teologisen etiikkansa syvyyspsykologisesta ihmiskaumlsityksestaumlaumln Eniten haumln korostaa yksiloumln vapautta auktoriteeteista
170
miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti Luvussa 43 analysoin
Drewermannin kaumlsitystauml uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista
kiinnittaumlen erityistauml huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan merkitykseen siinauml
Luvussa 44 analysoin vastaavalla tavalla haumlnen kaumlsitystaumlaumln Jeesus Nasaretilaisen
vaikutuksesta uskon syntymiseen Luvussa 45 analysoin Drewermannin kaumlsitystauml
uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml Kiinnitaumln erityistauml huomiota
siihen miltauml osin se perustuu syvyyspsykologiseen tulkintaan Luvussa 46
osoitan kokoavasti mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla
kaumlsitykseen uskon syntymisen ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on
syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys
41 Uskon syntymisen antropologinen perustelu
Ahdistus erottaa Drewermannin mukaan jokaisen haumlnen alkuperaumlisestauml
yhteydestaumlaumln Jumalaan Kaikki kuitenkin kaipaavat Jumalaa Ihmiset tarvitsevat
Vastapaumlaumltaumlaumln (Gegenuumlber) olevaa vapautuakseen eksistentiaalisesta
perikadosta480 Drewermann myoumls korostaa Kierkegaardin tavoin ettauml
ahdistukseen sisaumlltyy uskon mahdollisuus481 Taumlssauml alaluvussa selvitaumln mitauml
edellytyksiauml ihmisillauml on haumlnen mukaansa uskoa ja miten haumln perustelee
kaumlsitystaumlaumln Kiinnitaumln erityistauml huomiota siihen mitkauml perustelut ovat
syvyyspsykologisia Ensimmaumliseksi analysoin Drewermannin kaumlsitystauml ihmisten
yleisistauml edellytyksistauml muodostaa uskonsuhde Jumalaan Toiseksi analysoin
haumlnen kaumlsitystaumlaumln ahdistuksen vaikutuksesta Jumala-yhteyden syntymiseen
Kolmanneksi analysoin haumlnen kaumlsitystaumlaumln inhimillisen elaumlytymiskyvyn
vaikutuksesta uskon syntymiseen
Ihmisillauml on Drewermannin mukaan luonnostaan hyvaumlt edellytykset uskon
loumlytaumlmiseen Jokaisessa on ensiksikin jaumlljellauml alkuperaumlistauml viattomuutta Ahdistus
tuntuu raskaalta juuri siksi ettauml synti on ihmisluonnon vastaista Ahdistus ei
haumlnen mukaansa erota Jumalasta siten kuin protestantit ajattelevat synnin
erottavan Kierkegaardin kaumlsitystauml ihmisen taumlydellisestauml turmeltuneisuudesta
480 ldquoGerade wegen der radikalen Einsamkeit des Menschen im Kosmos also bedarf es unbedingt eines Gegenuumlbers das uns mit seiner Gegenwart uumlber den Abgrund unserer Existenz hinweghebtldquo GF I 247 481 rdquoDies ist die Chance der Angst daszlig der Mensch in ihr Gott begegnetldquohellipldquoEs ist also moumlglich daszlig die Angst die notwendig zum Menschen gehoumlrt nicht zur Verzweiflung sondern zum Glauben fuumlhrtldquo SB III 546ndash47 Vrt Kierkegaard 1964192
171
Drewermann ei hyvaumlksy482 Haumln ajattelee katolisen kirkon opetuksen mukaisesti
ettauml ihmisen luontaiset kyvyt voivat johtaa haumlnet Jumala-suhteeseen483 Haumlnen
mukaansa luomisilmoituksen kuviin suhtautumisessa on kyseessauml sama valinta
jonka eteen Pietari joutui Jeesuksen kehottaessa haumlntauml tulemaan luokseen vettauml
pitkin On luotettava kuvien totuuteen joka vapauttaa ahdistuksesta484
Drewermann vaumlittaumlauml ettauml uskomisen tekee mahdolliseksi ihmisluonnon
alkuperaumlinen viattomuus Sitauml haumln ei kuitenkaan mainitse nimetessaumlaumln Jumalan
ilmoituksen liittymaumlkohtia (Anknuumlpfungspunkte der Botschaft Gottes)
ihmismieleen485 Perustelu on teologinen
Ihmisten luonnollinen Jumalaan uskomisen kyky perustuu Drewermannin
mukaan syvyyspsykologisesti kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisiin
kuviin 486 Ne ovat uskomisen edellytyksiauml kahdessa mielessauml Ne ovat sekauml
Jumalan ihmismieleen istuttamaa ikuista totuutta ettauml Jumalan kosketuskohta
ihmisessauml Kristuksen kuva on niiden joukossa erityisasemassa Haumln vaumlittaumlauml ettauml
yloumlsnousseeseen (Kristukseen) on mahdollista uskoa siksi ettauml ihmisellauml on
itsessaumlaumln haumlnen kuvansa Kristus kohtaa meidaumlt rdquoulkopuolisenardquo koska haumln elaumlauml
meissauml aumlaumlrimmaumlisen syvaumlllauml kuvien objektiivisessa teologisessa totuudessa487
Perustelussaan Drewermann naumlyttaumlisi tukeutuvan keskiajan mystiikan kaumlsitykseen
Kristuksen syntymisestauml ihmisen sieluun 488 Haumlnen perustelunsa eroaa kuitenkin
siitauml Esimerkiksi mestari Eckhartin mukaan Kristus naumlet syntyy sielussa kun
ihminen palaa Jumalan yhteyteen489 Ihmisellauml ei kuitenkaan haumlnen mukaansa ole
482 ldquoLediglich die protestantische Identifikation der Suumlnde mit der menschlichen Natur die sich in Kierkegaards leidenschaftlicher Entgegensetzung von Gott und Mensch ausspricht haben wie nicht uumlbernehmen koumlnnen Der Mensch waumlre nicht wie wir von Kierkegaard gelernt haben ein in der Suumlnde Verzweifelter wenn er nicht auch und gerade in der Suumlnde im Widerspruch zu seiner eigenen Natur stuumlndeldquo SB III 582 483 Vrt Katolisen kirkon katekismus sect 35 484 ldquoIn religioumlser Betrachtung genuumlgt es nicht die Schoumlnheit eines Bildesldquohellipldquo religioumls geht es um die unausweichliche Verbindlichkeit seiner Wahrheit und sie entscheidet sich in der Macht die es besitzt den Menschen uumlber den Abgrund seiner Angst hinwegzusetzen und ihn mit Vertrauen zu erfuumlllenldquohellipldquoKein Bild der Bibel ist in diesem Sinne sprechender als die die Erzaumlhlungldquohellipldquovom Seewandel des Petrusldquo Matt 1422ndash32 TE II 29ndash31 485 TE II 34ndash35 Drewermann mainitsee ainoastaan ahdistuksen ja kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppiset kuvat 486 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute hingegen besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 487 ldquoTheologisch aber wird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine acuteobjektiveacute Wahrheit zutraut denn eben darin bestand das Vertrauen das Jesus uns lehrte daszlig Gott uns nicht Formen der Sehnsucht und Hoffnung ins Herz gelegt hat die nicht in Wahrheit auch stimmen Wir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 488 Ueda 1965 27 viite 6 Mustonen 2011 44ndash45 489 Ueda 1965 87ndash89
172
sielussaan erityistauml Kristuksen kuvaa vaan ihmissielu on kokonaisuudessaan
Jumalan kuva Taumlllauml Eckhart tarkoittaa sitauml ettauml ihmisen sielu on luotu Jumalan
kuvaksi toisin kuin elaumlinten490 Kristus voi haumlnen mukaansa syntyauml ihmissieluun
sen erityislaatuisen sielunpohjan ansiosta491 Drewermannin mukaan ihmisellauml
taas on sisaumlinen Kristuksen kuva ja sen vuoksi aina valmius Jumalan yhteyteen
Haumln perustelee uskon syntymistauml omalla syvyyspsykologisella tulkinnallaan
Jumalan ihmismieleen istuttamasta luomisilmoituksesta492
Sisimmaumlstauml loumlytyvaumlt arkkityyppiset kuvat auttavat Drewermannin mukaan
kuitenkin uskomaan vain oikein tulkittuina On otettava huomioon kuvien
ambivalenttisuus Ne on integroitava mieleen niin ettauml minauml johtaa integraatiota
Silloin ne palvelevat persoonallisuuden kehitystauml (Personwerdung)493 Ne ovat
siten uskon syntymisen antropologisena perustana vain pelastaviksi kuviksi
tulkittuina Arkkityyppinen luomisilmoitus voidaan tulkita myoumls vaumlaumlrin
Drewermannin kuvakaumlsitys muistuttaa kriitikkojen mielestauml gnostilaista
itsensauml pelastamista Gnostikko nimittaumlin etsii pelastusta sisaumlltaumlaumln494 Drewermann
torjuu syytoumlksen maumlaumlrittelemaumlllauml ettauml gnostilaisessa sisaumlisyydessauml ihmisen minauml
(Ich) on vaarassa upota tiedostamattomaan495 Kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppisen sisaumllloumln integroinnissa minauml sen sijaan pysyy psyykkisen
tapahtumisen johdossa496 Drewermann ajattelee kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppisten kuvien olevan luomisilmoitusta joka on ihmisen tietoisen minaumln
kaumlytoumlssauml Ne ovat ilmoitusta vastaanottavan ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolista
ilmoitusta vaikka loumlytyvaumltkin haumlnen sisimmaumlstaumlaumln Luomisilmoituskaumlsitys ottaa
Drewermannin mukaan huomioon sekauml Jungin kaumlsityksen minaumln ja kollektiivisen
490 Ueda 1965 51 491 Ueda1965 55 63 Varsinaisesti sen on Eckhartin mukaan kuitenkin mahdollista siksi ettauml kolmiyhteinen Jumala on Poikana syntynyt ihmiseksi ja voi siksi syntyauml jokaiseen ihmiseen Ihmiseltauml se lisaumlksi edellyttaumlauml haumlnen mukaansa omasta minaumlstauml luopumista ja luotuisuudesta vapautumista johon auttaa esimerkiksi hyveiden harjoittaminen jumalallisten asioiden meditointi ja askeesi Ueda 1965 27 37ndash40 55 63 492 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 rdquoSie (die Psyche) schafft Symbole deren Grundlage der unbewuszligte Archetypus istldquo Jung 1973 GW 5 sect 344 493 GF I 406ndash07 494 Dassmann 1992 52 495 rdquoDie acutegnostischeacute Innerlichkeit aber steht in Gefahr das Ich im Meer des Unbewuszligten versinken zu lassenldquo GF I 406 496 rdquoHier wie dort hilft nichts anderes als die Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen undldquohelliprdquodie Vergangenheit in die eigene Persoumlnlichkeit zu integrierenldquo GF I 417
173
tiedostamattoman suhteesta ettauml teologisen kaumlsityksen tasapainoisesta uskosta497
Haumln ei ota puolustautumisessaan huomioon sitauml ettauml Raamatun tekstisisaumllloumln
torjumista ja Jungin kaumlsityksiin sitoutumista voidaan pitaumlauml gnosiksena
Ihmisen alkuperaumlinen viattomuus ja haumlnen mielestaumlaumln loumlytyvaumlt
arkkityyppiset kuvat mahdollistavat siis Drewermannin mukaan uskon
syntymisen Siihen tarvitaan kuitenkin myoumls ahdistusta Se on kolmas ja haumlnen
mukaansa ihmisen taumlrkein liittymaumlkohta Jumalan ilmoitukseen Pelastumisen
(Heilung) tekee ymmaumlrrettaumlvaumlksi vain ahdistus498 Ahdistuksen aiheuttama synti ja
syyllisyydentunto nimittaumlin kasvattavat seinaumln ihmisen ja Jumalan vaumllille499
Ihminen pelkaumlauml kuolemanrangaistusta koska sama Jumala on sekauml tuomari ettauml
rankaisija500 Kierkegaardilla on Drewermannin mukaan kuitenkin ratkaisu taumlhaumln
tilanteeseen epaumltoivoiset voivat loumlytaumlauml maallisen olemisensa ja taivaallisen
kutsumuksensa synteesin501 Olemassaolostaan syyllisyyttauml tunteva kokee silloin
olevansa Jumalan hyvaumlksymauml koska Jumala on hyvaumlksynyt haumlnen
olemassaolonsa jo ennakolta502 Uskon syntymiseen vaikuttava ahdistus on
Drewermannin mukaan ensiksikin eksistentiaalista ahdistusta jota haumln tulkitsee
teologisesti Kun uskon syntymiseen tarvitaan monien mystikkojen kuten
Eckhartin mukaan hyveitten harjoittamista jumalallisten asioiden meditointia ja
askeesia riittaumlauml Drewermannin mukaan ahdistuksen kokeminen503
Ahdistuksen eksistentiaalisuudessa on Drewermannin mukaan useita
ulottuvuuksia Niistauml ensimmaumlinen on tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne
ihminen tajuaa ettei haumln loumlydauml fyysisyydestaumlaumln lopullista turvaa Tietoisuus tekee
lopun yrityksestauml perustaa olemisensa aumlaumlrellisten asioiden varaan ja avaa ihmisen
497 rdquoUnter acuteIchacute verstehe ich einen Komplex von Vorstellungen der mir das Zentrum meines Bewuszligtseinsfeldes ausmachtldquo Jung 1960a GW 6 sect 810rdquoDie Bilder des Unbewuszligten heraufzuholen sie bewuszligt zu machen und daraus Symbole fuumlr ein freieres undldquohellipldquoLeben in der Gegenwart zu gewinnenldquo GF I 417 498 ldquoWunder der Heilungldquohellipldquosich als goumlttlich nur verstehen lassen im Gegenuumlber der menschlichen AngstldquoldquoProblematik des menschlichen Daseins auf die Angstldquohellipldquodie der Religion von alters her eigentuumlmlich ist und in der Gegenwart wieder zu ihrem eigensten Anliegen gemacht werden muumlsste Dies waumlre ohne Zweifel der erste und wichtigste acuteAnknuumlpfungspunktacute der Botschaft Gottes in der menschlichen Seeleldquo TE II 34 499 SB I 78ndash80 500 SB I 84ndash85 501 ldquoAber ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaard die Bewegung der Transzendenzldquohellipldquoistldquohellipldquodaszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquoes ist moumlglich daszlig der Mensch indem er in der Angst einer unendlichen Bestimmung inne wird nicht nur die endlichen Dinge der Welt entschwinden sieht und spuumlrtldquo hellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 Taumlssauml viitataan luvussa 23 kaumlsiteltyihin epaumltoivon muotoihin 502 ldquoDie Erfahrung daszlig ich mich bejahen kann weil Gott mein Dasein im voraus bejaht hatldquoSB III 546 503 Ueda 1965 73ndash76
174
eteen aumlaumlrettoumlmaumln504 Drewermann ei hyvaumlksy Sartren ajatusta jonka mukaan
ahdistukseen sisaumlltyvauml ei-olemisen kokemus (Fluchtbewegung aus dem Nichts in
Nichts) johtaa entistauml suurempaan tyhjyyden kokemukseen Haumln tarttuu sen sijaan
Kierkegaardin naumlkemykseen jonka mukaan ahdistus pikemminkin ajaa
turvautumaan Jumalaan Ihminen voi toumlrmaumltauml aumlaumlrettoumlmaumlssauml tyhjyydessaumlaumln
vapauteen joka ei ole haumlnen omaansa Naumlin haumln loumlytaumlauml aumlaumlrettoumlmaumln merkityksensauml
aumlaumlrettoumlmaumln Jumalan yhteydessauml505 Ei-olemisensa (Nichtigkeit) tajuava kyllauml
pyrkii itse korjaamaan tilanteensa ja torjumaan Jumalan elaumlmaumlstaumlaumln mutta
ahdistuksen pakeneminen aikaansaa yhauml pahemman ahdistuksen506 Esimerkiksi
neljauml eksistentiaalisen epaumltoivon muotoa joita Drewermann kuvaa Kierkegaardiin
tukeutuen ilmentaumlvaumlt haumlnen mukaansa sellaista pyrkimystauml vapautua
ahdistuksesta joka johtaa vain suurempaan epaumltoivoon507
Myoumls tietoisuus kuolevaisuudesta ajaa Drewermannin mukaan etsimaumlaumln
poispaumlaumlsyauml ahdistuksesta Olennaisinta ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole
kuoleman lopullisuus ja sen muille antama mahdollisuus maumlaumlritellauml vainajan
elaumlmaumln merkitys kuten Sartre ajattelee508 Drewermann ajattelee kuoleman
ahdistavuuden johtuvan siitauml ettauml Toinen eli Jumala paumlaumlsee silloin maumlaumlrittelemaumlaumln
elaumlmaumlmme merkityksen Kuolema vain vahvistaa sen ettei ilman Jumalaa
elettaumlvaumlllauml elaumlmaumlllauml ole mitaumlaumln merkitystauml509 Drewermann ajattelee ettauml ihmisillauml
on kyky tai suorastaan pakko loumlytaumlauml ratkaisu kokemiinsa ahdistuksiin He naumlet
504 ldquoAngst im wesentlichen darin besteht daszlig ein Mensch seiner irdischen Existenz inne wird und begreift daszlig es eine endguumlltige Sicherung unter den biologisch gegebenen Voraussetzungen nicht geben kann Das Bewusstsein bricht den gesamten Rahmen der endlichen Daseinssicherungen auf und oumlffnet ein Feld der Unendlichkeit Gespraumlche 30 505 ldquoEs ist nun ganz entscheidend daszlig fuumlr Kierkegaardldquohellipldquodieser aumlngstigende Schritt uumlber alles Endliche hinaus nicht ein Griff in die unendliche Leere istldquohellipldquosondern daszlig der Mensch im Unendlichen auf eine Freiheit stoszligen kann die nicht er selbst istldquohellipldquosondern daszlig er im Unendlichen Gott findetldquo SB III 546 506 rdquoEs ist also moumlglichldquohellipldquodaszlig der Mensch in der Entdeckung seiner Nichtigkeitldquohellipldquoin eine solche Angst verfaumlllt daszlig er gar keine andere Moumlglichkeit mehr sieht als das Loch seines Daseins selbst zu stopfen daszlig es also buchstaumlblich so geht wie Gn 3 1ndash7 daszlig in der Angst Gott wie ferngeruumlcktldquohellipldquoerscheinen muszligldquohellipldquoVerzweifelt versucht der Mensch jetzt die Ruumlckkehr der Angst zu verhindern und je mehr ihn die Angst seiner leeren Freiheit bedroht desto mehr graumlbt er sich in die Sklaverei der Suumlnde einldquo SB III 547 507 Vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivoa ja aumlaumlrettoumlmyyden epaumltoivoa kokevien ahdistus voi olla pakonomaista tai yli voimien kaumlyvaumlauml Aumlaumlrellisyyden ja mahdollisuuden epaumltoivon vaivaamat puolestaan torjuvat ahdistuksensa vaikkakin eriasteisesti ks luku 23 508 SB III 248 509 rdquoDer Andere durch meinen Tod eine schrankenlose Verfuumlgungsgewalt uumlber den Sinn meines Lebens erhaumllt und somit die Entfremdung meines Daseins durch das Auftreten des Anderen im Tod endguumlltig wirdldquohellipldquoIm Tod wird dann nur noch bestaumltigt was das Dasein ohne Gott prinzipiell sein muszlig nichtsldquo SB III 250ndash51
175
ymmaumlrtaumlvaumlt ettauml heidaumln kohtalonaan maanpaumlaumlllauml on vieraus koumlyhyys
voimattomuus ja kuolema510
Myoumls syyllisyydentunto ajaa Drewermannin mukaan pakenemaan
ahdistusta Kaikkiin haumlnen maumlaumlrittelemiinsauml epaumltoivon muotoihin sisaumlltyy
kokemus syyllisyydestauml Se ei haumlnen mukaansa kuitenkaan ole tiettyjen
rikkomusten aiheuttamaa syyllisyyttauml ja rangaistuksen pelkoa vaan kokemusta
oman olemisen (Dasein) syyllisyydestauml511 Ihminen on syyllinen siihen ettauml haumln
on valinnut ahdistuksen uskon sijasta512 Ihmisen vastuu oman vapautensa
kaumlyttaumlmisestauml on haumlnen raskain ahdistuksensa513 Drewermann sisaumlllyttaumlauml
eksistentiaaliseen ahdistukseen Tillichin tavoin tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden
tunteen tietoisuuden kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunnon mutta ei mainitse
Tillichiauml514
Uskon syntymiseen vaikuttaa Drewermannin mukaan myoumls
syvyyspsykologisesti tulkittava psyykkinen ahdistus Se ilmenee esimerkiksi
siten ettauml haumln tulkitsee Raamatun ihmekertomukset fyysisen parantumisen sijaan
psyykkis-eksistentiaalisen parantumisen kuvauksiksi Haumln ajattelee kertomusten
kuvaavan muutosta jossa eksistentiaalinen uskonkokemus yhdistyy psyykkiseen
eheytymiseen Esimerkiksi rdquoGerasan riivatturdquo parantui Drewermannin mukaan
siksi ettauml Jeesuksen empaattisuus sai esiin haumlnen ahdistuksensa ja auttoi haumlntauml
tyoumlstaumlmaumlaumln sitauml515 Mies oli haumlnen mukaansa sekauml eksistentiaalisesti ettauml
psyykkisesti ahdistunut (Verzweifelter schizoid-paranoisch)516 Myoumls psyykkinen
ahdistus voi siten olla ajamassa uskon suuntaan Haumln ajattelee psyykkisen
ahdistuksen vaikuttavan uskon syntymiseen jos ahdistunut saa osakseen
myoumltaumltuntoa517 Psyykkinen ahdistus ei haumlnen mukaansa kuitenkaan aina edistauml
510 GF I 343 511 SB III 542 512 rdquoDie Schuld des Menschen muszligldquohellipldquodarin bestehen ohne Gott zu lebenldquo SB III 542 513 GF I 343 514 Tillich 1969 38ndash39 515 rdquoDie Antwort des Besessenenldquohellipldquoauf die Frage Jesu acuteWie heiszligt Duacute erklaumlrtacute Legion ist mein NameacuteldquohelliprdquoEs ist eine Antwort die aufs Wort genau die ganze furchtbare Wahrheit des Besessenen enthaumlltldquohellipldquo das einzige was der Besessene als Antwort auf die Frage nach seinem Namen zu geben vermag besteht in der Schilderung der Zerrissenheit in der er selbst erlebtldquo TE II 265 TE II 264ndash277 Mark 51ndash17 516 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 2014 471 Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista henkiloumln virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 517 Haumln ei Gerasan kertomusta tulkitessaan pidauml monen muun selittaumljaumln tavoin miehen mielen avautumisen syynauml sitauml ettauml taumlmauml olisi tajunnut Jeesuksen messiaanisuuden Esim Tillich 1958 52
176
uskon maailman aukenemista Esimerkiksi neuroottisuus vieroittaa monessa
tapauksessa ihmisiauml Jumalasta Pakkoneuroottinen pyrkii naumlet olemaan taumlydellinen
kuin Jumala ja hysteerinen taas korottamaan ihailemansa ihmisen jumalaksi518
Naumliden ihmisten eksistentiaalinen ahdistus ei siten riitauml ajamaan heitauml
uskonnolliseen etsintaumlaumln Drewermann vaumlittaumlauml eksistentiaalisen ja psyykkisen
ahdistuksen vaikuttavan yhdessauml uskonnolliseen etsintaumlaumln mutta niiden
vaikutuksen suhdetta haumln ei maumlaumlrittele Se ei lienekaumlaumln yleisesti maumlaumlriteltaumlvissauml
kuten luvussa 24 on osoitettu
Elaumlytymiskyky on neljaumls niistauml tekijoumlistauml joiden avulla Drewermann
perustelee uskon syntymistauml Itse haumln ei kuitenkaan nimeauml sitauml Jumalan
ilmoituksen liittymaumlkohdaksi ihmisen mielessauml Taumlmauml on ristiriitaista siksi ettauml
Raamatun ymmaumlrtaumlmiseen tarvitaan haumlnen mukaansa ennen muuta subjektiivista
kokemusta519 jonka haumln maumlaumlrittelee sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti
Schleiermacheriin tukeutuen haumln maumlaumlrittelee ettauml elaumlytyminen johtaa
maistelemaan aumlaumlretoumlntauml ja katselemaan ikuista ajallisessa520 Naumlin paumlaumlstaumlaumln
yhteyteen omasta mielestauml loumlytyvaumln luomisilmoituksen kanssa Haumln ajattelee siten
inhimillisen elaumlytymiskyvyn vaikuttavan uskon syntymiseen Tunteilla eli
elaumlytymisellauml on kuitenkin haumlnen mukaansa vaumlhemmaumln merkitystauml uskon
syntymisessauml kuin kollektiivisen tiedostamattoman arkkityyppisillauml kuvilla521
Siinauml naumlkyy haumlnen arkkityyppisille kuville osoittamansa teologinen arvostus
Elaumlytyminen on Drewermannin mukaan keskeisintauml vain subjektiivisten kuvien
avautuessa ihmismielelle522 Arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmisessauml tunteet ovat
vain lisaumltekijauml mutta subjektiivisten kuvien heraumlaumlmisessauml ne ovat keskeisiauml523
518 PM (suom) 77 PM I 148 519 rdquoUm einen biblischen Text zu verstehenldquohellipldquodas subjektive EmpfindenldquohellipldquoDas Subjektive ist als die wesentliche Erkenntnisquelle als das entscheidende Organ zum Verstaumlndnis des Vergangenen zu betrachtenldquo TE I 57 520 rdquoWar es Schleiermacher der die Religionldquohellipldquobestimmteldquohellipldquoals acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 674rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquohellipldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlrf Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 521 rdquoAllerdings ist die Welt der Gefuumlhle nicht so stark und tief wie die Welt der archetypischen Bildinhalteldquo TE I 437 522 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 523 rdquoIn den archetypischen Erzaumlhlungen warenldquohellipldquodie Gefuumlhleldquohellipldquofuumlr die Interpretationldquohellipldquoein zusaumltzlicher wenngleich unentbehrlicher Kommentarldquohellipldquoaber von den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440
177 Neljauml tekijaumlauml selittaumlauml siis Drewermannin mukaan ihmisen kykyauml saada
yhteys Raamatun kuviin alkuperaumlinen viattomuus sisimmaumln arkkityyppiset
kuvat ahdistus ja subjektiivinen elaumlytymiskyky Niitauml kaikkia tarvitaan uskon
syntymiseksi Mielessauml saumlilynyt alkuperaumlinen viattomuus ja sisaumliset pelastavat
kuvat luovat perustan uskon syntymiselle ahdistus ajaa etsimaumlaumln uskoa ja
elaumlytyminen varmistaa uskon loumlytymisen Kaumlsitystaumlaumln haumln perustelee sekauml
teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti
42 Yksiloumlllisyys uskon syntymisessauml
Ahdistuksesta vapautumiseksi on Drewermannin mukaan vaumllttaumlmaumltoumlntauml
integroida kaikkien arkkityyppisten luomisilmoituksen kuvien sisaumlltouml524
Subjektiivisten kuvien sisaumllloumln integroimisen taumlrkeyttauml haumln ei maumlaumlrittele
mitenkaumlaumln vaikka niillaumlkin on haumlnen mukaansa ikuinen merkityksensauml525 Heraumlauml
kysymys miten naumlmauml kuvat sitten voivat auttaa niitauml ihmisiauml joita ne haumlnen
mukaansa puhuttelevat Onko subjektiivisiin kuviin sisaumlltyvauml ilmoitus
vaumlhempiarvoista kuin arkkityyppisiin kuviin sisaumlltyvauml Sitauml Drewermann ei
kaumlsittele
Drewermann korostaa ettauml kyse on kuvien sisaumllloumln integroinnista (die
Integration des Materals) Kaikkien kuvien sisaumlltouml on taumlssauml tutkimuksessa jo
osoitettu samaksi Se on minuuden ja Jumalan loumlytaumlminen Ajatteleeko haumln siis
vapautumiseen tarvittavan esimerkiksi kaikkia Raamatun tekstien taustalta
loumlytyviauml arkkityyppisiauml kuvia Vai riittaumlvaumltkouml kutakin ihmistauml erityisesti
puhuttelevat kuvat Jaumllkimmaumlisen vaihtoehdon puolesta puhuu malli jossa
Drewermann nimeaumlauml tietyistauml ahdistuksista vapauttavia kuvia526 Sitauml kutsutaan
taumlssauml tutkimuksessa ahdistus-kuva -malliksi Vaumlittaumlaumlkouml haumln mallin kuvien olevan
ainoita ahdistuksesta vapauttavia kuvia vai esimerkkejauml naumlistauml kuvista Miksi haumln
524 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 525 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 526 ldquoUm eine gewisse Uumlbersicht vorab zu gewinnen sollten wirldquo hellipldquodie vier Uraumlngste des Menschen in der Neuropsychologie in Erinnerung rufenldquohellipldquodenen jeweils spezifische Angstinhalte zugeordnet haben Dementsprechend stellt sich jetzt die Frage welche Symbole spezifisch auf die jeweiligen Aumlngste religioumls zu antworten vermoumlgenldquo GF I 419Taulukko GF I 424 Ks Liite 2
178
pitaumlauml juuri niitauml pelastavina kuvina Voivatko kaikki arkkityyppiset tai
subjektiiviset kuvat ja niihin liittyvaumlt rituaalit ehkauml vapauttaa ihmisiauml
ahdistuksesta Taumlssauml luvussa vastaan naumlihin kysymyksiin Samalla selvitaumln myoumls
sitauml vaumlittaumlaumlkouml haumln samojen kuvien vaumllittaumlvaumln uskoa myoumls kristinuskon
ulkopuolella Se tosin olisi ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml kristinuskon
tulkitsevan kuvia toisin kuin muut uskonnot527Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml
luomisilmoituksen kuvien vaikutuksesta uskon syntymiseen Kiinnitaumln erityistauml
huomiota siihen miltauml osin haumln selittaumlauml sitauml syvyyspsykologisesti
Ahdistus-kuva-mallissaan Drewermann yhdistaumlauml neljaumlaumln ahdistuksen
muotoon niistauml vapauttavia pelastavia kuvia Lisaumlksi haumln liittaumlauml kaikkiin
esittaumlmiinsauml kuviin niitauml toteuttavia rituaaleja528 Mallissaan haumln nimeaumlauml
ahdistuksen muodot ainoastaan niiden psyykkisen ilmenemiseen viitaten Ne ovat
skitsoidinen depressiivinen pakkoneuroottinen ja hysteerinen ahdistus Haumln
korostaa kuitenkin kaumlsittelemiensauml kuvien pystyvaumln vapauttamaan nimenomaan
uskonnollisesta ahdistuksesta529 On poikkeuksellista ettauml Drewermann mainitsee
Kierkegaardin vain kerran ahdistus-kuva -mallia kaumlsitellessaumlaumln vaikka haumlnen
eksistentiaalisen ahdistuksen tulkintansa tukeutuu nimenomaan taumlmaumln
tulkintaan530 Drewermannin mukaan mallin ensimmaumlisenauml tehtaumlvaumlnauml on osoittaa
uskonnollisen symbolikielen perustuminen antropologiaan Taumlllauml ymmaumlrraumln haumlnen
viittaavan Raamatun arkkityyppisten symbolien kumpuamiseen ihmismielen
kollektiivisesta tiedostamattomasta Mallin toisena tehtaumlvaumlnauml puolestaan on haumlnen
mukaansa rdquoniin sanotun sakramenttiopinrdquo psykologinen tausta531 Malli osoittaa
kuitenkin myoumls Drewermannin uskonkaumlsityksen individualistiset painotukset
Jokainen loumlytaumlauml haumlnen mukaansa uskon omalla tavallaan Ei ole mitaumlaumln yhteistauml
rdquopelastustietaumlrdquo Subjektiivisten kuvien vaikutuksesta uskon loumlytymiseen haumln ei
kuitenkaan sano mitaumlaumln
527 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 528Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 529 ldquoBetrachten wir also die vier verschiedenen Angstformen nebst den ihnen zugeordneten Symbolantwortenldquohellipldquosoldquohellipldquowir werden sehen daszlig alles was wir je als acuteReligionacuteldquohellipldquo kennenlernen an den Voraussetzungen gebunden ist die evolutiv in der Stammesgeschichte des Menschen vorbereitet wurdenldquo GF I 425 GF I 426ndash32 Luvussa 23 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee inhimillisen ahdistuksen esiintyvaumln neljaumlssauml paumlaumlmuodossa Eksistentiaalinen epaumltoivo yhdistyy niissauml psyykkiseen ahdistuksen muotoihin joita haumln kutsuu myoumls neurooseiksi Haumln selittaumlauml kyseisten ahdistusten ilmenemistauml yhdistaumlmaumlllauml Riemannin uuspsykoanalyysiin (Riemann 1961) ja Kierkegaardin teologiaan tukeutuen Nimitaumln mallia ahdistusmalliksi 530 GF I 476 531 GF I 423
179 Vesi (Wasser) ja ontelo (Houmlhle myoumls luola)voivat toimia Drewermannin
mukaan vapauttavina symboleina skitsoidisille ihmisille Niiden vaikuttavuutta
haumln perustelee syvyyspsykologisesti Haumln tukeutuu perusteluissaan sekauml Freudin
ettauml taumlmaumln viettiteorian omaksuneen psykoanalyytikko Saacutendor Ferenczin532
naumlkemyksiin Syvyyspsykologinen perustelu on sekauml evoluutio- ettauml
yksiloumlpsykologinen tila Ferencziin tukeutuen Drewermann vaumlittaumlauml ettauml
skitsoidisten ihmisten ahdistus on evolutiivinen jaumlaumlnne siitauml ahdistuksesta jota
ihmistauml aikaisemmat olennot kokivat noustessaan merestauml maalle Skitsoidinen
libido ilmentaumlauml pyrkimystauml palauttaa ihmisen alkuperaumlinen onnen 533 Siksi
skitsoidiset ihmiset vapautuvat ahdistuksestaan ainoastaan sellaisten kuvien
avulla jotka vaikuttavat heissauml symbolisen uudelleen syntymisen534 Ihmisten
hengissauml saumlilymisen edellytykset ovat evoluutiokehityksen aikana valinneet
syntymistauml ja uudistumista ilmentaumlvaumlt arkkityyppiset symbolit Siksi ne tunnetaan
sekauml luonnonuskonnoissa ettauml korkeauskonnoissa535
Ferenczi on esittaumlnyt vaumlitteensauml veden symbolien evoluutiokehitykseen
perustuvasta vaikutuksesta ennen nykyistauml evoluutiokaumlsitystauml mutta Drewermann
hyvaumlksyy sen kritiikittauml Taumlmaumln tutkimuksen tehtaumlviin ei kuulu arvioida
psykoanalyyttisten ja evoluutiobiologisten kaumlsitysten yhteensopivuutta mutta
Drewermannin johtopaumlaumltoumlstauml veden symbolien soveltuvuudesta erityisesti
skitsoidisesti ahdistuneiden auttamiseen on kritisoitava Haumln vaumlittaumlauml taumlssauml ettauml
skitsoidinen ahdistus johtuu evoluutiokehityksestauml vaikka haumln muuten pitaumlauml sen
syynauml erityisiauml varhaislapsuuden kokemuksia536 Kaumlsitykset ovat keskenaumlaumln
ristiriidassa ja on vaikea hyvaumlksyauml ajatusta jonka mukaan evolutiivinen vaikutus
toteutuisi vain tietynlaisessa lapsuudessa
Toiseksi Drewermann siis perustelee skitsoidisten ihmisten
uudistumistarvetta psykoanalyyttisesti lapsen ensimmaumlisten elinviikkojen
hylkaumlaumlmiskokemuksilla537 Drewermann ajattelee veden ja ontelon symbolien
kuvaavan sellaista siirtymistauml ahdistuksen tilasta uskon tilaan jolle loumlytyy
vastaavuutta sekauml ihmislajin historiasta ettauml ihmisyksiloumln elaumlmaumlstauml Skitsoidisten
532 Saacutendor Ferenczi (1873ndash1933) on unkarilainen psykoanalyytikko joka teki aluksi laumlheistauml yhteistyoumltauml Freudin kanssa mutta irtautui myoumlhemmin eraumlistauml taumlmaumln kaumlsityksistauml 533 GF I 426 430 534 rdquoAngstloumlsende Inhalte Geborenwerden und Geborgenseinldquo GF I 424 535 GF I 431ndash33 536ldquoDie psychogenetischen Faktoren der Schizoidie sind nach psychoanalytischer Auffassung bereits in den ersten Lebenstagen und -wochen wirksam und bestehen entsprechend dem spaumlteren Selbstgefuumlhl des Schizoiden in schweren affektiven Maumlngelnldquo PM I 158
180
ihmisten on haumlnen mukaansa ahdistuksesta vapautuakseen koettava uudelleen
rdquosyntymiseen sisaumlltyvauml kipu maailmassa olemiseen kuuluva ahdistus (die Angst
des In-der-Welt-Seins) ja elaumlmaumln siirtyminen vedestauml kiinteaumllle maaperaumlllerdquo538
Heideggerilta omaksutun ahdistustermin kaumlyttouml osoittaa ettauml veden kuva ulottaa
Drewermannin mukaan vaikutuksensa koko ihmisen eksistenssiin Haumln olisi
voinut paumlaumltyauml samantapaiseen tulkintaan myoumls Jungiin tukeutumalla Vesi on naumlet
taumlmaumln mukaan eraumls ihmisen tiedostamattoman symboleista539 ontelo taas
muuttumisen ja uudelleen syntymisen symboli540 Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml
rdquooikeatrdquo kuvat vapauttavat sekauml uskonnollisesti ettauml psyykkisesti
Myoumls veden ja ontelon symboleille laumlheiset kuvat kuten kohtu
(Mutterschoss) ovat Drewermannin mukaan pelastavia kuvia541 Taumlstauml ei selviauml
voivatko tyypiltaumlaumln toisenlaisetkin symbolit haumlnen mukaansa auttaa skitsoidista
ihmistauml Drewermann perustelee kohtu- ja ontelosymbolin yhteyttauml vesisymboliin
niiden evoluutioon perustuvalla arkkityyppisyydellauml Haumln ei mainitse sitauml ettauml ne
yhdistetaumlaumln toisiinsa myoumls uskonnollisessa perinteessauml542 Myoumls Jung tulkitsee
ontelon symbolin viittaavan aumlitiin ja siten syntymiseen mutta Drewermann ei
mainitse myoumlskaumlaumln Jungia543 Haumln perustelee naumlkemyksiaumlaumln naumlennaumlisen
sattumanvaraisesti eri syvyyspsykologisten suuntausten edustajien tulkinnoilla ja
evoluutiokehityksellauml Se osoittaa haumlnen etsivaumln perustelunsa omia intuitioitaan
seuraten eikauml pelkaumlstaumlaumln Jungin analyyttisesta psykologiasta
Vesi ja sitauml laumlhellauml olevat symbolit voivat Drewermannin mukaan olla
muutakin kuin ahdistuksesta vapautumisen symboleja ndash ne voivat olla myoumls
itsensauml ahdistuksen symboleja Meri esimerkiksi kuvaa haumlnen mukaansa
ahdistusta kertomuksessa yloumlsnousseen Jeesuksen ilmestymisestauml
opetuslapsilleen Siinauml se on ahdistuksen kuvana youmln ja tyhjyyden kuvien
ohella544 Veden symbolien tulkitseminen tuhoaviksi johtunee taumlssauml tapauksessa
pyrkimyksestauml korostaa sitauml ahdistuksesta vapautumista jonka Jeesuksen
537 GF I 318ndash21 437 538 GF I 437 539 Jung 1976a GW 91 sect 40 Haumln kaumlsittelee vettauml arviolta ainakin tuhannessa koottujen teostensa pykaumllaumlssauml Jung 1994 GW 20 475ndash77 540 Jung 1976a GW 91 sect 240 541 GF I 431 542 Schneider 1979 568ndash69 543 Esim Jung 1976a GW 91 sect 156 544 ldquoacuteWasseracute acuteMeeracute acuteSeeacute und acute Fluszligacute koumlnnen in der Bibel mithin generell Bilder fuumlr die acuteBodenlosigkeitacuteldquohellipldquoeines Lebens ohne Gott seinldquohellipldquoDas Meer ist in diesem Sinne ein Symbol fuumlr die AngstldquohellipldquoInsofern bilden die Symbole von Nacht Leere und See eine thematische Einheitldquo TE II 401
181
ilmestyminen sai aikaan Drewermann naumlyttaumlauml asiayhteydestauml riippuen tulkitsevan
saman symbolin joko ahdistuksesta vapauttavaksi tai ahdistuksen paljastavaksi
kuvaksi Kaikissa tapauksissa veden symbolit ovat kuitenkin haumlnen mukaansa
pelastavia kuvia Drewermann ei tuo ahdistus-kuva-mallissaan esiin sitauml ettauml vesi
esiintyy uskontojen historiassa uudelleen syntymisen lisaumlksi kuoleman
symbolina545
Katolisen kirkon sakramentit saavat Drewermannin mallissa erityisaseman
ahdistuksesta pelastavina kuvina mutta haumln maumlaumlrittelee niiden vaikutuksen toisin
kuin kirkko Kaste on haumlnen mukaansa erityisesti skitsoidisesta ahdistuksesta
pelastava rdquosakramenttirdquo Se on haumlnen mukaansa kristinuskoakin vanhempi
syntymisen ja uudestisyntymisen (Wiedergeburt) symboli546 Se on pelastava
kuva koska sillauml on sekauml objektiivinen ettauml subjektiivinen puolensa Kasteen
subjektiiviseen puoleen kuuluu sen suorittajan rakkaus547 Se taas on
Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin Jeesuksesta Vanhasta symbolista tulee haumlnen
mukaansa Jeesukseen uskottaessa olemisen eksistentiaalisen uudestisyntymisen
symboli548 Jeesus vaikuttaa luomansa ilmapiirin vaumllityksellauml pelastavien kuvien
heraumlaumlmiseen549 Haumln pyrki vapauttamaan ihmiset pakonomaisuudestaan ja
saamaan aikaan inhimillisen eksistenssin rdquoneitseellisenrdquo syntymaumln550 Haumln on
tehnyt kasteen symbolista eksistentiaalisesti vapauttavan vaikkei olekaan
asettanut sitauml Drewermann vaumlittaumlauml ristiriitaisesti kasteen olevan yhtaumlaumlltauml
yleisuskonnollinen vapauttava symboli ja toisaalta edellyttaumlvaumln Jeesuksen
545 Eliade 1991 151 546 rdquoDie Taufe als rdquoSakramentldquo GF I 433 Drewermann kaumlyttaumlauml sakramentin kaumlsitettauml lainausmerkein varustettuna tai korvaa sen rituaalin kaumlsitteellauml rdquoDas Bild der Taufe das in der Religionsgeschichte nachweisbar Jahrtausende aumllter ist als das Christentumldquohellipldquoein Symbol fuumlr Geburt und Wiedergeburtldquo GF I 434 547 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439 548 rdquoDas Bild der Taufeldquohellipldquoaumlndert sich im Umkreis der Person Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellipldquoals Symbol einer existentiellen Wiedergeburt des Dasein verdichtet sich in diesem Bild eine Erfahrung die in der Tat uumlber alles entscheidetldquo GF I 434 549 ldquoVon dieser Person (Jesus von Nazareth) laumlsst sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 550 ldquoJesusldquohellipldquodasldquohellipldquoSymbol der acuteTaufeacute zwar nicht acuteeingesetztacute hat wohl aber in seine personale Verbindlichkeit acuteumgesetztacute hatldquo GF I 438 ldquoDas Bild der Taufeldquohellipldquodas aumlndert sich im Umkreis Jesu (beziehungsweise unter den Voraussetzungen des Christusglaubens) ganz entscheidendldquohellip ldquoDiese Umwandlung des Lebens (oder biblisch acuteUmkehracute) des Lebens war das eigentliche acuteProgrammacute Jesu Die Menschen sollten mit dem Blick auf Gott die Faumlhigkeit entwickeln aus den
182
synnyttaumlmaumlauml rakkautta551 Taumlmauml viittaa siihen ettauml Jeesuksen synnyttaumlmaumlllauml
rakkaudella olisi haumlnen mukaansa vaikutusta myoumls kristinuskon ulkopuolella552
Drewermann perustelee kasteen vaikutusta ensiksikin vastaavan kuvan
loumlytymisellauml jokaisen sisimmaumlstauml553 Tulkinta eroaa esimerkiksi Paavalin
tulkinnasta jonka mukaan kasteen perustana ovat Kristuksen kuolema ja
yloumlsnousemus554 Sen sijaan Drewermann vaumlittaumlauml kirkon muuttaneen vanhan
yloumlsnousemuksen kuvan historialliseksi tosiasiaksi ja dogmillaan estaumlneen ihmisiauml
ymmaumlrtaumlmaumlstauml muidenkaan uskontojen rikkaita kuvia555 Kaumlsitys eroaa
vakiintuneesta kristillisestauml kastekaumlsityksestauml556 Kirkollisten kastekaavojen
torjuminen taikauskoisena formalismina edustaa aumlaumlrimmaumlistauml individualismia557
Kasteen vaikutus perustuu siis Drewermannin mukaan siihen ettauml
tunnustetaan sen perustuminen arkkityyppisiin kuviin (Urbilder) Ulkokohtainen
tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekevaumlt kasteesta minuuden ja
Jumalan loumlytaumlmisen esteen558 Drewermann kiistaumlauml naumlin ex opere operato-
kaumlsityksen559 Samalla haumln mitaumltoumli useimpien ihmisten kristillisen kasteen sillauml
kasteen merkitystauml tarkasteltaneen kaikissa kastepuheissa mutta sen
arkkityyppisyyttauml ei luultavasti kaumlsitellauml ainakaan syvyyspsykologisesti
Toiseksi Drewermann siis perustelee kasteen vaikutusta erityisellauml
rakkaudella jota ei kastajalta ilmeisesti edellytetauml missaumlaumln uskonnollisessa
yhteisoumlssauml Haumln vaumlittaumlauml ettauml kuka tahansa hellaumlsti ja voimakkaasti rakastava
ihminen jopa ei-kristitty sopii kastamaan toisen560 Rakkaus on siis kastamisen
ainoa edellytys Sitauml haumln ei kaumlsittele onko ennen Jeesusta ollut tarjolla sellaista
Zwaumlngen der vermeintlichen Realitaumlt dieser acuteWeltacute herauszutreten und ihr Leben noch einmal anders anzupacken als bisher ndash eine wirklich acutejungfraumluliche Geburtacute des Existenz ldquo GF I 434 551 GF I 432ndash33 552 Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntymiseen ks luku 44 553 ldquoTheologischldquohellipldquowird man betonen duumlrfen daszlig es gerade diese acuteBilderacute sind die verdienen daszlig man ihnen auch eine umlobjektiveacute Wahrheit zutrautldquo Barke 157ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 554 Room 6 3ndash4 555 Glaube 224ndash25 556 Esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1227 557 GF I 438 vrt esim Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1213 558 SB III 531 559 Ex opere operato -kaumlsitys (suoritetun toimituksen perusteella) on katolisen dogmatiikan kaumlsitys jonka mukaan sakramentin objektiivinen vaikutus on riippumaton sen suorittajan ja vastaanottajan asenteesta Ne vaikuttavat Kristuksen pelastustyoumln perusteella Sakramenttien hedelmaumlt kuitenkin riippuvat myoumls vastaanottajan sisaumlisestauml asenteesta Tarkemmin ks Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1127ndash1128 sect 1131 560 ldquoJeder Mensch unabhaumlngig von seiner kulturellen und Religioumlsen Herkunft der einen so liebt daszlig er ihm wird rdquozaumlrtlichrdquohelliprdquosanftrdquohelliprdquostarkrdquohelliprdquomitreiszligendrdquohelliprdquobergendrdquohelliprdquoberuhigendrdquo
183
rakkautta Haumln rinnastaa kyllauml kristillisen kasteen kaikkiin sellaisin riitteihin
joissa kaumlytetaumlaumln vettauml mutta haumln ei vertaa sen pelastavaa vaikutusta muissa
yhteyksissauml esiintyvien veden ja ontelon symbolien vaikutukseen Haumln ei
myoumlskaumlaumln kaumlsittele sitauml ovatko kaste ja sitauml vastaavat riitit mahdollisesti
ainutkertaisia Ilmeisesti veden kuviin ja kasteeseenkin voidaan haumlnen mukaansa
turvautua aina kun elaumlmauml ahdistaa
Drewermann ei pohdi sitauml onko kaste vaumllttaumlmaumltoumln Jumala-yhteyden
saavuttamiseksi On kuitenkin paumlaumlteltaumlvissauml ettei kaste ole haumlnen mukaansa
vaumllttaumlmaumltoumln koska muualtakin loumlytyvaumlt veden symbolit vaikuttavat uudistavasti
Haumln ei myoumlskaumlaumln kaumlsittele veden symbolien vaikutusta muihin kuin skitsoidisesti
ahdistuneisiin Ovatko kaste ja sille laumlheiset symbolit sitten ainoita kuvia jotka
voivat auttaa ahdistunutta skitsoidista ihmistauml Taumlhaumln kysymykseen Drewermann
vastaa vain epaumlsuorasti Haumln korostaa ettauml uskonnollisten symbolien pyhyyden
hyvaumlksymisellauml on seurauksensa Se johtaa kaiken sellaisen hyvaumlksymiseen joka
kertoo toisesta taumltauml maailmaa todellisemmasta maailmasta561 Haumln ajattelee taumlstauml
paumlaumltellen ahdistus-kuva -mallin symbolien olevan vain esimerkkejauml niistauml
symboleista jotka voivat auttaa skitsoidisia ihmisiauml Kasteella ei siten haumlnen
mukaansa ole erityisasemaa pelastavana kuvana
Depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavat kuvat Drewermann liittaumlauml puun
(Baum) vuoren (Berg) ja pyhaumln aterian (heiliges Mahl) symboleihin562 Niidenkin
vaikuttavuutta haumln perustelee syvyyspsykologisesti sekauml yksilouml- ettauml
evoluutiopsykologialla Yksiloumlpsykologinen perustelu liittyy vahvimmin aterian
symboliin Se tarjoaa haumlnen mukaansa ratkaisun rintaruokinnassa syntyvaumlaumln
syyllisyydentunteeseen jossa imevaumlinen kokee vahingoittavansa aumlitiaumlaumln Perustelu
on psykoanalyyttinen563 Etologiaan vetoamalla haumln puolestaan perustelee
syyllisyydentunteen johtuvan siitauml ettauml ihmissuku on hengissauml pysyaumlkseen
joutunut tappamaan elaumlimiauml564 Drewermann maumlaumlrittelee naumlin depressiivisen
ihmisen pelastuksen tarpeen myoumls inhimillisestauml eksistenssistauml kaumlsin
Depressiivisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml kaipaa haumlnen mukaansa ennen muuta
hellipldquogewinnt die Faumlhigkeit das Leben einer anderen Menschen noch einmal zu veraumlndernldquohellipldquohat die Kraft einen anderen Menschen zu taufen wenn man so willldquo GF I 438 561 ldquoWer von umlheiligen Symbolenacute im Raum der Religion spricht der geraumlt wie von selbst zum Protest gegenuumlber der Zerstoumlrung all der acuteDingeacute die uns reden koumlnnten und moumlchten von einer anderen wahreren Welt die wir brauchen um auf dieser Erde weniger zerstoumlrerisch heimisch zu erdenldquo GF I 443 562 GF I 424 Liite 2 563 SB II 189ndash191
184
hyvaumlksyntaumlauml Haumln toivoo tulevansa hyvaumlksytyksi aumlaumlrellisenauml ihmisenauml jonka ei
tarvitse tuntea syyllisyyttauml olemassaolostaan565 Se ettauml etologia synnyttaumlisi
depressiivistauml ahdistusta juuri niissauml ihmisissauml joiden depressiivisyys
Drewermannin mukaan juontuu noin kahdeksan kuukauden iaumlstauml 566 on yhtauml
ristiriitaista kuin skitsoidisen ahdistuksen perustelu evoluutiokehityksellauml
Aterian kuva naumlyttaumlytyy Drewermannin mukaan selvimmin kristillisessauml
ehtoollisessa Haumln torjuu Freudin vaumlitteen jonka mukaan ehtoollinen olisi
alkukantaisen toteemiaterian toisinto Kuva ateriayhteydestauml ja ehtoollisrituaali
eivaumlt siten haumlnen mukaansa perustu syyllisten yritykseen sovittaa rikkomuksensa
kuten Freud vaumlittaumlauml Ehtoollinen perustuu sen sijaan pyhaumln aterian turvallisuutta
tuottavaan kuvaan jossa surmattu Jumala antaa itsensauml ihmisten ravinnoksi567
Drewermann ajattelee ehtoollisen vaikuttavan ihmisiin niin kuin aumliti sulkiessaan
lapsen syliinsauml568 Se on siksi pikkulapsi-iaumlssauml syntyneestauml ahdistuksesta
vapauttava rituaali ja kuva (Bild des Abendmahles) joka antaa elaumlmisen
rohkeutta569
Jeesus on Drewermannin mukaan uudistanut ehtoollisen aterioimalla
syntisten kanssa vaikkei haumln olekaan sitauml asettanut570 Ehtoollinen merkitsi
Drewermannin mukaan Jeesukselle kiitollisuutta siitauml ettauml olemme olemassa ja
syyllisyyttaumlmme suuremman hyvyyden kohteina Haumln torjuu naumlin katolisen kirkon
ehtoollisopetuksen vaikka arvostaakin ehtoollista ateriayhteytenauml571 Haumln kieltaumlauml
564 GF I 454ndash55 565 ldquoWirklich die Religion allein den Depressiven von seinen furchtbaren alles menschliche Maszlig uumlbersteigenden Schuldgefuumlhlen heilen kann Die fundamentale Angst des Depressiven schon durch sein bloszliges Dasein schuldig zu sein kann erst verschwinden wenn der Depressive am Grund seines Daseins eine Macht annehmen und erfahren lernt die gerade ihn in seiner Endlichkeit meint und will Gerade der Depressive braucht mit seinem aumluszligerst feinen Gespuumlr fuumlr die Wertlosigkeit und Nichtigkeit von allem Nicht-Ewigen und Vergaumlnglichen den Glauben an die Macht die gerade das Endliche und Zeitliche in seiner Begrenztheit mit Wert und Groumlszlige umkleidetldquo PM I 154 566ldquoDer biblische Text bedient sich eines Mythos der den Vorgang schildert wie jeder Mensch notwendig zum ersten Mal in das Gefuumlhl der Schuld hineingeraumlt wie er aus einer Ureinheit seiner oralen Gier wegen vertrieben wird und wie er dies nicht anders denn als Strafe fuumlr seine Schuld empfinden kannldquo SB II192 567 rdquoDie Antwort welche die Religionldquohellipldquozu geben versucht bestehtldquohellipldquoin der Formulierung eines Symbols beziehungsweise eines symbolischen Tuns eines Rituals und zwar eben des Bildes einer Mahlgemeinschaft in welcher der getoumltete Gott sich selber zur Speise gibtldquo GF I 455ndash57 568 GF I 457 569 rdquoWenn irgend etwas im Erfahrungsraum des Religioumlsen so istldquohellipldquodas Bild des Abendmahles eine solche Ermoumlglichung und Ermaumlchtigung zum Sein angesichts des tragischen Schuldigseinmuumlssens inmitten der Welt wie sie istldquo GF I 458 570 Juutalaisuutensa vuoksi Jeesus ei Drewermannin mukaan olisi voinut asettaa pakanallisiin veren juomisen ja lihan syoumlmisen motiiveihin perustuvaa rituaalia GF I 458 571 rdquoIhm lag nicht an der Einrichtung neuer Institutionen und acutesakramentaler ZeichenacuteldquohellipldquoDas war die Art Jesu acuteEucharistieacute zu feiern ndash als eine Mahlgemeinschaft der Dankbarkeit fuumlr das
185
1 korinttilaiskirjeessauml572 mainitun perimaumltiedon ehtoollisen asettamisesta vaikka
pitaumlauml muuten kiinni Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta573 Ehtoollista koskee
haumlnen mukaansa ilmeisesti sama kuin kastetta se vapauttaa ahdistuksesta vain jos
ymmaumlrretaumlaumln sen perustuvan ihmisen sisimmaumlstaumlkin loumlytyvaumlaumln kuvaan
Uskon yhteys Kristukseen syntyy Drewermannin mukaan ehtoollisen
sakramentissa koska Jeesus on integroinut persoonaansa arkkityyppiset kuvat574
Haumln maumlaumlrittelee siis sekauml kasteen ettauml ehtoollisen vaikutuksen perustuvan osittain
Jeesuksen ainutlaatuisuuteen Viittaako haumln naumlin vaumlittaumlessaumlaumln ehkauml Raamatun
ajatukseen Jeesuksesta Jumalan kuvana eli Jeesuksen pre-eksistenssiin ja
jumaluuteen575 Vai korostaako haumln Jeesuksen olevan uskon loumlytaumlnyt ihminen
Drewermann jaumlttaumlauml vastaamatta naumlihin kysymyksiin576
Myoumls puusymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee sekauml evoluutio-
ettauml yksiloumlpsykologisesti Symbolin rdquoaumlidillisyydenrdquo osoittaa haumlnen mukaansa sekauml
ihmislasten ettauml apinanpoikasten kaumlyttaumlytyminen aumliti tai emo on ensimmaumlinen
rdquopuurdquo josta pienokainen hakee turvaa577 Yksiloumlpsykologinen perustelu tukeutuu
Jungin tulkintaan578 mutta Drewermann ei mainitse Jungia
Evoluutiopsykologinen perustelu puolestaan tukeutuu ihmisten esi-isien puissa
asumiseen Niistauml on tullut haumlnen mukaansa turvallisuuden (Geborgenheit)
symboleja koska ne ovat esi-isiemme alkuperaumlistauml elinympaumlristoumlauml579 Se ettauml
puusymboli auttaisi erityisesti vaikuttaa vaumlkinaumliseltauml yritykseltauml yhdistaumlauml
evoluutiobiologiaa ja syvyyspsykologiaa
unverdiente Geschenk des Daseins und fuumlr eine Guumlte die groumlszliger ist als alle Angst und als alle Schuldldquo GF I 458ndash59 Kirkon ainoa ansio on Drewermannin mukaan taumlssauml yhteydessauml se ettauml kirkko on sublimoinut ehtoollisen arkaistisen sisaumllloumln rdquoVeretoumlnrdquo uhri on haumlnen mukaansa kyseistauml sublimaatiota sillauml uhriajatus pitaumlisi haumlnen mielestaumlaumln kokonaan unohtaa ehtoollisen yhteydessauml GF I 458ndash59 572 1 Kor 11 23ndash26 573 rdquoDenn so wenig auch die Jesusuumlberlieferung des Neuen Testamentes mit dem historischen Jesus von Nazareth zu tun haben mag so zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 574 rdquoDass die vorgegebenen Bilder die Person Jesu deuten und dass die Person Jesu die vorgegebenen Bilder deutet und erneut geht auch an dieser Stelle darum dass die archetypische Symbolsprache personal integriert werden muss um vermenschlichend wirken zu koumlnnenldquo GF I 458 575 Kol 1 15 576 Jeesuksen merkityksestauml uskon heraumlttaumljaumlnauml ks Luku 44 577 GF I 443 452 578 rdquoMan haumlngt an der Mutterldquo Jung 1973 GW 5 659 579 ldquoJeder Baum zu einem Symbol beziehungsweise zu einem religioumlsen Versprechen gedeiht daszlig es inmitten der existentiellen Ungesichertheit des menschlichen Daseins doch so etwas geben koumlnnte wie eine Sphaumlre der Sicherheit jenseits der Weltldquo GF I 445
186 Uskonnollisia symboleja puut eivaumlt Drewermannin mukaan kuitenkaan ole
esi-isien puihin tukeutumisen vuoksi Haumln naumlet ajattelee ettei mikaumlaumln luontoon
kuuluva pysty rauhoittamaan ihmisen eksistentiaalista ahdistusta Turvallisuuden
symboleja puista on sen sijaan tullut ahdistuksen vuoksi Drewermann vaumlittaumlauml
yleistaumlvaumlsti ettauml ihmisolemukseen kuuluva eksistentiaalinen ahdistus muuttaa
ihmisen ympaumlristoumlstauml loumlytyvaumlt symbolit pelastaviksi kuviksi580 Koettu ahdistus
tekee siten haumlnen mukaansa kuvista vaikuttavia siinauml missauml koettu rakkauskin
Haumln naumlyttaumlauml ajattelevan ettauml ihmiset voivat puiden lisaumlksi loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln
muitakin kohteita uudistumisensa vaumllineiksi Esimerkiksi uushenkisyydestauml
tunnettu puiden halaaminen tai kiviterapia voisi silloin toimia eksistentiaalisesta ja
psyykkisestauml ahdistuksesta vapauttavana rituaalina Puuta haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln
suorastaan jumaluuden (Gottheit) symbolina jonkalaisena sitauml pidetaumlaumln myoumls
monissa uskonnoissa581
Ihmisellauml on siis Drewermannin mukaan kyky loumlytaumlauml ympaumlristoumlstaumlaumln
ahdistuksesta vapauttavia symboleja mutta haumln ei kaumlsittele sitauml mihin taumlmauml kyky
perustuu Olettavasti haumln ajattelee syyksi sen ettauml ihmisen kollektiivisesta
tiedostamattomasta loumlytyvaumlt vastaavat symbolit Pelastavien symbolien ja niihin
perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml ei taumlstauml paumlaumltellen voi mitenkaumlaumln rajata Ajatus
edustaa uushenkistauml luonnon sielullistamista Vastaavia uushenkisiauml rituaaleja voi
verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka poikkesivat alkukirkon pyhistauml
toimituksista582
Kristillisen ristisymboli on Drewermannin mukaan sukua
yleisuskonnolliselle puusymbolille loumlytyyhaumln sen taustalta koko kosmosta
kannatteleva puu Eliadekin ymmaumlrtaumlauml vaikutussuhteen naumlin 583 Ristinpuun
vaikuttavuus on Drewermannin mukaan perusteltavissa puun symboliikalla koska
risti on merkkinauml paljon kristinuskoa vanhempi symboli584 Taumlmaumlkin symboli on
haumlnen mukaansa kuitenkin saanut kasteen ja ehtoollisen tavoin uutta sisaumlltoumlauml
Jeesuksen vaikutuksesta Vanha ristisymboli on myoumls antanut merkityksen
580 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 581 GF I 445 Lurker 1973 39 582 Pearson 2005 86 583 GF I 448 Eliade 199144 584 rdquoNur vor diesem Hintergrund der mythischen Baumlume versteht man die Bedeutung des Kreuzesldquo GF I 449 rdquomit seinem acutenaturhaftenacute Trostrdquo GF I 450 GF I 449
187
Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle mutta Jeesus on historian henkiloumlnauml toisaalta
lisaumlnnyt taumlhaumln symboliin sisaumlltoumlauml Haumln on antanut ristille aivan eri merkityksen
kuin myoumlhemmaumlt teologiset selitykset tehdessaumlaumln kidutuksen symbolista
pelastuksen merkin585 Risti on Drewermannin mukaan pelastava kuva uudelleen
tulkittuina arkkityyppisenauml symbolina
Ristisymbolin vaikuttavuutta Drewermann perustelee ensiksi sillauml mitauml
Jeesukselle tapahtui Haumlnen mukaansa on ambivalenttia ettauml mies naulataan
puuhun joka on naisellinen symboli Haumln tulkitsee Jungiin tukeutuen ristin
kuvaavan integraatiota jossa minauml (Ich) uhraa itsensauml jotta minuus (Selbst)
loumlytyisi586 Haumln ei kuitenkaan viittaa perusteluksi Jungin tekstiin587 Drewermann
ajattelee Jeesuksen uudistaneen ristisymbolin osoittamalla ettauml aumlidin
ambivalenttisen kuvan takaa loumlytyy rakastava Jumala588 Toiseksi Jeesus on haumlnen
mukaansa lisaumlnnyt ristisymboliin uskonnollista sisaumlltoumlauml ihmisiin tekemaumlllaumlaumln
vaikutuksella Haumlnen uskonsa (Zuversicht) oli naumlet taumlysin erilaista kuin
valtaapitaumlvien usko Drewermann vaumlittaumlauml ettauml Jeesus ei ahdistunut kohdatessaan
kuoleman vaan saumlilytti aina uskonsa Krusifiksi on haumlnen mukaansa sen taumlhden
kuolemaa uhmaavan pelottomuuden symboli joka kumoaa paratiisin puuta
koskevan laumlhestymiskiellon589
Myoumls vuorisymbolin vaikutusta Drewermann perustelee
evoluutiopsykologisesti Puu- ja vuorisymbolien vastaavuus ilmenee haumlnen
mukaansa esimerkiksi siinauml ettauml monet apinalajit ovat siirtyneet puiden latvoilta
vuorien huipuille Taumlmaumln haumln ajattelee selittaumlvaumln sitauml ettauml useissa uskonnoissa on
pyhiauml vuoria590 Haumln on naumlin johdonmukainen evoluutioon perustuvan selityksen
suosimisessa Haumln ei hyvaumlksy uskontotieteellistauml perustelua jonka mukaan vuoret
on koettu naumlkymaumlttoumlmaumln Jumalan asuinpaikoiksi koska ne kohoavat taivasta
kohti591 Samat aterian puun ja vuoren symbolit vaikuttavat Drewermannin
mukaan eri uskontojen symboleina myoumls kristikunnan ulkopuolella Sekauml
585 GF I 449ndash50 Drewermann vaumlittaumlauml Jeesuksen kuoleman johtuneen haumlnen uudistuspyrkimyksistaumlaumln Jeesus joutuirdquo isaumlllistenrdquo voimien kaumlsiin juuri siksi ettauml haumln pyrki muuttamaan Jumala-kaumlsitystauml rdquoaumlidilliseksirdquo 586 ldquoIn diese Richtung liest sich vor allem die subjektale Deutung die C G JUNG der Kreuzessymbolik gegeben hat er sah in ihr ein Bild der Integration indem das Ich sich opfert um sein Selbst zu findenldquoGF I 453 587 Jungin mukaan risti symboloi ihmisen minuutta (Selbst) eli kokonaisuutta (Ganzheit) joka koostuu vastakohtaisuuksista Jung 1973 GW 5 sect 460 588 GF I 454 589 DMK II 658ndash59 GF I 454 590 GF I 446 591 Lurker 1973 44ndash45
188
depressiivistauml ahdistuksesta ettauml muista ahdistuksista vapauttavia kuvia on haumlnen
mukaansa selvaumlstikin paljon koska haumln ajattelee ahdistuneisuuden auttavan siitauml
vapauttavien kuvien loumlytaumlmistauml592 Haumlnen mainitsemansa symbolit ovat ilmeisesti
vain esimerkkejauml depressiivisestauml ahdistuksesta vapauttavista kuvista
Pakkoneuroottisesta ahdistuksesta pelastava kuva on Drewermannin
mukaan leikki (peli tai naumlytelmauml Spiel) joka vapauttaa sekauml eksistentiaalisesta
ettauml psyykkisestauml ahdistuksesta593 Haumln pitaumlauml pakkoneuroottisuutta vain
ihmisyyteen kuuluvana ilmioumlnauml ja arvioi ettei sillauml ole niin pitkaumlauml historiaa kuin
skitsoidisuudella ja depressiivisyydellauml Leikin merkitystauml haumln perustelee
vertailemalla elaumlinten ja ihmisten kehitystauml Elaumlimet ovat haumlnen mukaansa aina
vaumllttaumlneet pakkoneuroottisuuden koska leikkiminen on vaistotoiminto joka
vapauttaa ne pelosta594 Drewermann ohittaa yleisesti tunnetut tosiasiat
haumliriintyneiden elaumlinten pakonomaisesta kaumlyttaumlytymisestauml Ihmisen kyky leikkiauml ja
leikin vapauttava vaikutus perustuu haumlnen mukaansa perimaumlaumln Haumln pitaumlauml kiinni
leikin evoluutiosta ja vastustaa tunnettua kulttuurihistorioitsijaa Johan Huizingaa
jonka mukaan leikkimistauml ei voi tyhjentaumlvaumlsti selittaumlauml biologian avulla595Yhtauml
hyvin Drewermann olisi voinut perustella kaumlsitystaumlaumln leikistauml viittaamalla Jungiin
jonka mukaan jo varhaiskantaisissa uskonnoissa ilmenevauml naumlytelmaumlllisyys
(spielerisch) kumpuaa ihmisluonnosta596 Huizingan kanssa Drewermann on
samaa mieltauml leikin kulttuurikehitystauml eteenpaumlin vieneestauml vaikutuksesta597
Pakkoneurootikon on Drewermannin mukaan opittava leikin avulla kestaumlmaumlaumln
epaumlvarmuutta ja suorastaan nauttimaan sen mukanaan tuomasta jaumlnnityksestauml598
Selitys leikin vaikuttavuudesta on syvyyspsykologinen Drewermannin selitys
leikin vapauttavasta vaikutuksesta ei naumlyttaumlisi ainakaan Huizingan mukaan olevan
perusteltavissa evoluutiokehityksellauml Ristiriitaista on myoumls ajatella etteivaumlt
esimerkiksi pelit ja naumlytelmaumlt viehaumlttaumlisi muitakin kuin pakkoneuroottisia ihmisiauml
592 rdquoSymbole einer transzendenten Hoffnungldquohellipldquoes ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 593 GF I 424 460 467 Saksan sanan rdquoSpielrdquo kaumlaumlntaumlminen aiheuttaa taumlssauml ongelmia Se on kaumlaumlnnetty taumlssauml luvussa sanoilla leikki peli ja naumlytelmauml rdquoAus Angst vor sich selbst rdquoGF I 469 rdquoPsychologischrdquohelliprdquoAngstfreiheitrdquohelliprdquozur Folge rdquoGF I 466 594 ldquoGehoumlrt zum Spielen neben einer gewissen Triebentlastung auch eine gewisse Angstfreiheitldquo GF I 465 595 GF I 465 jossa viittaus Huizingaan Huizinga 1947 16 596 Jung 1967 GW 8 sect 91ndash95 597 GF I 465ndash66 Huizinga 1947 16ndash19 598 GF I 466
189 Drewermann pitaumlauml eri uskontojen initiaatioriittejauml pakkoneuroottisesta
vaumllttaumlmaumlttoumlmyyden epaumltoivosta vapauttavina kuvina599 Uskontojen myytit ja
niihin pohjautuvat riitit ovat haumlnen mukaansa rdquonaumlytelmiaumlrdquo joiden on pysyttaumlvauml
arvoituksina600 Naumlin haumln torjuu esimerkiksi Raamatun luomiskertomuksen
kirkollisen tulkinnan ja hyvaumlksyy uskontotieteellisen tulkinnan601 Haumln tukeutuu
kulttuuriantropologiseen kaumlsitykseen leikin ja kultin sukulaisuudesta602Riitteihin
pohjautuvat uskonnollisten kultit vaativat Drewermannin mukaan leikkiin
antautumista (sich selbst acuteaufs Spiel zu setzenacute)603
Uskonnollisilla kulteilla on Drewermannin mukaan sekauml psykologisesti ettauml
eksistentiaalisesti vaikuttava ulottuvuutensa Niiden yksiloumlllinen ja yhteisoumlllinen
merkitys sisaumlltyy siihen ettauml ne auttavat nuoria irtautumaan vanhemmistaan
Toiseksi initiaatioriitit auttavat haumlnen mukaansa heitauml turvautumaan jumalallisiin
voimiin (goumlttlichen Kraumlfte)604 Sen haumln ajattelee ilmeisesti koskevan kaikkia
rdquonaumlytelmaumlllisiaumlrdquo pelastavia kuvia Myoumls katolinen konfirmaation eli voitelun
sakramentti on Drewermannin mukaan initiaatioriitti joka lieventaumlauml uuden
elaumlmaumlnvaiheen edessauml tunnettua ahdistusta Riittien avulla vapautumisen selittaumlvaumlt
haumlnen mukaansa uskontopsykologia ja sosiaalipsykologia ndash dogmatiikkaa siihen
ei tarvita 605 Ulkokohtainen tarkastelu ja kirjanoppinut pohdiskelu sen sijaan tekee
voitelun sakramentista minuuden ja Jumalan loumlytaumlmisen esteen606
Konfirmaatiosakramentin vaikutus perustuu Drewermannin mukaan
Jeesuksen toimintaan maan paumlaumlllauml vaikka Jeesus ei olekaan asettanut sitauml Haumln on
nimittaumlin uudistanut konfirmaation kuten haumln on uudistanut kasteen ja
ehtoollisenkin Haumln on kutsunut ihmisiauml itsenaumliseen ja vastuulliseen elaumlmaumlaumln
599 GF I 473 600 GF I 467-68 rdquoEs heiszligt demnach die religioumlse Sprache den Mythos in seiner Entstehung wie eine Sprachform miszligverstehen wenn man ihn als eine eindeutige (historische oder metaphysische) Information acuteernstacute zu nehmen sucht man kann seine acuteWahrheitacute nur verstehen indem man ihn als ein Raumltsel stehen laumlszligt und spielerisch mit ihm umgehtrdquo GF I 468 601 Uskontotieteessauml myytti maumlaumlritellaumlaumln kertomukseksi joka kuvaa sellaisia tapahtumia jotka eivaumlt sijoitu mitenkaumlaumln reaaliseen aikaan Myytti ilmaisee elaumlmaumlnkatsomusta J Sloslashk 1960 1263 602 Rosenfeld 1979 534ndash55 603 GF I 469 604 GF I 475 605 rdquoIn der katholischen Kirche zum Beispiel findet eine solche Initiations-Feierlichkeit statt unter dem Namen acuteFirmungacuteldquohellipldquoso bleibt auszligerhalb der Dogmatik rein religionspsychologisch immer noch eine rituelle Spielhandlung uumlbrig die ihres Sinns nicht gaumlnzlich entbehrt Es gilt sozialpsychologisch die Angst zu uumlberwinden die sich der Kohaumlrenz des Alten und des neuen verweigern koumlnnte es gilt die Angst des Uumlbergangs zu mildern durch ein Verfahren neuer EinordnungldquohellipldquoNatuumlrlich ist esldquohellipldquoabsurd den historischen Jesus von Nazareth zu bemuumlhen um so etwas wie eine acuteEinsetzungacute von Firmung oder Konfirmation konstruieren wollenldquo GF I 474ndash75 606 SB III 531
190
jossa aikuisen on hyvaumlksyttaumlvauml lapsenomaisuutensa Drewermann ajattelee
initiaation arkkityyppisen rituaalin auttavan esimerkiksi konfirmaatiossa ottamaan
todesta Jeesuksen persoonan ja haumlnen sanomansa607 Rakkaudellinen ilmapiiri on
silloin kuitenkin avun saamisen edellytyksenauml608 Myoumls jumalanpalveluksella on
Drewermannin mukaan merkittaumlvauml yhteisoumlllinen vaikutus Se on haumlnen mukaansa
Jumalan edessauml tapahtuva naumlytelmauml jonka tarkoituksena on liittaumlauml ihmisiauml yhteen
ja vapauttaa opin aiheuttamasta ahdistuksesta609 Katolista muuttumisoppia ja
messu-uhrioppia Drewermann ei hyvaumlksy610 Haumln vetoaa perusteluksi Jungin
kaumlsitykseen jonka mukaan riittejauml ja dogmeja ei aina koeta sisaumlisesti vaan kaumlsitys
niiden merkityksestauml omaksutaan ulkokohtaisina faktoina Haumln muuntaa kuitenkin
Jungin ei-toivotuksi esittaumlmaumln tilanteen yleispaumltevaumlksi saumlaumlnnoumlksi siitauml mitauml
messussa koetaan611 Drewermann rinnastaa konfirmaation kasteen ja ehtoollisen
tavoin muiden uskontojen initiaatiomenoihin Myoumls kristinuskon ulkopuolelta
loumlytyy siten haumlnen mukaansa pakkoneuroottisuudesta vapauttavia rituaaleja
Haumlnen mainitsemansa kuvat ovat vain eraumlitauml esimerkkejauml pakkoneuroosista
pelastavista kuvista
Hysteerisestauml ahdistuksesta pelastaa Drewermannin mukaan pyhien haumliden
(Heilige Hochzeit) kuva Pelastavasta kuvasta sopii siten haumlnen mukaansa kaumlyttaumlauml
samaa nimitystauml kuin temppeliprostituutiosta612 Pyhien haumliden kuvalla on haumlnen
mukaansa sekauml biologinen ettauml psykologinen kehityshistoriansa ja avioliitto (Ehe)
on taumlmaumln kuvan rituaalinen ilmenemismuoto Rakkaus on ensiksikin evoluution
tuotos613 Toiseksi pyhien haumliden kuvalla on yksiloumlpsykologinen perustelunsa
avioliitto on sakramentti rakkaudellisen antautumisen (liebender Hingabe) vuoksi
joka on samalla kokemus Jumalan rakkaudesta614 Perustelun taustana on ehkauml
607 rdquoDabei fuumlgt die Gestalt Jesu dem uumlberkommenen Bilde allerdings ein unerwartet Neues
hinzuldquohellipldquoEs war der zentrale Inhalt der Botschaft Jesu die Menschen zu einem solchen Spielen
ihres Daseins zu verleiten indem er die angstbefreiende Bedingung lebte und verkuumlndete die eine solche Einstellung ermoumlglicht das kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 476ndash77 608 rdquoDas kindliche Vertrauen eines Erwachsenen in die Naumlhe Gottesldquo GF I 477 609 rdquoZu solcher Toleranz ist faumlhig wer den kultischen Teil des Gottesdienstes als das zu sehen vermag was er ist als ein Spiel vor Gott das Menschen miteinander verbindenldquohellipldquosollte Das Spiel loumlst die Angst auf die das Dogma schafftrdquo GF I 472 610 GF I 469ndash70 611 GF I 470 Jung 1963 GW 11 sect 413 612 Hieros gamos eli pyhauml avioliitto on merkinnyt monissa uskonnoissa jumalan ja ihmisen pariutumista Sitauml on pidetty uskonnollisesti vaikuttavan mysteerinauml Jumalaa ovat taumllloumlin edustaneet kuninkaat papit tai temppelineidot Lurker 1973 151 613 rdquoDie uralten mythischen Bildern einer Heiligen Hochzeit doch auch diese haben eine lange biologische und psychologische Vorgeschichteldquo GF I 480 Taulukko GF I 424 Ks Liite 2 614 GF I 496 rdquoDie Religion deutet diese absolute Bejahung der liebe als Erfahrung jener absoluten Liebe die Gott selber istldquo GF I 497
191
syvyyspsykologinen kaumlsitys sublimaatiosta Pyhien haumliden kuva loumlytyy
Drewermannin mukaan myoumls uskonnon taantumamuodoista esimerkiksi
jumalaistaruista muista taruista ja saduista615
Tulkintansa perusteluksi Drewermann viittaa Jungin kaumlsitykseen ihmisen
minaumln ja tiedostamattoman suhteesta ja taumlmaumln alkemiaan perustuvaan tulkintaan
pyhistauml haumlistauml (hieros gamos)616Haumln siis viittaa sellaiseen Jungin kaumlsitykseen
jolla taumlmauml itse kertoo olevan gnostilainen tausta 617Jungin mukaan pyhien haumliden
arkkityyppisyydessauml sulautuvat miehinen ja naisellinen yhdeksi kokonaisuudeksi
jossa ei enaumlauml ole vastakkaisuutta618 Drewermann ei taumltauml sen enempaumlauml kuin
muitakaan pelastavia kuvia tulkitessaan pyri osoittamaan niiden mahdollista
gnostilaisuutta Haumlnen tulkinnassaan on kuitenkin yhteyksiauml esimerkiksi
gnostilaiseen rdquomorsiushuoneen sakramenttiinrdquo Filippuksen evankeliumin mukaan
morsiushuoneessa on lunastus morsiushuoneen lapsella on kyky naumlhdauml sisaumlisesti
kukaan ei pysty ahdistamaan haumlntauml ja haumln loumlytaumlauml jo maailmassa ollessaan totuuden
vertauskuvien avulla619
Katolista avioliiton sakramenttia Drewermann ei pidauml oikeana pyhien
haumliden kuvana koska haumln ajattelee sen perustuvan patriarkaaliseen Jumala-
kaumlsitykseen620 Mitaumlaumln muuta hysteerisestauml ahdistuksesta vapauttavaa kuvaa haumln ei
mallissaan esitauml Onko hysteerisestauml ahdistuksesta vapautumiseen siis tarjolla vain
yksi ainoa pelastava kuva
Yksiloumlpsykologisesti Drewermann perustelee pyhien haumliden kuvaa myoumls
hysteerisen ihmisen erityisellauml rakkauden tarpeella621 Taumlllainen ihminen pakenee
rdquoomasta olemisestaanrdquo itselleen vieraisiin rooleihin ja jumaloi rakkautensa
kohdetta loumlytaumlmaumlttauml kuitenkaan minuuttaan Hysteerinen ihminen tarvitsee
Drewermannin mukaan erityislaatuista rakkautta koska vain rakkaus tekee
ihmisestauml persoonan ja antaa haumlnelle tunteen omasta ainutlaatuisuudestaan622 Haumln
perustelee siten kuvan vaikuttavuutta evoluutiopsykologian lisaumlksi
615 GF I 424 500 Esim sadut ovat Drewermannin mukaan uskonnon taantumamuotoja Rapunzel 7 616 GF I 500 Jung 1964 GW 7 131ndash264 Jung 1972a GW 12 15ndash54 erit sect 42 617 Jung 1985 225 618 Jung 1972a GW 12 sect 42 619 Dunderberg amp Marjanen 2005 193 195 206 (Filippuksen evankeliumin kohdat 76 88 ja 127) 620 GF I 497ndash98 Vrt Katolisen kirkon katekismus 2005 sect 1641 621 GF I 479ndash80 622 GF I 495
192
psykoanalyysilla623 Ahdistuksen evolutiivisena taustana on kyllauml taistelu
elintilasta ja pariutumiskumppaneista mutta seksuaalisuuden tilalla ja rinnalla on
haumlnen mukaansa nykyaumlaumln rakkaus624
Vain rakkaus antaa Drewermannin mukaan elaumlmaumllle merkityksen ja tekee
ihmisestauml yksiloumln Se saa kuitenkin ihmisen myoumls pelkaumlaumlmaumlaumln kuolemaa joka
riistaumlauml ihmiseltauml rakkaimpansa625 Uskonto kuitenkin tarjoaa ulospaumlaumlsyn taumlstauml
ahdistuksesta koska se auttaa loumlytaumlmaumlaumln rakkauden jumalallisuuden Rakkaus on
jumalallista koska Jumala on rakkaus626 Ahdistuksesta vapautumiseen riittaumlauml
Drewermannin mukaan kyllauml inhimillinen rakkaus mutta sen on oltava sellaista
rakkautta jonka takana on Jumala627 Haumlnen tulkintansa muistuttaa Paavalin
tulkintaa miehen ja vaimon vaumllisestauml rakkaudesta Kristuksen ja seurakunnan
suhteen kuvaajana628 Drewermann korostaa tarkoittavansa taumllloumlin nimenomaan
kahden aikuisen yksiloumln vaumllistauml rakkautta jota on myoumls kahden samaa sukupuolta
olevan aikuisten rakkaus629 Miehen ja naisen vaumllisestauml rakkaudesta haumln puhuu
naumlet vain torjuessaan kirkon opetusta miehen ja naisen yhdistymisestauml
luomisjaumlrjestyksen mukaisena tapahtumana630 Esimerkiksi isaumln ja pojan vaumllisessauml
rakkaus ei ole haumlnen mukaansa jumalallisen rakkauden kuva koska sen
laumlhtoumlkohtana on patriarkaalinen kaumlsitys isaumlstauml ja pojan infantiilista riippuvuudesta
joka on tarkoitettu jatkumaan vain pojan aikuistumiseen asti631 Inhimillinen
623 rdquoExistenzphilosophisch betrachtet erscheint die Hysterie als ein Ausweichen vor dem eigenen Sein zu Flucht in fremde Rollenvorschriften stets in der Hoffnung auf diese Weise die mangelnde Liebe und Wertschaumltzung zu erringen Notgedrungen ist diese Hoffnung allerdings truumlgerisch der Beifall fuumlr die uumlbernommene Rolle gilt nicht dem eigenen nur dem entfremdeten Ich er beruumlhrt nicht die Wahrheit des Selbstseins er praumlmiert allenfalls die gelungene Taumluschung des Fuumlr-andere-Seins Auch die Hysterie ist so betrachtet nichts als eine Flucht vor der entfremdenden Angstldquo GF I 342rdquoZum hysterischen Erlebenldquohellipldquogehoumlrt die Steigerung des Liebespartners zu einer absoluten quasi goumlttlichen Personldquo GF I 499 Drewermann viittaa psykoanalyysin osoittaneen ettauml kyseessauml on silloin ratkaisemattomasta oidipaalisesta ristiriidasta johtuva transferenssirakkaus PM I 145ndash46 624 GF I 486 489 495 625 GF I 495 626 ldquoIst Gott die Liebe so ist die Liebe Selbst goumlttlichldquo GF I 497rdquo Die Liebeldquohellipldquoselber als das Symbol fuumlr etwas Goumlttliches zu verstehenldquo GF I 500 627 rdquoWenn wir einen Menschen so anreden daszlig wir die Tiefe seines Wesens beruumlhrenldquohellipldquoso oumlffnet sich seine Person und wird fuumlr uns zu einem Weg der ins Unendliche hinuumlberfuumlhrt Hinter der Gestalt einer jeden menschlichen Personldquohellipldquotaucht unsichtbar die Person und das ewige Du Gottesldquo DMK II 476ndash77 628 Ef 5 31ndash32 629 Drewermann on myoumls puolustanut julkisesti homoseksuaalien oikeuksia 630 ldquoKeinesfalls bezieht es sich nur auf die Liebe zwischen Mann und Frauldquo GF I 495 492 631 GF I 498
193
tasavertaisten ihmisten rakkaus tekee haumlnen mukaansa pyhien haumliden kuvasta
pelastavan kuvan koska inhimillisen rakkauden mahdollistaa vain Jumala632
Hysteerisestauml ahdistuksesta kaumlrsivauml tarvitsee Drewermannin mukaan pyhien
haumliden kuvaa koska haumln ei ole kokenut oikeaa rakkautta Pyhaumlt haumlaumlt on siten
ainoa hysteerisestauml ahdistuksesta pelastava kuva eikauml pelkaumlstaumlaumln esimerkki siitauml
vapauttavasta kuvasta Drewermann ei kuitenkaan kiellauml ettei kuva voisi
vapauttaa myoumls muunlaisesta ahdistuksesta kaumlrsiviauml Haumln kaumlsittelee niin usein
inhimillisen rakkauden jumalallista alkuperaumlauml ettauml voi paumlaumltellauml pyhien haumliden
kuvan auttavan haumlnen mukaansa kaikkia ahdistuneita Taumlmauml kaumlsitys ei olisi
ristiriidassa sen Drewermannin vaumlittaumlmaumln kanssa ettauml pyhien haumliden kuvan
vaikutus perustuu evoluutiokehitykseen Rakkauden myoumlnteisen vaikutuksen
ymmaumlrretaumlaumln naumlet psykologiassa koskevan kaikkia ihmisiauml ja Drewermann
ajattelee rakkauden kehittyneen ihmiskunnassa evoluutioon perustuvan
seksuaalisuuden pohjalta633
Pyhien haumliden kuva eroaa Drewermannin mukaan veden aterian ja leikin
kuvista siinauml ettei Jeesus ole uudistanut sitauml toteuttavaa avioliiton (solmimisen)
rituaalia kuten haumln on uudistanut kasteen ehtoollisen ja konfirmaation Pyhien
haumliden pelastavan kuvan haumln on kuitenkin vahvistanut koska haumln on vahvistanut
kaikki luomisilmoituksen kuvat Drewermann ajattelee ettauml Jeesus on
kokonaisvaikutuksellaan tehnyt ihmisten vaumllisestauml rakkaudesta vapauttavan eli
teologisesti ilmaistuna pelastavan kuvan taumlysin vastaavalla tavalla kuin
esimerkiksi kasteesta634 Taumlmauml ilmentaumlauml ihanteellista naumlkemystauml kirkkoihin
sitoutumattomasta kristillisyydestauml
Ihmiset pelastuvat siis Drewermannin mukaan oman ahdistuksensa
mukaisten symbolien avulla Heidaumln on loumlydettaumlvauml sisimmaumlstaumlaumln kuvia jotka
pystyvaumlt auttamaan juuri heitauml Ahdistuksesta vapautumiseen vaikuttaa koetun
ahdistuksen laatu Drewermann ei kuitenkaan vaumlitauml etteivaumlt mainitut symbolit
voisi auttaa muitakin kuin ahdistus-kuva -mallissa mainittuja Haumlnen
paumlaumlkorostuksenaan on vapautumisen yksiloumlllisyys Esimerkiksi ehtoollisen
merkitys on haumlnen mukaansa sen kyvyssauml vaikuttaa vapauttavasti yksittaumlisen
632 Myoumls GF I 500 633 GF I 489 634 rdquoVon dieser Person laumlszligt sich sagen daszlig sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770
194
ihmisen mieleen eikauml lainkaan siinauml ettauml se liittaumlisi ihmisiauml yhteen Haumln rdquounohtaardquo
useimmiten riittien yhteisoumlllisen dimension Ahdistus-kuva -mallissa mainitut
pelastavat kuvat ovat vain esimerkkejauml On ajateltavissa ettauml useammankin
tyyppiset symbolit voivat haumlnen mukaansa puhutella samaa ihmistauml Onhan
ihmisillauml Drewermannin mukaan monenlaista ahdistusta635 Koko luomisilmoitus
olisi taumlssauml mielessauml kaikkien loumlydettaumlvissauml Pelastavien kuvien loumlytaumlmisen
mahdollistaa Drewermannin mukaan myoumls Kristuksen kuvan loumlytyminen jokaisen
sisimmaumlstauml636
Tarvitseeko ihminen siis vapautumiseensa kaikkia Raamatun tekstien
taustalta loumlytyviauml pelastavia kuvia niin kuin eraumlaumlt Drewermannin lausumat voi
ymmaumlrtaumlauml637 Vai riittaumlvaumltkouml haumlntauml erityisesti puhuttelevat kuvat Onhan kaikkien
kuvien sisaumlltouml haumlnen mukaansa sama ja jokainen kuva edustaa siten koko
luomisilmoitusta Taumlstauml paumlaumltellen ahdistus-kuva-malli ainoastaan havainnollistaa
sen ettauml kuvat puhuttelevat ihmisiauml yksiloumlllisesti Sen koko sisaumlltouml on integroitu jo
silloin kun ihminen loumlytaumlauml yhdenkin haumlntauml auttavan kuvan Sama koskee
ilmeisesti sekauml arkkityyppisiauml kuvat ettauml subjektiivisia kuvia vaikka ahdistus-kuva
mallissa esiintyykin vain arkkityyppisiauml kuvia
Jumala on Drewermannin mukaan istuttanut kuvia jokaisen mieleen Siksi
haumln ajattelee pelastavia kuvia loumlytyvaumln myoumls kristinuskon ulkopuolelta Niiden
olemassaolo ei kuitenkaan vielauml takaa uskon syntymistauml vaan tarvitaan kristillistauml
tulkintaa638 Erikoista kuitenkin on ettauml haumln ei ahdistus-kuva -mallissaan edes
viittaa Raamatusta loumlytyviin pelastaviin kuviin Ahdistus-kuva -malli vaikuttaa
siksi sakramenttiopilta jossa Drewermann asettaa symboliset rituaalit
erityisasemaan ihmisten auttajina Sen keskeisimpaumlnauml sisaumlltoumlnauml on joka
tapauksessa haumlnen myoumls raamatuntulkinnoissaan korostama luomisilmoituksen
kuvien kokemisessa ilmenevauml yksiloumlllisyys Drewermann on Jungin
635 rdquoZwar kommen die genannten Neuroseformen oft genug acutereinrassigacute vor aber meist treten sie gemischt auf wobei besonders die Gegensatzpaare selbst mit Vorliebe Kreuzungen eingehen so daszlig man von schizoid-depressiven oder zwangsneurotisch-hysterischen Mischstrukturen sprechen muszligldquo PM I 162 636 rdquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 58 637 rdquoAllerdings stellt sich an diese Aufgabe der Religion in der Psyche des Menschen ein inneres Gleichgewicht zu ermoumlglichen und eine innere Mitte zu bewahren fortan eine wichtige alles entscheidende Forderung Die Integration des gesamten archetypischen Materials in der Person des Einzelnenldquo GF I 405 638 ldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85
195
symbolitulkintaa ja psykoanalyyttistauml kehitysteoriaa yhdistaumlmaumlllauml luonut myytin
kuvista jotka vapauttavat erilaisista ahdistuksista
43 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi
Luvussa 31 olen osoittanut ettauml Drewermann ajattelee ilmoituksen
loumlytyvaumln ihmisten sisimmaumlstauml ja heijastuneena muun muassa Raamatusta Olen
samalla osoittanut ettauml se on haumlnen mukaansa visuaalista Se koostuu
arkkityyppisistauml kuvista ja subjektiivisista kuvista Taumlssauml alaluvussa selvitaumln
miten kuvat synnyttaumlvaumlt haumlnen mukaansa uskon Naumlkoumlkulmana on Jumalan
toimintaa koskevan teologisen kaumlsityksen yhdistyminen syvyyspsykologiseen
kaumlsitykseen ihmisen mielessauml tapahtuvasta Analysoin Drewermannin kaumlsitystauml
uskon syntymiseen johtavasta sisaumlisestauml prosessista kiinnittaumlen erityistauml huomiota
syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Selvitaumln vaikuttavatko arkkityyppiset
kuvat ja subjektiiviset kuvat haumlnen mukaansa uskon syntymiseen eri tavoin
Onhan niillauml erilainen tausta ihmismielessauml Samalla selvitaumln tekeekouml
syvyyspsykologian soveltaminen haumlnen kaumlsityksestaumlaumln gnostilaista
Nukkuessa tapahtuvaa uskon syntymistauml Drewermannin luonnehtii
autonomiseksi prosessiksi jossa ihmisen minauml kohtaa itsenaumlisiauml vaikuttavia
hahmoja Niillauml haumln viittaa luomisilmoituksen pelastaviin kuviin639 Raamattu
osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on taumllloumlin syntynyt tiedostamattoman mielen
syvyydessauml Jumala on kohdattu jaumlrjeltauml ulottumattomissa640 Naumlin ei haumlnen
mukaansa yleensauml kuitenkaan yleensauml tapahdu641 Usko syntyy nykyaumlaumln sen sijaan
tietoisessa Jumalan kohtaamisessa jota Drewermann kaumlsittelee uskonnollisen
kokemuksen otsakkeen alla642 Uskon syntymiseen sisaumlltyy haumlnen mukaansa sekauml
639 ldquoIst der Traum ein autonomer Prozeszlig dessen Zuschauer das Ich ist Die Bilder und Gedanken des Traumes kommen zum Ich als in sich selbstaumlndige Gestalten von geheimnisvollen machtldquohellip ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psyche ldquoTE I 111 113 640 Paras esimerkeistauml on Drewermannin mukaan Jobiin liittyvauml ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijob dass der Traum durchaus nicht wie man erwarten sollte das Auge des Schlafenden oumlffnet sondern das Ohr Auch das `Houmlren` Gottes ist maW nach dem Zeugnis dieser Stelle im Grunde ein Sehen in der Tiefe der unbewussten Seelenkraumlfte und was sich dort weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 641 TE I 109 642 Drewermann kaumlsittelee uskon vastakohtana olevan ahdistuksen voittamista uskonnollisen kokemuksen (die religioumlse Erfahrung) otsakkeen alla GF I 385 403
196
teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti tulkittavaa Syvyyspsykologisesti
tulkittavaa on esimerkiksi Jumala-kaumlsityksen muuttuminen
Drewermann erottaa ihmisen sisaumlisessauml Jumala-kaumlsityksessauml kaksi tasoa
arkkityyppien tason ja persoonan tason643 Haumln tukeutuu ensin psykoanalyyttiseen
kaumlsitykseen erilaisten auktoriteettihahmojen vaikutuksesta ihmisen Jumala-
kaumlsitykseen Lapsen kaumlsitys aumlidistauml ja isaumlstauml laajentuu sen mukaan koskemaan
Jumalaa Naumlin syntyy persoonan tason eli tietoinen Jumala-kaumlsitys Toiseksi
Drewermann turvautuu Jungin analyyttiseen psykologiaan Siihen tukeutuen haumln
erottaa arkkityyppien tason eli tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen johon
vaikuttavat esimerkiksi isaumln ja aumlidin arkkityypit644 Kummankin tason Jumala-
kaumlsitys voi haumlnen mukaansa muuttua eri elaumlmaumlnvaiheissa
Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua ensiksikin
psykoanalyyttisissauml analyyttisissauml ja eksistentiaalianalyyttisissauml terapioissa ja
muissa intensiivisissauml ihmissuhteissa645 Freud on haumlnen mukaansa ymmaumlrtaumlnyt
oikein ettauml ihmisestauml voi tulla itsenaumlinen persoona vain lapsuutensa
vieraannuttavista Jumala-kaumlsityksistauml vapautumalla Se tosin johtaa vaumlistaumlmaumlttauml
tietyssauml mielessauml ateistisen tai buddhalaisen minaumln syntymiseen joka on minaumln
tukahduttamista (Ichausloumlschung) Minaumln loumlytaumlmiseen (Ichfindung) siitauml voi
Drewermannin mukaan paumlaumlstauml vain inhimillisen kontaktin avulla646
Psykoanalyysi pystyy haumlnen mukaansa tulkitsemaan Jumala-kaumlsityksen
muuttumiseen liittyvaumlauml persoonaksi tulemista Uskon syntymiseen taumlmauml
persoonaksi tuleminen ei haumlnen mukaansa vielauml johda647 Siihen johtavaa Jumala-
kaumlsityksen muuttumista haumln tulkitsee Jungin analyyttistauml psykologiaa
soveltamalla Rakkaudellinen kohtaaminen vaikuttaa silloin sekauml arkkityyppien
tason ettauml persoonan tason Jumala-kaumlsitykseen Tapahtuu isaumln ja aumlidin
arkkityyppisten kuvien vapautuminen niistauml sidonnaisuuksista ja vaumlaumlristymistauml
joita esimerkiksi lapsuuden kokemukset ovat aiheuttaneet648 Haumln pitaumlauml siis taumlssauml
643 rdquoArchetypische Ebene des Gottesbildesldquohellipldquopersonale Ebene des Gottesbildesldquo GF I 374 644 GF I 374 645 GF I 373ndash75 Eksistentiaalianalyysi vie kuitenkin haumlnen mukaansa Jumala-kaumlsityksen muuttumisen terapioista pisimmaumllle Se osoittaa ettauml lapsuusvuosista alkanut isaumln ja aumlidin kaipuu ovat aumlaumlrettoumlmyyden kaipuuta (Verlangen ins Unendliche) Se siis johtaa haumlnen mukaansa ihmisen etsimaumlaumln Jumalaa GF I 373 646GF I 363 647 GF I 367 648 rdquoacuteTherapeutischacute wirksam ist dabei im Umkreis der Angstberuhigung offenbar bevorzugt eine Form der persoumlnlichen Begegnung in der das Personale das Kollektive auf eine Weise katalysier daszlig die archetypischen Inhalte des Archetyps von Mutter und Vater sich a) moumlglichst deutlich aus
197
naumlitauml arkkityyppisiauml kuvia muuttuvaisina vaikka on yleensauml vaumlittaumlnyt
arkkityyppisiauml kuvia muuttumattomiksi649 Haumln ajattelee Jumala-kaumlsityksen
(Gotteserfahrung) muuttumisen perustuvan sellaisen rakkauden kokemiseen jota
ihminen on lapsena kaivannut650 Terapiat osoittavat Drewermannin mukaan ettauml
ihmiset kaipaavat sitauml mitauml teologiassa sanotaan armoksi He kaipaavat
absoluuttista persoonaa joka kohtaa heidaumlt kasvokkain (Gegenuumlber)651 Terapiat
osoittavat ettauml ihmiset kaipaavat teologisesti tulkittavaa Jumala-suhdetta Ne
osoittavat mitauml uskoon sisaumlltyy syvyyspsykologisesti
Toiseksi Jumala-kaumlsitys voi Drewermannin mukaan muuttua uskon
syntyessauml Silloin se liittyy ennen muuta teologisesti tulkittavaan tapahtumaan
Haumln viittaa Jeesus Nasaretilaiseen ilmaisullaan yhdestauml ainoasta ihmisestauml joka
astuu historiassa (rdquogeschichtlichrdquo) ihmistauml vastaan ja tulee taumllle sillaksi
Absoluuttiseen652 Uskonnollinen muutos edellyttaumlauml siten Drewermannin mukaan
Jumalan puuttumista yksityisen ihmisen elaumlmaumlaumln Kaumlsitys on klassisen kristillisen
Jumala-kaumlsityksen mukainen Uskon syntyminen eroaa Drewermannin mukaan
ilmoituksen sisaumllloumln ymmaumlrtaumlmisestauml syvyyspsykologinen tulkinta auttaa
ymmaumlrtaumlmaumlaumln mutta usko syntyy Jumalan aloitteesta Jumala asettuu ihmisen
kanssa dialogiin ja kaumlyttaumlauml siinauml kristillistauml symbolikieltauml653 Taumlmaumln voinee tulkita
sekauml viittaukseksi ihmisen sisimmaumln ettauml Raamatun ja sakramenttien
symbolikieleen654
Uskon syntymisestauml Drewermann esittaumlauml selventaumlvaumln kaavion655 Se koetaan
haumlnen mukaansa tietoisella eli persoonan tasolla (die Ebene des Personalen)
seinen Verhaftungen an die konkrete Einzelperson und b) aus seinen Verfaumllschungen durch konkrete Einzelerfahrungen (der fruumlhen Kindheit) zu loumlsen vermagldquo GF I 374ndash75 649 rdquoBildernldquohellipldquodie von Natur aus in ihm angelegt sind und die unzweifelhaft von Gott stammenldquo TE II 452ldquo Das bleibende acuteWortacute Gottes in den Bildern der menschlichen Psycheldquo TE II 20 650 rdquoDie Einstellung ebenso wie die Reindarstellung die Aktivierung ebenso wie die Sublimierung des Elternbildes bilden religionspsychologisch demnach die zwei entscheidenden Momente der Gotteserfahrung Alles was Menschen mit ihrer Person zur acuteErfahrungacute eines personal vorgestellten Gottesbildes beitragen koumlnnen laumlszligt sich auf diese Weise zwei Momente zuruumlckfuumlhren sie muumlssen Anderen so sehr lieben wie er als Kind erwartet haumltte geliebt zu werden und sie muumlssen ihn so weit freigeben daszlig er darunter die einengenden bzw verformenden Einfluumlsse seiner Kindheit hinter sich lassen kannldquo GF I 375 651 GF I 376 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 652rdquoAntwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 653 rdquoDialogische Verhaumlltnis zwischen Gott und dem EinzelnenldquohellipldquoDie christliche Symbolsprache als Ausdruck menschlicher religioumlser Erfahrungldquo GF I 199ndash200 654 rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquohellipldquoSpezifisch christlich hingegen ist die Betonung der Personalitaumlt und Individualitaumlt in ihrer Synthese mit dem archetypischen Material der Psycheldquo TE II 777 655 GF I 198 Ks Liite 3
198
Uskovan minaumln ja Jumalan Sinaumln vaumllillauml vallitsee taumlllauml tasolla dialoginen suhde656
Drewermann kuvaa taumltauml suhdetta samoin kaumlsittein kuin filosofi Martin Buber ja
vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ja ihmisen dialogin kuten taumlmauml657 Kaavioon
kuuluva nuoli kuvaa tietoisuustranssendenttisen (bewuszligtseinstranszendent)
Jumalan Sinaumln laskeutumista omalta tasoltaan ihmisen tietoiselle persoonan
tasolle658 Tietoisuustranssendenttinen on taumlssauml Jumalan toimintaa kuvaava
adjektiivi Siihen sisaumlltyy sekauml kaumlsitys Jumalan transsendenttisuudesta ettauml kaumlsitys
Jumalan yhteydestauml ihmisen tietoiseen mieleen Jumala on taumlssauml kohtaamisessa
Drewermannin mukaan Sinauml tai Minauml-Sinauml joka on absoluuttisesti ihmistauml
vastapaumlaumltauml (das absolute Gegenuumlber) eikauml suinkaan psyyken osa659
Drewermann torjuu vaumlitteet gnostisismista vetoamalla taumlhaumln kaumlsitykseensauml
Jumalan ja ihmisen suhteesta Haumln tukeutuu Jungiin vaumlittaumlessaumlaumln ettauml
ahdistuksesta voi vapautua vain toisen henkiloumln avulla (Gegenuumlber einer anderen
Person)660 Jumalan on haumlnen mukaansa oltava persoonallinen koska ihmisillauml on
ahdistusta661 Oman uskonkaumlsityksensauml haumln vaumlittaumlauml vastaavan Jeesus
Nasaretilaisen eksistentiaalista kaumlsitystauml uskosta Markioniin tukeutumalla
Drewermann sanoutuu irti keskeisimpinauml pitaumlmistaumlaumln gnostilaisista kaumlsityksistauml
Ne ovat taumlmaumln maailman ja Jumalan maailman ylittaumlmaumltoumln vastakkaisuus
gnostikon sielun jumalallisuus gnostikon sielun vankeus taumlssauml maailmassa valon
maailman kutsu vankeudesta vapautumiseen ja gnostikossa vaikuttavan
jumalallisuuden paluu alkukotiinsa maailman lopussa 662 Luettelo sisaumlltaumlauml
taumlrkeimpinauml pidetyt Jumalan ja ihmisen suhdetta koskevat gnostilaiset
kaumlsitykset663 Markion ymmaumlrsi Drewermannin mukaan kyllauml Jumala-suhteen
656 ldquoDer Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalenldquoldquomuszlig man die Religioumlse Erfahrung selbst als ein durch und durch dialogisches Verhaumlltnis zwischen dem Ich des Glaubenden und dem Du seines Gottes beschreibenrdquo GF I 198 657 rdquoWas wir ldquoOffenbarungldquo Gottes nennen ist mithin ein Ineinander das sich aus dem historischen Dialog zwischen Ich und Du (M Buber) ergibtldquo GF I 515 Drewermann viittaa Buberin teokseen Ich und Du keskeiseen terminologiaan 658 rdquoDas Du Gottes bewuszligtseinstranszendent rarr Dass Ich des Glaumlubigen bewuszligt personal individuellldquoGF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 659 rdquoGott in diesem Sinne ist das absolute Gegenuumlber einer reinen Begegnung das Du oder besser das Ich-Du das jede Begegnung umgreift und in jeder Begegnung begegnetldquo GF I 376ndash77 rdquoGott nicht als ein Teil der menschlichen Psyche verstanden werden kannldquo GF I 262rdquoGott und Mensch duumlrfen nicht in gnostischemrdquohelliprdquoSinne als acuteSeinseinheitacuterdquohelliprdquoacutegesetztacute werdenrdquo GF I 250 660 GF I 368 Jung 1963 GW 11 657ndash665 Syytteen gnostisismista on esittaumlnyt esim Walter Kasper vaumlittaumlmaumlllauml ettauml ihmisen tiedostamaton on Drewermannin mukaan ilmoituksen alkulaumlhde Kasper 1992 20 661 rdquoIch halte den Glauben an einen persoumlnlichen Gott fuumlr ein dringendes Postulat als Antwort auf die menschliche AngstldquoWorum 310 662 GF I 241 663 Marjanen 1992 74ndash77
199
syvyyden mutta haumln ei ymmaumlrtaumlnyt siihen kuuluvaa etaumlisyyttauml Haumln ei
Drewermannin mukaan pystynyt aina erottamaan Jumalaa turmeltuneesta
ihmismielestauml664 Taumlllauml Drewermann viittaa kaumlsitykseensauml ihmistauml vastapaumlaumltauml
(Gegenuumlber) olevasta Jumalasta Kirkollisen uskonkaumlsityksen Drewermann torjuu
yksipuolisen intellektuaalisena kaumlsityksenauml665
Drewermann vaumlittaumlauml ettei haumlnen kaumlsityksensauml persoonallisesta Jumalasta ole
ristiriidassa sen kanssa ettauml Jumala on myoumls itsessaumlaumln organisoituva systeemi (Ein
sich selbst organisierendes System) joka on yhdistettaumlvissauml luonnontieteelliseen
maailmankatsomukseen666 Uwe Beyerin mukaan Drewermann ei kuitenkaan ole
kyennyt yhdistaumlmaumlaumln naumlitauml Jumala-kaumlsityksiaumlaumln667 Beyer ei hyvaumlksy
Drewermannin kaumlsitystauml siitauml ettauml evoluution tuottama ihmisten kollektiivisen
tiedostamattoman sisaumlltouml voisi toimia Jumalan ilmoituksena668Drewermannin
Jumala-kaumlsitykseen sisaumlltyvauml gnostilainen piirre juontuukin juuri Jungin
arkkityyppiteorian soveltamisesta mutta haumlnen Jumala-kaumlsityksensauml ei kuitenkaan
ole gnostilainen Haumln pitaumlauml naumlet arkkityyppiteoriaa soveltaessaankin kiinni siitauml
ettei yhdenkaumlaumln ihmisen mieli ole jumalallinen vaikka jokaisen kollektiivisesta
tiedostamattomasta loumlytyy Jumalan ilmoitus Jumala laumlhestyy ihmisiauml
rdquoulkopuolisena (Gegenuumlber)669
Drewermann nimittaumlauml Jumalan kohtaamisen tasoa sekauml persoonan tasoksi
ettauml tietoiseksi tasoksi Se on siis syvyyspsykologisti tietoisen minaumln taso Haumln
pyrkii teologisen ja syvyyspsykologisen antropologian synteesiin rinnastamalla
teologisesti maumlaumlritellyn persoonan tason analyyttis-psykologiseen minaumln tasoon
jonka yksiloumlllisyyttauml haumln erityisesti korostaa Jumalan ja ihmisen tietoisen mielen
kohtaamista Drewermann nimittaumlauml teologisesti persoonalliseksi transsendenssiksi
Ihmisen tietoisuus pitaumlauml siinauml haumlnen mukaansa Jumalaa olemassaolonsa
664 GF I 241 247 665 GF I 245 666rdquoIch glaube auf zwei Weisen an Gottrdquo Worum 310 Drewermann ajattelee ettauml haumlnen kaksi erilaista Jumala-kaumlsitystaumlaumln ovat yhdistettaumlvissauml kristillisen kolminaisuusopin avulla Sitauml miten se tapahtuisi haumln ei selitauml Worum 310 667 Beyer1995 189ndash91 668 Beyer 1995 186 669 rdquoDer Einfluszlig dieser Person (eine andere Person) tief genug gehen muszlig um die Bilder des Unbewuszligten in den Prozes der Angstuumlberwindung miteinzubeziehenldquo GF I 405
200
perustana670 Haumln korostaa naumlin sitauml ettauml Jumalan kohtaaminen on tietoista Taumlmauml
on ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln myoumls nukkuessa671
Drewermann vertaa persoonallista transsendenssia Buberin tavoin ihmisten
keskinaumliseen kohtaamiseen Suhteessa on haumlnen mukaansa samaa vaumllittoumlmyyttauml
kuin rakastavaisten suhteessa toisiinsa Siinauml ei kuvitella suunnitella tai tavoitella
mitaumlaumln672 Persoonan tasoa Drewermann kuvaa teologisesti myoumls minaumlndashsinauml -
suhteen tunteiden ja eksistenssin tasoksi673 Haumln tulkitsee Jumalan kohtaamisen
ihmisen sisimmaumlssauml tapahtuvaksi kahden persoonan kohtaamiseksi kuten ennen
haumlntauml on uskonnollista kokemusta tulkinnut esimerkiksi Tillich674 Persoonallinen
transsendenssi saa Drewermannin mukaan aikaan myoumls sen ettauml ihmisestauml tulee
teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna persoona Jumalan kohtaaminen merkitsee
persoonaksi tulemista675 Koska minuuden loumlytaumlmisen aiheuttaa persoonallinen
Jumala ei taumlssaumlkaumlaumln ole Drewermannin mukaan kyse gnostisismista Ihmisen ja
Jumalan dialoginen suhde ei merkitse olemisen ykseyden (Seinseinheit)
syntymistauml ihmisen ja Jumalan vaumllille676
Kaaviossa on kuvattuna myoumls myytin ja rituaalin kollektiivinen taso Se on
Drewermannin mukaan tiedostamaton sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml
Kaavio kuvaa Jumalan Sinaumln ja ihmisen minaumln olevan yhteydessauml kyseiseen
tasoon677 Taumltauml kollektiivista ja tiedostamatonta tasoa haumln nimittaumlauml myoumls
uskonnollisuuden ilmentymisen symboliseksi tasoksi678 Persoonallinen
transsendenssi saa haumlnen mukaansa aikaan ihmisen minaumln yhteyden haumlnen
kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli immanenttisen transsendenssin
Immanentti transsendenssi edellyttaumlauml siten persoonallista transsendenssia679
670 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 671 ldquoBesonders auffallend ist an dieser Stelle aus dem Buche Ijobldquohellip ldquodas `Houmlren` Gottes istldquohellip ldquo weit unterhalb der bewussten Verstandestaumltigkeit dem Traumlumenden mitteilt fuumlhrt ihn wenn er es annimmt zu einem tieferen acuteGehorsam` uns acuteBegreifenacute seines Lebens als es ihm in bewusster Reflexion jemals vergoumlnnt sein wuumlrdeldquo TE I 101 672 GF I 376 Buber 1923 18 673 GF I 253ndash54 674 Tillich 1958 116 675 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 676 GF I 250 Syvyyspsykologian merkitystauml Drewermann perustelee myoumls GF I 226 ja GF I 234 677 rdquoMythos und Ritual kollektiv unbewuszligtrdquo GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 678 rdquoDie symbolische Ebene des religioumlsen Ausdrucks istldquohellipldquonicht individuell sondern kollektiv sie ist nicht bewuszligtseinstranszendent sondern in tiefenpsychologischen Sinne unbewuszligtldquo GF I 198 679 rdquoAuch diese immanente Transzendenz der Selbstwerdung nicht gibt ohne eine urspruumlnglichere wesentlichere personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406
201
Ihmisen tiedostamattomasta loumlytyvauml luomisilmoitus heraumlauml siis Drewermannin
mukaan ulkopuolisen Jumalan vaikutuksesta Ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan
laumlhestyvauml Jumala saa haumlnen mukaansa aikaan kuvailmoituksen kohtaamisen
Taumlmauml vastaa teologista kaumlsitystauml siitauml ettauml Jumala heraumlttaumlauml ihmisten ottamaan
vastaan Raamatun ilmoituksen
Erikoista on ettauml Drewermann ei anna selityksessaumlaumln mitaumlaumln roolia
Raamatun tai sakramenttien luomisilmoitukselle eikauml maumlaumlrittele mitenkaumlaumln
Jumalan toiminnan ulkoisia puitteita Ainoa ero unessa tapahtuvaan uskon
syntymiseen on Jumalan vaikutuksen tiedostamisessa Raamatuntulkinnan
vaikutus siihen ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sisimmaumlstaumlaumln pelastavia kuvia ja uskon
jaumlauml kaumlsittelemaumlttauml Se on poikkeuksellista koska raamatuntulkinnan perimmaumlisenauml
tarkoituksena on haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumlminen680 Drewermannin ajattelu
on taumlssauml suhteessa jaumlsentymaumltoumlntauml
Uskon syntymisessauml on siis Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti
kyse ihmisen minaumln yhteydestauml haumlnen kollektiiviseen tiedostamattomaansa eli
immanentista transsendenssista Sitauml haumln tulkitsee Jungiin tukeutumalla Usko
koskee taumlstauml naumlkoumlkulmasta katsottuna sekauml ihmismielen tietoista ettauml
tiedostamatonta rdquokerrostardquo Jungin kaumlsitys kaikki psyyken ilmioumlt yhdistaumlvaumlstauml
minuudesta (Selbst) on laumlhtoumlkohtana681 Minuus on Jungin mukaan transsendentti
kaumlsite joka kuvaa ihmisen psyykkistauml kokonaisuutta Haumln tarkoittaa sillauml
tietoisesta ja tiedostamattomasta sisaumllloumlstauml muodostuvaa persoonan ykseyttauml joka
on osittain kuvattavissa mutta osittain tuntematon682 Drewermann maumlaumlrittelee
minuuden vastaavasti tietoisen ja tiedostamattoman ykseydeksi joka on
ilmaistavissa vain symbolisesti683 Minuus toteuttaa Jungin mukaan
transsendenttisen funktion (Transzendente Funktion) yhdistaumlmaumlllauml tietoisen ja
680 rdquoJedes Wort der Bibel muumlszligte so lange gepruumlft werden bis es verraumlt was zum Verstaumlndnis zur Besaumlnftigung und zur Beseitigung der menschlichen Daseinsangst betragen kannldquohellipldquoErloumlsende Macht hat ein Gotteswort wenn esrdquo helliprdquoAngst bewuszligt macht und im Uumlberfluszlig der Gnade uumlberfluumlssig machtldquo TE II 33ndash34 681 rdquoWas wirldquohellipldquoleisten muumlssen istldquohellipldquoSo etwas wie eine Synthese zwischen der `existentialen Hermeneutikacute BULTMANNS und der komplexen Psychologie CG JUNGS eine Vereinigung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo GF I 254 682 rdquoAls empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquohellipldquoInsofern die Ganzheit welche aus bewuszligten sowohl wie aus unbewuszligten Inhalten besteht ein Postulat ist ist ihr Begriff transzendent denn sie setzt das Vorhandensein von unbewuszligten Faktoren aus empirischen Gruumlnden voraus und charakterisiert damit eine Wesenheit die nur zum Teil beschrieben werden kann zu einem Teil aber pro tempore unerkennbar und unbegrenzbar bleibtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891
202
tiedostamattoman toisiinsa ja kompensoi naumlin tiedostamattoman mielen sisaumllloumlllauml
tietoisen mielen yksipuolisuutta684 Jung tarkoittaa siten minuuden
transsendenttisuudella ihmismielen sisaumlistauml psyykkistauml tapahtumista Se on
perustana individuaatiossa eli minuuden loumlytaumlmisessauml Individuaatio taas
edellyttaumlauml Jungin mukaan psyykkisen kypsymisprosessin laumlpikaumlymistauml685
Jung nimittaumlauml paradoksaalisesti minuudeksi sekauml ihmismielen kokonaisuutta
ettauml ihmisen sisaumlistauml keskusta686 Minuuden arkkityypillauml ihmisen sisaumlisenauml
keskuksena on haumlnen mukaansa kaikkia muita arkkityyppejauml merkittaumlvaumlmpi
sisaumlltouml ja numeenisuus sillauml se on ihmismielen sisaumlinen kuva Jumalasta tai
sisaumlinen Kristus Johanneksen ja Paavalin ilmaisulle antamassa merkityksessauml687
Jung puhuu nimenomaan sisaumlisestauml Jumalan kuvasta eikauml Jumalan asumisesta
ihmisen sisaumlllauml Haumln jaumlttaumlauml teologian kaumlsiteltaumlvaumlksi sen onko jumaluuden
(Gottheit) kokeminen laumlhtoumlisin transsendenttisesta Jumalasta vai ihmisen
tiedostamattomasta688 Empiiriseksi minuuden arkkityyppi tulee haumlnen mukaansa
vain unien myyttien ja satujen arkkityyppisissauml kuvissa689
Drewermann pitaumlauml Jungiin tukeutuen ihmisen minuutta psyykkisen energian
keskuksena joka on syvyyspsykologisena edellytyksenauml Jumalan loumlytaumlmiselle
Minuus on siten haumlnen mukaansa psykologinen kuva Jumalasta ja minuuden
loumlytaumlmisen eli individuaation synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumalan aikaansaama
683 rdquoMit dem Begriff des `Selbst`ldquohellipldquogemeint istldquohellipldquoempirisch nicht mehr faszligbare nur im Symbol aussagbare Einheit von Bewuszligtsein und Unbewuszligtenldquo TE I 191ndash92 684 Die Antwort besteht offenbar darin die Trennung zwischen Bewuszligtsein und Unbewuszligten aufzuheben Das geschieht nicht dadurch daszlig die Inhalte des Unbewuszligten einseitig durch bewuszligte Entscheidung verurteilt werden sondern vielmehr dadurc daszlig ihr Sinn fuumlr die Kompensation der Einseitigkeit des Bewuszligtseins erkannt und in Rechnung gestellt wird Die Tendenz des Unbewuszligten und die des Bewuszligten sind naumlmlich jene zwei Faktoren welche die transzendente Funktion zusammensetzen rdquo Jung 1967 GW 8 sect 145 685 rdquoDas Ziel der psychologischen Entwicklung istldquohellipldquodie Selbstverwirklichung resp die Individuationldquo Jung 1963 GW 11 sect 232ndash233 Jung 1964 GW 7 sect 267 686 Jung 1960a GW 6 sect 891 Ehnberg 2013 90 687 rdquoDas Selbstldquohellipldquoerweist sichldquohellipldquoals eine archetypische Vorstellung die sich von anderen Vorstellungen solcher Art dadurch auszeichnet daszlig sie entsprechend der Bedeutsamkeit ihres Inhaltes und ihrer Numinositaumlt eine zentrale Stellung einnimmtldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (bdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 Jung ei taumlsmennauml mihin Raamatun kohtiin haumln viittaa 688 Jung 1963 GW 11 sect 757 689 Jung 1960a GW 6 sect 891
203
immanenttinen transsendenssi Haumln ajattelee siten minuuden loumlytaumlmisen ja
Jumalan loumlytaumlmisen olevan syvyyspsykologisesti sama asia690
Drewermann ajattelee ettauml Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ovat
syvyyspsykologisesti ihmisen minaumln (Ich) yhteyttauml minuuden arkkityyppiin joka
on sisaumlinen kuva Jumalasta tai sisaumlinen Kristus 691 Uskon syntyminen on siten
haumlnen mukaansa syvyyspsykologisesti tietoisen ja tiedostamattoman synteesi
jonka saa aikaan teologisesti tulkittava Jumala Persoonallisella tasolla tapahtunut
Jumalan kohtaaminen muuttaa silloin kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppistauml Jumala-kaumlsitystauml niin ettauml ihminen saa sisaumlisen ymmaumlrryksen
Jumalasta Muutos on Drewermannin mukaan syvyyspsykologisesti sama kuin eri
terapioiden ja muiden intensiivisten kohtaamisten puitteissa usein tapahtuva
Erona on kuitenkin se ettauml teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna Jumala-
kaumlsityksen muuttaa taumlssauml tapauksessa Jumala synnyttaumlessaumlaumln uskon mielen
persoonallisella tasolla692
Drewermannin mukaan ei haumlnen kaumlsitystaumlaumln tietoisen ja tiedostamattoman
synteesistauml voi pitaumlauml gnostilaisena vaikka se rakentuukin gnostilaisuudesta
syytetyn Jungin kaumlsitysten varaan Haumln nimittaumlin soveltaa Jungin
syvyyspsykologiaa pelkaumlstaumlaumln tehdaumlkseen ymmaumlrrettaumlvaumlksi miten Jumala
vaikuttaa ihmismielessauml 693 Drewermann myoumls torjuu Jungin gnostilaiset
tendenssit694Haumlnen perustelunsa voi hyvaumlksyauml Robert A Segalin Jungin
ajattelusta esittaumlmaumlllauml perusteella Drewermann naumlet hyoumldyntaumlauml Jungin
gnostilaisilta omaksumaa sisaumlisyyskaumlsitystauml mutta haumln kaumlyttaumlauml sitauml teologisen
Jumala-kaumlsityksen puitteissa695
Drewermann esittaumlauml siis teologista ja syvyyspsykologista tulkintaa
yhdistaumlmaumlllauml ettauml Jumala kohdataan uskon syntyessauml kahdella tavalla Haumln
690 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutung also nicht eine personale Beziehung sondern eine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 Vrt TE II 341rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 07 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 691 rdquoDa man nun aber empirisch nie unterscheiden kann was ein Symbol des Selbst und was ein Gottesbild ist so treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (rdquodem Vater wesensgleichldquo) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 692 GF I 374ndash75 693 GF I 226 234 250 694 SB III 577 695 Segal Robert A 1992 18ndash19 25 Ks luku 12
204
laumlhestyy ihmistauml sekauml taumlmaumln ulkopuolelta ettauml ihmisen sisaumlisessauml Jumalan kuvassa
Samaan tulokseen Drewermann olisi voinut paumlaumltyauml myoumls teologisista
laumlhtoumlkohdista kaumlsin Esimerkiksi Augustinus korostaa Tunnustuksissaan monien
tunnettujen kristillisen mystiikan edustajien tavoin ettauml ihminen voi loumlytaumlauml sekauml
Jumalan ettauml minuutensa omasta sisaumlisyydestaumlaumln696 Augustinus tukeutuu naumlin
ajatellessaan platonistiseen kaumlsitykseen jonka mukaan ihmisen syntymaumlauml
edeltaumlnyt tieto Jumalasta ja omasta sielustaan ovat tallella haumlnen muistissaan
(anamnesis) silloinkin kun ihminen ei ole Jumalaa vielauml loumlytaumlnyt697 Haumln on
lisaumlksi opettanut Jumalan loumlytyvaumln myoumls ihmisen rdquoylaumlpuoleltardquo 698 Drewermannin
tulkinnasta loumlytyvaumlt siten Augustinuksen uskontulkinnan molemmat puolet
Haumlnen tulkintansa on taumlssauml mielessauml augustinolaista
Jumalan aikaansaama tietoisen ja tiedostamattoman Jumala-kaumlsityksen
muuttuminen on Drewermannin mukaan taumlrkeaumlauml erityisesti uskonnollisesti
Ahdistunut ja itsensauml ei-vaumllttaumlmaumlttoumlmaumlksi (Nicht-Notwedig) kokenut ihminen
tuntee nyt olevansa hyvaumlksytty ja arvostettu Haumlnen ihmisyytensauml saa pysyvaumln ja
ehdottoman merkityksen699 Haumlnestauml tulee persoona700 Minuutensa ihmiset voivat
haumlnen mukaansa kuitenkin loumlytaumlauml myoumls eri terapioiden ja hyvien ihmissuhteiden
avulla Haumln vaumlittaumlauml ihmisten Jumala-kaipuun tulevan esiin terapioissa mutta
vaumlittaumlaumlkouml haumln myoumls ettauml terapiat voivat synnyttaumlauml uskon701
Drewermann vastaa taumlhaumln kysymykseen painottamalla ettauml ihmismielen
tapahtumia voidaan tulkita sekauml teologisesti ettauml syvyyspsykologisesti
Persoonaksi tuleminen on haumlnen mukaansa eraumls Jumalan ilmoituksen muoto (eine
Form der Mitteilung der absoluten Person Gottes) Haumln vaumlittaumlauml ihmisen
ymmaumlrtaumlvaumln Jumalasta juuri sen verran kuin kykenee elaumlmaumlaumln muitten kanssa
omana persoonanaan702 Haumln myoumls vaumlittaumlauml ettauml pyrkimys elaumlauml omaa minuuttaan
696 Augustinus 1981 78 (36) Turner 1995 655 697 Turner 1995 58 698 Augustinus 1981 78 (36) 304 (1026) Turner 1995 58 68 699 GF I 375ndash76 700 rdquoacuteOffenbarungacute Gottes identisch mit dem Akt Personwerdung der durch Begegnung zwischen Ich und Du zustande kommtldquo GF I 379 701 rdquoSehnsucht nach einer anderen absoluten Personldquo GF I 374 702rdquoReligion ist vielmehr zu verstehen als eine Form Mitteilung der absoluten Person Gottes die sich ausspricht in der Personwerdung jedes einzelnen Menschen Mit anderes Worten wir werden von Gott wer immer er sei wenn das gesagte gilt gerade so viel verstehen und zu Gesicht bekommen als wir im Feld unserer Personwerdung in der Begegnung mit anderen Menschen ldquo GF I 380
205
toteuttaen on jo uskoa703 Drewermann samaistaa siis uskon Jumalaan ja oman
persoonansa eli analyyttis-psykologisesti ilmaistuna oman minuutensa loumlytaumlmisen
Minuuden loumlytaumlminen sanan syvyyspsykologisessa merkityksessauml on siten haumlnen
mukaansa teologisesta naumlkoumlkulmasta uskoa Usko puolestaan on teologisesti
tulkittua minuuden loumlytaumlmistauml ja minuuden loumlytaumlminen on syvyyspsykologisesti
tulkittua uskoa
Drewermann ei kaumlsittele erikseen syvyyspsykologisten terapioiden
teologisesti tulkittavaa vaikutusta Silti haumln naumlyttaumlauml pitaumlvaumln selvaumlnauml ettauml ihminen
voi loumlytaumlauml sekauml minuutensa ettauml uskon Jumalaan esimerkiksi analyyttisessauml
terapiassa Jumala on haumlnen mukaansa aina vaikuttamassa siihen ettauml ihminen
loumlytaumlauml minuutensa Naumlin on haumlnen mukaansa ilmeisesti silloinkin kun sitauml ei
tiedosteta tai tunnusteta Taumlmauml on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa ettauml haumln
korostaa Jumalan kohtaamisen olevan aina tietoista704
Uskon ja minuuden loumlytaumlmisen keskinaumlisestauml suhteesta Drewermannilla on
kuitenkin selkeauml kanta Jumalan loumlytaumlminen mahdollistaa minuuden loumlytaumlmisen705
Siihen tarvitaan haumlnen mukaansa kuitenkin ihmisen sisaumlistauml minuuden
arkkityyppiauml joka on ihmisen sisaumlinen kuva Jumalasta706 Uskon syntyminen ja
uskon merkitys ihmiselle on siten Drewermannin mukaan ilmaistavissa vain
syvyyspsykologista ja teologista tulkintaa yhdistaumlmaumlllauml Haumln kaumlyttaumlauml uskon
kaumlsitettauml teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan yhdistaumlvaumlssauml synteettisessauml
merkityksessauml
Vaikuttaako Jumala-suhteen syntyminen Drewermannin mukaan myoumls sen
ettauml ihminen ehkauml kypsyy omaksi itsekseen eli loumlytaumlauml oman minuutensa tiettynauml
rajattuna Jumalan kohtaamisen hetkenauml Naumlin voisi paumlaumltellauml haumlnen
tukeutumisestaan Jungin teoriaan Jumalan ja minuuden loumlytaumlmisen
yhteenkuulumisesta Jungin mukaan ihminen kuitenkin loumlytaumlauml minuutensa yleensauml
703 rdquoWir Gott nur finden indem wir moumlglichst intensiv unter den Bedingungen in den wir hineingestellt sind versuchen Mensch zu seinldquo Gespraumlche 79 704 rdquoEineldquohellipldquo personale Transzendenz in der das menschliche Bewuszligtsein sich zu Gott als seinem Daseinsursprung hin verhaumlltldquo SB III 406 705 Esim rdquoDer Glaube besitztldquohellipldquoallein die Kraft Menschen zu sich selbst zuruumlckzufuumlhren Gottfindung und Selbstfindung verhalten daherldquohellipldquozueinander wie Grund und Folgeldquo TE II 245 706 rdquoPsychologisch das acuteSelbstacute des Menschen als ein Gottesbild erscheintldquohellipldquoSo kann das acuteSelbstacute als ein psychologischer Komplex ein Zentrum psychischer Energie verstanden werden der es ermoumlglicht acuteGottacute zu erfahrenldquo SB II 29 Schnelzerin mukaan Drewermannin hermeneutiikan vahvin esiymmaumlrrys sisaumlltyy juuri haumlnen kaumlsitykseensauml minuuden arkkityypistauml ilmoituksen alueena Schnelzer 1999 98
206
vasta keski-iaumlssauml kypsymisprosessin tuloksena707 Pelastavat kuvat olisivat
Drewermannin mukaan taumlstauml paumlaumltellen loumlydettaumlvissauml vasta aikuisiaumlssauml Haumln kuvaa
kuitenkin uskonnollisia kokemuksia tavalla josta puuttuvat kaikki
persoonallisuuden kypsymiseen kuuluvat kasvukivut708 Usko voi syntyauml jopa
nukkuessa tai erityisen naumlyn yhteydessauml709 Raamatun kuvat avautuvat silloin
haumlnen mukaansa ihmismielelle vaivattomasti710 Taumlssauml suhteessa haumln tulkitsee
minuuden loumlytaumlmistauml ja Jumalan loumlytaumlmistauml toisin kuin Jung
Mihin erityistauml luomisilmoitusta tarvitaan jos persoonallisen Jumalan
kohtaaminen synnyttaumlauml uskon ndash Drewermannin mukaan luomisilmoitusta
tarvitaan ahdistuksen vuoksi Taumltauml haumln perustelee ahdistuksen monitasoisuudella
ahdistus koskee ihmistauml sekauml eksistentiaalisena ettauml biologisena olentona
Ahdistus koskee yhtauml lailla minaumlauml (Ich) kuin tiedostamatontakin (Es)711
Psykoanalyysiin tukeutuva maumlaumlritelmauml osoittaa ettei Drewermann sovella
pelkaumlstaumlaumln analyyttistauml psykologiaa tulkitessaan luomisilmoituksen vaikutusta
ahdistukseen Sen kaumlsitteitauml kaumlyttaumlen haumln ilmaisisi ahdistuksen koskevan sekauml
minaumlauml ettauml henkiloumlkohtaista tiedostamatonta (das persoumlnliche Unbewuszligte) Haumlnen
keskeisimpaumlnauml korostuksenaan on ettauml persoonallinen transsendenssi eli Jumalan
tietoinen kohtaaminen mahdollistaa kollektiivisen tiedostamattoman koko sisaumllloumln
tiedostamisen eli arkkityyppisen luomisilmoituksen roolin ahdistuksen poistajana
Drewermann viittaa Jeesus Nasaretilaiseen vaumlittaumlessaumlaumln ettauml yksi ainoa
historiassa (geschichtlich) vaikuttanut henkilouml vastaa ihmisten ahdistukseen
yliajallisten kuvien vaumllityksellauml712 Jeesus siis muuttaa haumlnen mukaansa
luomisilmoituksen kuvat ahdistusta poistaviksi Drewermann maumlaumlrittelee ettauml
ahdistuksesta vapautuminen tapahtuu historiallisen ja ei-historiallisen synteesissauml
707 Esim Jung 1967 GW 8 sect 556ndash557 708 Werbick huomauttaa samasta asiasta Werbick 1992 27 709 rdquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin daszlig in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wirdldquoTE I 115rdquoIn der Vision am anderen Ufer erschien den Juumlngernldquohellipldquoso sehr bilden die Neuentdeckung Christi und der Gewinn eigener Lebemsfuumllle eine Einheitldquo TE II 410ndash11 710 Taumlhaumln on kiinnittaumlnyt huomiota myoumls Etheber 1998 285 711 rdquoSo erscheint jetzt die Religion wesentlich als ein Verfahren eben eine solche Personwerdung zu ermoumlglichen indem sie die Angst beruhigt die sich zwischen Es und Ich aussannt und auf beiden Ebenen auf der geistigen Ebene der Angst als ein acuteExistentialsacute ebenso wie auf der biologischen Ebene der Angstldquohellipldquoumgriffen sein muszlig damit das menschliche Dasein gelingen kann rdquo GF I 379 712 rdquoDer Antwort des Religioumlsenldquohellipldquodort wo die Angst als situativ gebunden erlebt wird setzt die Religion ein indem sie bestimmte Grundgegebenheiten in uumlberzeitliche Bilder verwandelt und wo das menschliche Bewuszligtsein die Angst ins Unendliche Ewige treiben droht antwortet die Religion acutegeschichtlichacute durch das konkrete gegenuumlbertreten einer einzelnen Person die in ihrer
207
jonka synnyttaumljaumlnauml on Jumalan ikuinen Sinauml713 Jumalan ihmiseen istuttama
luomisilmoitus on taumlmaumln mukaan vaumlline jolla Jumala poistaa ahdistuksen Jeesus
Nasaretilainen toimii siinauml Jumalan nimissauml mutta tarkemmin Drewermann ei
taumlssauml yhteydessauml maumlaumlrittele Jeesuksen ja Jumalan suhdetta714 Jeesus on haumlnen
mukaansa joka tapauksessa osallisena uskon prosessissa johon kuuluu ensiksikin
Jumalan ja oman minuuden loumlytaumlminen ja toiseksi luomisilmoituksen loumlytaumlminen
Molemmat saa Drewermannin mukaan aikaan ihmistauml haumlnen ulkopuoleltaan
laumlhestyvauml Jumala mutta molemmat myoumls toteutuvat sisaumlisessauml prosessissa
Subjektiiviset kuvat eivaumlt kuitenkaan mahdu Jumalan kohtaamista ja
arkkityyppisten kuvien heraumlaumlmistauml yhdistaumlvaumlaumln malliin Drewermann ei juuri
kaumlsittele Jumalan vaikutusta niihin vaan mainitsee ainoastaan ettauml niiden
sitovuuden syitauml on etsittaumlvauml tunteista ja motiiveista715 Koska psykologisen
kaumlsityksen mukaan tunteet ja motiivit ovat aina osittain tiedostamattomia voi
paumlaumltellauml ettauml subjektiiviset kuvat synnyttaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon
sellaisen elaumlytymisen perusteella johon osallistuu sekauml tietoinen ettauml
tiedostamaton mieli Tietoisen mielen voi taumllloumlin ajatella olevan kaaviossa716
kuvatun persoonallisen transsendenssin osapuolena Jumala vaikuttaisi siten
ihmisen tietoisuuteen ja sen kautta myoumls haumlnen tiedostamattomaansa
Drewermann ei kuitenkaan taumlllaista esitauml Naumlkemys sopii kuitenkin yhteen sen
kanssa ettauml haumln painottaa subjektiivisten kuvien sisaumlltoumlauml tulkitsevan Freudin
psykoanalyysin tehtaumlvaumlnauml olevan integroida ihmisen tiedostamaton osaksi
itsestaumlaumln tietoista persoonaa717 Ihminen voisi siten saada tietoisen ja
tiedostamattoman mielensauml synteesin kautta yhteyden niihinkin Raamatun kuviin
joilla ei ole vastinetta arkkityyppisessauml luomisilmoituksessa Taumlmauml tapahtuisi jos
haumlnen persoonallisuutensa on siihen sovelias718 Tiedostamattoman vaikutus
zugewandten Gegenwart zu einer Bruumlcke ins Absolute wirdldquo GF I 378 rdquoDie einmalige Person des Nazarenersldquo GF I 380 713 rdquoacuteErloumlsungacute von seiner Angst wirklich nur moumlglich ist in einer Synthese von Geschichtlichem und acuteUngeschichtlichemacute von Personalem und Archetypischenldquohellipldquogar nichts anders sein kann als dahinter das ewige Du Gottes selbst anzusprechen dem sie selbst sich verdanktldquo GF I 380 714 Drewermann viittaa siihen ettauml kaumlsittelee Jeesuksen persoonaa teoksensa seuraavassa osassa eli GF IIssa GF I 381 715 rdquoNur muss man das Verbindende dort suchen wo es liegt nicht in Gedanken sondern den Gefuumlhlen nicht in den Handlungen sondern Motiven nicht in den Bewertungen sondern den Antriebenldquo TE I 436 716 GF I 198 (Kaavio) Ks Liite 3 717 Subjektiivisia kuvia Drewermann tulkitsee psykoanalyysin pohjalta kehitettyjen keskusteluterapian (Gespraumlchspsychotherapie) ja transaktioanalyysin avulla TE I 443ndash482 718 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszliger Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestaltldquohellipldquoverbindlich machen
208
uskon syntymiseen olisi taumlssauml tapauksessa tiedostamattomien motiivien ja
tiedostamatonta koskettavien tunteiden vaikutusta Myoumls subjektiiviset kuvat
synnyttaumlnevaumlt Drewermannin mukaan uskon tietoisen ja tiedostamattoman
mielenkerroksen synteesin avulla jonka alkuunpanijana on Jumalan vaikutus
ihmiseen eli persoonallinen transsendenssi
Drewermann kaumlsittelee siten uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiaan
kahden syvyyspsykologisen suuntauksen tulkintoja Analyyttiseen psykologiaan
tukeutumalla haumln painottaa sitauml ettauml usko loumlydetaumlaumln syvyyspsykologisesti
tulkittavassa sisaumlisessauml prosessissa kollektiivisen tiedostamattoman
arkkityyppisten kuvien avulla Psykoanalyysi selittaumlnee haumlnen mukaansa uskon
syntymisen subjektiivisten kuvien avulla Samalla haumln pitaumlauml kiinni siitauml ettauml uskon
syntyprosessin luonne on ymmaumlrrettaumlvissauml vain teologisesti Sen alkaja on Jumala
joka on ihmisen naumlkoumlkulmasta ulkopuolinen rdquoGegenuumlberrdquo Drewermann tarjoaa
uskon syntymiselle selityksen joka yhdistaumlauml syvyyspsykologisesti tulkittavan
tapahtumisen ja teologisesti tulkittavan Jumalan vaikutuksen Ainoastaan
teologinen tulkinta kuitenkin paljastaa haumlnen mukaansa olennaisimman ihmisen
tietoisuuden ja tiedostamattoman synteesistauml Vain teologinen tulkinta tekee
ymmaumlrrettaumlvaumlksi uskon joka sekauml mahdollistaa minuutensa loumlytaumlmisen ettauml
ahdistuksesta vapautumisen719
44 Jeesus Nasaretilainen uskon heraumlttaumljaumlnauml
Drewermann vaumlittaumlauml siis ettauml uskon synnyttaumlauml Jumalan vaikutus
ihmismielen sisaumliseen luomisilmoitukseen Lisaumlksi haumln maumlaumlrittelee ettauml
ahdistuksen karkottaa ainoastaan uskominen persoonalliseen Jumalaan joka on
ilmestynyt Jumala-ihminen (der Gottmensch) Jeesuksessa Kristuksessa720
Kristuksen roolia pelastavien kuvien heraumlttaumljaumlnauml vaumlite ei tee selvaumlksi Onko haumln
ehkauml se jumalallinen rdquoGegenuumlberrdquo joka vaikuttaa persoonallisessa
transsendenssissa ja saa aikaan immanenttisen transsendenssin Taumlssauml alaluvussa
analysoin Drewermannin naumlkemystauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Kiinnitaumln
kannldquohellipldquoes handelt sich bei ihnen um Personen die eine bestimmte Individualitaumlt einen bestimmten Charakter besitzenldquo TE I 436 38 719 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottesldquohellipldquoermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533 720 rdquoNur Glaube an die absolute Person Gottes der in dem Gottmenschen Jesus Christus erschienen war ermoumlglichte es die Synthese der Person festzuhalten und die Angst zu bannenldquo SB III 533
209
erityisesti huomiota syvyyspsykologisen tulkinnan osuuteen Jumala-ihmisen
kaumlsitteen kaumlytoumln voi ymmaumlrtaumlauml niin ettauml Kristus avaa Drewermannin mukaan
ihmismielessauml olevan luomisilmoituksen Viittaako haumln taumlllauml ehkauml Kristuksen pre-
eksistenssiin Tunnustautuuko Drewermann lausumallaan alkukirkon Logos-
kristologiaan jonka mukaan Jumalan Poika on luomisen agentti Ilmaisun voi
ymmaumlrtaumlauml myoumls siten ettauml Kristus karkottaa ahdistuksen joka Drewermannin
mukaan erottaa ihmisen Jumalasta Onko taumlssauml ehkauml viittaus sovitusoppiin
Jumala-ihminen ei selvaumlstikaumlaumln ole Drewermannille opillinen maumlaumlritelmauml721
Historian (historisch) Jeesuksesta tiedetaumlaumln haumlnen mukaansa vain vaumlhaumln koska
evankeliumien kuvaukset ovat symbolisia tiivistelmiauml722 Haumln ajattelee niiden
olevan kuvia joiden merkitys on ymmaumlrrettaumlvissauml vain syvyyspsykologisen
tulkinnan keinoin Haumln pitaumlauml kiinni analogia imaginis -kaumlsityksestauml jonka mukaan
kuvalla on vastaavuutta edustamansa henkiloumln kanssa723
Evankeliumien ja uskontunnusten olemassaolo todistaa Drewermannin
mukaan kyllaumlkin Jeesuksen erityisestauml uskonnollisesta merkityksestauml
Syvyyspsykologia osoittaa haumlnen mukaansa ettauml Jeesukseen liitetty symbolinen
perinne on voinut syntyauml vain historiassa elaumlneen henkiloumln heraumlttaumlmaumln uskon
(Vertrauen) vaikutuksesta724 Drewermann ajattelee kuitenkin ettauml Jeesuksesta
tiedetaumlaumln varmasti vain haumlnen sisaumlisen totuutensa vaikutus ihmisten kokemukseen
itsestaumlaumln725 Tiedetaumlaumln ettauml haumln ei julistanut itseaumlaumln ja kykeni juuri siksi saamaan
ihmisten mielistauml esiin Jumalan sinne asettamat pelastavat kuvat726 Taumltauml
tarkoitetaan Drewermannin mukaan kun puhutaan Jeesuksessa tapahtuneesta
Jumalan ilmoituksesta727 Jeesus Nasaretilaisen vaikutus aikalaisiinsa oikeuttaa
siis Drewermannin mukaan sanomaan haumlntauml Jumala-ihmiseksi Haumln ei siten
721rdquoAuf diese Fragen gibt es theologisch keine Antwortrdquo Trinitaumlt 126 722 rdquoDas Markus-Evangelium spricht durchaus von dem acutehistorischenacute Jesus aberldquohellipldquoin der Weise symbolischer Verdichtungldquo DMK I 93 723 Esim Tillich 1962 115 724 rdquoSo zeigt doch gerade die Tiefenpsychologie dass sich die Symbole und Symbolerzaumlhlungen dieser Uumlberlieferung ( Jesusuumlberlieferung) niemals von innen her zu traumlumen und mitzuteilen vermocht haumltten ohne ein Feld des Vertrauens wie es nur um das Zentrum einer historischen Person entstehen kann und konnteldquo TE II 770 725 rdquoNicht die aumluszligerlich beobachtbare dem Glauben gleichguumlltige Auszligenseite historischer Tatsachen sondern die Wirkung der inneren Wahrheit der Gestalt Jesu auf die Selbsterfahrung und Selbstauslegung von Menschenldquohellipldquobildet die durchaus historisch zu nennende Ebene der Wirklichkeit dieser eminent religioumlsen und eben deshalb symbolischen also acuteunhistorischenacute Darstellungsweise der Bibelldquo DMK I 93 726 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769
210
perustele Jeesuksen erityisyyttauml Kristuksen pre-eksistenssillauml Haumln ei myoumlskaumlaumln
hyvaumlksy adoptianismia sillauml kertomus jonka mukaan Jumala olisi korottanut
Jeesus Nasaretilaisen Pojakseen Jordanilla tapahtuneen kasteen yhteydessauml
kuvastaa haumlnen mukaansa ainoastaan tapauksesta kertoneiden Jumala-
kokemusta728
Teologian suurimpia virheitauml on Drewermannin mukaan Jeesuksen ja Isaumln
yhteyden tulkitseminen ontologiseksi ykseydeksi olihan itsensauml Jumalaksi
korottaminen Jeesuksesta kaukana729 Drewermannin naumlkemyksellauml on
yhtymaumlkohtia Tillichin naumlkemykseen730 Jeesuksen Jumala-yhteyden
korostamisessa taas naumlkyy tukeutuminen Schleiermacheriin Onhan uskonto
taumlmaumln mukaan suoranaista (schlechthinniger) riippuvuuden tunnetta (Gefuumlhl)
aumlaumlrettoumlmaumln maistelemista (Geschmack) tai aumlaumlrettoumlmaumln katselemista (Anschauung)
aumlaumlrellisessauml eli ikuisen katselemista ajallisessa Drewermann myoumls ilmaisee
riippuvuutensa Schleiermacherista 731 Haumln tukeutuu Schleiermacheriin myoumls
Jeesuksen esikuvallisuutta painottaessaan Haumln korostaa yhtauml painokkaasti sitauml
ettauml Jeesus oli vain tavallinen ihminen ja Jeesuksen ainutlaatuista Jumala-yhteyttauml
Taumlmauml Jeesus-kaumlsitys muistuttaa gnostilaista kaumlsitystauml hengellisestauml kristitystauml732
Raamatun tekstejauml luotettavampaa tietoa Jeesuksesta vaumllittaumlauml Drewermannin
mukaan ihmismieli Vain unelmoimalla (traumlumen) voi ymmaumlrtaumlauml haumlnen
salaisuuttaan733 Mitaumlaumln ulkonaisia ehtoja Drewermann ei esitauml elaumlytymiselle Sen
727 ldquoIn dessen Widerschein ein jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermag indem er sich selber darin offenbar wirdldquo TE II 769 728 DMK I 140ndash41viite 6 729 ldquoIch und der Vater sind einsacute ndash dieses Wort aus Joh 10 30 druumlckt jetzt nicht mehr nur eine lebendige subjektive Beziehung der liebe aus sondern markiert fortan eine objektive Tatsache des Seins Es ist der aumluszligerste Punkt bis wohin man die Intellektualisierung des acuteGlaubensacute treiben kannldquo GF I 242 rdquoDie Uumlberzeugung Jesu von seiner Gottessohnschaft beruht auf dem Bewusstsein seiner inneren Einheit mit Gott und der vollen Hingabe in den Willen des VatersldquohellipldquoAber die Identifizierung mit ihm oder gar seine Erhebung zum Gottldquo hellipldquoliegt ihm voumlllig fern Er bleibt der Menschldquo DMK I 540 730 Tillichin mukaan Raamatun Jeesuksesta antamasta kuvasta ei loumlydy haumlnen ja Jumalan vaumllistauml vieraantumista eikauml yhtaumlaumln itsensauml korottamiseen viittaavaa piirrettauml Tillich 1973 88 Tillich 1962 94 731 rdquoWar es Schleiermacher der die Religion insgesamt als acuteGefuumlhl schlechthinniger Abhaumlngigkeitacute bestimmte oder einfacher als acuteGeschmack fuumlr das Unendlicheacute oder als acuteAnschauung des Unendlichen im Endlichen des Ewigen im Zeitlichenldquo GF I 506 67 rdquoIhr Wesen ist weder Denken und Handeln sondern Anschauung und Gefuumlhl Anschauen will sie das Universumldquohellipldquosie will im Menschen nicht weniger als in allem andern Einzelnen und Endlichen das Unendliche sehenldquoldquoReligion ist Sinn und Geschmack fuumlr Unendlicheldquo Schleiermacher 1961 29 30 Marshall 2000 362 GF I 5758 Ks Marshall 2000 362 732 Dunderberg 1999 247 Marjanen 2005 37ndash38 84 733 rdquoDie Wahrheit des Christus liegt einzig in der Person Jesu und sie ist einzigartig unableitbar ein Geheimnis Gottes doch um sie zu verstehen muszlig man sie acutetraumlumenacute in dem Reichtum all die Bilder die unser Leben leiten und begleitenldquo Fruumlchten 82
211
on ainoastaan kohdistuttava omiin mielikuviin joten ne voivat ilmeisesti olla
Jeesukseen suoranaisesti liittyviauml tai muita kuvia arkkityyppisiauml tai subjektiivisia
kuvia Ne voivat ilmeisesti olla alkuisin Raamatusta tai mistauml tahansa muualtakin
Drewermannin kirjallisuuden ja muun taiteen Jeesus-kuville osoittama huomio
antaa yhtaumlaumlltauml olettaa ettauml nekin voivat haumlnen mukaansa heraumlttaumlauml ihmisessauml
kokemuksen Jeesuksesta734 Haumln kaiketi ajattelee oikeaa tietoa Jeesuksesta
saatavan myoumls nukkuessa koska ihmisellauml on silloin haumlnen mukaansa vaumllitoumln
yhteys sekauml kollektiivisen tiedostamattomansa ettauml yksiloumlllisen
tiedostamattomansa kuviin735
Elaumlytymaumlllauml saatava kokemus Jeesuksesta on Drewermannin mukaan
arkkityyppinen kokemus joka noudattaa kaikkeen inhimillisen sisaumlltyvaumlauml
typologiaa736 Jeesuksessa toteutuvat esimerkiksi profeetan runoilijan ja
itsenaumlisen ihmisen arkkityypit737 Vahvimmin Drewermann painottaa sitauml ettauml
Jeesuksessa toteutuu jumalallisen vapahtajan arkkityyppi Sen osoittavat haumlnen
mukaansa Raamatun kertomukset Jeesuksen syntymaumlstauml ja yloumlsnousemuksesta
Kyseinen arkkityyppi liittyy haumlnessauml yhteen henkiloumloumln ja toteutuu siksi
syvaumlllisempaumlnauml kuin esimerkiksi Egyptin faraoissa738 Drewermann korostaa
Jeesuksen saavan merkityksensauml siitauml ettauml arkkityyppiset kuvat todistavat
haumlnestauml739 Haumlnen ajatuksensa luotettavan Jeesus-tiedon saamisesta unelmoimalla
on yhtauml ihanteellinen kuin kaumlsitys kaikkien pelastavien kuvien avautumisesta Se
on osoitus yksiloumlllisten tunteiden idealisoinnista740
Kaumlsityksensauml historian Jeesuksesta Drewermann perustaa loumlyhaumlsti
Raamattuun Haumln luottaa kuitenkin siinauml Raamatun tekstiin ettauml pitaumlauml Jeesusta
734 Drewermann esittaumlauml raamatuntulkinnoissaan runsaasti kirjallisuusparalleeleja ja viitteitauml kuvataiteeseen Sen lisaumlksi haumln on analysoinut esim Fjodor Dostojewskin teoksia teologis-syvyyspsykologisesti Haumln on esim analysoinut taumlmaumln Kristus-kaumlsitystauml Allerniedrigste 133ndash63 735 ldquoIm Traum verschmilzt das Material des individuellen Unbewuszligten mit dem kollektiven Erfahrungsschatz der menschlichen Psycheldquo TE I 113 736 rdquoAusdrucksgestalten des einen und allen gemeinsamen menschlichen Wesens zu verstehenldquohellipldquodie fixierten Lebensaumluszligerungenldquohellipldquoin Religionldquohellipldquovon innen her letztlich aufgrund der inneren Erfahrung am eigenen Erleben als Ausdruck eines in sich einheitlichen lebendigen seelischen Zusammenhanges nachzuempfinden und auslegenldquo TE I 54 737 GF II 196 298 738 ldquoEr den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 bdquoMan kann diese Differenz als den Unterschied der personalen Vertiefung bezeichnenldquohellipldquoHier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige in einem Einzelnen ausspricht und darstellldquo Name 83 85 Name 1986 ja Barke 1989 keskittyvaumlt taumlhaumln teemaan 739 ldquoNicht die Lehre von dem Tod und der Auferstehung des menschgewordenen Gottessohnes an sich sondern vor allem der Umstand daszlig er den Archetypus des goumlttlichen Erloumlsers mit der individuellen geschichtlichen Person Jesu verbandldquo SB III 533 740 TE I 437 Naumlin myoumls Frey Frey 1995 187 192
212
profeetallisena henkiloumlnauml jonka sanoma oli taumlmaumlnhetkistauml universaalia ja
vertauskuvallista741 Drewermann esittelee Jeesuksen myoumls hallitsijana mutta
sitaumlkin enemmaumln ihmisystaumlvaumlllisenauml opettajana terapeuttina ja parantajana Juumlrgen
Werbick kysyy aiheellisesti onko Jeesus Drewermannille vain terapeutti joka on
avannut ihmisten sielunsyvyydet742 Eksegeetti Joumlrg Frey taas vaumlittaumlauml ettei
Raamatun tekstin perusteella voi tehdauml pitkaumllle meneviauml johtopaumlaumltoumlksiauml Jeesuksen
itsetietoisuudesta ja mielialoista743 Haumlnen mukaansa raamatuntulkinnassa ei siis
tarvita psykobiografiaa jota esimerkiksi Drewermannin tulkinta osoittaa744
Drewermannia voi kuitenkin syyttaumlauml tendenssimaumlisestauml Jeesus-tulkinnasta jossa
sisaumlisyyden voimakas korostaminen on uutta745 Haumln painottaa enemmaumln
Jeesuksen persoonan feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Myoumls monet
evankeliumeja analysoineet eksegeetit ovat korostaneet enemmaumln Jeesus-kuvan
feminiinisiauml kuin maskuliinisia piirteitauml Eksegeettien naumlkemykset ovat kuitenkin
jakautuneet746
Jeesuksen persoonaa kuvatessaan Drewermann suhtautuu kriittisesti
arvostamansa Jungin tulkintaan Kristus on Jungin mukaan ollut alkukristityille
Jumalan kuva (Imago Dei) eli taumlydellisen minuuden kuva Siksi Haumlnellauml on
ajateltu olevan myoumls animaalinen puolensa eli varjonsa747Drewermannin mukaan
Jeesuksesta kuitenkin puuttui kaikki inhimillinen ambivalenssi ja Jung on
erehtynyt kaumlsityksessaumlaumln Jeesuksen tiedostamattomasta jumalanvastaisuudesta748
Drewermann ajattelee Jeesuksesta taumlssauml suhteessa samoin kuin kolmannella
vuosisadalla vaikuttanut Areios749 Myoumls taumlmaumln mukaan Jeesus oli pelkaumlstaumlaumln
741 GF I 51ndash61 458 476 742 Werbick 1992 7 743 Frey 1995 198 744 Psykobiografian tarpeellisuudesta ks esim Charlesworth 2004 45ndash49 745 Esim Ralph Fischer katsoo ettauml Drewermann on syvyyspsykologiaa soveltamalla loumlytaumlnyt taumlysin uuden teologisen naumlkemyksen Jeesuksesta Olennaista siinauml on Jeesuksen olemuksen eri ulottuvuuksien erottamattomuus joka kumpuaa haumlnen aumlaumlrimmaumlisestauml sisaumlisyydestaumlaumln Fischer 2006 224ndash29 746 Esim J Sanford ja Kari Syreeni arvioivat Johanneksen evankeliumin Jeesus-kuvaa taumlssauml suhteessa vastakkaisesti Syreeni 2007 185ndash86 194ndash95 747 Jung 1976b GW 92 sect 75 748Jung maumlaumlrittelee varjon rdquoDer Mensch auch eine Schattenseite hat welche nicht nur etwa aus kleinen Schwaumlchen und Schoumlnheitsfehlern besteht sondern aus einer geradezu daumlmonischen Dynamikrdquo Jung 1964 GW 7 sect 35 Von daher ist christologisch durchaus kein Platz fuumlr die subjektale Deutung der Schule C G Jungs die in Judas den Schatten Jesu selbst erblicken moumlchterdquo DMK II 439 Anm 22 Fehrenbacher 1991 142 Jung 1974b 98 Myoumls Jung 1963 GW 11 sect 693 Ks myoumls GF II174ndash75 749Areios (255ndash336) aiheutti ensimmaumlisen vakavan areiolaiseksi riidaksi kutsutun oppiriidan kirkossa Areioksen Jeesus-kaumlsityksestauml ks esim McGrath 2012 387ndash90
213
ihminen muta kuitenkin synnitoumln Drewermann nimittaumlauml Jeesusta Jumala-
ihmiseksi (Gottmensch) vain habilitaatioteoksessaan Strukturen des Boumlsen750
Alfred Etheberin mukaan Drewermann ei selitauml miten minuuden eli
Kristuksen arkkityyppi heraumlsi eloon Jeesus Nasaretilaisessa Jeesuksen
individuaatio jaumlauml haumlnen mukaansa Drewermannilta kaumlsittelemaumlttauml Psykiatri Jung
on haumlnen mukaansa selittaumlnyt sen paremmin kuin teologi Drewermann751 Etheber
erehtyy sillauml Drewermann pitaumlauml Jungin tavoin Jeesusta minuutensa loumlytaumlneen
ihmisen prototyyppinauml752 Jeesuksen individuaatio on haumlnen mukaansa tosin
tapahtunut yhden kokemuksen yhteydessauml vaikka individuaatio vaatii Jungin
mukaan yleensauml enemmaumln aikaa753 Se on tapahtunut haumlnen kasteensa yhteydessauml
Jordanilla754 Jeesus on siten Drewermannin mukaan loumlytaumlnyt yhteyden
tiedostamattomaansa julkisen toimintansa alussa
Frey on kiinnittaumlnyt oikein huomiota Drewermannin tapaan ohittaa tiettyjauml
Raamatun kohtia Evankeliumeja tulkitessaan Drewermann ohittaa esimerkiksi
kohdat joissa Jeesus paljastaa messiaanisuutensa755 Jeesuksen erityisyyden
selitykseksi riittaumlauml haumlnen mukaansa ettauml Jumala on laumlhettaumlnyt haumlnet maailmaan
ainutlaatuisen Jumala-yhteyden omaavana ihmisenauml Taumlllainen Jeesus on haumlnen
mukaansa ollut syntymaumlstaumlaumln asti joten haumln on loumlytaumlnyt minuutensa vasta
aikuisuudessa vaikka on elaumlnyt koko siihenastisen elaumlmaumlnsauml alkuperaumlisessauml
yhteydessauml Jumalaan 756
Jeesuksen esikuvallisuutta osoittaa Drewermannin mukaan selkeimmin
haumlnen kaumlyttaumlytymisensauml Getsemanessa Haumln ei menettaumlnyt silloin toivoaan vaan
kaumlaumlntyi ahdistuksestaan huolimatta Jumalan puoleen Haumln osoitti ettauml usko
(Vertrauen) on vahvempi kuin ahdistus ja voitti naumlin ahdistuksen757 Drewermann
ohittaa tulkinnassaan sen ettauml Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus pyysi
750 Esim SB III 533 751 Etheber 1998 293 Etheberin viittaus Jungiin Jung 1963 GW 11 sect 231 Etheber 1998 243 752 Jung 1972b GW 17 sect 310 Mattoon 2005 165 753 rdquoDie I istldquohellipldquoein Differenzierungsprozeszlig der die Entwicklung der Persoumlnlichkeit zum Ziele hatldquo Jung 1960a GW 6 sect 825 754 rdquoSo spricht manches dafuumlr daszlig ihm die zentrale religioumlse Entdeckung seines Lebens in einem einzigen Augenblick nach Art einer Offenbarung geschenkt wurde und dann erscheint die Legende von der Taufe Jesu im Jordan auch historisch betrachtet als die bestmoumlgliche Wiedergabe einer inneren Erfahrung in den Bildern des AumluszligerenldquoldquoacuteSelbstfindungacute und acuteSelbstannahmeacuteldquo GF II 173 755 Frey 1995 152 756 Haastattelu 2012 757 DMK II 494rdquoInsofern kommt es fuumlr Jesus entscheidend an sich selbst und uns zu zeigen daszlig es stimmt woran er glaubt daszlig es moumlglich ist die Angst im Vertrauen an Gott zu uumlberwindenldquo DMK II 658
214
Isaumlltaumlaumln kuoleman vaumllttaumlmistauml758 Drewermann ajattelee ahdistuksettomuuden ja
synnittoumlmyyden olevan mahdollisia ihmisillekin koska haumln ei hyvaumlksy
perisyntioppia759 Matthias Beierin mukaan Drewermannin tulkinta
ahdistuksettomasta Jeesuksesta kumpuaa haumlnen teologiansa paumlaumltavoitteesta
Drewermann pyrkii naumlet Beierin mukaan kumoamaan kaumlsityksen vaumlkivaltaisesta
ja ahdistavasta Jumalasta760 Beier ei kuitenkaan pohdi Jeesuksen persoonaa
teologisen kaksiluonto-opin valossa Uwe Beyer esimerkiksi on oikeassa
huomauttaessaan ettauml Jeesuksen uskoa voi pitaumlauml vahvana vain jos ymmaumlrretaumlaumln
haumlnen myoumls olleen todella ahdistunut761 Drewermannin Jeesus-kuva onkin
psykologisesti epaumluskottava
Drewermannin tulkinta kuolemiseen valmistautuvasta Jeesuksesta poikkeaa
haumlnen feminiinisen Jeesus-tulkintansa yleislinjasta Haumln painottaa Markuksen
evankeliumin tulkinnassaan Jeesuksen osoittaneen Getsemanessa ainutlaatuista
itsehillintaumlauml Sitauml pidetaumlaumln yleensauml maskuliinisena762 Haumln tulkitsee ahdistuksen
kokemisen ja sen voittamisen olleen vaumllttaumlmaumltoumlntauml Jeesukselle jotta taumlmauml voisi
osoittaa miten ahdistus on voitettavissa763 Drewermann arvioi Jeesusta toisin kuin
esimerkiksi Markuksen evankeliumin passiokertomuksia Jeesuksen
maskuliinisuuden naumlkoumlkulmasta tutkinut Susanna Asikainen Taumlmaumln mukaan
Markus ei nimittaumlin kuvaa Jeesusta maskuliinisen itsehillintaumlihanteen mukaiseksi
vaan hyvin emotionaaliseksi764 Myoumls Petri Merenlahti arvioi Markuksen Jeesus-
kuvan muiden evankeliumien Jeesus-kuvaa emotionaalisemmaksi765
Drewermann ajattelee kuolemaan tuomitun Jeesuksen osoittaneen ettauml
ahdistus on voitettavissa ja rististauml on tullut pelastuksen merkki766 Kyseinen
758 Mark 14 35ndash6 759 Ahdistus aiheuttaa Drewermannin mukaan synninldquoKierkegaards Genie war es daszlig er das Phaumlnomen der Suumlnde vom Erleben der Angst her deutete und diese These aufstellte daszlig der Mensch nicht nur Angst habe weil er schuldig seildquohellipldquosondern umgekehrt daszlig er schuldig werde aus Angstldquo Suumlnde Schuld 149 SB I 61 Olen kuitenkin osoittanut ettauml Drewermann tulkitsee taumlssauml vaumlaumlrin Kierkegaardia Ks luku 23 760 Beier 2004 226 327 761 rdquoNur der offen aumlngstigende Jesus konnte und kann auch in seinem Vertrauen glaubhaft seinldquo Beyer 1995 45 762 Asikainen 2016 196 199 Taumlssauml tutkimuksessa ei ole mahdollista vertailla Drewermannin tulkintaa haumlnen passiokertomusten tulkintaansa muissa evankeliumeissa Haumlnen Markuksen evankeliumin tulkintansa painotukset loumlytyvaumlt kuitenkin muualtakin haumlnen tuotannostaan 763 DMK II 505 764 Asikainen 2016 197 765 Merenlahti 2015 148ndash49 766 rdquoAber das wollte Jesus sagen und das war sein ganzes Leben das wir von Gott her die Angst besiegen koumlnnten und als frei Menschen zu leben vermoumlchten Wirklich nur deshalb musste er sterben und eben deshalb kann das Kreuz dieses verfluchte Schandmal dieses ungeheuerliche
215
ahdistuksen voittaminen on siten haumlnen mukaansa teologisesti Jeesuksen
rdquopelastustekordquo Drewermann ei kuitenkaan nimitauml Jeesuksen kuolemaa
sovituskuolemaksi vaan on luonut kirkkojen teologisen sovitusopin tilalle
psykologisen sovitusopin 767 Historian Jeesus on siinauml ainutlaatuinen Jumala-
ihminen mutta kuitenkin ihminen Miten haumln siis voi Drewermannin mukaan
vaikuttaa ihmisten vapautumiseen ahdistuksesta ja heraumlttaumlauml uskon768
Jeesuksen vaikutusta uskon syntyyn selittaumlviauml lausumia loumlytyy
Drewermannin tulkinnoista vain vaumlhaumln ja nekin ovat ylimalkaisia Keskeistauml niissauml
on haumlnen vertaamisensa psykoterapeuttiin joka heraumlttaumlauml asiakkaassaan
itseluottamusta vetaumlytymaumlllauml taka-alalle Taumlllainen terapeutti ja parantaja (der
Therapeut der Heilende) ei anna ohjeita pelastaviin kuviin elaumlytymistauml varten
vaan vaikuttaa luomansa luottamuksen ilmapiirin (Raum eines Vertrauens)
kautta769 Haumlnen laumlhestymistavassaan yhdistyivaumlt psykoanalyytikon ja papin
tehtaumlvaumlt770 Drewermann ajattelee ettauml Jeesuksesta saumlteilevauml hyvyys ja laumlmpouml
kutsuivat jo aikanaan ihmisten mielestauml esiin pelastavia kuvia esiin jotka
yhdistyivaumlt Jeesuksen persoonaan niin ettauml kaikki oppivat tuntemaan
Kristuksen771
Jeesus Nasaretilainen vaikuttaa Drewermannin mukaan edelleen pelastavien
kuvien heraumlaumlmiseen maan paumlaumllle jaumlttaumlmaumlnsauml ilmapiirin (Klima) vaumllityksellauml jossa
ihmiset voivat loumlytaumlauml uskon ja eheytyauml (Ganzwerdung zu finden) muutenkin
Eheytymistermiauml kaumlyttaumlmaumlllauml haumln korostaa sitauml ettauml usko parantaa eli poistaa
Inbild aller Menschenquaumllerei fuumlr uns trotz allem zu einem Zeichen des Heiles werdenldquo DMK II 658 767 Drewermann sanoo haluavansa korostaa hurskastelevan kaumlrsimysmystiikan vastapainoksi sitauml ettauml Jeesus ei tahtonut kuolla rdquoMan kann gegen die froumlmmelnde Perversion des Kreuzes in eine Ideologie der Leidenmystik nicht eindringlich genug wiederholen Jesus wollte nicht am Kreuz sterbenrdquo DMK II 656 Beier huomauttaa ettauml Drewermann ei hylkaumlauml uhria sinaumlnsauml (per se) uskonnossa vaan vain sellaisen uhrautumisen joka tapahtuu ulkopuolisesta pakosta ihmisen yliminaumln hyvaumlksymaumlnauml uhrautumisen pakkona Sen sijaan haumln arvioi Drewermannin hyvaumlksyvaumln ihmisen omaan sisaumliseen minuuden johtamaan prosessiin perustuvan uhrin osana psyykkistauml ja hengellistauml integraatiota Beier 2004 210ndash213 768 rdquoAbsolut wesentlich eine historische Person hinter den heilenden Bildern des Glaubens angenommen werden muszligldquohellipldquoNur der Gottmensch des Christentums hat Angst vor dem Sterben und nur er muszlig die Todesangst besiegen um den Gotteswillen zu erfuumlllen und die Menschheit zu erloumlsenldquo TE II 777ndash78 769 TE II 768 770 rdquoDieseldquohellipldquoPerson (der Therapeut der Heilende) sagt nicht was zu traumlumen istldquohellipldquoaber gerade durch ihre Zuruumlckhaltung erschafft sie ein Feld des Vertrauensldquo TE II 771ndash72 771 rdquoSo wird man auch die Offenbarung Gottes in dem Menschen Jesus von Nazareth nicht anders verstehen koumlnnen als daszlig von der Person Jesu eine solche Guumlte und Waumlrme ausging daszlig all die Bilder des Heils die in den menschlichen Seele angelegt sind durch seine Naumlhe auf den Plan gerufen wurden sich mit seiner Gestalt verbanden und sich zu einem Gesamtgemaumllde formten in dessen jeder Mensch die Wahrheit Christi zu erkennen vermagldquo TE II 768
216
ahdistuksen772 Haumln maumlaumlrittelee Jeesuksen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml kaumlyttaumlmaumlllauml
esimerkiksi kaumlsitteitauml hyvyys laumlmpouml luottamus varovaisuus pidaumlttyvaumlisyys
hyvaumlntahtoisuus ja ymmaumlrtaumlvaumlisyys773 Haumln luonnehtii ilmapiiriauml
psykoterapeuttiseksi ja sielunhoidolliseksi ja vertaa sitauml runollisesti kevaumltauringon
laumlmpoumloumln joka houkuttelee kukat kukkimaan774 Jeesuksen toiminta kuvien
heraumlttaumljaumlnauml rinnastuu naumlin vahvaan psykologiseen vaikuttamiseen Drewermann
luonnehtiikin Jeesuksen jatkuvaa vaikutusta psykologiseksi ja kulttuuriseksi775
Uskon syntymisen selittaumlauml Drewermannin mukaan Jeesuksen vaikutus
ihmismielen tiedostamattomiin kerroksiin Usko kiinnittyy silloin
uskonnonperustajan ja ilmoituksen kantajan (Offenbarungstraumlger) persoonaan ja
haumlnen rdquohenkensaumlrdquo (rdquoGeistrdquo) johtaa ihmisiauml totuuteen776 Ilmapiirin sijaan
Drewermann puhuu taumlssauml hengestauml Jeesuksessa ilmennyt syvauml luottamus (die
Erfahrung eines tieferen Vertrauens) on haumlnen mukaansa ainoa tapa jolla usko
vaumllittyy (eine adaumlquate Form der Glaubensvermittlung)777
Drewermann ei maumlaumlrittele taumltauml tarkemmin mitauml tarkoittaa Jeesuksen
hengellauml Pyhaumlstauml Hengestauml haumln puhuu laumlhinnauml raamatuntulkinnoissaan ja
silloinkin lainausmerkeissauml778 Jeesuksen henki eli rdquoPyhauml Henkirdquo ei siis haumlnen
mukaansa ole Jumalan kolmas persoona vaan ihmismielessauml uskon synnyttaumlvauml
Jeesukseen liittyvauml tekijauml Kaumlsitys eroaa teologisesta kaumlsityksestauml jonka mukaan
Jeesus oli erityinen Pyhaumln Hengen kantaja779 Jeesuksen merkitys tiivistyy
Drewermannin ajattelussa siihen ettauml haumlnen henkensauml vaikuttaa edelleen
Jeesuksen henki on siten haumlnen mukaansa se persoonallisen transsendenssin
rdquoGegenuumlberrdquo joka heraumlttaumlauml ihmisissauml luomisilmoituksen Drewermann pitaumlauml kyllauml
kiinni siitauml ettauml Jumala synnyttaumlauml ihmismielessauml uskon Kuitenkin haumlnen
kaumlsityksensauml Jeesuksen hengestauml on uushenkisen esoteerinen
772 rdquoVon dieser Person laumlsst sich sagen dass sie imstande gewesen sein muss ein Klima zu schaffen in dem im Verlauf von Jahrhunderten all die Bilder ins Leben gerufen wurden in denen allein ein Mensch den Weg seiner Ganzwerdung zu finden und von Gott in den ewigen Symbolen der Religion auf heilende Weise traumlumen vermagldquo TE II 770 773 TE II 768ndash71 774 TE II 768 775 Haastattelu 2012 776 rdquoEs ist dann sein (des Religionsstifters und Offenbarungstraumlgers) acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoin alle Wahrheit einfuumlhrtldquo GF I 256ndash57 Drewermannin viittauksena on Joh 16 13 jonka Totuuden Henki yleensauml tulkitaan Pyhaumlksi Hengeksi Myoumls TE II 770 777 TE II 771 778 rdquoLukasldquohellipldquoso schildert er mit auffallender Betonung wie die acuteSendbotenacute vom acuteHeiligen Geistacute gefuumlhrt werdenldquohellipldquoes ist dieser acuteGeistacute Jesu der Petrus die Kraft gibtldquo Apostelgeschichte 33
217 Drewermann vaumlittaumlauml ymmaumlrtaumlvaumlnsauml Jumalan ilmoituksen samoin kuin
Tillich Haumln vetoaa Tillichiin jonka mukaan ikuinen liikuttaa ihmisen henkeauml ja
luo yhteyden jossa taumlmauml ikuinen ilmaisee itsensauml toiminnan mielikuvien ja
ajattelun symbolien avulla780 Olen kuitenkin osoittanut Drewermannin
symbolikaumlsityksen eroavan Tillichin symbolikaumlsityksestauml Erona on ettauml
Raamatun symbolit ovat Drewermannin mukaan laumlhtoumlisin ihmisen kollektiivisesta
tiedostamattomasta Haumln myoumls maumlaumlrittelee uskoa synnyttaumlvaumln hengen toisin kuin
Tillich maumlaumlritellessaumlaumln sen kaumlyttaumlmaumlllauml vertauskohtana hyvaumlauml psykoterapeuttista
ilmapiiriauml Haumln ei siten esimerkiksi Tillichin tavoin korosta Hengen
rdquopuhuttelevanrdquo sekauml ihmisen uskoa ettauml ymmaumlrrystauml781 Uskon syntymiseen
vaikuttaa Drewermannin mukaan luomisilmoituksen ohella ainoastaan Jeesus
Nasaretilaisen maan paumlaumllle jaumlttaumlmauml psykoterapeuttinen henki
Apostoli Paavalin kokemus Damaskon tiellauml (Apt 9 3ndash7) on
Drewermannin mukaan hyvauml esimerkki Jeesuksen vaikutuksesta uskon
syntymiseen Sen laumlhtoumlkohtana ei ollut tieto historian Jeesuksesta vaan haumlnen
kohtaamisensa ja Jeesuksen esiin kutsuma alkukuva (Urbild)782 Paavali siis
kohtasi Drewermannin mukaan Jeesuksen haumlnen henkensauml vaumllityksellauml ja taumlmauml
henki nosti esiin Paavalin sisaumlisen kuvan Kristuksesta tai Jumalasta Paavalin
aumlkillinen kaumlaumlntymys selittyy taumlssauml Jungiin selvaumlsti tukeutuvan Drewermannin
mukaan siten ettauml kyseinen Kristuksen tai Jumalan arkkityyppinen kuva on
samalla minuuden arkkityyppi783 Myoumls taumlmaumln mukaan Paavalin kokema Kristus-
ilmestys oli alkuisin tiedostamattomasta784 Drewermann ajattelee ettauml uskon
syntymiseen tarvittiin taumlssauml tapauksessa sekauml Jeesuksen persoonallista vaikutusta
779 Esim brittilaumlinen patristiikan tutkija GWH Lampe (1918ndash80) ja saksalainen Walter Kasper ovat tulkinneet Jeesusta Pyhaumln Hengen kantajaksi McGrath 2012 410 780 ldquoOffenbarung ist die Erfahrung in der ein letztes Anliegen den Geist des Menschen bewegt und dadurch eine Gemeinschaft schafft in der dieses Anliegen sich selbst in Symbolen des Handelns der Einbildung und den Denkens ausdruumlcktldquo DMK I 552 Werbick 1992 21 DMK II 157 Werbick 2005 317 Drewermann siteeraa Tillichin teosta Wesen und Wandel des Glaubens Tillich 1961 92ndash3 781 Tillich 1961 88ndash100 782rdquoBei Paulus ist es nicht die historische Information uumlber den Nazarener die den Glauben begruumlndet sondern umgekehrt es ist eine Sehnsucht ein Urbild das durch die Person Jesu wachgerufen wirdldquohellipldquoPaulus selber ergriffen von der Vision vor Damaskusldquo GF I 253 783 rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27 Vrt Jung 1963 GW 11 sect 231 rdquoSo treten diese beiden Ideen trotz aller Unterscheidungsversuche immer wieder vermischt auf z B das Selbst als Synonym mit dem inneren Christus johanneumlischer und paulinischer Praumlgung oder Christus als Gott (`dem Vater wesensgleich`) oder Atildetman als individuelle Selbstldquo Jung 1963 GW 11 sect 231 784 Jung 1976a GW 91 sect 216
218
ettauml ihmisen valmiutta ja pelastavia kuvia785 Yksikin kuva ilmeisesti riitti
Kristuksen arkkityyppisen kuvan ja muiden pelastavien kuvien mahdollisesti
erilaista vaikuttavuutta haumln ei kaumlsittele Jeesusta voidaan haumlnen mukaansa kutsua
Kristukseksi sen taumlhden ettauml haumlnen henkensauml tuo ihmisten mielestauml esiin
pelastavia kuvia786
Drewermann pitaumlauml selvaumlsti Jeesusta erityisen pyhaumlnauml ihmisenauml Koska
historia kuitenkin tuntee muitakin pyhinauml pidettyjauml ihmisiauml on aiheellista kysyauml
voivatko muutkin ihmiset olla haumlnen mukaansa uskon heraumlttaumljiauml Werbick
tulkitsee Drewermannia niin ettauml kuvien heraumlttaumljaumlnauml on aina Jeesus Haumln on
Werbickin mukaan Drewermannille vapauttaja (der Befreier) ja lopullinen
ilmoittaja (Endzeitliche Offenbarer) joka toimii terapeutin tavoin787 Drewermann
ei kuitenkaan ilmaise selvaumlsti miten muut ihmiset vaikuttavat uskon syntymiseen
Vaumllittaumlvaumltkouml he ainoastaan eteenpaumlin Jeesukseen synnyttaumlmaumlauml ilmapiiriauml vai
synnyttaumlvaumltkouml he vastaavanlaisen ilmapiirin sitoutumatta mitenkaumlaumln Jeesukseen
Kaumlsitystauml jonka mukaan muutkin ihmiset vaikuttavat Jeesuksen tavoin uskon
syntymiseen Drewermann tukee kyllauml monella tavalla Haumln esimerkiksi rinnastaa
Jeesuksen terapeuttisuuden muiden terapeuttien toimintaan788 Lisaumlksi haumln arvioi
ettauml kaikkina aikoina on ollut ilmoituksen vaumllittaumljiksi sopivia ihmisiauml joista voi
tulla ilmoituksen kantajia (Traumlger)789 Drewermann kaumlyttaumlauml samaa ilmoituksen
kantajan (Traumlger) kaumlsitettauml kuin Tillich vielaumlpauml korostaa taumlmaumln tavoin ilmoituksen
kantajan ja pyhaumln asian suhdetta 790 Tillichiin haumln ei kuitenkaan viittaa
Kaumlsitystaumlaumln uskoa synnyttaumlvaumlstauml hengestauml Drewermann taumlsmentaumlauml
tulkitessaan Pietarin kaumlvelyauml veden paumlaumlllauml (Matt14 22ndash32) Haumln ajattelee Pietarin
astuvan veteen koska taumlmauml luottaa toiselta rannalta vastaan tulevaan hahmoon
785 rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 786 rdquoDie Naumlhe Gottes allein ist der ganze Inhalt dessen was Jesus lebte und wollte und gerade indem er nicht sich selbst verkuumlndete vermochte er alles im Menschen wachzurufen was von Gott her an Bildern der Heilung im Menschen angelegt istldquo TE II 769 787 Werbick 2005 314ndash15 788 rdquoDer Therapeut ist von daher die historische Bedingung der heilenden Bilder eines reifenden sich in Bildern vollziehenden VertrauensldquohellipldquoacuteStifteracute von Symbolen des Vertrauensldquo TE II 768 789 rdquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen acuteOffenbarungacute werden wenn es zu einem bestimmten vorgegebenen Bildinhalt acutepassendacute istldquo GF I 256ndash57 ldquoUnd immer wieder treten Menschen auf die angstfrei und offen genug sind um den Wind der Freiheit zu atmen und das Licht der Liebe in ihr Herz aufzunehmen Sie sind die acuteBerufenenacute acuteOffenbarungstraumlgeracute acuteMittleracute die Prophetenacuteldquo GF I 261 790 Esim Tillich 1956 28
219
Veneeseen pystytaumlaumln haumlnen mukaansa palaamaan yhdessauml rdquoToisenrdquo kanssa joka
vaikutti Kristuksessa (mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus
lebte) rdquoToisestardquo puhuessaan Drewermann viittaa Jumalaan791 joten Jumala on
haumlnen mukaansa varsinainen vaikuttaja Jeesuksen luoman ilmapiirin takana
Voivatko siis muutkin ihmiset kuin Jeesus synnyttaumlauml haumlnen mukaansa
vastaavanlaisen ilmapiirin Jumalan avulla Pietarin kokemusta tulkitessaan haumln
vastaa myoumls taumlhaumln kysymykseen Evankeliumin rdquoToinenrdquo eli Jumala on haumlnen
mukaansa kohdattavissa jokaisessa ihmisessauml jota rakastamme niin ettauml haumln
kutsuu meitauml rdquokuin toisella rannalla oleva valordquo792 Naumlkoumlkulma on
poikkeuksellinen pelastusta kaipaavan rakkaus heraumlttaumlauml sen terapeuttisuuden jota
tarvitaan luomisilmoituksen heraumlaumlmiseen Drewermann pitaumlauml siten taumlssauml ihmisten
vuorovaikutusta taumlrkeimpaumlnauml pelastavien kuvien heraumlaumlmisessauml Haumln ei mainitse
Jeesuksen heraumlttaumlmaumlauml ilmapiiriauml mutta ajattelee ilmaisesti vastaavanlaisen
ilmapiirin vaikuttavan kaikissa myoumlnteisissauml ihmissuhteissa Haumln korostaa sekauml
yleisinhimillistauml hyvyyttauml ettauml Jeesuksen ainutlaatuisuutta Varsinainen vaikuttaja
on haumlnen mukaansa aina kuitenkin Jumala Uskon synnyttaumlvauml henkeauml haumln nimittaumlauml
taumlstauml paumlaumltellen Jeesuksen hengeksi ainakin sen taumlhden ettauml se on luonteeltaan
Jeesuksen toiminnalle ominaista
Drewermann vaumlittaumlauml uskon syntyvaumln Jeesus Nasaretilaisen toiminnalle
ominaisessa ilmapiirissauml ja taumlllaisen ilmapiirin naumlkyvaumln ihmisten rakastaessa
toisiaan Uskon heraumlaumlmisen haumln maumlaumlrittelee taumlysin yleisuskonnollisesti usko
perustuu haumlnen mukaansa aina ja kaikkialla samanlaiseen luottamukseen
(Vertrauen) ja samanlaiseen sisaumliseen prosessiin793 Luottamuksen ilmapiiri on
siten haumlnen mukaansa tarpeen mutta usko voi siis heraumltauml muissakin uskonnoissa
kuin kristinuskossa Haumln tarkastelee uskon syntyprosessia yleisuskonnollisena
psyykkisenauml ilmioumlnauml Haumlnen inklusiivinen uskontokaumlsityksensauml on sukua katolisen
kirkon uskontoteologiselle universalismille jonka mukaan Pyhauml Henki toimii
myoumls kirkon ulkopuolella 794
791 TE II 29ndash30 792 rdquoWir finden zuruumlck ins acuteBootacute gemeinsam mit dieser Person des ganz acuteAnderenacute die in Christus lebte und lebt und zu der wir berufen sind und die uns begegnen kann in einem jeden Menschen den wir so lieben daszlig seine Person fuumlr uns wird zum Licht vom anderen Uferldquo TE II 31 793 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche AngstldquohellipldquoDer Glaube der rettet besteht zu allen Zeiten und an allen Orten der Welt in dem gleichen Vertrauen gegen die Angstldquo TE II 164 794 Vrt Komulainen 2014 166ndash67
220 Werbick arvioi ettei ahdistuskaumlsityksessaumlaumln Kierkegaardiin sitoutunut
Drewermann enaumlauml seuraa taumltauml uskonkaumlsityksessaumlaumln Kierkegaard naumlet ymmaumlrsi
ettei ihminen voi loumlytaumlauml totuutta itsestaumlaumln vaan totuuden on tultava haumlnen
luokseen795 Werbick unohtaa kuitenkin ettauml uskon syntyminen edellyttaumlauml
Drewermannin mukaan luottamusta ilmentaumlvaumln hengen eli Jumalasta alkuisin
olevan Jeesuksen hengen vaikutusta Drewermannin kaumlsitys luomisilmoituksesta
ja Jeesuksen hengestauml uskon synnyttaumljinauml vastaa siten Kierkegaardin kaumlsitystauml
Raamatusta ja Pyhaumlstauml Hengestauml uskon synnyttaumljinauml Totuus tulee ihmisen luo
Jeesuksen hengessauml Kaikissa rakkaudellisissa ihmissuhteissa vallitseva Jeesuksen
henki on kuitenkin teologisesti epaumlmaumlaumlraumlisempi uskon synnyttaumljauml kuin Pyhauml
Henki Se muistuttaa uushenkisiauml hengen kaumlsitteitauml Werbick on siten osittain
oikeassa arviossaan Drewermannin uskonkaumlsitystauml
Drewermannin naumlkemys Jeesuksen hengestauml on haumlnen uskonkaumlsityksensauml
solmukohta Teologiseen kaumlsitykseen erityisestauml ilmapiiristauml yhdistyy siinauml kaumlsitys
luomisilmoituksesta Jeesuksen hengen synnyttaumlauml haumlnen mukaansa Jumala ja
luomisilmoituskin on Jumalan aikaansaannosta Syvyyspsykologia ainoastaan
auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln sen luonnetta Uwe Beyer kysyy miksi Drewermann vaumlittaumlauml
Jumalan tarvitsevan arkkityyppisiauml kuvia voidakseen olla yhteydessauml ihmisiin
Subjektiivisia kuvia haumln ei mainitse Beyer arvelee Drewermannin pitaumlvaumln kuvia
tarpeellisina koska Jumala on absoluuttinen persoona mutta ihminen relatiivinen
olento796 Filosofi Beyer ei tunnista sitauml ettauml Drewermann antaa
luomisilmoituksen kuville tietyssauml historian vaiheessa saadun ilmoituksen paikan
Jeesuksen hengelle haumln on vastaavasti antanut sen paikan joka teologiassa
yleensauml annetaan Pyhaumllle Hengelle Beyer on vaumlaumlraumlssauml vaumlittaumlessaumlaumln ettauml
Drewermannilla olisi kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml sekauml teologinen ettauml
luonnontieteeseen sitoutuva797 Drewermann nimittaumlin ajattelee saman Jumalan
olevan sekauml ihmisten sisaumlisen luomisilmoituksen ettauml Jeesuksen maailmaan
jaumlttaumlmaumln hengen takana
Drewermann perustelee siten sekauml syvyyspsykologisesti ettauml teologisesti
kaumlsitystaumlaumln Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml Syvyyspsykologisesta naumlkoumlkulmasta
katsottuna Jeesus on uskon heraumlttaumljauml koska haumln oli loumlytaumlnyt minuutensa
795 Werbick 2005 320 796 Beyer 1995 97 797 Beyerin mielestauml Drewermannilla on kaksi erillistauml Jumala-kaumlsitystauml absoluuttinen persoona ja kosmisen evoluution itseorganisoinnin voima Beyer 1995 18
221
Teologisesta naumlkoumlkulmasta katsottuna haumln on uskon heraumlttaumljauml koska haumln on
synnyttaumlnyt Jumalan loumlytaumlmiselle otollisen ilmapiirin Drewermann vaumlittaumlauml ettauml
Jeesuksen teologisesti tulkittava Jumala-yhteys ja syvyyspsykologisesti tulkittava
minuuden loumlytaumlminen on synnyttaumlnyt teologisesti tulkittavan Jeesuksen hengen tai
ilmapiirin jossa jokainen voi loumlytaumlauml sekauml uskon Jumalaan ettauml minuutensa Haumlnen
kaumlsityksensauml Jeesuksesta uskon heraumlttaumljaumlnauml on syvyyspsykologisen ja teologisen
tulkinnan synteesi Uskon ja oman minuutensa loumlytaumlminen tekee ilmeisesti uskon
heraumlttaumljiauml myoumls muista ihmisistauml jotka toimivat samassa hengessauml Jeesus ei ollut
edes ensimmaumlinen uskon vaumllittaumljauml koska esimerkiksi monet Vanhan testamentin
henkiloumlt olivat minuutensa loumlytaumlneitauml ihmisiauml798 Jeesus vaikuttaa Drewermannin
mukaan uskon syntymiseen vain yhdellauml mutta taumlrkeaumlllauml tavalla Vain haumln on
jaumlttaumlnyt jaumllkeensauml uskoa synnyttaumlvaumln hengen eli ilmapiirin
45 Ahdistuksesta uskoon
Edellauml olen osoittanut ettauml ainoastaan usko vapauttaa Drewermannin
mukaan ahdistuksesta Haumln ei kaumlsittele erikseen sitauml miten se koetaan Haumln tyytyy
ainoastaan maumlaumlrittelemaumlaumln ettauml uskossa yhdistyy kaksi tasoa henkiloumlkohtaisen
Jumala-suhteen ja tulkittavien symbolien taso799 Kuvien avautumista
ihmismielelle haumln kutsuu rdquoilmoituksenrdquo sisaumlltoumlpuoleksi (Der rdquoinhaltlicherdquo Teil der
rdquoOffenbarungrdquo)800 Taumlssauml alaluvussa analysoin Drewermannin kaumlsitystauml siitauml
miten uskon syntyminen koetaan Ajattelen sen olevan paumlaumlteltaumlvissauml sekauml siitauml
minkaumllaisiksi haumln ymmaumlrtaumlauml uskonnolliset kokemukset ettauml haumlnen
raamatuntulkinnoistaan Ratkaisuani perustelen sillauml ettauml uskon syntyminen on
teologisesti merkittaumlvauml uskonnollinen kokemus ja Drewermann tulkitsee
Raamattua kokemuksellisesta naumlkoumlkulmasta Kiinnitaumln analyysissani erityistauml
huomiota teologisen ja syvyyspsykologisen tulkinnan suhteeseen
Drewermann on Rudolf Otton tavoin sitauml mieltauml ettauml uskonnolliset
kokemukset eroavat kaikista muista kokemuksista niiden tunnelma ja tunnesisaumlltouml
ovat erilaisia801 Tietoisen ja tiedostamattoman synteesi eli uskon syntyminen
798 rdquoJahwistische Berufungsgeschichte des MoseldquohellipldquoGeht manldquohellipldquovon dem Inhalt der Erzaumlhlung aus und betrachtet ihn tiefenpsychologisch als einen Prozeszlig der Reifung zu sich selberldquo TE II 391 799 GF I 253ndash4 800 GF I 257 801 rdquoQualitaumlts-unterschied in der Stimmung und in dem Gefuumlhlsinhalte des Fromm-seins selberldquo Otto 1926 3
222
ilmenee haumlnen mukaansa mystisenauml kokemuksena Uskonnollinen tietoisuus (das
religioumlse Bewuszligtsein) syntyy ihmisen minaumln (das Ich) ollessa Luojaansa
vastapaumlaumltauml (unmittelbar gegenuumlber)802 Haumlnen mukaansa se on
syvyyspsykologisesti minaumln hallinnassa tapahtuva ihmismielen kaikkiin
rdquokerroksiinrdquo vaikuttava kokemus Onhan sen antropologisena laumlhtoumlkohtana
ihmisen tiedostamattoman minuuden arkkityyppi joka on samalla ihmisen
sisaumlinen Jumala-kuva803 Drewermann korostaa kuitenkin erityisesti ettauml uskon
kokemus on persoonan eli tietoisen tason kokemus804
Mystisen uskonkokemuksen saa Drewermannin mukaan aikaan Jumalan
puuttuminen ihmisen elaumlmaumlaumln joko suoraan tai ilmoituksen kantajan vaumllityksellauml
Haumln arvioi Abrahamin koettelemuksen (1 Moos22) alkavan siitauml ettauml Jumala
kaumlskee taumltauml uhraamaan poikansa Iisakin805 Mooseksen kutsu kansanjohtajaksi
(Moos 3 1ndash417) taas alkaa Drewermannin mukaan siitauml ettauml Jumala ilmestyy
haumlnelle palavassa pensaassa806 Opetuslasten uskonnollinen kehitys kulminoituu
siihen ettauml he kohtaavat yloumlsnousseen Jeesuksen Tiberiaanjaumlrven rannalla (Joh
211ndash14)807 Gerasan riivatun paraneminen (Mark 5 1ndash20) puolestaan alkaa siitauml
ettauml Jeesus tulee hautaluolissa asuvan miehen luo808 Jumalan maumlaumlritteleminen
uskon alkajaksi on teologinen tulkinta mutta muuten Drewermann soveltaa uskon
kokemista tulkitessaan sekauml syvyyspsykologiaa ettauml teologiaa Kierkegaardin
teoksiin tukeutuessaan haumln hyoumldyntaumlauml taumlmaumln eri pseudonyymien nimiin panemia
teoksia mutta ei yleensauml kiinnitauml huomiota siihen ettauml naumliden esittaumlmaumlt
korostuksen poikkeavat toisistaan809 Mitauml Drewermannin tulkinnat siis ilmaisevat
uskon syntymisestauml
802 GF I 193ndash94 Kokemuksen kaumlsitteeseen kun sillauml tarkoitetaan kokemusta prosessina maumlaumlritellaumlaumln psykologiassa yleensauml kuuluvaksi tietoisesti koettava tunne ja tulkinta siitauml 803ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute ist auf der Stufe der subjektalen Deutungrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 804 rdquoScheint es nuumltzlichldquohellipldquozu betonen daszlig der Ort der religioumlsen Erfahrung identisch ist mit der Ebene des Personalen rdquo GF I 198 805 SB III 497 806 TE II 383 807 TE II 405 808 TE II 257 809 Ainoastaan Kierkegaardin viimeisimmaumlt teokset erityisesti rdquoEinuumlbung im Christentumrdquo ja rdquoAugenblickrdquo saavat haumlneltauml osakseen kriittisen kaumlsittelyn Kierkegaard on protestanttina neuroottinen SB III 510ndash11 Kaikki Kierkegaardin nimissauml esitetyt teokset toimivat taumlssauml tutkimuksessa Drewermannin syvyyspsykologisten tulkintojen teologisina vertailukohtina joten haumlnen eri pseudonyymiensauml ajatusten keskinaumlisiauml eroja ei pidetauml tarpeellisena kaumlsitellauml
223 Esimerkki Drewermannin teologisesta uskon syntymisen tulkinnasta on
Abrahamin koettelemuksen tulkinta (1 Moos 22) jossa haumln tukeutuu
Kierkegaardiin810 Jumala on haumlnen mukaansa kutsunut Abrahamin oman sukunsa
keskuudesta kuten Kristuskin kutsuu seuraajansa811 Abrahamilla on siis jo usko
mutta kertomus kuvaa kuitenkin Drewermannin mukaan yleispaumltevaumlllauml tavalla
sitauml miten usko syntyy Se osoittaa haumlnen mukaansa ettauml usko on saavutettavissa
vain epaumltoivon jaumllkeen812 Se osoittaa miten Jumalan kohtaama ihminen vapautuu
ahdistuksesta loumlytaumlauml minuutensa ja uskon
Drewermann tulkitsee kertomusta ahdistuksen ja uskon vastakkaisuudesta
kaumlsin Haumln selittaumlauml Kierkegaardiin tukeutuen Abrahamin uskon saumlilyvaumln ja
vahvistuvan uskon kaksoisliikkeen (Doppelbewegung des Glaubens) avulla
Abraham uskoi Drewermannin mukaan yhtaumlaumlltauml ettei Jumala vaatisi haumlneltauml
Iisakin uhraamista mutta oli toisaalta vaadittaessa valmis siihen Jumalan
uhraamiskaumlskyn sisaumlltoumlnauml oli Drewermannin mukaan luopuminen kaikesta
inhimillisesti arvokkaasta813 Sitauml haumln pitaumlauml filosofisena eikauml teologisena asiana814
Drewermann viittaa taumlssauml Kierkegaardin naumlkemykseen eksistenssitasoista815
jonka mukaan luopuminen (Resignation) on viimeisin uskoa edeltaumlvistauml
tasoista816 Drewermann korostaa Kierkegaardin tavoin Abrahamin ahdistusta ja
arvioi taumlmaumln olevan koettelemuksensa hetkellauml pateettisen uskonnollisuuden
tasolla jolla esiintyy ahdistusta817 Abraham on Drewermannin mukaan tuntenut
tuskaa (Schmerz) joka on aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln vaumllillauml tunnettavaa
ahdistusta818 Haumln ajattelee Abrahamin tuntevan sellaista ahdistusta joka osoittaa
ettei haumlnen elaumlmaumlssaumlaumln toteudu aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli usko
Ahdistus ja epaumltoivo edeltaumlvaumlt taumlmaumln tulkinnan mukaan uskoa
810 Abrahamin koettelemusta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin pseudonyymiin Hiljaisuuden
Johannekseen tukeutuen Kierkegaardin pseudonyymeistauml ks esim Vainio 2004 20ndash24 811 SB III 558 812rdquoEs scheint auch der Schritt zum Glauben erst moumlglich zu seinldquohellipldquowenn die Verzweiflung der Existenz im Widerspruch zu Gott nach allen Seiten hin offenbar geworden istldquo SB III 553 813 SB III 497 Kierkegaard 2001 27ndash29 47ndash48 814 SB III 499 Kierkegaard 2001 65 815 Kierkegaard erottaa esteettisen eettisen ja uskonnollisen eksistenssin jotka haumln jakaa joskus alaryhmiin Kierkegaardin eksistenssitasojen teoriasta ks esim Liehu 1990 tai Liehu 1988 816 SB III 499 Kierkegaard 2001 62 Kierkegaardin mukaan ldquoaumlaumlretoumln luopuminenldquo 817 SB III 498 Kierkegaard 2001 61 818 SB III 498 Kierkegaard 2001 64
224 Ihmeestauml (Wunder) todistaa Drewermannin mukaan se ettei Abraham luovu
toivosta taipuessaan uhraamaan Iisakin819 Drewermann ei kaumlytauml Kierkegaardin
tavoin uskon hypyn kaumlsitettauml820 mutta haumlnen kaumlyttaumlmaumlnsauml ihmeen kaumlsite vertautuu
siihen Drewermann vaumlittaumlauml Abrahamin luopuneen uskon kaksoisliikkeessauml
kaikesta maallisesta ja saaneen sen samalla takaisin821 Haumln kaumlyttaumlauml
Kierkegaardilta omaksumaansa paradoksin kaumlsitettauml kuvaamaan uskon rohkeutta
jolla tartutaan ajalliseen olemiseen absurdiuden perusteella Puhtaasti inhimillistauml
rohkeutta osoittaisi haumlnen mukaansa ajallisen hylkaumlaumlminen ikuisen vuoksi Uskoa
osoittaa sen sijaan luottamus siihen ettauml saa pitaumlauml ajallisen ja aumlaumlrellisen
aumlaumlrettoumlmaumln avulla822 Uskoon kuuluu siten Drewermannin mukaan sen sisaumlisen
ristiriidan kestaumlminen jota Kierkegaard nimittaumlauml ristiriidaksi sisaumlisen aumlaumlrettoumlmaumln
intohimon ja objektiivisen epaumlvarmuuden vaumllillauml823 Kierkegaard tarkoittaa taumlllauml
ettauml on uskallettava heittaumlytyauml Jumalan aumlaumlrettoumlmaumln hyvyyden varaan vaikka se
tuntuisi jaumlrjettoumlmaumlltauml824 Drewermannin mukaan ahdistus vaihtuu uskoksi Jumalaa
kohtaan osoitetussa luottamuksessa jota haumln pitaumlauml Kierkegaardia seuraten
absurdina
Drewermann maumlaumlrittelee Kierkegaardiin tukeutuen ettauml uskossa syntyy
aumlaumlrellisen ja aumlaumlrettoumlmaumln synteesi eli toteutuu se eksistenssi jonka epaumltoivo on
tuhonnut825 Lisaumlksi usko tuottaa minuuden (Selbst) loumlytaumlmisen Ihminen voi naumlet
Drewermannin mukaan loumlytaumlauml minuutensa vain kun Jumala on haumlnelle Toinen
(nur Gott als dem Anderen) Usko merkitsee siis oikeaa suhdetta omaan
minuuteensa826 Drewermann laumlhestyy taumlssauml minuutensa loumlytaumlmistauml teologisesti
kaumlyttaumlmaumlllauml minuuden kaumlsitettauml Kierkegaardin sille antamassa merkityksessauml
819 rdquoUnd dennoch resigniert Abraham nicht Isaak zu opfern bedeutet ihn nicht alle Hoffnung fahren lasseldquohellipldquoacutekraft des Absurdenacute im Glauben die Endlichkeit wieder zu gewinnenldquohellipldquoist ein Wunder und keine acuteLebensweisheitacuteldquo SB III 497ndash98 820 Kierkegaard kaumlyttaumlauml acutehypynacute kaumlsitettauml useassakin yhteydessauml Varsinainen kierkegaardilainen hyppy tapahtuu absoluuttisen joko tai n paradoksikristillisyyden edessauml tehtaumlvaumln valinnan yhteydessauml Liehu 1988 186 821 SB III 507 Kierkegaard 2001 66 822 rdquoEs gehoumlrt ein rein menschlicher Mut dazu auf alles Zeitliche zu verzichten um die Ewigkeit zu gewinnenldquohellipldquoaber es gehoumlrt ein paradoxer und demuumltiger Mut dazu die ganze Zeitlichkeit nun kraft des Absurden zu erfassen und dieser Mut ist der des GlaubensldquohellipldquoEs geht beim Glauben alsoldquohellipldquodaszlig die zeitlichen und endlichen Guumlter vermoumlge des Unendlichen festgehalten werdenldquo SB III 499 Kierkegaard 2001 66 823 Kierkegaard 1992 211 824 Vrt rdquoUskon liike on alituisesti tehtaumlvauml absurdiuden nojalla ja ndash mikauml pantakoon merkille ndash sillauml tavoin ettei aumlaumlrellisyyttauml menetetauml vaan voitetaan se kokonaanrdquo Kierkegaard 2001 50 825 SB III 501 826 ldquoDer Glaube im weitesten Sinne als wahrer Selbstvollzug der menschlichen Existenz verstanden werden muszligldquohellipldquoNur Gott als dem Anderen meiner selbst kann ich mich selbst finden
225
Minuus tarkoittaa silloin hengen ruumiin ja sielun ykseyttauml827 Drewermann
korostaa yksityisen ihmisen uskon olevan arvokasta koska se perustuu Jumala-
suhteeseen rdquoyksiloumlllisyys niin tulkitsemme Kierkegaardia edellyttaumlauml Jumalan
absoluuttista persoonaardquo828 Ihmisen yksiloumlnauml tekemauml uskon valinta synnyttaumlauml
haumlnen mukaansa suhteen Jumalan ja ihmisen vaumllille ja usko on koko persoonan
akti
Tiivis tulkinta osoittaa mitauml Drewermann sisaumlllyttaumlauml teologisesti uskon
syntymiseen829 Haumln ajattelee ettauml usko ja minuutensa loumlytaumlminen saavutetaan
vain ahdistuksen kautta Uskon loumlytaumlmiseen johtava sisaumlinen prosessi voi
esimerkistauml paumlaumltellen kuitenkin olla lyhytkestoinen Tulkinnan painopiste on
Abrahamin sisaumlisessauml ratkaisussa haumln luopuu sisaumlisesti pojastaan ja saa samalla
taumlmaumln takaisin Kuvatkin voivat ilmeisesti Drewermannin mukaan heraumlttaumlauml
ihmisen mielessauml uskon Abrahamin koettelemuksen kaltaisessa lyhytkestoisessa
uskon rdquokaksoisliikkeessaumlrdquo
Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitystaumlaumln uskon
syntymisestauml Gerasan rdquoriivatunrdquo paranemisen tulkinta (Mark 5 1ndash20) on haumlnen
mukaansa paras esimerkki siitauml830 Haumln vaumlittaumlauml ettauml jokaisen ihmisen sisaumlisessauml
vapautumisessa toteutuu sama kuin rdquoriivatunrdquo kohdatessa Jeesuksen831 Haumln
maumlaumlrittelee miehen tilan sekauml Kierkegaardin eksistentiaalisella ettauml Riemannin
uuspsykoanalyyttisellauml termistoumlllauml mies on epaumltoivoinen (acuteVerzweifelteracute) ja haumln
kaumlrsii skitsoidisesta paranoiasta (gewisse schizoid-paranoische Zustaumlnde
gemahnenden Verfolgungsangst)832 Raamatun kuvaus miehen paranemisesta
sowie mein Glaube zunaumlchst nichts anderes ist als ein rechtes Verhaumlltnis zu mir selbstldquo SB III 464 Kierkegaard 1924 20 827 rdquoacuteDer Mensch acute meinte er weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 828 SB III 508 Kierkegaard 2001 75ndash76 829 Drewermann ei tulkitse teoksessaan Strukturen des Boumlsen taumltauml kertomusta Raamatun alkukertomusten tavoin syvyyspsykologisesti 830 TE II 247 Tulkinta on monien arvioijien mukaan kieleltaumlaumln erityisen vaikuttava ja sisaumlltoumlrikas Frey 1995 130 Lyhyemmaumlssauml muodossa Drewermann tulkitsee kertomuksen DMK I 360ndash65 831 rdquo Es gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 832 TE II 252 254 Skitsoidiselle eli eristaumlytyvaumllle persoonallisuudelle on ominaista vetaumlytyminen tunnepitoisista sosiaalisista ja muista suhteista mielikuvitukseen yksinaumlisiin harrastuksiin ja itsetutkisteluun Kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvaumlauml on rajoittunut Marttunen et al 471
226
kertoo haumlnen mukaansa uskon syntymistauml koskevista yleisistauml lainalaisuuksista
joita niin eksistentiaalinen kuin psyykkinenkin vapautuminen noudattaa
Miten Jumala tai Jumalaa edustava ihminen sitten Drewermannin mukaan
vaikuttaa uskon syntymiseen Siihen Drewermann kiinnittaumlauml ihme- ilmestys- ja
kutsumuskertomuksien tulkinnoissaan tavallisesti ensimmaumliseksi huomionsa 833
Gerasan riivatun paranemista kuvaavassa kertomuksessa Jeesus on Jumalan
ilmoituksen kantajana Haumlnen toimintansa osoittaa Drewermannin mukaan sen
miten Jumala kohtaa ihmisen Jeesus laumlhestyy haumlnen mukaansa miestauml
myoumltaumltuntoisen psykoterapeutin tavoin ja osoittaa hyvaumlksymisensauml kysymaumlllauml
taumlmaumln nimeauml Haumln laumlhestyy miestauml empaattisesti vakavasti ja kaumlrsivaumlllisesti
paumlaumlstaumlkseen selville taumlmaumln tilanteesta834 Drewermann ajattelee Jeesuksen
toimineen samoin myoumls ilmestyessaumlaumln opetuslapsilleen Tiberiaanjaumlrven rannalla
(Joh 21 1ndash14) kun haumln laumlhestyi miehiauml hellaumlsti puhuttelemalla835 Jeesus kutsui
Drewermannin mukaan koko youmln turhaan kalastaneita lapsukaisiksi (Kindlein)
vaikka puhuttelusanana on Raamatussa rdquomiehetrdquo Se ilmaisee haumlnen mukaansa
taumlydellistauml hyvaumlksyntaumlauml (bedingungsloses Geltenlassen)836 Myoumls Mooseksen
kutsumuskertomuksen (2 Moos 31ndash417) tulkinnassa Drewermann korostaa
uskoa synnyttaumlvaumlauml kohtaamistapaa Sen mukaan Mooses pitaumlauml itseaumlaumln
kelpaamattomana Jumalan tyoumlhoumln mutta laumlhestyy kuitenkin pensasta Se kuvaa
Drewermannin mukaan sitauml ettauml vaumlhaumlpaumltoumlinenkin ihminen voi paumlaumlstauml osalliseksi
jumalallisesta laumlmmoumlstauml ja kirkkaudesta Se ettauml Jumala naumlkee palavaa pensasta
katsomaan tulleen Mooseksen symboloi varjelusta837 Uskon loumlytaumlminen alkaa
siis Drewermannin mukaan Jumalan osoittaman hyvaumlksynnaumln kokemuksesta
jonka vaumllittaumljaumlnauml on usein ilmoituksen kantaja eli Jeesuksen hengessauml toimiva
Paranoia on vainoharhaisuutta eli ajattelutapa jolle on ominaista ihmisen virheellinen tunne tai ajatus olemisesta pahansuovan toiminnan kohteena Partonen amp Loumlnnqvist 2014 871 833 Kertomuslajien nimitykset loumlytyvaumlt TE In ja TE IIn nimilehdiltauml Drewermann kaumlsittelee kyseisiauml kertomuslajeja myoumls muilla nimillauml Niitauml ovat esim ilmestys- ja kutsumuskertomus (Erscheinungs- und Berufungsgeschichten) TE II 9 834 rdquoNur wenn die Frage nach dem Wesen des anderen so einfuumlhlend so ernst uns so geduldig gestellt wirdldquohellipldquokann man damit rechnen von dem Betroffenen eine wahre Antwort zu erhaltenldquo TE II 264 835 TE II 393ndash423 836 TE II 405ndash6 Joh 215 837 rdquoVon Gott gesehen werden heiszligtldquohellipldquodaszlig es in unserem Leben eine Vorsehung gibtldquo TE II 382 ldquoErfahrung des Mose als er sich dem acutebrennenden Dornbuschacute naumlhert diesem Symbol in dem die Kleinheit und die Niedrigkeit des Menschen sich vereinen mit der verzehrenden Waumlrme und Helligkeit des Goumlttlichenldquo TE II 383
227
ihminen838 Ihmiseen hyvaumlksyvaumlsti suhtautuva Jumala uskon alkuunpanijana on
teologista tulkintaa
Jumalan vaikutus on Drewermannin mukaan yksiloumlllistauml ihmiset kokevat
ettauml heidaumlt on hyvaumlksytty ja heillauml on nyt yhteys Jumalaan Jumala voi haumlnen
mukaansa esimerkiksi koskettaa Raamatun lukijan silmiauml niin ettauml haumlnen
sydaumlmensauml avautuu Jumala ei siis vaumllttaumlmaumlttauml tarvitse ilmoituksen kantajaa839
Kyseessauml on intuitiivinen kokemus jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml
syvyyspsykologisesti Jeesuksen henki voi Drewermannin mukaan siten vaikuttaa
niin ettauml tekstien takaa loumlytyvaumlt luomisilmoituksen kuvat vaikuttavat erityisellauml
tavalla ihmisten mieleen Kyseinen sisaumlinen kokemus on haumlnen mukaansa myoumls
taumlrkeintauml uskon syntymisessauml840 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln sellaisen
kokemuksen vaumllityksellauml jota voi tulkita sekauml teologisesti ettauml
syvyyspsykologisesti
Jeesuksen hengen synnyttaumlmauml Jumalan kohtaaminen vaikuttaa
Drewermannin mukaan ensiksi niin ettauml ihminen joutuu Gerasan riivatun tavoin
kohtaamaan totuuden itsestaumlaumln Haumln ajattelee Jumalan voivan suorastaan pakottaa
siihen 841 Turhaan kalastaneille opetuslapsille tapahtuva kuvaa Drewermannin
mukaan samaa asiaa Jeesuksen kehotus verkkojen heittaumlmisestauml veteen symboloi
siitauml ettauml ihmisen on tiedostettava tilanteensa842 Itsestaumlaumln luopumista osoittaa
haumlnen mukaansa se ettauml Mooses riisuu kenkaumlnsauml palavaan pensaan edessauml843
Uskon loumlytaumlminen alkaa kun ihminen ymmaumlrtaumlauml olevansa ahdistuksen vallassa
Kaikki ihmiset loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan uskon samojen vaiheiden
kautta kuin Gerasan riivattu844 Taumltauml prosessia haumln vertaa psyykkisesti sairaan
838 rdquoEs ist dann sein acuteGeistacute der die Glaumlubigenldquohellipldquoacutein alle Wahrheit einfuumlhrtacute(Joh 1613) ldquoSo kann religioumls ein historisches Ereignis oder eine bestimmte Person nur dann zum Traumlger einer goumlttlichen Offenbarung werdenldquo GF I 257 839 DMK II 256 840 rdquoStets ist dabei die Erfahrung groumlszliger als der wesentlich bildhafte Ausdruck und dieser wiederum ist wesentlich reicher als es die Lehrbegriffe zur rational vertretbaren Ausformulierung des symbolischen Ausdrucks der religioumlsen Erfahrung sein koumlnntenldquo GF I 197 841 rdquoEs ist letztlich in jedem Menschenleben unvermeidlich mit der Wahrheit vor Augen sich selber zu riskieren und umgekehrt gibt es fuumlr einen Therapeuten von der Art Priesteraumlrzte keine Wahl Gott hat ein Recht daszlig seine Schoumlpfung nicht durch Angst verwuumlstet wird und es ist nicht erlaubt von der Macht des Boumlsen zu kapitulierenldquo TE II 263 Vrt Mark 513 842 TE II 406ndash8 Vrt Joh 21 7 843 rdquoDas Ausziehen der Schuhe kommt also einer Selbstentbloumlszligung einer symbolischen Nacktheitldquohellipldquogleichldquo TE II 384 Vrt 2 Moos 3 5ndash6 844 rdquoEs gehtldquohellipldquozu eroumlrtern daszlig die entscheidende Alternative der menschlichen Existenz zwischen Angst und Glauben einfuumlhlbar und einsichtig wird Was jedenfalls die Gestalt des Besessenen von Gerasa in ihrer Widerspruumlchlichkeit auf erschuumltternde Weise deutlich macht ist
228
parantumiseen terapiassa Nimen kysyminen Gerasan mieheltauml lisaumlauml tulkinnan
mukaan aluksi taumlmaumln ahdistusta845 Drewermann kiinnittaumlauml huomiota siihen ettauml
kertomuksen mies on huutanut ja runnellut itseaumlaumln yksinaumlisyydessaumlaumln ja torjuu
silti Jeesuksen846 Jumalan kohtaaminen ei siis ole ongelmatonta vaan johtaa
paradoksaalisesti usein avun torjumiseen silloin kun ihminen tosiasiassa kaipaa
sitauml Miehen aggressiivinen reagointi Jeesuksen puhutteluun kuvaa Drewermannin
mukaan sisaumlistauml taistelua itsenaumlisyyden ja muiden vallassa olemisen vaumllillauml ja
osoittaa ettauml oman tilansa myoumlntaumlminen on usein vaikeaa 847
Se ettauml ihminen pelkaumlauml naumlkyy Drewermannin mukaan usein torjuntana
Esimerkiksi Mooseksen heittaumlmaumln sauvan muuttuminen kaumlaumlrmeeksi ilmaisee
haumlnen mukaansa ahdistusta jonka Jumalan tarjoama tehtaumlvauml useinkin heraumlttaumlauml
Myoumls Mooseksen kaumlden muuttuminen spitaaliseksi haumlnen tyoumlntaumlessaumlaumln sen
povelleen848kuvaa Drewermannin mukaan ristiriitaisia tunteita Mooses on haumlnen
mukaansa aggressionsa torjuva ihminen849 Gerd Luumldemann paumlaumlttelee
Drewermannin Gerasa-tulkinnan perusteella ettauml taumlmauml vaumlittaumlauml kaikkien ihmisten
loumlytaumlvaumln itselleen uskon pietistisen kaumlaumlntymyskamppailun kautta850 Luumldemann on
siinauml mielessauml oikeassa ettauml Jumala-yhteyden torjuminen voi Drewermannin
mukaan olla hyvin voimakasta Drewermann on kuitenkin esittaumlnyt myoumls
toisenlaisia tulkintoja ahdistuksesta vapautumisesta851 Torjunnan ja aggression
kaumlsitteiden kaumlyttaumlminen osoittaa haumlnen tulkintansa psykoanalyyttiseksi852
Ahdistuksesta vapautuminen on Drewermannin mukaan usein vaikeaa
mutta se on kuitenkin tarpeen uskon loumlytaumlmiseksi Taumltauml haumln painottaa esimerkiksi
Gerasan riivatun tapauksessa Ahdistuksesta ei tulkinnan mukaan paumlaumlstauml
pelkaumlstaumlaumln haumlaumltaumlmaumlllauml sitauml aiheuttavat rdquodemonitrdquo sillauml ahdistavat asiat voivat
palata mieleen niiden tavoin Drewermann ilmaisee psykoanalyyttisin kaumlsittein
gerade diese absolute Konfrontation dieser aumluszligerste Widerstand der einsetzt wenn ein Mensch der nur aus Angst besteht auf seinen Erloumlser trifftldquo TE II 261 845 TE II 257ndash59 846 TE II 255 847 TE II 254ndash256 265ndash268 848 2 Moos 46 849 TE II 388ndash90 Torjunnalla tarkoitetaan psykologiassa psyykkistauml puolustusmekanismia jossa suunnataan huomio pois traumaattisesta kokemuksesta luomalla ahdistavien mielikuvien tilalle niitauml korvaavia mielikuvia Vuorinen 1995 309 850 Luumldemann 1992 118 851 Vrt Drewermannin tulkinta Abrahamin koettelemuksesta 852 Torjunta (repressio) on alkuaan Sigmund Freudin kaumlyttaumlmauml kaumlsite
229
ettauml ahdistuksen aiheuttajat olisi laumlpikaumlytaumlvauml (durcharbeiten)853 Haumln korostaa ettauml
mieltauml jatkuvasti jaumlrkyttaumlmaumlaumln pyrkivaumlt tunteet on rdquotodellardquo (wirklich) elettaumlvauml
jotta ne eivaumlt enaumlauml kalva mieltauml854 Tiberiaanjaumlrvellauml kalastamisen tai Mooseksen
kutsumuksen yhteydessauml Drewermann ei kuitenkaan tuo esille tarvetta kaumlsitellauml
ahdistavia asioita Haumln ei puhu synnistauml tai katumuksesta myoumlskaumlaumln Gerasan
riivatun paranemista tulkitessaan Haumln ei siis kaumlytauml teologista terminologiaa
vaikka ajattelee miehen paranemisen kuvaavan uskon loumlytaumlmiseen johtavaa
tapahtumasarjaa Haumlnen tulkintansa rakentuu eraumlaumlnlaisen kvasipietistisen
armojaumlrjestyksen varaan jossa on syntien tunnustamisen tilalla ahdistuksen eli
Jumalasta erossa olemisen myoumlntaumlminen
Pahat henget ajetaan kertomuksessa sikoihin jotka syoumlksyvaumlt jaumlrveen
Niiden kohtalo symboloi Drewermannin mukaan yliminaumln vallasta
vapautumisesta jossa rdquoriivatunrdquo itsessaumlaumln elaumlimelliseksi ja epaumlpyhaumlksi kokema
upotetaan tiedostamattoman mereen855 Taumlmaumln tulkinnan mukaan ahdistavat asiat
on poistettava (ausagieren) mielestauml eli torjuttava jotta ihminen voi loumlytaumlauml
minuutensa856 Psyykkisesti haumliriintyneet pystyvaumltkin psykologisen kaumlsityksen
mukaan usein ainoastaan torjumaan vaikeat asiat857 Drewermann arvioikin ettei
muu ole mahdollista riivatun tapauksessa858 Gerasan tulkinta ei kuitenkaan
kelvanne malliesimerkiksi ahdistuneen ihmisen auttamisesta Taumltauml mieltauml naumlyttaumlauml
olevan myoumls Drewermann koska haumln painottaa samassa tulkinnassa sitauml ettauml
ahdistusta tuottavat asiat on kaumlsiteltaumlvauml Haumlnen mukaansa ahdistuksesta voi sis
kuitenkin vapautua joko kaumlsittelemaumlllauml sitauml tai torjumalla sen859 Kysyauml voi miten
853 rdquoAuch Jesus muszlig unter dem Eindruck dieser so zerstoumlrerischen seelischen Entfremdung anerkennen daszlig er die acute unreinen Geisteracute nicht einfachhin ohne konkrete Durcharbeitung acute auszliger Landesacute schicken kann sie wuumlrden siebenfach zuruumlckkehren wie er selbst in Matt 12 45 (Luuk11 26) sagtldquo TE II 268 854 rdquoEs koumlnnenldquohellipldquofast zwanghaft rasende Zerstoumlrungsimpulse sich zu Wort melden und all diese Gefuumlhle muumlssen in irgendeiner Form nach auszligen abgefuumlhrt und wirklich gelebt werden wenn sie nicht staumlndig weiter das eigene Ich zernagen und zerbeiszligen sollenldquo TE II 269 855 rdquoIn der Geschichte von dem Besessenen von Gerasa kann man in aumlhnlicher Weise die gesamte Szene von den Schweinen mit gewissem Recht fuumlr eine phantastische Symbolhandlung haltenldquohellipldquoalles was anacute Unreinemacute in dem acute Besessenenacute lebt muszligldquohellipldquogegen die Kontrolle des Uumlberichs freigesetzt und ausgetobt werden duumlrfen bis es sich endguumlltig entleert hat und getrost im acute Meeracute des Unbewuszligten versinken kannldquo TE II 269 856 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierens des wirklichen Tuns nach auszligen als Schritt einer tieferen Begegnung mit sich selbst und den anderen uumlbrigldquo TE II 268 857 rdquoDieser Begriff beschreibt unreflektierte Aktionen von Personen Ausagieren wird oft als Abwehrmechanismus bei psychisch gestoumlrten Patienten beobachtet-ldquo Ausagieren Lexikon httptherapeut-berlinde 17102013 858 rdquoVon daher bleibt allein der Weg des aggressiven Ausagierensldquo TE II 268 859 Myoumls Merkleinin mukaan Drewermann ajattelee oman minuuden loumlytyvaumln joskus vain eristaumlmaumlllauml kielteiset asiat mielestaumlaumln Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Naumlkemys on
230
esimerkiksi Raamattua lukeva tai unikuvista pelastusta etsivauml vapautuu
ahdistuksestaan
Drewermann esittaumlauml siis Gerasan miestauml koskevassa tulkinnassa kaksi
psykoanalyyttistauml toisilleen vastakkaista ratkaisumallia ahdistuksesta
vapautumiselle Eksegeetti Helmut Merkleinin mukaan Drewermannin
ausagieren-tulkinnassa on kysymys lohkomisesta860 Ausagieren-tulkinta eroaakin
Jungin kaumlsityksestauml jonka mukaan kielteisiksi koetut asiat eli varjo on
integroitava muuhun mielensisaumlltoumloumln jotta niitauml voi tietoisesti hallita861 Taumlmauml
Jungin kanta vastaa psykoanalyyttistauml kaumlsitystauml asioiden kaumlsittelemisestauml
Esimerkiksi Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavat opetuslapset eivaumlt Drewermannin
mukaan yritauml torjua Jeesuksen tuomaa apua Heidaumln on kuitenkin osoitettava
luottavansa Jumalaan tai haumlnen edustajaansa vapautuakseen ahdistavasta
tilanteesta Drewermann tulkitsee Kierkegaardin rdquotoistonrdquo (Wiederholung)
ajatuksella sitauml ettauml opetuslapset joutuivat jatkamaan kalastusta kun ovat jaumlaumlneet
youmlllauml saaliitta862 Mooseksen kutsumuskertomusta tulkitessaan Drewermann
korostaa ettauml ahdistuksesta on uskaltauduttava luopumaan eli on toimittava
samoin kuin Mooses Ahdistuksesta ei paumlaumlse hylkaumlaumlmaumlllauml sauvan vaan on
tartuttava sauvaksi muuttuneeseen kaumlaumlrmeeseen jolloin siitauml tulee jaumllleen sauva
Ahdistuksen sijaan on valittava usko (Vertrauen)863 eli kuvat on otettava todesta
Uskoon ei Drewermannin mukaan kuulu ahdistusta864 mutta ahdistuksesta
vapautumista haumln ei kuitenkaan maumlaumlrittele yksiselitteisesti Gerasan riivattu
vapautuu haumlnen mukaansa ahdistuksestaan torjumalla sen mutta Abraham laumlpikaumly
ahdistustaan koettelemuksessaan Joskus ahdistus voi siis poistua ja usko syntyauml
haumlnen mukaansa kuitenkin naumlennaumlisen helposti Nukkuvakin voi paumlaumlstauml
ahdistuksestaan regressiossa jossa tapahtuu mielen tiedostamattoman kerroksen
oikeutettu koska Drewermann rinnastaa Gerasan miehen kokeman siihen mitauml muutkin uskoa etsivaumlt voivat kokea TE II 261 860 Merklein 1992 1034 Frey 1995 130 Lohkomisella (splittaus) tarkoitetaan psykoanalyysin teoriassa muusta mielensisaumllloumlstauml eristaumlmistauml Splittaus eli lohkominen on Melanie Kleinin kehittaumlmauml modernin psykoanalyysiin kaumlsite Splittaamalla ihmisen minauml jakaa asiat jyrkaumlsti hyviin ja pahoihin Splittaus kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen Aikuisen splittaus on taumlrkeauml psyykkinen puolustusmekanismi mutta voimakas splittaus ilmenee vainoharhaisuutena tai idealisaationa Hyvin integroituneessa persoonallisuudessa splittaus on vaumlhaumlistauml Segal 1994 36ndash7 861 Jung 1976b GW 92 sect 14 862 TE II 409 Vrt Joh 216 863 TE II 388Vrt 2 Moos 44 864 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoist so allgemeinmenschlich wie sein Gegenteil die menschliche Angstldquo TE II 164
231
spontaani parantuminen865 Se on tosin haumlnen mukaansa harvinaista vaikkakin
taumlllaista tapahtuu šamanismissa866 Drewermann tukee naumlin syvyyspsykologista
tulkintaansa viittaamalla tunnettuun ihmisen psykosomatiikkaa koskevaan tietoon
Aggressiivisuuden purkaminen ei Drewermannin mukaan kuitenkaan vielauml
paranna ihmistauml vaan minuuden loumlytaumlminen mahdollistuu vasta sen jaumllkeen Sitauml
Drewermann pitaumlauml Gerasan kertomuksen varsinaisena dilemmana Haumln kaumlyttaumlnee
taumlssauml minuuden kaumlsitettauml syvyyspsykologisessa Jungin kaumlsitteelle antamassa
merkityksessauml koska haumln tulkitsee tapahtumaa psykoterapeuttisena prosessina867
Minuuden loumlytaumlmistauml kuvaa haumlnen mukaansa miehelle myoumlhemmin tapahtuva
mies halusi liittyauml opetuslapsiin mutta Jeesus ei sallinut sitauml Miehen oli sen sijaan
palattava kotiinsa ja kerrottava omaisilleen Herran suuresta teosta Kierkegaardiin
tukeutuen Drewermann tulkitsee ettauml miehen oli opittava tekemaumlaumln rdquoaumlaumlrettoumlmaumlaumln
kuuluvia uimaliikkeitaumlrdquo aumlaumlrellisessauml maailmassa ja ymmaumlrrettaumlvauml arkipaumlivaumliseen
sisaumlltyvauml jumalallisuus868 Gerasan mies oppii haumlnen mukaansa vasta siten
vaumlhitellen ymmaumlrtaumlmaumlaumln vapautensa Kierkegaardiin tukeutuen Drewermann
perustelee edelleen teologisesti ettauml uskon loumlytaumlnyt ihminen on oman minuutensa
865 rdquoDurch die psychische Regression werden Schichten der Seele wiederbelebt die bislang von der Entwicklung ausgeschlossen oder als unbrauchbar wo nicht gefaumlhrlich beiseitegelassen wurdenldquohellipldquoDie Traumlumeldquohellipldquoihr Hauptwert liegt darin das in ihnen eine Art spontaner Selbstheilung des Unbewussten bzgl derjenigen Konflikte eingeleitet ermoumlglicht oder sogar durchgefuumlhrt wird die vom Bewusstsein entweder nicht geloumlst werden koumlnnen oder durch die Isolation des Bewusstseins von den tieferen Schichten der Psyche geradezu verursacht sindldquo TE I 114ndash115 866 TE I 109 Das wichtigste Feld aber auf dem Traum Orakel und magisches Ritual zusammenkommen ist das Gebiet der unmittelbarsten menschlichen Not der koumlrperlichen Erkrankung Die Schamanen und Wunderaumlrzte der Antike und der acuteprimitivenacute Stammesreligionen wussten in einem erstaunlichen Masse um die Zusammenhaumlnge von leiblichen und seelischen Vorgaumlngen die heute die psychosomatische Medizin zu erforschen versuchtldquo TE I 129 867 rdquoAber das wirkliche Dilemma bei der Heilung des acute Besessenenacute besteht offensichtlich darin daszlig eine symbolische Abreaktion der verdraumlngten Aggressivitaumlt allein bei ihm durchaus nicht hinreichtldquohellipldquoAlles muszlig ein Mensch tun duumlrfen was noumltig ist um zu sich selbst zu findenldquo TE II 269ndash70 Drewermann ei maumlaumlrittele sitauml kaumlyttaumlaumlkouml haumln minuutensa loumlytaumlmisen kaumlsitettauml Jungin analyyttisen psykologian vain Kierkegaardin eksistentiaalisen ajattelun sanalle antamassa merkityksessauml Molemmat ovat mahdollisia Drewermannin tulkinnalleen asettamien tavoitteiden valossa vaikkakin sanan kaumlyttouml sen syvyyspsykologisessa merkityksessauml on todennaumlkoumlisempi siksi ettauml Drewermann soveltaa syvyyspsykologisen paranemisprosessin kaavaa tulkinnassaan Drewermann siirtyy siis tulkinnan lopussa kaumlyttaumlmaumlaumln psykoanalyyttisten kaumlsitteiden sijaan Jungin analyyttisen psykologian minuuden loumlytaumlmisen kaumlsitettauml ihmisen uudistumisesta Vrt Mark 519 868 rdquoDieser Mannldquohellipldquowirdldquohellipldquoin kleinen Schritten lernen duumlrfen muumlssen die acute Schwimmbewegungen des Unendlichenacute im Endlichen zu wiederholenldquohellipldquo in alle Zukunft wird er wissen daszlig seine Freiheit ihm von Gott geschenkt istldquo TE II 274 Drewermann kaumlyttaumlauml taumlssauml Kierkegaardin Furcht und Zittern (suom Pelko ja vavistus)-teoksessaan kaumlyttaumlmaumlauml kaumlsitettauml uskon kaksoisliikkeestauml (die Doppelbewegung des Glaubens) jota Kierkegaard kaumlytti siitauml ettauml Abraham uskoi Jumalan saumlaumlstaumlvaumln Iisakin vaikka oli toisaalta valmis uhraamaa taumlmaumln Jumalan kaumlskyn mukaisesti SB III 500 Kierkegaard 2001 47 66
232
loumlytaumlnyt persoona jolla on hengen ruumiin ja sielun ykseys869 Henki tarkoittaa
taumllloumlin Jumalan hengestauml riippuvaista ihmisen henkeauml 870 Jungiin tukeutuen
Drewermann taas maumlaumlrittelee uskon loumlytaumlneen ihmisen minuutensa loumlytaumlneeksi
myoumls kaumlsitteen syvyyspsykologisessa merkityksessauml871 Teologinen kaumlsitys
minuudesta eroaa Drewermannin mukaan sitauml vastaavasta syvyyspsykologisesta
kaumlsityksestauml uskonnollisen ulottuvuutensa vuoksi mutta Drewermann arvioi
selvaumlstikin miehen loumlytaumlvaumln vaumlhitellen minuutensa sekauml syvyyspsykologisessa ettauml
teologisessa mielessauml 872 Ahdistuksesta vapautunut ihminen voi loumlytaumlauml haumlnen
mukaansa vaumlhitellen minuutensa molemmissa merkityksessauml
Mooseksen ja Tiberiaanjaumlrvellauml kalastavien opetuslasten ahdistus taas
vaihtui Drewermannin mukaan nopeasti uskoksi Sitauml kuvaa Mooseksen
tapauksessa kaumlaumlrmeen muuttuminen sauvaksi Syvyyspsykologisesta
naumlkoumlkulmasta kyseessauml on sisaumlinen prosessi jossa Mooses kypsyy ottamaan
vastaan kansanjohtajan tehtaumlvaumln873 Haumln loumlytaumlauml siten myoumls minuutensa
vaihtaessaan ahdistuksensa uskoon Sekauml kalastavat opetuslapset ettauml Mooses
loumlytaumlvaumlt Drewermannin mukaan Gerasan riivatusta poiketen itsensauml samalla kun
vapautuvat ahdistuksestaan Kaumlsitys yhdessauml hetkessauml tapahtuvasta syvaumlllisestauml
psyykkisestauml muutoksesta ei vaikuta psykologisesti uskottavalta
Uskon syntyprosessi voi siten Drewermannin mukaan joskus kestaumlauml kauan
vielauml ahdistuksesta vapautumisen jaumllkeen Ihminen loumlytaumlauml silloin olemuksensa
(Wesen) ja uskon (Vertrauen) vasta vaumlhitellen874 Syvyyspsykologisesti ilmaistuna
869rdquoacuteDer Mensch acute meinte er (Kierkegaard) weiter acuteist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseacute Doch diese Synthese dieses Verhaumlltnis muszlig vollzogen werden um fuumlr sich selbst zu sein und eben das ist acuteGeistacute Er ist das `Dritteacute in dem Verhaumlltnis von Leib und Seele von Sein und Bewuszligtsein das als Selbstbewuszligtsein die Einheit bildetldquo GF I 336 870 rdquoNun aber existiert der Mensch nicht aus sich selbst heraus Es ist ein ganz und gar acuteabgeleitetes Verhaumlltnisacute wie KIERKEGAARD sagt und so traumlgt er den Grund aller Angst auf `abgeleiteteteacute (kontingente) Weise acuteGeistacute zu seinldquo GF I 336 871 rdquoProzeszlig der Selbstfindungldquohellipldquovielmehr geht es um die Integration all der Bilder die durch den Gang der Evolution in die Seele des Menschen hineingelegt wurdenldquo GF I 504rdquoSelbstfindung und Gottfindung bilden eine unaufloumlsbare Einheitldquo GF I 507 ldquoMan kann nun den Gottesbildaspektldquohellipldquoals eine Spiegelung des Selbst erklaumlren oder umgekehrt das Selbst als imago Dei im Menschenldquo Jung 1963 GW 11 sect 282 872 rdquoDie entscheidende Entdeckung SOumlREN KIERKEGAARDSldquohellipldquolauteteldquohellipldquoacuteDas Selbstldquohellipldquoist eine Synthese von Unendlichkeit und Endlichkeit von Zeitlichem und Ewigem von Freiheit und Notwendigkeit kurz eine Syntheseldquo GF I 336 rdquoSelbst Als empirischer Begriff bezeichnet das Selbst den Gesamtumfang aller psychischen Phaumlnomene im Menschen Es druumlckt die Einheit und Ganzheit der Gesamtpersoumlnlichkeit ausldquo Jung 1960a GW 6 sect 891 873 TE II 391ndash92Vrt 2 Moos 4 4 874 rdquoIndem er sein eigenes Wesenldquohellipldquozuruumlckgewinnen kann undldquohellipldquozu einer Einladung auf dem Erfahrungshintergrund derselben Angst gemeinsam den Schritt auch des gleichen Vertrauens zu wagenldquo TE II 276
233
tapahtuu minuuden loumlytaumlminen vaiheittain eli se on monivaiheisen prosessin
tulos 875 Individuaatio kestaumlaumlkin Drewermannin mukaan tosielaumlmaumlssauml yleensauml
vuosia toisin kuin monissa myyteissauml876 Tulkinta sisaumlisen kypsymisprosessin
pituudesta vastaa syvyyspsykologisten terapiakaumlytaumlntoumljen kaumlsitystauml
Sekauml eksistentiaalinen ettauml psyykkinen ahdistus rauhoittuvat Drewermannin
mukaan aina uskon syntyessauml877 Taumlstauml haumln ajattelee toisin kuin Kierkegaard
jonka mukaan ahdistus on aina ihmisen osana vaikkakin ihminen voi rdquokasvaa
ahdistuksessaanrdquo878 Myoumls monet muut teologit kuten Tillich ajattelevat
ahdistuksen kuuluvan ihmisyyteen879 Myoumlskaumlaumln Jung ei yhdistauml ahdistuksesta
vapautumista individuaatioon jonka Drewermann samaistaa uskoon
Individuaatioon kuuluva oman varjon eli itselle tuntemattoman persoonallisuuden
puolen kohtaaminen onnistuu Jungin mukaan harvoille880 Kassel on oikeassa
arvioidessaan ettei ahdistuksen voittaminen kelpaa uskomisen teologiseksi tai
syvyyspsykologiseksi motiiviksi881 Eraumlaumlnauml syynauml Drewermannin
ahdistustulkintaan on ehkauml haumlnen pitaumlytymisensauml vanhentuneisiin kaumlsityksiin
terapiaprosessien luonteesta882 Se ettauml Raamatun heraumlttaumlmauml imaginaatio pyyhkisi
ihmisen mielestauml kaiken ahdistuksen on toiveajattelua883 Drewermannin
tulkinnoista syntyy helposti vaikutelma ahdistuksen torjunnasta
Drewermann pitaumlauml siis riivatun paranemiskuvausta malliesimerkkinauml
ahdistuksesta vapautumisesta Jeesus vaikuttaa siinauml ahdistuksesta vapautumisen
ja panee alulle minuutensa loumlytaumlmisen prosessin Tulkintaa ohjaa
syvyyspsykologisen terapiaprosessin malli mutta riivatun mielessauml vallinnutta
ahdistusta ja haumlnen saavuttamaansa uskoa Drewermann tulkitsee myoumls
teologisesti Kertomuksessa tiivistyy haumlnen mukaansa kaikkien kokema
ahdistuksen ja uskon yhteentoumlrmaumlys884 Haumln yrittaumlauml tulkita eksistentiaalisesta
875 Naumlin myoumls Jung Jung 1964 GW 7 sect 266ndash267 876 TE I 226 877 Naumlin myoumls GF I 379 878 Kierkegaard 1964 80 192 879 Tillich 1961 31 880 Jung 1976a GW 91 sect 45 sect 212 ndash sect 213 Pietikaumlinen 1999 132ndash33 881 Kassel 1992 43 882 Niemann 1993101 883 Eri asia on ettauml mielikuvapsykologiaa voidaan kaumlyttaumlauml tuloksellisesti terapiaprosessien osana Wahlbeck 2011 160 884 rdquoIn der Tat der besonders von Markus immer wieder geschilderte unerbittliche Kampf zwischen Jesus und denacute Daumlmonenacute ist keinesfalls nur eine spaumltere Mythologisierung oder Theologisierung der Gestalt Jesu es verdichtet sich darin ein grundsaumltzlicher Konflikt zwischen Angst und Glauben der in jedem Menschen in jeder Gesellschaft in jeder Kultur immer von neuem aufbrechen muszligldquo TE II 272
234
ahdistuksesta vapautumista psykiatrisen prosessin kaavaa soveltamalla
Luumldemannin mukaan Drewermann tekee huonoa eksegetiikkaa pakottaessaan
tekstin yksityiskohdat psykoanalyyttiseen muottiin885 Teologista ja
syvyyspsykologista tulkintaa yhdistaumlvaumlnauml kokonaistulkintana se on kuitenkin
valaiseva vaikkei kaikkiin Drewermannin teologisiin johtopaumlaumltoumlksiin voisikaan
yhtyauml Gerasa-tulkinnan voi ymmaumlrtaumlauml metaforaksi ahdistuksen ja uskon
vastakkaisuudesta
Kaikissa taumlssauml kaumlsitellyissauml ihme- ilmestys- ja kutsumuskertomuksissa
Drewermann tulkitsee ahdistuksesta vapautumisen auttavan ihmistauml loumlytaumlmaumlaumln
minuutensa ja suhteen Jumalaan Haumln on paumlaumltynyt taumlhaumln tulkintaan koska on
ottanut selitysmallikseen terapeuttisen toipumisen mallin Abrahamin kiusausta
tulkitessaan (1 Moos 22 1ndash19) haumln taas vaumlittaumlauml paumlinvastoin uskon vapauttavan
ahdistuksesta886 Kaikissa tulkinnoissaan haumln ei myoumlskaumlaumln liitauml uskoon
minuutensa loumlytaumlmistauml vaikkakin ne kuuluvat haumlnen mukaansa yleensauml yhteen887
Raamattua on haumlnen mukaansa aina tulkittava ahdistuksen ja uskon (Vertrauen)
vastakohtaisuudesta kaumlsin888 Sitauml missauml jaumlrjestyksessauml tai missauml suhteessa
toisiinsa ahdistuksesta vapautuminen minuutensa loumlytaumlminen ja uskon
syntyminen silloin tapahtuu Drewermann ei kuitenkaan maumlaumlrittele889 Haumlnellauml ei
ole yhtauml ainoaa uskon syntyprosessin mallia Ahdistuksesta vapautuminen
minuutensa loumlytaumlminen ja uskon syntyminen eivaumlt liity Drewermannin
tulkinnoissa ja muussa asiankaumlsittelyssauml aina samalla tavalla toisiinsa
46 Syvyyspsykologia uskon syntymisen tulkitsijana
Drewermann tulkitsee uskon syntymistauml yhdistaumlmaumlllauml teologiseen tulkintaan
syvyyspsykologista tulkintaa Taumlssauml alaluvussa osoitan mitauml uutta haumln naumlin tuo
teologiseen kaumlsitykseen uskon syntymisestauml ja mikauml on syvyyspsykologian
soveltamisen teologinen merkitys Samalla tulee osoitetuksi mitauml mahdollisuuksia
Jungin analyyttinen psykologia tarjoaa uskon tulkinnan rikastuttamiseen koska
Drewermann hyoumldyntaumlauml erityisesti sitauml Haumlnen esittaumlmiensauml uusien naumlkoumlkulmien
merkitystauml arvioin eri naumlkoumlkulmista Tarkastelen 1) sitauml mitauml uutta Drewermann
885 Luumldemann 1992 122 886 rdquoDer Glaubeldquohellipldquoer ist die Kraft dieldquohellipldquodie Angstldquohellipldquouumlberwindetldquo SB III 501 887 Esim Israelin Egyptistauml paon tulkinta rdquoEigentlich geht es nicht um Selbstfindung Eigentlich geht es darum seinem Gott zu begegnenldquo TE I 484 888 TE II 626
235
tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon antropologista perustasta
ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys 2) mitauml uutta
Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon
henkiloumlkohtaisuudesta ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen
merkitys 3) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla
kaumlsitykseen uskon syntyprosessista ja mikauml syvyyspsykologian soveltamisen
teologinen merkitys 4) mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa
soveltamalla kaumlsitykseen Jeesuksen vaikutuksesta uskon syntyyn ja mikauml on
syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys ja 5) mitauml uutta
Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen uskon syntymisen
ilmenemisestauml ihmiselaumlmaumlssauml ja mikauml on syvyyspsykologian soveltamisen
teologinen merkitys
1) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologia soveltamalla kaumlsitykseen
uskon antropologista perustasta
Uskomisen mahdollistaa Drewermannin mukaan ensiksikin ihmisen
sisimmaumlstauml loumlytyvauml Jumalan tai Kristuksen kuva890 Perustelu tukeutuu Jungin
analyyttiseen psykologiaan891 Myoumls Drewermannin kaumlsitys uskon syntymisestauml
arkkityyppisten ja subjektiivisten pelastavien kuvien vaumllityksellauml perustuu
syvyyspsykologiseen tulkintaan892 jolle ei loumlydy vastinetta taumlhaumlnastisesta
teologiasta Drewermann tuo oikein esiin sen ettei Karl Rahnerin rdquoantropologinen
kaumlaumlnnerdquo ottanut huomioon tiedostamattoman sielunelaumlmaumln merkitystauml893
Drewermannin kaumlsityksessauml siitauml ettauml tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden
tunne tietoisuus kuolevaisuudesta ja syyllisyydentunto ajavat turvautumaan
Jumalaan ei sen sijaan ole teologisesti mitaumlaumln uutta894 Uutta on sen sijaan
eksistentiaaliseen ahdistuksen psyykkisyyden painottaminen895 Naumlkemys
pohjautuu Drewermannin syvyyspsykologiaa hyoumldyntaumlvaumlaumln ihmis- ja
889 TE I 260ndash61 890 ldquoWir koumlnnen den Auferstandenen nur sehen weil wir sein Bild in uns tragen und er begegnet uns nur als acuteauszligerhalbacute von uns weil er zutiefst in uns lebtldquo Barke 157ndash58 891 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757 892 ldquoDer zweite acuteAnknuumlpfungspunktacute (der Botschaft Gottes)rdquohelliprdquo besteht in der archetypischen Symbolen und bildhaften Szenen selbst die im menschlichen Herzen verborgen liegenldquo TE II 35 rdquoIn Wahrheit ist es offenbar gerade der Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436 893 GF I 225 894 SB III 546 GF I 343 895 TE II 264ndash77
236
ahdistuskaumlsitykseen jonka tuo esiin myoumls haumlnen kehittaumlmaumlnsauml ahdistusmalli896
Syvyyspsykologinen tulkinta taumlydentaumlauml siten haumlnen soveltamanaan kaumlsitystauml
ahdistuksesta uskon syntymiseen vaikuttavana tekijaumlnauml Myoumls Drewermannin
syvyyspsykologiaan tukeutuva elaumlytymiskaumlsitys laajentaa kaumlsitystauml uskon
antropologisesta perustasta Sen mukaan monia ihmisiauml rdquopuhuttelevatrdquo
subjektiiviset kuvat avautuvat ihmismielelle oman sisimmaumln syvyyksiin ulottuvan
elaumlytymisen avulla897 Drewermann esittaumlauml naumlin uskon etsimiseen vaikuttavista
tekijoumlistauml monipuolisemman ja siten myoumls realistisemman kuvan kuin ainoastaan
teologisia kaumlsitteitauml kaumlyttaumlvauml tulkinta
Mikauml teologinen merkitys syvyyspsykologian soveltamisella on kaumlsitykseen
uskon antropologisesta perustasta
Drewermann laajentaa syvyyspsykologiaa soveltamalla teologista kaumlsitystauml
uskon syntymisen antropologisesta perustasta Merkittaumlvintauml siinauml on ehkauml haumlnen
luomisilmoituskaumlsityksensauml jossa teologinen kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumala-
tietoisuudesta yhdistyy syvyyspsykologiseen kaumlsitykseen sisaumlisistauml kuvista898
Luomisilmoituskaumlsite ilmaisee siten sekauml teologisesti ettauml psykologisesti sen ettauml
ihminen voi olla yhteydessauml Jumalaan Myoumls teologista sisaumlisyyskaumlsitettaumlaumln
Drewermann taumlydentaumlauml syvyyspsykologisti vaikkakaan haumln ei maumlaumlrittele
teologisten ja syvyyspsykologisten tunnekaumlsitteiden suhdetta899 Drewermannin
tulkinnan teologinen merkitys on siinauml ettauml haumln erittelee uskon syntymisen
psykologisia ehtoja uudella tavalla
Drewermannin kaumlsitys ihmisen sisaumlisestauml Jumalan tai Kristuksen kuvasta ja
muista kuvista uskon antropologisena perustana on silti haaste teologialle Kaumlsitys
sisaumlisestauml Kristuksen kuvasta muistuttaa teologista kaumlsitystauml jonka mukaan
ihminen on Jumalan kuva (Imago Dei) mutta eroaa kuitenkin siitauml ratkaisevasti
Drewermannin mukaan ihmisen mahdollisuus uskoa perustuu nimittaumlin
ilmoitukseen jonka Jumala on asettanut ihmismieleen evoluutiokehityksen aikana
896 rdquoEs Ich und Geist ndash auf jeder dieser drei Ebenen tritt uns die Angst entgegen stets anders gewandet doch stets mit demselben Unheil verkuumlndenden Antlitzldquo GF I 309 SB III 468ndash79 PM I 136ndash62 Kaavio GF I 354 Ks Liite 1 897 rdquoIn Wahrheit ist es offenbarldquohellipldquoder Faktor der Subjektivitaumlt der auch auszligerhalb der Archetypik einer Szene die objektive ewige Bedeutung einer historischen Gestalt in ihrer Einmaligkeit fuumlr alle Zeiten und Orte verbindlich machen kannldquo TE I 436rdquoVon den acuteLegenden der Unfertigenacuteldquohellipldquostehen die Gefuumlhle im Mittelpunktldquo TE I 440 898 Barke 157ndash58 GF I 405 899 GF I 506 674 Drewermann maumlaumlrittelee ainoastaan ettauml vaaditaan rdquoyksinkertaista psykologista myoumltaumlelaumlmistaumlrdquo (acuteeinfacheacute psychologische Einfuumlhlung) TE I 433
237
eikauml siihen ettauml ihminen itse olisi Jumalan kuva900 Uskon antropologinen perusta
ei ole naumlin ymmaumlrrettynauml teologisesti yhtauml rdquovahvardquo kuin silloin kun ajatellaan
ihminen luodun Jumalan kuvaksi
Psyykkisen ulottuvuuden lisaumlaumlminen niihin tekijoumlihin joiden teologiassa on
arvioitu vaikuttavan uskon etsimiseen tekee kuitenkin syvyyspsykologian
soveltamisen teologisesti merkitykselliseksi Se monipuolistaa teologista tulkintaa
uskon antropologisista edellytyksistauml
2) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen
uskon henkiloumlkohtaisuudesta
Drewermann tulkitsee uskon yksiloumlllisyyttauml syvyyspsykologisesti sekauml
psykoanalyysiin ettauml analyyttiseen psykologiaan tukeutumalla Haumlnen
kaumlsityksensauml inhimillisen ahdistuksen lajeista perustuu Kierkegaardin
epaumltoivotulkinnan lisaumlksi Fritz Riemannin uuspsykoanalyyttiseen
tulkintaan901Analyyttistauml psykologiaa soveltamalla haumln osoittaa ettauml erilaiset
ihmiset voivat loumlytaumlauml oman ahdistuneisuutensa luonteen huomioon ottavia
pelastavia kuvia ja havainnollistaa sitauml ahdistus-kuva -mallissaan902 Olen
kuitenkin osoittanut ettauml Drewermannin paumlaumltelmaumlt eri symbolien soveltuvuudesta
tietynlaisten ahdistusten voittamiseen perustuvat kyseenalaiseen evoluutioteorian
tulkintaan ja ovat myoumls ristiriidassa haumlnen psykoanalyysiin perustuvan
kaumlsityksensauml kanssa ahdistuksen synnystauml903 Erilaisten symbolien psyykkistauml
merkitystauml ihmisille Drewermannin tulkinta kuitenkin auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln Se
auttaa esimerkiksi ymmaumlrtaumlmaumlaumln uudella tavalla sitauml miksi ihmiset kokevat
sakramenttien vahvistavan uskoaan Syvyyspsykologia ei kuitenkaan haumlnen
mukaansa pysty selittaumlmaumlaumln kokonaan kuvien vaikutusta Esimerkiksi kasteen
vaikutus perustuu haumlnen mukaansa osittain kastajan rakkauteen ja Jeesuksen
henkeen904
900 rdquoDie Offenbarung Gottes beginntldquohellipldquowenn uumlberhaupt in dem Moment da Gott die Bilder des Vertrauens in die menschliche Seele gelegt hat ndash in den Jahrmillionen der Evolutionldquo Fruumlchten 97 901 Ks Drewermannin ahdistusmallista GF I 354 ja Kaavio GF I 354 Liite 1 902 GF I 419 GF I 424 (Kaavio) Ks Liite 2 903GF I 426 430 PM I 158 Ks luku 42 904 ldquoDas acuteWasseracute ist ein acuteheiligesacute Symbol des Lebens weil es das Ursprungselement des Lebens war und ist doch heilend wird es nur wenn es Gestalt gewinnt in der Liebe eines anderen Menschen Die objektive archetypische und die subjektive persoumlnliche Seite treten hier zu einer Einheit zusammenldquo GF I 439rdquoIn der Tat liegt die Einzigartigkeit des Christentums nicht in seinen Glaubenssymbolen an sichldquo TE II 777 Hier liegt der eigentliche Ansatz christlicher Neu- und Weiterentwicklung Indem sich das wahre Wesen des Menschseins seine Wuumlrde und Groumlszlige
238 Mikauml teologinen merkitys on syvyyspsykologian soveltamisella kaumlsitykseen
uskon henkiloumlkohtaisuudesta
Ahdistus-kuva -malli havainnollistaa sitauml ettauml uskon syntyminen on
yksiloumlllinen tapahtuma Drewermann syventaumlauml siten syvyyspsykologiaa
soveltamalla teologista kaumlsitystauml uskon yksiloumlllisyydestauml Mallin teologinen
merkitys perustuu siihen ettauml se tuo osuvasti esiin sen ettauml eri puolet samassa
kristillisessauml uskossa rdquopuhuttelevatrdquo ihmisiauml eri lailla Drewermannin mukaan
ihmisten kollektiivisesta tiedostamattomasta loumlytyy kuitenkin loputtomasti kuvia
Se ettei pelastavien symbolien ja niihin perustuvien rituaalien maumlaumlraumlauml voisi
mitenkaumlaumln rajata vaikuttaa uushenkiseltauml luonnon sielullistamiselta905 Vastaavia
uushenkisiauml rituaaleja voisi verrata myoumls gnostilaisiin sakramentteihin jotka
poikkesivat alkukirkon pyhistauml toimituksista906
3) Mitauml uutta Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla kaumlsitykseen
uskon syntyprosessista
Drewermann rdquoselittaumlaumlrdquo syvyyspsykologiaa soveltamalla mitauml ihmisen
mielessauml tapahtuu uskon syntyessauml Haumlnen kaumlsityksensauml immanentista
transsendenssista jatkaa siten uskon syntymisen tulkintaa siitauml mihin teologinen
persoonallisen transsendenssin kaumlsitys ulottuu Naumlkemys perustuu Jungin
kaumlsitykseen transsendenttisesta funktiosta (Transzendente Funktion) jossa
ihmisen minuus (Selbst) on tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhdistaumljaumlnauml 907
Minuuden loumlytaumlminen merkitsee Drewermannin mukaan samalla Jumalan
loumlytaumlmistauml sillauml minuus on haumlnen Jungiin tukeutuvan kaumlsityksensauml mukaan
ihmisen sisaumlinen Jumala-kuva908 Haumln ajattelee uskon syntyvaumln Jumalan ollessa
ihmisen tietoisen mielen kautta yhteydessauml haumlnen kollektiiviseen
in einem Einzelnen ausspricht und darstelltldquo Name 83 85rdquoDeutlich treten in dieser christlichen Grunderfahrung zwei Schichten des Erlebens zusammenldquohellipldquoauf der einen Seiteldquohellipldquopersoumlnliche Erlebnis einer Beziehung zwischen Ich und DuldquohellipldquoAuf der anderen Seiteldquohellipldquoeine Fuumllle von Erwartungen Sehnsuumlchten Beduumlrfnissen und vor allem von deutenden Schemata Symbolen Bildern und szenischen Mustern bereitldquo GF I 253ndash54 905 ldquoEs ist die geistige Entwurzelung der menschlichen Existenz die eine Frage an die Natur richtet auf die prinzipiell keinen acutenaturhafteacute Antwort geben kann es ist unsere eigene unendlich gewordene Angst die das Bewuszligtsein dahin treibt Zuflucht an jener Staumltte zu suchen da auch in Vorzeiten Angst durch Naumlhe von Baumlumen beruhigen moumlchteldquo GF I 445 906 Pearson 2005 86 907 Jung 1967 GW 8 sect 145 908 rdquoDie Einheit mit acuteGottacute istrdquohelliprdquoeine innerpsychische Vereinigung und zwar nicht zwischen acuteGottacute und acuteMenschacute sondern zwischen acuteIchacute(Bewusstsein) und acuteUnbewusstemacuteldquo SB II 28 ldquoDas Gottesbild koinzidiertldquohellipldquomit dem Archetypus des Selbst Dieser ist es von dem wir empirisch das Gottesbild nicht mehr zu trennen vermoumlgenldquo Jung 1963 GW 11 sect 757rdquoPsychologischldquohellipldquoist es also kein Unterschied zu sagen jemand hat sein Selbst gefunden oder er hat Gott gefundenldquo SB II 27